Sivu 1/5 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA Valitus Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 180 53101 Lappeenranta 4.4.2013 Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen toimittaminen Valituskirje liitteineen on toimitettava Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnalle osoitteeseen: LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI Pohjolankatu 14 53100 Lappeenranta ymparistotoimi.kirjaamo@lappeenranta.fi Haemme muutosta NCC Roads Oy:n maa-ainesten oton ympäristölupapäätökseen (Tupavuori RN:o 2:311). Vaadimme maa-ainesten ottamisluvan ympäristölupapäätöksen kumoamista riittämättömien ja puutteellisten selvitysten sekä virheellisten arviointien johdosta. Perustelut Viittaamme ympäristönsuojelulain 1 :än, jossa edellytetään, että 2) turvattava terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä; sekä 7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. Nyt NCC Roads Oy:lle myönnetty maa-ainesten ottolupa sijoittuu virkistys-, luonto- ja maisemaarvoiltaan merkittävän alueen välittömään läheisyyteen, joten maa-ainesten otolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen asukkaille, retkeilijöille ja muille alueella liikkuville. Maakuntakaavassa aluetta ei ole merkitty maa-ainesten ottoalueeksi (Karttakuva 1 ja alueen kaavamerkinnät). Alueelta tehty luontoselvitys on riittämätön, ylimalkainen ja puutteellinen. Arvioinneissa ei ole huomioitu maakuntakaavan merkintöjä MU, ge/k, ma/km, SL, A, eikä virkistyksen- ja luontomatkailun kehittämiskohteita, E10 kaukovaellusreittiä, retkeily-, ulkoilu- ja 1
polkupyöräreittejä eikä tutustuttu lähitilojen luonnonarvoihin, joihin murskaustoiminta vaikuttaa voimakkaasti, melun, pölyn sekä muiden häiriöiden muodossa. Sivu 2/5 Alue on ainoa Lappeenrannan keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva lähivirkistysalue ja sellaisena asukkaille korvaamaton. Karttakuva 1 ja alueen kaavamerkinnät Karttakuva 1, maa-ainesten ottoalue on merkitty karttaan punaisella monikulmiolla, maa-ainesten ottoalue sijoittuu kokonaan virkistys- ja ulkoilualueelle (MU). MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka pääkäyttötarkoituksen lisäksi ovat ulkoilun kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä. Merkinnällä osoitetaan saariston ja järvialueen veneretkeilyyn liittyvät ulkoilukohteet sekä retkeilyn kannalta tärkeät alueet maakunnallisten ja seudullisten reittien varrella. Merkintää käytetään myös alueilla, jotka sijaitsevat suurten ihmismäärien kannalta saavutettavuudeltaan hyvillä alueilla, esimerkiksi taajamien läheisyydessä. Alueen pääkäyttötarkoitus on edelleen maa- ja metsätalous. Metsätalouden harjoittaminen alueella perustuu metsälakiin. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee turvata maa- ja metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytykset. Olemassa olevia ulkoilumahdollisuuksia ja toimintoja tulee edistää ja alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polut ja ulkoilureitit sekä niihin liittyvät levähdys- ja tukialueet. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi olemassa olevaa kylärakennetta täydentävää rakentamista. ge/k ARVOKAS KALLIOALUE ge/k Merkinnällä osoitetaan, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviksi todetut alueet, joilla mahdollisesti on MaL 3 :n mukaisia arvoja. 2
Sivu 3/5 MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ / KOHDE Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta kohdealueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevaraus merkintä. Suunnittelumääräys: Osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. RETKEILYREITTI E-10 Merkinnällä osoitetaan kaukovaellusreitti E-10 ja sen jatkuvuus maakunnan läpi kulkevana kansainvälisenä retkeilyreittinä. Merkintä on ohjeellinen. RETKEILY- / ULKOILUREITTI Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät retkeily- ja ulkoilureitit sekä kehitettävät reitistöt. Merkintä on ohjeellinen. POLKUPYÖRÄREITTI Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät polkupyöräreitit ja niiden jatkuvuus ylimaakunnallisena. Suunnittelumääräys (retkeilyreitti E-10, retkeily- / ulkoilureitti, melontareitti, melontareitti uusi, polkupyöräreitti ja polkupyöräreitin yhteystarve): Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä sekä erityisesti turvattava E-10 reitin maakunnallinen ja ylimaakunnallinen jatkuvuus. Reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia sekä maakunnassa olevia arvokkaita luonto-, maisema- ja kulttuurinähtävyyksiä sekä alueen palveluja ja ottamaan huomioon alueen asutus sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että reitit sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. LUONNONSUOJELUALUE / -KOHDE Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Niitä ovat valtioneuvoston hyväksymien suojeluohjelmien alueet ja muut luonnonsuojelualueet. sekä Natura 2000 -ohjelman alueita mikäli päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulakia. Luonnonsuojelualueiksi on osoitettu myös yksityismaille perustettuja maakunnallisesti merkittäviä suojelualueita. Suunnittelumääräys: Luonnonsuojelualueeksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- ja ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen. VIRKISTYKSEN KEHITTÄMISKOHDE Merkinnällä osoitetaan virkistyksen ja retkeilyn kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät sekä verkostojen osana toimivat kohteet. Ne voivat sisältää virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia, laitteita tai muuta virkistystä ja retkeilyä tukevaa rakennetta. Merkinnällä osoitetaan myös veneilyverkostojen osana toimivat merkittävät retkisatamat. Kohteessa on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Kohteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon olemassa oleva virkistys- ja vesitieverkosto, saavutettavuus, luonto-, maisemasekä kulttuuriarvot. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös niiden mahdollisuudet alueen matkailupalveluihin yhdistämisessä ja verkostoitumisessa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen ja rakenteiden ympäristöön sopivuuteen sekä liikennejärjestelyihin. LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISKOHDE 3
Sivu 4/5 Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät luontomatkailupalvelukohteet. Luontomatkailun kohdemerkintä osoittaa kohdetta, joka voi sisältää luontomatkailua palvelevia rakennuksia, laitteita tai muuta luontomatkailua tukevaa rakennetta. Suunnittelumääräys: Kohteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon luonto-, maisema- sekä kulttuuriarvot ja niiden mahdollisuudet luonto matkailun kehittämisessä. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen ja rakenteiden ympäristöön sopivuuteen sekä liikennejärjestelyihin. VIHERYHTEYSTARVE / EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ Merkinnällä osoitetaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia valtakunnallisia, maakunnallisia ja seudullisia yhteystarpeita. Merkinnästä ei aiheudu maa- ja metsätalouteen eikä maaseutuelinkeinoihin ja asumiseen liittyviä rajoituksia. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava ulkoilu- ja retkeilypolkujen jatkuvuudesta virkistys-, luonto-, matkailuja palvelualueiden välillä sekä otettava huomioon lähialueen kansallispuistoihin liittyvät yhteydet sekä se, että yhteystarpeiden merkitys eläinlajien liikkumisalueena ei heikenny. Viheryhteyksiin liittyvissä yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa tulee ottaa huomioon alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilyminen ja lajiston liikkumismahdollisuudet myös liikenneväylien suhteen. TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää tarvittavat taajamien sisäiset liikenneväylät, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliskeskukset sekä virkistys- ja puistoalueet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tukien olemassa olevaa infraa. Suunnittelussa tulee myös edistää taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin, että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuvat ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan sekä varmistetaan sisäisten puisto- ja virkistys- sekä muiden vapaa-alueiden riittävyys. Lähitilojen luontoarvot Tupamäki on jyrkkärinteinen kalliometsäalue, jonka lakimetsät jakautuvat sen tilan lisäksi, jolle murskaustoimintaa on suunniteltu, neljän muun tilan alueelle. Mäki on topografisesti, luonnonarvoiltaan ja virkistyskäyttöalueena yhtenäinen kokonaisuus. Suunniteltu murskausalue on keskeinen osa tätä kokonaisuutta ja murskaustoiminta heikentää oleellisesti myös muiden tilojen olemassa olevia luonnon- ja virkistysarvoja. Kolmelta Tupamäen tilalta löytyy METSO -suojelukriteerit täyttäviä alueita (liite 1), joiden monimuotoisuusarvoja ei tule heikentää eikä lajistoa häiritä. Murskausalueella on näitä täydentäviä metsäelinympäristöjä, esimerkiksi arvokkaat haavikot alueen pohjoisosassa. Lopuksi Alue kuuluu geologisesti arvokkaisiin alueisiin ja viereinen n. 200 metrin päässä oleva suojeltu kallioalue (ge/k merkintä) on arvokas luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Lähialueelle sijoittuu myös maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, kaavamerkintä ma/km, joka tulee huomioida. Koko aluekokonaisuus tulee säilyttää nykytilassaan sen monien merkittävien arvojen turvaamiseksi. Koska murskaustoiminnan on suunniteltu kestävän n.15 vuotta ja vuotuinen murskausmäärä on huimat 250 000 t, päivittäinen liikenne alueelle tulee olemaan vilkasta ja toiminta lähes 4
ympärivuorokautista (6:00 22:00). Tämä tulee aiheuttamaan alueen asukkaille ja alueella työskenteleville ja liikkuville merkittävää, pitkäkestoista häiriötä ja estämään lähialueen virkistyskäytön. Alueen linnusto, nisäkkäät ja muut eliöt joutuvat pakenemaan häirintää, melua ja pölyä ja menettävät pesimä- ja ruokailualueensa pysyvästi. Sivu 5/5 Kaikista edellä mainituista seikoista yhdessä ja erikseen seuraa, että alueelle ei tule sijoittaa ympäristöä voimakkaasti muuttavaa kallionmurskaustoimintaa. Liitteet: 1 Lähitilojen luontoarvoja, kuvia kohteista 2 Lupapäätös, Valitusosoitus 3 Muistutus Lappeenrannassa 4.4.2013 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Juha Juuti, puheenjohtaja Seppo Pousi, puheenjohtaja Eini Kosonen, sihteeri Raine Kekäläinen, sihteeri 5
Lähitilojen luontoarvoja LIITE 1 Sivu 1/3 Metsäalueen järeät haavikot ovat potentiaalisia liito-oravan ruokailu- ja pesintäalueita (tila 405-405-2-152) Tikoille ja muille kolopesijöille tärkeää lahopuuta löytyy myös nuoremmista metsistä. 1
Sivu 2/3 Järeiden haapojen lisäksi alueella kasvaa runsaasti nuorempia haapaikäluokkia luomassa tärkeille haavalla eläville lajeille elinympäristöjatkumoa (tila Tupavuori 405-405-2-311). Vaihteleva, erirakenteinen metsäalue tulee inventoida kevään ja kesän kuluessa lajiston selvittämiseksi. Jyrkänteiden alusmetsät ovat erirakenteisia varttuneita metsiä (taustalla Tupavuori 405-405-2-311). 2
Sivu 3/3 Kuusikko on monien lajien suosimaa pesimä- ja ruokailualuetta. Puulajit ja metsän rakenne tekevät siitä myös potentiaalista liito-oravan elinpiiriä. Palokärjen ruokailu tilan 405-405-2-153 kuusikossa 3
LIITE 2
LIITE 3 Sivu 1/2 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Katariinantori 6 53900 LAPPEENRANTA Kirjallinen selvitys/muistutus NCC Roads Oy:n maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 180 53101 Lappeenranta 18.1.2012 Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta PL 302 53101 Lappeenranta Kirjallinen selvitys/muistutus NCC Roads Oy:n maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Maa-ainesten ottamissuunnitelman mukainen alue (Lappeenrannan kaupunki, Armilan kylä, tila Tupavuori 405-405-2-311) sijoittuu kaupunkilaisten virkistys- ja retkeilyalueelle sekä luonto- ja kulttuurihistoriallisten alueiden lähituntumaan. Voimassaolevassa seutukaavassa ja vahvistamista vaille olevassa maakuntakaavassa alue on merkitty MU merkinnällä, joka tarkoittaa, että alueella on ulkoilun ja virkistyksen kannalta maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä ulkoilu- ja retkeilyarvoja. Alueen kautta kulkee suosittu kaukovaellusreitti E10. Alue kuuluu myös geologisesti arvokkaisiin alueisiin, sillä maakuntakaavassa alue on merkitty kaavamerkinnällä ge/k, joka tarkoittaa, että kallioalue on arvokas luonnon- ja maisemansuojelun kannalta. Alueella on kaavamerkintä ma/km, joka tarkoittaa, että alue on maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Näistä kaikista kaavamerkinnöistä yhdessä ja erikseen seuraa, että alueelle ei tule sijoittaa ympäristöä voimakkaasti muuttavaa kallionmurskaustoimintaa. Maa-ainesten ottosuunnitelman luontoselvitysosassa 2.4 sanotaan, että ottoalueen hulevedet johdetaan laskeutusaltaan kautta ympäröivän suon ojiin ja siitä edelleen Rakkolanjokeen. Kallionmurskauksen määrä (1 Milj. kuutiota) on varsin suuri ja siitä aiheutuvat vesistökuormitukset tulevat lisääntymään vuotuisten sademäärien kasvaessa. Sadevedet huuhtelevat tulevaisuudessa yhä enemmän ravinteita ja erilaisia kiintoaineita murskausalueen alapuolisiin osiin ja siitä edelleen ympäröivän suon ojiin aiheuttaen lisäkuormitusta Rakkolanjokeen, joka on jo muutoinkin ylikuormitettu joki. Luontoselvityksessä kohdassa 3.3 käsitellään direktiivilajeja ja todetaan, että alueelta ei ole havaintoja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista. Tämä toteamus on harhaanjohtava, sillä luontoselvityksessä tulee aluetta tarkastella monipuolisemmin ja ottaa huomioon kaikki EU:n luontodirektiivin lajit, joiden elinolosuhteisiin ko. suunnitelma-alueen toiminta vaikuttaa. Oheiseen taulukkoon 1 on pikaisesti koottu alueella tai sen välittömässä läheisyydessä tavatut direktiivilajit yhteensä 16. Jo nämä alustavasti selvitetyt lajimäärät ilmaisevat selkeästi, että alueella on tärkeitä monimuotoisuudesta kertovia luontoarvoja, joita ei saa heikentää. 1
Sivu 2/2 Lajihavainnot on koottu paikallisilta lintuharrastajilta, metsästäjiltä, retkeilijöiltä ja luontoharrastajilta. Linnut: Nisäkkäät: Matelijat ja sammakkoeläimet: Helmipöllö Karhu Sammakko Viirupöllö Ilves Huuhkaja Susi Varpuspöllö Metsäjänis Teeri Pohjanlepakko Jäkälät: Metso Pyy Poronjäkälät Kehrääjä Kalasääski Taulukko 1 luontodirektiivin lajeista, yhteensä 16 kpl Kalliomurskausaluetta ympäröivät suoalueet ja turvemaat ovat hirvien vakituisia vasomisalueita ja teerien soidin-, ruokailu- sekä pesimäalueita. Suunnitellun murskausalueen välittömässä läheisyydessä (200-300m) on kalasääsken asuttu pesäpuu. Alueen luonto- ja virkistysarvot ovat merkittävät, joten alueelle ei tule myöntää suunnitelman mukaista maa-ainesten ottolupaa. Lappeenrannassa 18.1.2012 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Juha Juuti, puheenjohtaja Seppo Pousi, puheenjohtaja Eini Kosonen, sihteeri Raine Kekäläinen, sihteeri 2