Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B94:2009 Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten 16.11.2009
Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavayksikkö Kirkkojärventie 6 02070 Espoon kaupunki Tekijät: Mia Ylikangas Seija Lonka Julkaisun taitto: Arja Streng Viistokuvat: Lentokuva Vallas, oikeudet Espoon kaupunkisuunnittelukeskus
SISÄLTÖ SISÄLLYSLUETTELO... 1 JOHDANTO... 3 EMÄTILAPERIAATE... 4 Saarikohtainen kiinteistörakenne 1.7.1959 JA 31.5.1978.... 5 ITÄSAARISTO... 6 Linholm, Småholm, Varsasaari, Tvijälp... 6 Korkeasaari, Niittysaaret...7 Vehkasaari... 8 Iso Vasikkasaari, Pieni Vasikkasaari, Pitkäsaari, Buguholm... 9 Pukkisaari, Pikku Pukkisaari, Algrundet, Miessaari, Flakaholm...10 Pyöräsaari, Knekten, Lilla Julholm, Julholmsklackarna... 11 Långholmen, Haraholmen, Rönnklobben, Ådholms Långgrund, Käärmesaari, Torra Lövö... 12 Stora Ådholmen, Lilla Ådholmen, Vattukobben... 13 LÄNSISAARISTO...14 Svartholmen ja Lilla Pentala, Lilla Pentala...14 Pentala, Hernesaari, Ärtholmsgrundet...15 Storaisarn, Torraisarn, Minnesholmen, Halsholmen, Brudholmen...16 Stora Herrö, Lilla Herrö, Träskholm... 17 Kytö, Norra Kytökäringen ja Södra Kytökäringen...18 1
2
JOHDANTO Tässä selvityksessä on kerätty lähtötietoja Espoon saariston osayleiskaavan tavoitteiden määrittämistä varten. Selvityksessä on tehty saarikohtainen tarkastelu osayleiskaavan alueelta. Päätavoitteena on ollut tehdä suunnittelualueelle emätilatarkastelu. Lisäksi on saarikohtaisesti käyty lävitse rakennusten määrää ja sijoittumista. Tavoitteena on että, saariston osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaavan tilakohtaisen rakennusoikeuden määrittämiseksi alueelta selvitettiin tiedot kiinteistömuutoksista. Poikkileikkausajankohdaksi päätettiin valita 31.5.1978, jolloin valtuusto hyväksyi Espoon yleiskaavan, joka on toiminut jatkosuunnittelun pohjana laadittaessa Suvisaariston osayleiskaavaa sekä ohjeena lupa-asioita käsiteltäessä. Maanomistajien yhdenvertaisuutta ei voida tarkastella koko ajan muuttuvien omistusolosuhteiden mukaan, vaan vertailu täytyy tehdä sellaisen hyväksyttävän perusteen mukaan, joka ottaa huomioon jo aikaisemmin samasta emätilasta muodostetut rakennuspaikat tai emätilan rannalle rakennetut loma- tai muut rakennukset. Ellei vertailua tehtäisi tällä tavoin, uusien kiinteistöjen muodostaminen aiheuttaisi aina uuden perusteen rakennusoikeudelle ja ranta ennen pitkää rakentuisi täyteen. Tämä olisi vastoin lain vaatimusta jättää rantoja myös rakentamattomaksi. Emätilatarkasteluissa käytetään joissain tapauksissa poikkileikkausajankohtana rakennuslain voimaantuloa 1.7.1959. Tässä selvityksessä tutkittiin kiinteistötilanne myös tältä ajankohdalta, koska haluttiin nähdä onko alueella tapahtunut merkittäviä kiinteistömuutoksia päätetyn poikkileikkausajankohdan (31.5.1978) ja rakennuslain voimaantulo ajankohdan välillä (1.7.1959). Tämän selvityksen kiinteistötarkastelu osoittaa, ettei merkittäviä muutoksia ole tapahtunut, joten osayleiskaavaa laadittaessa huomioidaan kiinteistöjaotus 31.5.1978 ja tätä voidaan käyttää perusteena tilakohtaista rakennusoikeutta määriteltäessä. kuva. Saariston osayleiskaavan rajaus. 3
ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVA (KV 7.4.2008) 4
Saarikohtainen kiinteistörakenne poikkileikkausajankohtina 1.7.1959 ja 31.5.1978. Karttaselitteessä esitettyjen merkintöjen lisäksi osassa kartoista on käytetty värejä kiinteistörakenteen selventämiseksi. Tällaisessa tilanteessa emäkiinteistö on muodostunut useammasta erillään olevasta palstasta, tai on muutoin muodoltaan sellainen, että koko kiinteistön hahmottaminen on hankalaa. Saaret, joiden kiinteistörakenteessa ei ole tapahtunut muutosta 31.5.1959 jälkeen, on esitetty vain yhdellä kuvalla. Lähes kaikki kyseisistä saarista ovat pieniä yhden kiinteistön saaria. Siksi saarikohtaisissa teksteissä on huomioitu vain tästä poikkeavat tilanteet (kiinteistöjä enemmän kuin yksi). Yhteistä saarille on pienestä koosta ja osittain myös saarten muodosta johtuen se, ettei muunnetun rantaviivaan pituutta pidä käyttää suoraan rakennuspaikkamitoituksessa. Pienimpien saarten kohdalla mitoitusperusteena voidaan käyttää saaren pinta-alaa. Tulva-alue Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että tulvan vaara otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Espoon rakennusjärjestys 26 määrää asemakaavan ulkopuolella rakennuksen sijoituksesta ja korkeusasemasta ranta-alueilla seuraavaa: Rakennusta ei saa sijoittaa tulvavesirajan alapuolelle. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 3,0 m keskivedenpintaa korkeammalla, kun rakennetaan meren rannalle, ja 1,5 m korkeammalla, kun rakennetaan sisävesistön rannalle. Rakennus voidaan sijoittaa edellä mainittua matalammallekin erillisen selvityksen perusteella tai jos kyseessä on vähäarvoinen talousrakennus. +3 taso on määritetty kerran 200 vuodessa tapahtuvan tulvan edellyttämän vähimmäissuojan mukaan. Tulva-alueeseen kuuluvat siis kaikki alle kolmen metrin korkeudella merenpinnasta olevat alueet. Muunnettu rantaviiva Muunnettu rantaviiva -käsitteellä tarkoitetaan sitä rantaviivan pituutta, joka kuvaa paremmin alueen rakentamismahdollisuuksia. Tällä tarkoitetaan sitä rantaviivan määrää, jossa on vähentävänä tekijänä otettu huomioon niemien kapeus, vastarannan läheisyys, saarten pienuus sekä rannan rakennuskelpoisuus. Muunnetun rantaviivan osuus on ollut keskimäärin 62 % luonnollisesta rantaviivasta. Muunnetun rantaviivan pituus on laskettu suoraviivaisesti 50 metrin janoista muodostetulla murtoviivalla. Pienimpien saarten kohdalla mitoitusperusteena voidaan rantaviivan sijaan käyttää saareen pinta-alaa. Mikäli samaan alueeseen kohdistuu useita vähennyskertoimia, käytetään kertoimista pienintä. Niemet ja kannakset < 50 m kapeissa rantaviivaan luetaan vain kanta 50-100 m leveissä rantaviivaan luetaan mukaan 50 % 100-150 m leveissä rantaviivaan luetaan mukaan 75 % > 150 m leveisissä ei vaikutusta Kapeat lahdet, salmet ja joet < 50 m kapeissa rantaviivaan luetaan 50 % 50-150 m leveissä rantaviivaan luetaan 75 % > 150 m leveissä ei vaikutusta. 5
ITÄSAARISTO Linholm Linholmilla oli 4 kiinteistöä vuonna 1959 ja tilanne pysyi samana vuoteen 1978 asti. Nykyisin kiinteistöjä on 3. Muunnettua rantaviivaa on suurimmalla kolmesta saaresta 395 metriä, keskimmäisellä 83 metriä ja pienimmällä 29 metriä. Kaikkien saarten kohdalla on otettava huomioon vastarannan läheisyys rakennuspaikkoja mitoitettaessa. Saariryhmällä on kolme lomarakennusta sekä talousrakennuksia. Småholm Kuva. Linholm - kiinteistörakenne 1959 ja 1978. Småholmilla on yksi kiinteistö, johon kuuluu myös saarta ympäröivä vesialue. Rantaviivaa saarella on noin 732 metriä. Saarella sijaitsee myös yksi rakennus. Kuva. Linholm - kiinteistörakenne 2009. Varsasaari Varsasaarella on noin 1918 metriä rantaviivaa. Saari on Helsingin kaupungin kesämaja-aluetta. Kaupunki on vuokrannut alueen Varsasaari-yhdistys ry:lle. Yhdistys vuokraa saaren kesämajoja edelleen sekä hoitaa saaren hallintoa. Yhteensä saarella on 246 rakennusta, joista suurin osa on 12 m2 kokoisia vuokramökkejä. Mökkejä ei ole tarkoitettu talviasuttaviksi. Varsasaari-yhdistys on perustettu 1963, mutta saari on jo 1930-luvulta asti toiminut helsinkiläisten vapaa-ajan viettopaikkana. Tvijälp Saarella on noin 1830 metriä rantaviivaa. Saarella on kolme lomarakennusta ja talousrakennuksia. Kuva. Varsasaari. Molemmat saaret ovat osa kiinteistöä, johon kuuluu myös saaria ympäröivät vesialueet. 6
Korkeasaari Korkeasaarella on rantaviivaa noin 1021 metriä ja pienemmällä saarella Korkeasaaren eteläpuolella on noin 73 metriä rantaviivaa. Kummallakin saarella on yksi rakennus. Korkeasaari on Espoon kaupungin omistuksessa. Molemmat saarista kuuluvat laajempiin kiinteistöihin, jotka muodostuvat pääosin vesialueesta. Kuva. Korkeasaari. Niittysaaret Niittysaarella oli vuonna 1959 kuusi kiinteistöä. Vuoden 1978 kiinteistöjä oli 9 ja tilanne on pysynyt muuttumattomana nykyhetkeen asti. Kiinteistöt rajoittuvat rantaan lukuun ottamatta keskellä saarta sijaitsevaa yhteistä aluetta. Muunnettua rantaviivaa on Isolla Niittysaarella noin 1374 metriä ja Pienellä Niittysaarella noin780 metriä. Isolla Niittysaarella asuntoja on 8 ja muita rakennuksia 11. Pienellä Niittysaarella on yksi liikerakennus sekä kaksi muuta rakennusta. Niittysaarten alueella on neljä voimassa olevaa rakennuslupaa. Kuva. Niittysaaret - kiinteistörakenne 1959. Niittysaaret - viistokuva. Kuva. Niittysaaret - kiinteistörakenne 1978 ja 2009. 7
Vehkasaari Vehkasaari on lohkottu pieniksi huvilatonteiksi 1930- luvulla. Vuonna 1959 kiinteistöjä oli 81. Vuoteen 1978 mennessä kiinteistöjä oli 82, eikä tilanne ole sen jälkeen muuttunut. Kiinteistöistä 50 rajoittuu rantaan. Kiinteistöistä 12 on rakentamatonta. Vehkasaarella on rantaviivaa noin 1800 metriä, mutta salmen ja lahden kapeus tulisi huomioida rakennuspaikkojen mitoituksessa. Saarella on rakennuksia noin 110 kappaletta, joista lomarakennuksia on 57. Rönngrundilla Vehkasaaren luoteispuolella rantaviivaa on noin 104 metriä. Saarella on kolme rakennusta. Kuva. Vehkasaari - kiinteistörakenne 1959. Vehkasaari - viistokuva. Kuva. Vehkasaari - kiinteistörakenne 1978 ja 2009. 8
Iso Vasikkasaari Iso Vasikkasaari on luoteiskolkkaa lukuun ottamatta kokonaan uutta virkistysaluetta. Koko saarella kiinteistöjen lukumäärä on vuoden 1978 jälkeen noussut kahdesta kolmeen. Koko saareella on rantaviivaa noin 2540 metriä, mutta Tempelsundetin ja Pienen Vasikkasaaren kohdalla salmien kapeus ja vastarantojen läheisyys on otettava huomioon. Saarella on 22 rakennusta, joista lomarakennuksia 3 ja yksi asuinrakennus. Pieni Vasikkasaari Pieni Vasikkasaari on jakautunut neljäksi kiinteistöksi. Rantaviivaa saarella on noin 1085 metriä, ja länsipuolen pienellä saarella sitä on noin 265 metriä. Pienellä Vasikkasaarella on 10 rakennusta, joista 6 lomarakennusta. Kuva. Vasikkasaari - kiinteistörakenne 1959 ja 1978. Pitkäsaari Pitkäsaarella on kolme kiinteistöä. Muunnettua rantaviivaa saarella on yhteensä noin 665 metriä. Saarella on 6 rakennusta, joista kaksi on lomarakennusta. Buguholm Buguholm koostuu yhdestä kiinteistöstä, josta on vuoden 1978 jälkeen erotettu vesialuetta. Rantaviivaa saarella on noin 566 metriä. Buguholmilla on kaksi loma-asuntoa ja kaksi muuta rakennusta. Kuva. Vasikkasaari - kiinteistörakenne 2009. Iso Vasikkasaari, Pieni Vasikkasaari, Buguholm ja Pitkäsaari - viistokuva. 9
Pukkisaari Pukkisaari muodostuu kahdeksasta kiinteistöstä, joista seitsemän rajoittuu rantaan. Saarella on rantaviivaa 1768 metriä. Saarella on 25 rakennusta, joista 10 lomarakennusta. Saaren kiinteistörakenne on pysynyt muuttumattomana tarkasteluajankohtina. Pikku Pukkisaari Pikku Pukkisaarella on rantaviivaa noin 378 metriä. Saarella on kaksi rakennusta, joista toinen on lomarakennus. Saari koostuu yhdestä kiinteistöstä. Algrundet Algrundetilla rantaviivaa on noin 90 metriä. Saarella on kaksi rakennusta. Saari kostuu yhdestä kiinteistöstä. Kuva. Pukkisaari. Miessaari Rantaviivaa on Miessaarella noin 3830 metriä ja Pikku Miessaarella 361 metriä. Molemmat saaret sekä niitä ympäröivä vesialue on puolustusvoimien aluetta. Miessaarella on 36 rakennusta. Flakaholm Saari käsittää neljä kiinteistöä. Rantaviivaa Flakaholmilla on noin 808 metriä. Lomarakennuksia kolme ja yksi asuinrakennus sekä muita viisi muuta rakennusta. Saaren kiinteistörakenne on pysynyt muuttumattomana tarkasteluajankohtina. Kuva. Miessaari. 10
Pyöräsaari Pyöräsaarella oli vuonna 1959 14 kiinteistöä. Vuoteen 1978 mennessä kiinteistöjen lukumäärä oli kasvanut yhdellä (15), mutta nykytilanteessa kiinteistöjä on taas 14. Kaikki kiinteistöt rajoittuvat rantaan. Rantaviivaa Pyöräsaarella on noin 1569 metriä. Nykykiinteistöistä neljä on rakentamatonta. Saarella on seitsemän lomarakennusta ja 15 muuta rakennusta. Knekten Knektenillä kiinteistöjä on nykyään 2. Molempina poikkileikkausajankohtina kiinteistö oli vielä yhtä. Knektenillä on rantaviivaa noin 368 metriä. Saaren kapeus ja Pyöräsaaren läheisyys rajoittaa kuitenkin rakentamista. Saarella on kaksi rakennusta, joista toinen lomarakennus. Kuva. Pyöräsaari - kiinteistörakenne 1959. Lilla Julholm Lilla Julholmin kiinteistörakenteessa ei ole tapahtunut muutosta vuoden 1959 jälkeen. Rantaviivaa saarella on noin 348 metriä, mutta saaren kapeuden takia huomioon otetaan vain noin puolet. Saarella on yksi lomarakennus ja yksi muu rakennus. Julholmsklackarna Saariparin pohjoisemmalla saarella on rantaviivaa noin 195 metriä ja eteläisellä noin 180 metriä. Pohjoisemmalla saarella on yksi lomarakennusta ja yksi muu rakennus. Kuva. Pyöräsaari - kiinteistörakenne 1978. 11 Kuva. Pyöräsaari - kiinteistörakenne 2009.
Långholmen Långholmenilla on rantaviivaa noin 857 metriä. Saarella on kolme rakennusta, joista yksi on lomarakennus. Saari on osa laajempaa kiinteistöä, joka muodostuu pääosin vesialueesta. Haraholmen Saarella on noin 619 metriä rantaviivaa ja yksi lomarakennus. Saari muodostuu yhdestä kiinteistöstä. Rönnkobben Saarella on noin 410 metriä rantaviivaa. Saari muodostuu yhdestä kiinteistöstä. Kuva. Långholmen. Ådholms Långgrund Saarella on rantaviivaa noin noin 783 metriä. Saari on jakautunut kahteen kiinteistöön. Käärmesaari Käärmesaarella on noin 1092 metriä rantaviivaa. Saari kuuluu kiinteistöön, jonka se muodostaa yhdessä sitä ympäröivien vesialueiden kanssa. Kuva. Käärmesaari. Saarten kiinteistörakenne on säilynyt muuttumattomana tarkasteluajankohtien välillä. Torra Lövö Saarella on noin 865 metriä rantaviivaa, sekä kaksi rakennusta. Saari käsittää yhden kiinteistön. Kuva. Torra Lövö. 12
Stora Ådholmen 1.7.1959 Stora Ådholmenilla oli 23 kiinteistöä. Vuonna 1978 lukumäärä oli 22. Myös nykytilanteessa kiinteistöjä on 22, vaikka kiinteistörakenne onkin muuttunut. Kaikki kiinteistöt yhtä lukuun ottamatta rajoittuvat rantaan. Saarta ympäröi 1959 kiinteistö, jolla oli maa-aluetta vain noin puoli hehtaaria kapeana kaistaleena eri puolilla saarta. Nykyisin kyseinen kiinteistö on lohkottu erillisiksi vesialueiksi, joista osaan kuuluu myös em. rantakaistaleita. Saarella sijaitseva kiinteistö ja siihen liittyvä vesikiinteistö kuuluvat poikkeuksetta samoille omistajille. Saaren ympärillä olevia vesikiinteistöjä on yhteensä 20. Kuva. Ådholmen - kiinteistörakenne 1959. Muunnettua rantaviivaa Stora Ådholmenilla on noin 2045 metriä. Lisäksi saarta ympäröivään vesialueeseen liittyvällä pienemmällä saarella on rantaviivaa noin 329 metriä. Vesikiinteistöön sisältyvällä saarella rantaviivaa on noin 64 metriä. Saarella on lomarakennuksia yhteensä 20, muita rakennuksia on 10. Kiinteistöistä yksi on rakentamaton. Lilla Ådholmen Lilla Ådholmen käsittää yhden kiinteistön. Saarta ympäröivä vesikiinteistö oli ensimmäisenä poikkileikkausajankohtana osa Stora Ådholmenia ympäröivää vesikiinteistöä. Lilla Ådholmenilla on noin 656 metriä muunnettua rantaviivaa. Saarella on viisi rakennusta, joista yksi on lomarakennus. Kuva. Ådholmen - kiinteistörakenne 1978. Vattukobben Stora ja Lilla Ådholmen saaria ympäröivän vesikiinteistön ulkopuolelle jäävällä Vattukobbenilla on rantaviivaa noin 556 metriä. Vattukobbenilta koilliseen olevalla pienemmällä saarella rantaviivaa on noin 198 metriä. Molemmat saaret ovat osa suurehkoa kiinteistöä, joka koostuu suurimmalta osin vesialueesta. Samaan kiinteistöön kuuluu myös Ådholms Långgrundin lounaispuoli. Kuva. Ådholmen - kiinteistörakenne 2009. 13
LÄNSISAARISTO JA KYTÖ Svartholmen Svartholmenilla on rakennuslain voimaantulon (1.7.1959) jälkeen tapahtunut vain muutama lohkominen. 31.5.1978 jälkeen kiinteistörakenne on pysynyt muuttumattomana. Kiinteistöjä oli aiemmassa tilanteessa neljä, nykyinen luku on 6. Svartholmenilla on noin 956 metriä muunnettua rantaviivaa. Saarella on kaksi lomarakennusta ja kaksi asuinrakennusta sekä 10 muuta rakennusta. Kokonaan rakentamattomia kiinteistöjä saarella on kaksi. Kuva. Svartholmen - kiinteistörakenne 1959. Lilla Pentala Lilla Pentalalla oli vuonna 1959 neljä kiinteistöä, joista yhteen kuului myös saaren itäpuolella oleva pienempi saari. Nykyään kiinteistöjä on 7, ja pieni saari on edelleen osa kiinteistöä, jonka edustalla se on. Rantaviivaa Lilla Pentalalla on noin 1647 metriä ja pienellä saarella noin 66 merriä. Lilla Pentalalla on kuusi loma- ja asuinrakennusta, muita rakennuksia on 8. Pienempi saari on rakentamaton, samoin kaksi Lilla Pentalan kiinteistöistä. Kuva. Svartholmen - kiinteistörakenne 1978 ja 2009. Lilla Pentala. 14
Pentala Pentalan saarella oli vuonna 1959 36 kiinteistöä. Vuoteen 1978 mennessä kiinteistöjen määrä oli lisääntynyt 56:een. Nykyisin saarella on 57 kiinteistöä. Pentalan kohdalla huomionarvoista se, että vaikka kiinteistöjen lukumäärä ei vuodesta 1978 ole kasvanut kuin yhdellä, on saaren kiinteistörakenne muuttunut todella paljon. Kiinteistöjä on yhdistetty ja lohkottu taas uudelleen, jolloin kokonaismäärä on pysynyt lähes samana pitkällä aikavälillä. Pentalan kiinteistöistä rakentamattomia on 12. Saarella on 42 loma- tai asuinrakennusta sekä 69 muuta rakennusta. Rantaviivaa Pentalalla on noin 6066 metriä, jonka lisäksi Pentalajärvellä on rantaviivaa noin 1378 metriä. Muutaman lahden, sekä Kuggsundin salmen mitoituksessa tulee ottaa huomioon vastarannan läheisyys. Kuva. Pentala - kiinteistörakenne 1959. Hernesaari Hernesaarella on noin 382 metriä muunnettua rantaviivaa. Saarella on viisi rakennusta. Ärtholmsgrundet Saarella on rantaviivaa noin 76 metriä. Saarella on viisi rakennustaksi loma-asunto ja kaksi muuta rakennusta. Kuva. Pentala - kiinteistörakenne 1978. 15 Kuva. Pentala - kiinteistörakenne 2009.
Storaisarn Storaisarn koostui ennen 1.7.1959 yhdestä kiinteistöstä. Vuonna 1978 kiinteistö oli jakautunut neljään osaan, ja tilanne on säilynyt samana nykyhetkeen asti. Storaisarnilla on noin 1021 metriä muunnettua rantaviivaa. Saarella on kaksi lomarakennus ja 3 muuta rakennusta. Yksi kiinteistöistä on rakentamaton. Torraisarn Torraisarnilla on rantaviivaa noin 607 m. Lomaasuntoja saarella on neljä. Kuva. Storaisarn - kiinteistörakenne 1959. Kuva. Storaisarn. Kuva. Storaisarn - kiinteistörakenne 1978 ja 2009. Minnesholmen Minnesholmenilla rantaviivaa on noin 455 metriä. Saarella on kolme rakennusta, joista yksi on lomarakennus. Saarella on yksi kiinteistö. Halsholmen Halsholmen on jakautunut kahdeksi kiinteistöksi. Rantaviivaa saarella on noin 990 metriä. Halsholmenilla on yhden loma-asunnon lisäksi viisi muuta rakennusta. Brudholmen Saarella on Espoon puolella olevassa osassa noin 138 metriä rantaviivaa. Espoon puolella on kaksi rakennusta. Saaren Espooseen kuuluvalla osalla on yksi kiinteistö. Kuva. Halsholmen. 16
Stora Herrö Herröllä koostui kymmenestä kiinteistöstä vuonna 1959. Vuonna 1978 kiinteistöjä oli 13, ja nykytilanteessa niitä on 14. Stora Herröllä on muunnettua rantaviivaa on 3559 metriä. Loma-asuntoja saarella on 17 ja muita rakennuksia on 29. Saarella on lisäksi neljä voimassa olevaa rakennuslupaa. Lilla Herrö Lilla Herröllä oli vuonna 1959 18 kiinteistöä, eikä tässä tapahtunut muutosta vuoteen 1978 mennessä. Nykyään kiinteistöjä on 19. Hundkobben ollut aiemmin oma kiinteistönsä, mutta on nykyisin osa kiinteistöä 49-449-1-790 Lilla Herrön pohjoiskulmassa. Muunnettua rantaviivaa on Lilla Herröllä noin 1265 m ja Hundkobbenilla noin 100 metriä Kuva. Herrö 1959. Lilla Herröllä on loma- ja asuinrakennuksia 14, sekä 25 muuta rakennusta. Hundkobben on täysin rakentamaton ja Lilla Herröllä on 3 rakentamatonta kiinteistöä. Träskholm Träskholmilla on rantaviivaa noin 459 metriä. Saarella on neljä rakennusta, joista yksi on lomarakennus. Kuva. Herrö 1978. 17 Kuva. Herrö - nykytilanne.
Kytö, Norra Kytökäringen ja Södra Kytökäringen Saaret Kytö sekä Norra ja Södra Kytökäringen ovat kaikki osa samaa kiinteistöä, joka koostuu yhteensä 16 palstasta. Kytön saari on aikaisemmin ollut Puolustusvoimien aluetta, joten sen kiinteistönmuodostuksesta, rakennuskannasta tai maasto ei ole tietoa. Södrä ja Norra Kytökäringenillä ei ole rakennuksia, eikä myöskään voimassa olevia rakennuslupia. Muunnettua rantaviivaa Kytöllä on noin 2077 metriä, Södra Kytökäringenillä noin 471 metriä ja Norra Kytökäringenillä noin 393 metriä. Kuva. Kytö. Kytö-saaret. 18
Espoon kaupungin Painatuskeskus 2009