Lausunto Espoon saariston osayleiskaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/394/07.01/ Espoon kaupunki Yleiskaavayksikkö PL ESPOON KAUPUNKI kirjaamo@espoo.fi Lausuntopyyntönne Lausunto Espoon saariston osayleiskaavaluonnoksesta Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa loma-asutuksen tiivistyminen sekä monipuolisten merellisten virkistyskäyttöjen mahdollistaminen luonnon monimuotoisuus turvaten ja rakennettu ympäristö huomioiden. Myös luonto-matkailun edistämiseen on saaristossa hyvät mahdollisuudet. Sundman Mona 12/1/ :03 Formatted: AVI ja ELY_Otsikko 1, Justified Sundman Mona 12/1/ :03 Deleted: Tavoitteena on lisäksi turvata mahdollisuudet yhtenäisesti toteutettavan laajan virkistysalueen perustamiselle Helsingin kanssa. Strategisena tavoitteena on Merellisen Espoon kehittäminen. Suunnittelualue käsittää kolme erillistä aluetta; länsisaaristo, itäsaaristo ja eteläsaaristo (Kytö). Suunnittelualue käsittää yli puolet Espoon saarista ja alueella on noin 70 saarta. Kaava-alueen yhteenlaskettu pintaala on noin ha, josta maapinta-alaa on 510 ha. Kaava-alue sijaitsee noin 8 kilometrin säteellä Espoon mannerviivasta. Stora ja Lilla Herrö-saarten osalta kaava-alue rajautuu oikeusvaikutteisen Kirkkonummen saariston yleiskaava-alueeseen. Helsingin ja Espoon rannikkoalue on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi, joille tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Kaava-alueella on rantaviivaa ja matalia saaria, joiden suunnittelussa huomioidaan sekä merivedenkorkeusvaihtelut että aaltoiluvara. Uudet rakennuspaikat osoitetaan pääosin korkeuskäyrän +5 mpy yläpuolelle. Espoon osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72, MRL 137 ) muualla paitsi kaavaalueen koillisosassa (Westendin edustalla olevat kolme saarta Varsasaari, Tvihjälp ja Småholm). Näiden saarien rakentaminen ratkaistaan asemakaavalla. Asemakaavaa ohjaa kuitenkin Saariston osayleiskaava, kun se on saanut lainvoiman. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 Uusia loma-asuntoja osoitetaan 94 kpl, ja ne sijoittuvat pääosin saarille, joissa on jo ennestään loma-asuntoja. Lisäksi tulvavaara-alueelta siirrettäviä rakennusoikeuksia on 26 kpl, eli kaava mahdollistaa maksimissaan yhteensä 120 uuden loma-asuntoa. Kaava-alueen rakennettu kerrosala kasvaa nykyisestä k-m 2 :stä k-m 2 :iin (RA). Westendin edustan kolmelle saarelle osoitetaan loma-asumista, matkailua, veneilyä ja yleistä virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista. Kaavaselostuksen mukaan saarten rakennettu kerrosala olisi noin k- m 2. Saarten loma-asuntorakentamisen mahdollisuudet ratkaistaan asemakaavoituksessa. Kaavassa osoitetaan loma- ja majoitusrakennusten alueita (RM) yhteensä 6 kpl, joille on tarkoitus mahdollistaa ensisijaisesti vuokrattavia lomarakennuksia sekä niitä palvelevia saunoja, talousrakennuksia ja yhteisiä laitureita. Retkeily- ja ulkoilualueita (VR) osoitetaan yhteensä 3 kpl, joille on mahdollisuus yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia majoitusrakennuksia, saunoja sekä muita rakennelmia yleiseen käyttöön. Käärmesaari ja pienet saaret ja luodot osoitetaan pääosin virkistysalueeksi (V). Luonnonsuojelualueita (SL) osoitetaan yhteensä 7 kpl ja suojelualueita/kohteita (S) yhteensä 4 kpl. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä luontoalueita (luo), suojeltavia rakennuksia (sr), säilytettäviä rakennuksia (s) ja arvokkaita geologisia erityiskohteita (ge) osoitetaan kaavakartalle. Kaava-alueella sijaitsee myös muinaisjäännösrekisterissä olevia kohteita. Miessaari ja Pikku Miessaari on osoitettu nykyisen käytön mukaisesti puolustusvoimien alueeksi (EP). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden toteutuminen osayleiskaavassa on tarkasteltu esimerkillisesti ja kattavasti erillisessä liitteessä 1. Kuusisto Elina 12/1/ :21 Deleted: Koska koko kaava-alueelta ei ole tehty kattavaa luonto- ja linnustoselvitystä, eikä kulttuuriympäristöä koskevaa selvitystä ole vielä valmistunut, tulee vaikutusten kokonaisarviointia täydentää em. selvitysten valmistumisen jälkeen. Maakuntakaava Kuusisto Elina 12/1/ :21 Deleted:

3 3 Uudenmaan maakuntakaavan yhdistelmässä länsisaariston saaret Svartholmen, Lilla Pentala ja Pentala saaret kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, RKY 2009 (Helsingin höyrylaivareittien huvila-asutus). Itäsaariston saarten Miessaari ja Pyöräsaari muodostama kokonaisuus (Pääkaupunkiseudun I Maailmansodan linnoitteet) kuuluu niin ikään valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, RKY Maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristön alueisiin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi saaret Stora Herrö, Lilla Herrö, Träskolm, Halsholmen, Brudholmen, Minnesholmen, Ärtholmen ja Storaisarn (Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys 2012). Virkistysalueita maakuntakaavassa on 8 kpl (Iso Vasikkasaari, Varsasaari, Tvihjälp, Småholm, Högholm, Käärmesaari, Torra Lövö ja Kytö). Kaava-alue sisältyy kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun rannikkoja saaristovyöhykkeeseen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä asti. Kaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinja mm. viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen osalta. Mahdolliset muutokset kohdistuvat osayleiskaava-alueella saaristo- ja rannikkovyöhykkeen suunnittelumääräykseen, virkistysaluemerkinnän käyttöön sekä kulttuuriympäristömerkintöihin. Yleiskaava Saariston osayleiskaava-alueella on voimassa vuonna 2010 lainvoiman saanut oikeusvaikutteinen Espoon eteläosien yleiskaava. Lilla Julholmen-saarella yleiskaava ei ole voimassa (KHO , virkistysaluemerkinnän (V) kumoaminen). Yleiskaavassa on osoitettu lähinnä virkistys- ja loma-asuntoalueita. Kokonaan ja osittain virkistyskäyttöön osoitettu saaria on useita. Kokonaan on osoitettu mm. Westendin edustan kolme saarta Varsasaari, Tvihjälp ja Småholmen sekä Högholmen ja Käärmesaari. Osittain mm. Stora Herrö, Stora Pentala, Iso Vasikkasaari ja Kytö. Kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokkaita alueita on Pentalassa, Miessaaressa, Tvihjälpissä, Isossa Vasikkasaaressa ja Buguholmenissa. Lisäksi kaavassa on esitetty mm. alueen laiva- ja veneväylät.

4 4 Mitoitus, osoitettu rakentaminen ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu Mitoitus Kuusisto Elina 12/1/ :22 Deleted:... [1] Mitoitusperiaatteet on selkeästi avattu kaavaselostuksessa. Selostuksen mukaan kaava-alueelle tehtiin kolme luonnosvaihtoehtoa, VE1, VE2 ja VE3. Luonnosvaihtoehdot VE1 ja VE2 olivat suunnitteluperiaatteiltaan teknisiä, ja ne perustuivat pitkälti laskennallisiin menetelmiin. Vaikutusten arvioinneissa ilmeni, että luonnoksissa ei ole huomioitu riittävällä tarkkuudella luonnonolosuhteita, laadittuja selvityksiä ja paikallisia erityispiirteitä. Päädyttiin jatkamaan VE3:n pohjalta ja menetelmää laajennettiin koskemaan myös muita tekijöitä kuin vain laskennallisia tosiseikkoja. VE1:ssä käytettiin muunnetun rantaviivan laskentamallia (Etelä-Savon malli) ja emätilaperiaatetta per VE1:n perusteella saatiin 25 uutta rakennuspaikkaa. VE2:ssa käytettiin kaupungin esittämä pinta-alaan perustuvaa laskentamallia ja emätilaperiaatetta per VE2:n perusteella saatiin laskennallisesti 96 uutta rakennuspaikkaa. Merkittävä osa näistä muodostui alueille, joihin ei muista maankäytöllisistä syistä voi rakentaa. Lopullinen tulos oli 42 uutta rakennuspaikkaa. VE3:ssa menetelmää laajennettiin koskemaan myös muita tekijöitä (kaavan taustaselvitykset ja maastokatselmukset) kuin vain laskennallisia tosiseikkoja. Lisäksi on huomioitu rakentamattomaksi jätettävät alueet (plt) ja tulvavaara-alueet. Keskeisessä asemassa oli saariston aktiivinen kehittäminen. Vapaa-ajan asumisen kehittämisessä painotettiin rakentamisen ohjaamista alueille, joille on jo ko. rakennuskantaa. Pihapiirit on osoitettu omina kokonaisuuksinaan ja niistä on erotettu rakentamisen määrää ohjaava nk. rakentamisalue, joka on tehty niin, etteivät ulotu rantaan asti. Rakentamisalueen pinta-alaa määrittää kaavassa tehokkuusluku (e=0,1), joka määräytyy rakennuspaikan rakennustehokkuuden mukaan. VE3 antaa 94 uutta rakennuspaikkaa. Kaavaselostuksessa on esitetty taulukkomuodossa saarikohtaisesti olevat ja uudet rakennuspaikat sekä lisärakentamisen perustelut. Lisäksi selostuksessa on esitetty luonnosvaihtoehtojen vaikutustarkastelu mm. rakennettuun ympäristöön, väestöön ja yhdyskuntarakenteeseen, elinkeinoihin ja palveluihin, liikenteeseen, luonnonympäristöön sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Vaikutustarkastelua ei ole tehty maanomistajien tasapuolisen kohtelun osalta. Rakentamisen määrä rakennuspaikalla Rakentamisen määrä rakennuspaikalla määräytyy kiinteistön lomaasuntoalueeksi (RA) osoitetun pinta-alan perusteella. RA-4-alueilla on

5 5 huomioitu tulvavaara ja rakennusoikeus määräytyy korkeuskäyrän +3mpy yläpuolella olevan rakennuspaikan koon perusteella. RA-alueita on valtaosin rajattu siten, että RA-alue käsittää koko saaren, vaikkakin itse rakentaminen on osoitettu pienemmälle rakennusalueelle RA-alueen toisessa osassa. Räikeimmät esimerkit tällaisista ovat mm. Långholmen, Stora Ådholmen ja Lilla Ängesholmenin saaret. Saaren rajaaminen kokonaan loma-asuntoalueeksi RA-1-alueilla antaa saaren pinta-alan mukaan rakennuspaikkakohtaisesti rakennusoikeutta joko 250 k-m 2 tai 150 k-m 2. Tulvariskialueella (alle +3mpy) olevin rakennuspaikkojen osalta kaavaselostuksessa on esitetty, että tällaisella alueella sijaitseva lomarakennus voidaan uudisrakentamisen yhteydessä muuttaa vierasmajaksi ja rakentaa uusi päärakennus kaavakartalla osoitettuun rakennusruutuun. Alueella oleva rakennukset saa säilyttää, niitä voi kunnostaa, mutta ei muuttaa niiden kokoa eikä rakentaa uutta lomarakennusta niiden tilalle. Niiden kerrosala lasketaan kokonaisrakennusoikeuteen. Kaavamääräyksissä ei kuitenkaan ole määrätty tällaisen rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta. Kaavamääräys sallii kuitenkin vain yhden lomarakennuksen rakennuspaikkaa kohti. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu (PeL 6 ) Kaavaselostuksen yleisen mitoitusperiaatteet-osiossa esitetään, että rakennusoikeuden määrittely perustuu emätilaperiaatteeseen ja muunnetun rantaviivan laskemisen menetelmään nk. Etelä- Savon malliin. Laskennallisten periaatteiden lisäksi uusien rakennusoikeuksien määrittelemiseen ovat vaikuttaneet paikalliset olosuhteet sekä osayleiskaavatyötä tukevat selvitykset tehdyssä emätilatarkastelussa on kiinteistörakennetta tarkastettu saarikohtaisesti poikkileikkausajankohtina ja ja muunnettu rantaviiva. Tarkastelussa on myös tulva-alueet ja olevat rakennukset esitetty saarikohtaisesti. Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Rakennuslupien myöntäminen suoraan yleiskaavan perusteella edellyttää yleiskaavan laatimista siten, että rakennuspaikkojen määrä lasketaan tila- tai maanomistusyksikkökohtaisesti ja että rakennuspaikkojen määrä osoitetaan kaavakartalla yksiselitteisesti. Mitoituksen lähtökohtana on eri maanomistajien (emätilojen) tasapuolinen kohtelu ja yhtenäisen vapaiden rantojen riittävyys. Sopiva mitoitusmenetelmä valitaan tapauskohtaisesti alueen ominaisuuksien mukaan. Lukuarvot valitaan siten, että turvataan maanomistajien kohtuulliset rakentamismahdollisuudet ja kaavan sisältövaatimusten toteutuminen. Luonnon ym. oloiltaan vaihteleva yleiskaava-alue voidaan jakaa olosuhteiden perusteella ns. mitoitusvyöhykkeisiin, joille määritellään eri lukuarvoja. Mitoitus (lukuarvo) ilmoitetaan yleensä rakennuspaikkojen lukumääränä rantaviivan kilometriä kohden.

6 6 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja kohtuullisten rakentamismahdollisuuksien turvaaminen kaavoituksessa perustuvat Suomen perustuslakin (731/1999). Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (PeL 6 ) ja jokaisen omaisuus on turvattu (PeL 15 ). MRL:n mukaan kaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuutta arvioitaessa on tarkasteltava kaavaa kokonaisuutena myös muut MRL:n säädetyt sisältövaatimukset huomioon ottaen. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, että kaikille maanomistajille (emätiloille) annetaan yhtäläinen mahdollisuus rakentamiseen luonnonolosuhteet ja ympäristö huomioon ottaen. Rantojen kaavoituksessa maanomistajan tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi on kehitetty erilaisia laskentaperiaatteita maanomistajakohtaisen rakennusoikeuden selvittämiseksi. Laskentaperiaatteet perustuvat alueen luontoarvoihin ja muihin ominaisuuksiin, kuten rakennettavuuteen. Yleisenä menetelmänä on käytetty nk. emätila- ja muunnetun rantaviivan periaatetta. Kaava-asiakirjoissa ei ole esitetty kiinteistökohtaista selvitystä uusien rakennusoikeuksien jakautumisesta eri emätilojen kesken. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että käytetyt mitoitusperusteet ovat tältä osin epäselvät. Myöskään maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen toteutuminen ei ole mahdollista arvioida. Kaava-aineistosta ei käy ilme, miten alueen ja rannan ominaispiirteet on otettu huomioon. Ominaispiirteitä on osittain tunnistettu, mutta eivät ole välittyneet kaavaratkaisuun. Kaava-aineistoa tulee täydentää selvityksellä miten MRL 73 :n tarkoittamat erityiset sisältövaatimukset täyttyvät. Kaavakartan luettavuutta helpottaa, jos olevat ja uudet rakennuspaikat esitetään selkeästi esim. värisymbolein. Emätilaselvitys sekä selvitys rakennusoikeuden jakautumisesta eri maanomistajien kesken tule liittää kaava-ehdotusaineistoon. Virkistys Maakuntakaavassa on erillisellä virkistysaluemerkinnällä osoitettu ne saaret, joilla on erittäin tärkeä merkitys virkistysalueina (Iso Vasikkasaari, Varsasaari, Tvihjälp, Småholm, Högholm, Käärmesaari, Torra Lövö ja Kytö). Näillä alueilla on voimassa rakentamista koskeva rajoitus (MRL 33 ). Loma-asutuksen täydentäminen tulee maakuntakaavan periaatteiden mukaan kyseeseen erityisesti alueilla, joiden saamien virkistyskäyttöön ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Maakuntakaavan selostuksen mukaan ne pääkaupunkiseudun saaret sekä suurissa saarissa sijaitsevat laajat yhtenäiset alueet, jotka soveltuvat virkistykseen ja joita ei ole varattu muuhun käyttöön, tulee varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa virkistykseen.

7 7 Högholmen Lainvoimaisessa Espoon eteläosien yleiskaavassa Högholmen on myös maakuntakaavan mukaisesti merkitty virkistysalueeksi (V). Högholmen on Espoon kaupungin omistuksessa oleva käytännössä rakentamaton ja luonnontilassa oleva saari (vain yksi vanha rakennus). Luontoselvityksessä saari on arvioitu paikallisesti erittäin arvokkaaksi, mm. vanhan metsän, lajirikkaan rantaniityn ja harvinaisten lepakkohavaintojen perusteella, minkä myös luo-merkintä osoittaa. Osayleiskaavaluonnoksessa saari on merkitty RM-alueeksi, ja kaavamääräys mahdollistaa 20 kpl lomarakennuksen rakentaminen saareen. ELY-keskus katsoo, että Högholmenin saaren ottaminen loma- ja matkailurakentamisen käyttöön on ristiriidassa luontoselvityksessä osoitettujen arvojen kanssa. Kaavamerkintä on myös ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden kanssa. Pääkaupunkiseudun saaristossa on enää hyvin vähän jäljellä täysin rakentamattomia saaria ja saaren rakentamattomuuden ja luonnontilaisuuden merkitys kasvaa ylikunnallisia virkistyskäyttötarpeita ajatellen. Varsasaari, Tvihjälp ja Småholm Näiden saarien rakentaminen on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Asemakaavaa ohjaa Saariston osayleiskaava, kun se on saanut lainvoiman. Varsasaari on jo kokonaisuudessaan loma-asuntokäytössä, mutta Tvihjälp on lähes rakentamaton saari, lukuun ottamatta yhtä vanhaa rakennusta. Saaren luontoarvot on myös havaittavissa saaren keskellä olevasta luo-merkinnästä. Tvihjälp-saaren maankäytön osoittaminen loma-asumiseen ja julkisille palveluille on ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden kanssa. Myös lainvoimaisessa eteläosien yleiskaavassa saari on osoitettu virkistyskäyttöön. Saarella on suuri merkitys virkistyksen käyttöön tarkoitettuna vapaa-alueena sen sijainnin ja saavutettavuuden vuoksi. Småholm-saaren osoittaminen vesi- ja venesatama-alueeksi on ristiriidassa saaren luontoarvojen ja ominaispiirteiden kanssa. Kytö Saaren keskiosa on osoitettu loma-asuntoalueeksi (RA-2), joka mahdollistaa olevien rakennusten lisäksi 4 uutta loma-asuntoa á 90 k-m 2 ja samaan pihapiiriin 25 k-m 2 saunan ja 20 k-m 2 talousrakennuksen. Vaihtoehtoisesti saunan voi sijoittaa rannan läheisyydessä luonnontilassa säilytettävälle alueen osalle (plt). Kaavakarttaan tällaista plt-merkintää ei ole kuitenkaan osoitettu.

8 8 Olevat rakennukset RA-alueella on merkitty suojeltaviksi (sr) ja pihapiireineen säilytettäviksi (s). RA-2-aleen pohjoispuoleinen osa-alue on merkitty luontoarvoiltaan huomionarvoinen alue (S) ja kaakkoispuoleinen osa-alue on luonnonsuojelualuetta (SL). Saaren länsiosassa on myös luonnonsuojelualuetta (SL) sekä S-aluetta. Muu osa saaresta on merkitty virkistysalueeksi (V). Saaren pohjoisosassa on merkitty pienvenesatama-alue (LS). Kaavamääräyksissä kielletään uusien laiturien rakentaminen. Kaavan liiteaineiston mukaan Kytön saarta on tarkoitus käyttää matkailupalveluiden alueena ja toiminnan kehittäminen edellyttää lisärakentamismahdollisuuksia. Saaressa pesii uhanalainen laji (merikotka). Saarelle tulee tehdä tarkempi selvitys. Vaikutuksia on arvioitava tämän perusteella rakentamisen laatuun ja määrään. ELY-keskus katsoo, että maakuntakaava ei ole ollut edellä mainittujen saarien osalta riittävästi ohjeena. VR- ja RM- alueet sekä P-1-alue Retkeily- ja ulkoilualueita (VR) osoitetaan yhteensä 3 kpl. Kaavamääräyksen mukaan saa alueelle rakentaa yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia kerrosalaltaan enintään 60 k-m 2 :n suuruisia majoitusrakennuksia ja 25 k-m 2 :n suuruisia saunoja enintään yksi 40 metrin rantaviivaa kohti. Kaavamääräyksessä ei ole osoitettu kokonaisrakennusoikeutta, minkä vuoksi vaikutusten arviointi on mahdotonta tehdä. Kaavassa osoitetaan loma- ja majoitusrakennusten alueita (RM) yhteensä 5 kpl. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa alueelle rakentaa ensisijaisesti vuokrattavia lomarakennuksia sekä niitä palvelevia saunoja ja talousrakennuksia. Kaavakartalla osoitettuun kuhunkin rakennusruutuun saa sijoittaa enintään 80 k-m 2 :n suuruisen loma-asunnon ja 25 k-m 2 suuruisen talousrakennuksen. 25 k-m 2 suuruisia saunoja saa rakentaa yhden 40 metrin rantaviivaa kohti. Poikkeuksen muodostaa Högholmenin saari, jossa kaavamääräyksen mukaan sallitaan yksityiskohtaisemman suunnitelman perusteella 20 kpl enintään 40 k-m 2 :n suuruista lomarakennusta ja niitä palvelevia saunoja vähintään 40 metrin välein. Saunoille ei ole osoitettu erikseen rakennusoikeutta. Kaavamääräyksen mukaan sallitaan ensisijaisesti vuokrattavia lomarakennuksia. Vuokrattavat lomarakennukset mahdollistaisivat periaatteessa useita käyttäjiä, mutta kaavalla ei kuitenkaan voida ohjata toimintaa alueella eikä vaatia, että lomarakennukset ovat vuokrakäytössä. Käytännössä lomarakennukset toimivat itsenäisinä lomarakennuksina ja niiden käyttö on verrattavissa tavanomaisten lomarakennusten käyttöön. Tältä osin RM-alueen kaavamääräys on ongelmallinen ja vaikutusten arviointi on mahdotonta tehdä.

9 9 Kaava mahdollistaa kokonaisuudessaan RM-alueille 33 kpl á 80 k-m 2 :n ja 20 kpl á 40 k-m 2 :n suuruisia lomarakennuksia. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, mihin RM-alueiden mitoitus perustuu. ELY-keskus katsoo, ettei ole mahdollista käyttää osayleiskaavaa rakennusluvan myöntämisen perusteena VR- ja RM-alueilla. Kaavamääräyksestä ei myöskään käy ilmi mitä tarkoitetaan yksityiskohtaisemmalla suunnitelmalla. Purjehdusurheiluun liittyvien palvelujen alueella (P-1) on myös mahdollista rakentaa 60 k-m 2 :n suuruisia majoitusrakennuksia. Alueelle osoitetun kokonaisrakennusoikeuden puitteessa näitä voisi rakentaa 10 kpl. Stora Pentala Saareen mahdollistetaan merkittävää lisärakentamista RA-1-alueiden lisäksi. Museoalueeseen rajoittuvalle RM-alueelle on osoitettu yhteensä 10 uutta lomarakennusta, á 80 k-m 2. Lisäksi P-1-alueelle sallitaan rakennusoikeuden puitteessa noin 10 uutta majoitusrakennusta, á 60 k- m 2. VR-alueen osalta ei ole määrätty enimmäisrakennusoikeutta. Alue on voimassa olevassa yleiskaavassa kyläkuvallisesti ja maisemakuvallisesti arvokasta aluetta, jonka suojelu lähinnä kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. RM-alueiden rakentaminen on osoitettu kiinni luonnonsuojelualueeseen. ELY-keskus katsoo, että saareen osoitettu lisärakentaminen on kokonaisuudessaan ylimitoitettua. Rakentamisen määrää tulee vähentää ja vaikutuksia tulee arvioida kaavan mahdollistaman lisärakentamisen kokonaisuuden perusteella (RA-1, VR ja RM). VR-kaavamerkintä ei mahdollista kaavamääräyksen puitteessa rannalle merkittävää lisärakentamista. Kaavamääräystä on kuitenkin tarkennettava siten, ettei Pentalaträsketin rannalle sallita rakentamista. Luonnonsuojelualueisiin rajoittuvilla RM-alueilla osoitettu rakentaminen ei riittävästi turvaa suojeluarvoja. Stora Herrö ja Iso Vasikkasaari Stora Herrön saareen on osoitettu RM-alue, joka mahdollistaa 7 uuden loma-asunnon rakentaminen kahden olevan rakennusten lisäksi. VRalueelle on mahdollista rakentaa kaavamääräyksen mukaisesti 60 k- m 2 :n suuruisia majoitusrakennuksia ja 25 k-m 2 :n suuruisia saunoja yhden 40 metrin rantaviivaa kohti. Rakennukset tulee sijoittaa noin 40 metrin etäisyydelle rantaviivasta. VR-alueelle ei ole osoitettu kokonaisrakennusoikeutta. VR-alueella on Stora Herrön saaressa rantaviivaa yhteensä yli metriä. Pohjoisosaan osoitetun pienvenesatama-alueen (LS) rannan puoleinen maasto on erittäin jyrkkä. Isossa Vasikkasaaressa rantaviivaa on VR-alueella yhteensä yli m. Länsiosaan osoitetun pienvenesatama-alueen (LS) ranta-alueella on plt-merkintä.

10 10 Vaikutuksia tulee arvioida kaavan mahdollistaman todellisen rakentamisen perusteella. Pukkisaari Saareen on osoitettu huomattavaa lisärakentamista RA-1-alueille ja RM-alueelle on osoitettu 4 uutta lomarakennusta. Saaren eteläosassa uutta rakentamista on osoitettu aivan luo-alueen välittämään läheisyyteen. Luontoselvityksen mukaan ei ole mahdollista osoittaa lisärakentamista monipuolisten luontoarvojen vuoksi. MY-alueen laajentamista tulisi RM-alueen osalta harkita. Kaavasta ei ilmene mihin RM-alueen rakennusoikeus perustuu. Vaikutuksia tulee arvioida kaavan mahdollistaman kokonaisrakentamisen perusteella. Rakennettu kulttuuriympäristö Tiedot alueen arvokkaista rakennuksista ja kulttuuriympäristöistä perustuvat 25 vuotta sitten tehtyyn koko Espoota koskevaan yleisselvitykseen (Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, 1991) sekä maakunnallisia kulttuuriympäristöjä kartoittavaan selvitykseen (Missä maat on mainioimmat, 2012). Mainitusta johtuen on mahdollista, että kaikkia suunnittelualueen kulttuuriympäristöjä ja rakennuksia ei ole tunnistettu riittävällä tarkkuudella. Espoon saaristoa koskevalle kulttuuriympäristöselvitykselle on päivitystarve. Kaavaselostuksen mukaan sellainen onkin tekeillä. Selvityksen perusteella säilytettäväksi osoitettavat rakennukset on mahdollista suojella osayleiskaavan ehdotusvaiheessa. ELY-keskus pitää tätä tärkeänä. Ne kulttuuriympäristöt ja rakennussuojelukohteet, jotka on tunnistettu, on huomioitu asianmukaisin suojelumerkinnöin ja -määräyksin. Kaikkia vuoden 1991 inventoinnissa mainittuja kohteita ei tosin ilmeisesti ole huomioitu, kuten esimerkiksi Lilla ja Stora Ådholmenin eteläkärkien huviloita. Vasikkasaaressa on vuoden 1991 inventointitietojen mukaan useita huviloita (mm. Ivar A Heikelin huvila), ns. temppeli ja rakenteita, joita ei ilmeisesti ole huomioitu osayleiskaavaluonnoksessa säilytettäviksi. Saarissa on kyllä suojelumerkintöjä, mutta ne eivät täsmää inventoinnin kartan kanssa. Mikäli rakennuskannassa on tapahtunut muutoksia, on ne syytä tuoda esiin kaavaselostuksessa. Osayleiskaavan yhtenä tavoitteena pyritään turvaamaan maiseman ja rakennetun ympäristön arvot ja erityispiirteet. Suunnittelualueelta on laadittu maisemaselvitys (2011), jonka tulokset ovat olleet lähtökohtana kaavaratkaisun suojelu-, maisema- ja virkistysarvojen painotuksissa. Tavoitteena on täydennysrakentamisen sopeuttaminen maisemaan ja kulttuurihistoriallisten arvojen huomioiminen. Tätä tavoitetta tukevat RA ja RM -alueiden määräysten kulttuuriympäristön huomioivat osiot. Kaavaratkaisussa painotetaan maiseman suojelua; maisemaselvityksen perusteella matalat ranta-alueet ja korkeat lakialueet on luokiteltu maisemallisesti erityisen herkiksi alueiksi ja ne halutaan säilyttää rakenta-

11 11 mattomina. Uudet lomarakennukset sijoitetaan noin 40 metrin ja saunarakennukset noin 20 metrin päähän rannasta. Maiseman osalta kaavan lähtökohdat ovat hyvät ja tavoiteltavat. Kaavaratkaisussa esitetty uudisrakentaminen toteutuessaan saattaa toisaalta olla ristiriidassa kulttuuriympäristöjen ja niiden tunnistettavuuden kanssa. Esitetyn uudisrakentamisen vaikutusta arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin on vaikea arvioida. Erityisen tärkeää vaikuttavuuden arviointi on valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen kanssa, joita koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niiden erityistavoitteiden mukaan näillä alueilla kulttuuri- ja luonnonympäristöjen arvot tulee turvata ja maankäytön tulee sopeutua niiden historialliseen kehitykseen. Suunnittelualueella valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä ( on kaksi; Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus ja I maailmansodan linnoitteet. Jälkimmäiset ovat myös muinaismuistolain rauhoittamia ja ne tulee turvata riittävin suojelumääräyksin. Kaavaselostuksen mukaan suojellaan Pyöräsaaren betonibunkkerit. Kaavaselostuksen mukaan saaristossa on useita I maailmansodan linnoitteisiin kuuluvia kohteita. Myös ne tulee huomioida Pyöräsaaren kohteiden tapaan. Tehtyjen selvitysten perusteella tulee arvioida lopulliset suojelumääräykset ja merkinnät. Valtakunnallisia kulttuuriympäristöjä ei ole merkitty kaavakarttaan ja ne tulee osoittaa esim. ominaisuusmerkinnällä kaavakarttaan. Luonnonsuojelu Espoon saaristossa on merkittäviä luontoarvoja ja siellä on tärkeitä linnustoalueita. Runsaan virkistyskäytön vuoksi alueella on tarvetta käytön ohjaamiseen mm. tärkeillä lintujen pesimäalueilla. Luontoselvitys on tehty vain niiden saarien osalta, joille on suunniteltu maankäytön muutoksia. Muilta osin viitataan vanhempiin selvityksiin, joita ei kuitenkaan ole kaava-aineistossa. Luontoselvitystä on tarpeen täydentää niin, että se kattaa koko kaava-alueen. Luontoselvitykseen sisältynyt linnustoselvityskin kattaa vain osan kaava-alueesta. Kaava-alueella on paljon pieniä saaria ja luotoja ympäröivine vesialueineen, joiden merkitystä linnustolle ei ole selvitetty. Pääosa pienistä saarista ja luodoista on kaavassa merkitty virkistysalueiksi (V). Linnuston kannalta tärkeille alueille soveliaampi merkintä on SL, jolloin on mahdollista turvata linnuston pesimärauha esim. liikkumisrajoituksilla. Kansainvälisesti merkittävät lintualueet (IBA-alueet) tulee ottaa huomioon ja esittää myös kaavaselostuksessa. Joitain lintuluotoja on merkitty S-merkinnällä, tämän merkinnän sisältö on epäselvä.

12 12 luo -osa- aluemerkintää on paikoin RA-alueilla. Vaikuttaa siltä, että luontoselvityksen arvokohteet on merkitty luo-merkinnällä, ilman että sillä olisi ollut vaikutusta alueelle osoitettuun pääkäyttötarkoitukseen. Tämä ilmenee siten, että luo-alueiden välittömään läheisyyteen taikka aivan kiinni niihin on osoitettu uutta rakentamista. Kaavamerkinnät - S-merkinnän sisältö ja sen suhde SL merkintään tulee tarkentaa. - luo- ja MY- merkinnän suhdetta tulee tarkentaa, jossain paikoissa esiintyy myös päällekkäistä merkintää. - luo-merkintään tulee lisätä numero, joka viittaa kaavaselostuksen luo-alueiden luetteloon, kuten kaavamääräyksiin on kirjattu. Alue 1 (läntinen osa-alue) - Pentalan eteläosan luo-merkintä osin SL, MY ja RA alueilla. Lisäksi luo-alueella on myös osoitettu rakennus-ala. - Diksandin hiekkaranta, luonnonsuojelulain nojalla rajattu luontotyyppi LTA puuttuu kaava-kartalta. - Lilla Pentala-saaressa luo-merkintä kokonaan RA-alueella. Alue, jolla luo-merkintä, tulee muuttaa MY-alueeksi. - Lilla Herrön-saaressa on kaavakartassa ns. pallorivi saaren keskellä, jota ei ole kaavamääräyksissä Alue 2 (itäinen osa-alue) - luo-merkintää on sekä RA- ja P-alueella. - Pukkisaaren rantaniitty sijaitsee kokonaan RA-alueella. Rantaniitty on mainittu luettelossa, mutta ei ilmene onko kyseessä LsL:n tarkoittama rantaniitty. Uutta rakentamista on esitetty eteläosan luo-alueen taakse - Pyöräsaaren länsiosaan on osoitettu rakentamista kiinni luoalueeseen siten, että luo-alue jää rakentamisen ja rannan väliin Alue 3 (itäinen osa-alue) - Småholm kokonaan LS, keskellä luo - Niittysaarten ja Korkeasaaren luo-merkinnät RA-merkinnän sisällä. Alue 4, Kytö (eteläinen osa-alue) - RA-2 mahdollistaa paljon/liikaa rakentamista, vaikutukset saarella pesivään uhanalaiseen lajiin (merikotkaan) tulee arvioida. - Kytön pohjoispuoliset luodot Norra ja Södra Kytökäringen ympäröivine vesialueineen tulee merkitä SL-alueeksi. Perusteena Kytön luontoselvitys (2/01). - Kytössä useita eritasoisia suojelumerkintöjä, joita tulee selkiyttää. Tulvariski Osayleiskaavan luonnosvaiheessa osoitetut uudet rakennusruudut sijaitsevat meritulvan kannalta ennalta arvioiden riittävän korkealla, vähintään 3 metriä ja pääosin 5 metriä merenpinnan yläpuolella. Pääkaupunkiseudun rannikolla alin suositeltava rakentamiskorkeus on N2000

13 13 +2,80 metriä. Tähän on lisättävä alueen ominaispiirteistä riippuva aaltoiluvara, jonka suuruus voi olla avomeren aallokon vaikutuspiirissä jopa useita metrejä. Koska suurin osa kaava-alueesta toteutetaan osayleiskaavan perusteella, aaltoiluvaran alueittainen suuruus on syytä selvittää jo tässä vaiheessa. Näin ollen ehdotettua tuulisuus- ja aaltoiluselvitystä voidaan pitää tarpeellisena. Selostuksessa on mainittu, että Helsingin ja Espoon rannikkoalueelle tehdään tulvariskien hallintasuunnitelma. Kyseinen suunnitelma on vahvistettu maa- ja metsätalousministeriössä Kaavamääräysten yleisiin määräyksiin on syytä lisätä seuraava määräys: Uusien rakennusten ja toimintojen sijoittamisessa tulee ottaa huomioon ajantasainen meritulvasta ja aaltoilusta johtuva suositus alimmasta rakentamiskorkeudesta. Vesistörakentaminen Kaikissa saarissa plt-merkintää ei ole (vaikka ranta-alue on rajattu katkoviivalla). Puuttuvat plt-merkinnät tulee lisätä kaavakarttaan. Kaavamääräyksen mukaan plt-alueella ranta-aluetta ei saa täyttää. Vaikkakin kaavamääräyksissä RA-1-, RA-2- ja RA-4-alueilla sallitaan 25 m 2 :n suuruisen kelluvan laiturin jokaista loma-asuntoa kohden, saattaa ilmetä ruoppaustarvetta, jolloin kiinteistönomistajat haluavat läjittää ruoppausmassat rantaan (minkä plt-merkintä kieltää: ranta-aluetta ei saa täyttää ). Tämän perusteella kaavamääräyksiin tulisi harkita lisättäväksi myös kielto muokata rantaviivaa (esim. rannan pengertäminen ja vesijätön poiskaivu), koska toimenpide muuttaa alueen luonnontilaa siinä missä rannan täyttökin. Mahdollisten ruoppausten/läjitysten varalle plt-alueet olisi syytä merkitä mahdollisimman yksiselitteisesti. Kaava-alueelle osoitetaan myös pienvenesatamia (LS). Esim. Isoon Vasikkasaareen osoitetaan kolme LSaluetta. Saaren eteläosaan sijoittuvan LS-alueen ja länsiosaan sijoittuvan P-alueen ranta-alueet on merkitty plt-merkinnällä. Sama merkintä esiintyy myös Pentalan eteläkärjen RM-alueen ja koillisosan P-1-alueen sekä Högholmenin ja Stora Herrön RM-alueen ranta-alueiden kohdalla. Mikäli pienvenesatamien rakentaminen vaatii ruoppausta/läjittämistä/täyttöä yms., tulisi mahdollista luvitusta varten käyttää pltmerkinnässä LS-alueiden osalta esim. pääsääntöisesti ranta-aluetta ei saa täyttää/muuttaa. Vesilain säännösten mukaan tilavuudeltaan yli 500 m 3 :n ruoppaukselle tulee hakea vesilain mukainen lupa aluehallintovirastolta (AVI), jollei kyse ole julkisen kulkuväylän kunnossapidosta (VL 3:3). Massamäärältään alle 500 m 3 :n koneellisesta ruoppauksesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös koneellisesti tehtävää niittoa ja vesikasvien Sundman Mona 12/1/ :34 Deleted: aina

14 14 poistoa (VL 2:6, 2:15). Ilmoituksen perusteella luvan tarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Lupa vaaditaan, jos toimenpiteistä voi aiheutua vesilain 3 luvun 2 :ssä mainittua haittaa. Vesialueelle läjittäminen vaatii lähes aina vesilain mukaisen luvan (VL 3:2, 3:3). Myös vesistöä ja rantaviivaa muokkaavat toimenpiteet voivat vaatia vesilain mukaisen luvan. Hankkeissa, joissa vesilain mukaista lupaa ei vaadita, tulee noudattaa ELY-keskuksen antamia ohjeita, jotka koskevat muun muassa ruoppausmassojen läjitystä ja töiden toteuttamisajankohtaa. Vesialueella ja rannalla tehtävät toimenpiteet voivat vaatia myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia, joiden tarve tulee hyvissä ajoin selvittää kunnan viranomaiselta. Vesihuolto ja vesistön tila Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueella ei ole lainkaan ympärivuotista vesihuoltoa. Suvisaariston vesiosuuskuntaan on liitetty erillisellä päätöksillä saariston osayleiskaava-alueelta Pentala, Minnesholmen ja Halsholmen. Näissä saarissa on kesävesijohto ja-viemäri. Suvisaariston vesiosuuskunta hankkii vetensä HSY:n vesijohtoverkostosta ja johtaa jätevetensä HSY:n viemäriverkkoon. Lisäksi osayleiskaava-alueella on yksityisiä vesijohtoja ja viemäreitä. Mm. Isoon Vasikkasaareen on johdettu kesävesijohto ja paineviemäri. Vesihuoltolaitosten vahvistettujen toiminta-alueiden ulkopuolella vesihuoltolaitosta ja kiinteistöjä eivät koske toiminta-alueella voimassa olevat velvollisuudet vesihuollosta vastaamisesta ja vesihuoltoverkostoihin liittymisestä. Muualla osayleiskaava-alueella vedenhankinta ja jätevesien käsittely on toteutettu kiinteistökohtaisilla paikallisilla ratkaisuilla, pääasiassa kiinteistökohtaisiin kaivoihin ja kuivakäymäläratkaisuihin perustuen. Kuusisto Elina 12/1/ :22 Deleted:... [2] Kaavamääräyksen mukaan vesikäymälän rakentaminen edellyttää liittymistä viemäriverkostoon. Teknisinä haasteena on käymälöiden toimintavarmuus ja vedenhankinnan kapasiteetin riittävyys. Vedenhankinnasta ei ole esitetty riittävää tietoa eikä vaikutuksia ole mahdollista arvioida. ELY-keskus katsookin, että kaikkiin loma-asuntoihin tulisi soveltaa vesikäymäläkieltoa. Saarien topografiasta johtuen harmaiden jätevesien käsittely voi olla haasteellista. Useammat saaret ovat hyvin tulvaherkkiä alueita, jolloin myös harmaiden vesien suodatuspaikan löytäminen on haasteellista. Suodatuspaikka tulee sijaita tarpeeksi kauas rantaviivasta ja sellaisella korkeustasolla, ettei meriveden korkeusvaihteluista johtuen harmaat jätevedet sekoitu meriveteen. Harmaiden jätevesien käsittelystä ei ole annettu riittäviä määräyksiä ja kaavamääräys on tältä osin täydennettävä. Kaavaselostuksessa merialueen ekologista tilaa kuvataan asianmukaisesti ja selkeästi. Kaava-alue edustaa pääasiassa hyvin rehevöitynyttä matalaa sisäsaaristoa, jossa veden vaihtuvuus on heikkoa. Vuosien aineistojen perusteella tehty ekologinen luokittelu osoittaa, että koko kaava-alueen ekologinen tila on välttävä. Luokitteluaineiston perusteella voidaan nähdä, että ulkosaaristossa vedenlaatu on parempi ja lähempänä tyydyttävää tilaa kuin sisäsaaristossa.

15 15 Uusi rakentaminen ja laajeneva retkeily sekä veneily edellyttävät hyvin toimivaa vesi- ja jätehuoltoa. Heikosti toimiva tai alimitoitettu jätehuolto kuormittaa lähiympäristöä ja voi nopeasti heikentää niin kaava-alueen luontoarvoja kun merialueen vedenlaatua. Kaikille retkeilijöille ja myös veneilijöille tulee tarjota riittävästi käymälöitä ja veneilijöille myös septitankkien tyhjennysmahdollisuuksia. Kelluvia jätteentyhjennysasemia tulisi olla ainakin muutamissa venesatamissa. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sanotaan että muuttuvan maankäytön vaikutukset merialueen tilaan ja luonnonolosuhteisiin tulee selvittää, kuten kuormituslähteet sekä jäte- ja vesihuolto. Kaavaselostuksessa esitetään, että uusien rakennuspaikkojen rakentaminen laitureineen ja rantoineen edellyttää ainakin matalimmilla ja umpeen kasvaneimmilla alueilla ruoppauksia, joiden yhteydessä veteen vapautuva kiintoaines aiheuttaa veden väliaikaista samentumista lähiympäristössä. Samalla pohjasedimentistä veteen vapautuvat ravinteet voivat kasvattaa myös Espoon edustan merialueen rehevyyttä. ELYkeskus katsoo, että vaikutusten arviointia tulee tältä osin täydentää. Loma-asutuksen ravinne-kuormituksen pieneneminen riippuu ratkaisevasti jätevesijärjestelmistä ja niiden toimivuudesta. Sisäsaaristoon mentäessä veden laatu huononee. Leväkasvusto hyödyntää kaiken ravinnekuormituksesta vapautuvan ravinteen ja käyttää siihen myös happea. Ravinnekuormituksen lisääntyessä lähtee leväkasvusto kesän aikana heti kasvuun, ja tämä vaikuttaa lisäksi myös vesistön käyttämiseen virkistykseen. Kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole huomioitu rakentamisen volyymin huomattavan kasvun vaikutuksia vesistöön, ja Uudenmaan ELY-keskus katsookin, ettei kaava-aineiston perusteella voida pitää selvitettynä, ettei kaava heikennä alueen vesien tilaa entisestään. Valtionneuvosto on hyväksynyt lakiin vesien- ja merenhoidon järjestämisestä perustuvan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Tähän liittyen Uudenmaan ELY-keskus on laatinut vesienhoidon toimenpideohjelman alueen pintaja pohjavesille ja siinä esitetään vuosina tehtävät toimenpiteet. Vesienhoitosuunnitelma ja vesienhoidon toimenpideohjelma tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. (Lisätietoa erillisessä liitteessä 1) Pilaantuneet maa-alueet, (Pima) Osayleiskaava-alueelta ei ole selvitetty mahdollisia maaperää pilanneita kohteita. Kaavaselostuksen mukaan Svartholmenin saaressa varataan alue olemassa olevalle veneveistämölle (T). Kaavamääräyksen mukaan toimintaa saa kehittää ympäristö- ja maisemahäiriötä tuottamatta. Esim. venetelakka-alueilla, veneiden säilytysalueilla ja veneveistämöillä, joilla on tehty veneiden korjaus- ja huoltotoimenpiteitä, maaperä voi olla pilaantunut raskasmetalleilla ja organisilla haitta-aineilla. Venemaaleissa on metalleja ja mm. tributyylitinaa ja pääasiassa maaperästä kuiten- Sundman Mona 12/1/ :30 Deleted: ä Sundman Mona 12/1/ :30 Deleted: ei Kuusisto Elina 12/1/ :22 Deleted:... [3] Sundman Mona 12/1/ :51 Formatted: Font:(Default) Calibri, Bold Sundman Mona 12/1/ :49 Deleted: Vesihuolto... [4]

16 16 kin löytyy kohonneita metallipitoisuuksia. Joissakin veneveistämöissä saattaa olla myös öljyä maaperässä, jos moottoriveneitä on huollettu. Kaavamääräykseen tulee lisätä Alueen maaperä on tutkittava ja tarvittaessa kunnostettava ennen alueella tehtäviä kaivu- tai rakentamistoimeniteitä. Liikenne Laivaväylien osalta tulee ottaa huomioon Liikenneviraston lausunto. Geologiset erityiskohteet Pirunpellot, hiidenkirnut tai muu arvokas geologinen erityiskohde on merkitty kaavamerkinnällä (ge). Kaava-asiakirjoista ei ilmene onko kohteilla suojeluarvoa. ge-kohteille tulee antaa tarkat määräykset, minkä vuoksi kaavamääräykseen tulee lisätä, että kohdetta ei saa hävittää. Muuta kaava-aineistosta Kuusisto Elina 12/1/ :23 Deleted: Sundman Mona 12/1/ :56 Deleted: Sundman Mona 12/1/ :41 Deleted: Rakennettu kulttuuriympäristö... [5] Kuusisto Elina 12/1/ :23 Deleted: Sundman Mona 12/1/ :44 Formatted: Justified Kaava-alue rajoittuu lännessä Kirkkonummen saariston yleiskaavaalueeseen. Kaavakartta loppuu kaava-alueeseen. Kaavakartta on tältä osin täydennettävä siten, että koko saari näkyy. Kaava-aineistoon on esitettävä, miten mitoitusperusteet sopivat toisiinsa Kirkkonummen saariston yleiskaavan kanssa. Kaavamääräyksiin tulee selkeästi kirjoittaa millä alueilla osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavakartalla tulee lisäksi huomioida Blominmäen jätevedenpuhdistamon vararakenteet sekä meriläjitysalue. Yhteenveto Esitetty mitoitus ei perustu merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun MRL 9 :n tarkoittamalla tavalla. Sundman Mona 12/1/ :44 Deleted:. Sundman Mona 12/1/ :56 Deleted: Kaavamääräykset... [6] Osayleiskaavaluonnos ei täytä MRL 39 ja 73 :ssä säädettyjä rantayleiskaavan sisältövaatimuksia, eikä maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta (PeL 6 ). ELY-keskus katsoo, ettei kaavaa voida käyttää MRL 72 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena, mikäli kaavan mitoitusta ei tarkastella MRL 73 :n ja PeL 6 :n mukaisesti (vrt. vuosikirjapäätös KHO:2014:2). Yleiskaavatyössä on tehty kattavasti erilaisia selvityksiä, jotka mahdollistavat lainmukaisen kaavaratkaisun laatimisen. Luonto- ja linnustoselvityksiä sekä Kytön aluetta koskevia selvityksiä tulee vielä täydentää. Luonnoksen jälkeen on myös valmistunut rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys, joka huomioidaan kaavaehdotusvaiheessa. ELY-

17 17 keskus pitää tärkeänä ja hyödyllisenä Espoon kaavoituksen kanssa pidettyä esittelytilaisuutta ja työpalaveria. ELY-keskus katsoo, että Espoon saariston osayleiskaavaluonnosta tulee tarkistaa siten, että lausunnossa esitetyt seikat huomioidaan ja puutteet korjataan. Ennen kaavaehdotusta voidaan tarvittaessa järjestää työneuvottelu. Yksikönpäällikön sijainen Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin Kuusisto Elina 12/1/ :23 Deleted:... [7] Tarkastaja Mona Sundman Kuusisto Elina 12/1/ :23 Deleted: TIEDOKSI Museovirasto/Teija Tiitinen Espoon kaupunginmuseo/jyri Vilja Uudenmaan liitto/kristiina Rinkinen Kirkkonummen kunta UUDELY, /henrik Wager, Kirsi Hellas, Tomi Laukka, Ilkka Juva, Olli Jaakonaho, Mauri Karonen, Kaija Savelainen, Mikaela Ahlman, Anna Yrjölä Liite 1: Vesienhoitosuunnitelman taustaa

18 18 Suomessa EU:n direktiivi vesipolitiikan puitteista (2000/60/EY) on pantu toimeen lailla vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla. Direktiivin tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa pinta- ja pohjavesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä koko EU:n alueella vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoidon suunnittelua varten Suomi on jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen, joille on tullut laatia vesienhoitosuunnitelma, joka toimii perustana alueen vesiensuojelulle. Lainsäädännön valvonnan lisäksi EU-komissio valvoo ja tarkistaa vesien- ja merenhoidon toimeenpanoa ja raportoi sen parlamentille määrävuosin. Valtioneuvoston vahvistamassa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille esitettiin erityisen keskeisinä ohjauskeinoina maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat ohjauskeinot ja kehittämistarpeet. Tavoitteena oli valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edistäminen kaavoituksessa vesien suojelun osalta sekä hyvien käytäntöjen edistäminen maankäytön ohjauksen ja pinta- ja pohjavesien suojelun yhteensovittamisessa. Tavoitteena oli edelleen aikaansaada vesienhoidollisesti kestävää suunnittelua kaikilla kaavatasoilla maankäyttö- ja rakennuslain keinovalikoimaa hyödyntämällä. Keskeisiä ranta-alueiden kaavoitusta koskevia ohjauskeinoesityksiä ovat edelleen mm: Pinta- ja pohjavesien tilan huomioon ottavat kaavamääräykset Ranta-alueiden kaavoituskäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja tarkastelu laajemmassa mittakaavassa valuma-aluetasolla ja rantakaavoihin laadittavat kattavat vaikutusarviot vesiluontoon Vesiensuojelun liittäminen kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmiin Toimenpiteinä esitettiin, että vesienhoidollisesti kestävää suunnittelua ja ratkaisuja tulee tukea kaikilla kaavatasoilla (maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava). Kaavaselvityksissä ja kaavojen vaikutusten arvioinneissa on otettava entistä enemmän pinta- ja pohjavedet huomioon. Erityisen tärkeää on estää vesien tilan heikkeneminen. Kaavoituksen keinoin on ohjattava sellaista rakentamista, joka voi vaikuttaa vesien tilaan haitallisesti. Kaavojen kaikissa kaavamääräyksissä on tarpeen vaatiessa otettava huomioon pinta- ja pohjavesien suojelu. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi on hyväksytty Suunnitelmassa todetaan, että läntisellä Suomenlahdella Raaseporin ja Inkoon saaristossa pohjien hapettomuus on aiheuttanut huonon ekologisen tilan. Rannikkovesien heikkoon tilaan vaikuttaa ravinnekuormitus, joka on pääosin peräisin kotimaisista päästölähteistä, kuten maataloudesta ja hajaasutuksesta. Saaristo on erittäin herkkä ravinnekuormitukselle, koska lukuisat matalat kynnykset ja saaret hidastavat veden vaihtumista. Rannikolla on nykyään laajoja hapettomia alueita, ja huonot happiolot aiheuttavat sisäistä kuormitusta, jolloin pohjalle sitoutuneet ravinteet liukenevat uudelleen veteen ja levien käyttöön. Runsas leväkasvu pintavedessä johtaa loppukesällä hapenpuutteeseen pohjan läheisessä vesi-

19 19 kerroksessa, koska levien hajoaminen merenpohjalla kuluttaa alusveden hapen. Tällä toisella suunnittelukaudella pyritään vesien hyvän tilan saavuttamiseen vuoteen 2021 mennessä. Vesienhoidon ekologisen luokittelun hyvä tila on edellisen suunnittelukauden aikana saavutettu vain neljäsosassa rannikkovesien pinta-alasta. Tavoitteena on saavuttaa vesienhoitosuunnitelmien mukaiset fosfori- ja typpipäästöjen vähennystavoitteet sekä samalla vähentää päästöjä eri lähteistä niin, että ne alittavat sallittuja enimmäismääriä. Rannikkovesien fosfori- ja typpikuormituksen vähennystarpeet (20 28 %) kohdistuvat Suomenlahden rannikkovesiin ja Saaristomerelle. Yhdyskuntia ja haja-asutusta koskevia ohjauskeinoja ovat mm. vesihuollon kehittäminen kuntien vesihuollon suunnittelulla sekä maankäytön, vesihuollon ja rakentamisen yhteensovittamisella. Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen toteutus ja seurantavastuu jakautuu kuntien ja ELYkeskusten välillä siten, että ELY-keskus on vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen. Se ohjaa ja edistää ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettujen tehtävien hoitamista alueellaan, valvoo näiden säädösten noudattamista sekä käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisissa päätöksenteossa. Uudenmaan ELY-keskuksen vesienhoidon toimenpideohjelma on laadittu alueen pinta- ja pohjavesille ja siinä esitetään vuosina tehtävät toimenpiteet. Vesienhoidon ekologisen luokittelun hyvä tila on saavutettu vain neljäsosassa rannikkovesien pinta-alasta. Tavoitteena on saavuttaa vesienhoitosuunnitelmien mukaiset fosfori- ja typpipäästöjen vähennystavoitteet sekä samalla vähentää päästöjä eri lähteistä. Suurimmat merialuekohtaiset ihmisperäisen kuormituksen vähentämistarpeet (20 28 %) kohdistuvat Suomenlahden rannikkovesiin ja Saaristomerelle. Toimenpideohjelman liitteessä 3 on esitetty maankäytön ohjauskeinovalikoimaa vesienhoidossa. Mm. yleiskaavoja on tarkasteltava ja suunniteltava myös vesien tilan näkökulmasta ja vesihuoltosuunnitelmia on esitettävä kaava-aineistoissa. Hajarakentamisen ohjaamisen keinoja tulee kehittää tehokkaammiksi. Rantarakentamisen ohjaamisessa tulee vesiensuojelunäkökulma olla mukana suunnittelussa voimakkaammin. Vesienhoidon tavoitteiden toteutuminen hyödyttää vesistöjen rannalla sijaitsevien vakituisessa asutuksessa ja loma-astutuksessa olevien rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä. Hyödyn suuruuteen vaikuttaa rantakiinteistöjen lukumäärä sekä hyvää huonommassa tilassa olevien vesimuodostumien lukumäärä ja tila alueella. Etelä- ja Länsi-Suomeen on keskittynyt asutusta, minkä vuoksi alueen vesistöt ovat huonossa tilassa. Lisäksi Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoalueet vaikuttavat näiden alueiden hyödyn suuruuteen. Sundman Mona 12/1/ :13 Formatted: Leipis arial, Left

20 20 LIITE 3. Maankäytön keinovalikoima vesienhoidossa. Olemassa olevan lainsäädännön mukaiset vihreällä, nykyisen käytännön mukaiset käytännöt mustalla ja ehdotukset toimintatapojen ja ohjauskeinojen kehittämiseksi lilalla. Kaavan ja vesienhoidon yhtymäkohta Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava MRL luvat Yhteenveto: Ongelma/tarvittavat uudet toimenpiteet Kaavoituksen eri tasojen tehtävät ja vastuut Maakunnan alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen yleiset periaatteet (MRL 25 ). Sisältövaatimukset MRL 28 ). Kunnan tai kunnan osan yhdyskuntarakenteen yleispiirteistä suunnittelua ja toimintojen yhteensovittamista sekä tarkemman suunnittelun perusta (MRL 35 ) Sisältövaatimukset MRL 39 ). Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, kehittämistä ja rakentamista, mm. paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tavalla (MRL 50 ) Sisältövaatimukset MRL 54 ). Rakentaminen tarvitsee rakennusluvan (MRL 125 ). Rakennusluvan oltava asemakaavan mukainen (MRL 135 ) tai otettava huomioon erinäisiä seikkoja (MRL 136 ). Rakennusluvan myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen (MRL 130 ). Vastuut jakautuvat useille tahoille: ympäristöministeriö ohjaa kaavoitusta ja rakentamista yleisesti, alueelliset ympäristökeskukset kuntia, kunnat laativat kaavat ja vastaavat niiden toteuttamisesta(mrl ). Hankkeiden suunnittelusta ja niiden tarvitsemista selvityksistä vastaavat usein yksityiset tahot. Vesien tila Yhdyskuntarakenne antaa Yhdyskuntarakenne yhteiset pelisäännöt antaa yhteiset pelisäännöt maankäytölle ja maankäytölle ja alueiden sijoittaminen vaikuttaa alueiden sijoittaminen mm. riskeihin ja paineisiin. vaikuttaa mm. riskeihin ja paineisiin. Ympäristöhaittojen ehkäisy ja vähentäminen tehtävä mahdol- Maakuntakaavaa tarkasteltava ja suunniteltava liseksi. myös vesien tilan näkökulmasta. Yleiskaavaa tarkasteltava ja suunniteltava myös vesien tilan näkökulmasta. Päätetään toimintojen sijoittamisesta ja esitetään konkreettisia toimia mm. haittojen torjumiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Varmistettava turvallisuus ja terveellisyys. Otettava huomioon paikalliset olosuhteet. Vesinäkökulmaa painotettava herkkien alueiden kaavoilla entistä enemmän. Rakentamisessa suunnitellaan ja päätetään rakennukseen liittyvät asiat ja liittyminen lähiympäristöön ja verkostoihin. Uusia ratkaisuja kehitettävä edelleen. Vesien tilaa ei ole otettu erityisasiana huomioon maankäytön suunnittelussa. MRL painottaa kyllä asioita, jotka mahdollistavat hyvät ratkaisut ja riittävät selvitykset. Tarkistettava lainsäädännöstä halutaanko vesiasiat mainita erikseen. Järjestettävä koulutusta ja lisättävä ohjeistusta sekä pilottihankkeita. Pidettävä huolta seurannasta. Pohjavedet Sijoittamista ohjataan Sijoittamista ohjataan osoittamalla pohjavesialueiden rajaus. alueiden rajaus ja rajoit- osoittamalla pohjavesitamalla käyttöä. Varmistettava että näin tehdään (ELY-keskus) Pohjavesialueelle sijoittamisesta annetaan tarkat määräykset. Rakennusluvan on oltava kaavan tai muiden MRLmääräysten mukainen. Lainsäädäntö toimii hyvin, mutta määräyksiä yritetään joskus kiertää (esim. huoltoasemat). Tiedotettava määräyksistä paremmin jo ennakkosuunnittelua varten. Tulvakorkeuksien Tällä hetkellä näkyy korkeintaan taustaselvityk- huomioonottaminen sissä Otettu huomioon vain harvoissa kaavoissa Yleiskaavatasoinen Valuma-alueselvitys ja valuma-alueselvitys ja tulva-alueiden määrittely tulva-alueiden määrittely pakollisiksi ja se on pakollisiksi riskialueiden kartoittamiseksi otettava huomioon rakentamisen sijoitte- Korkeudet merkitään Tulvakorkeuksia ei välttämättä Tieto on periaatteessa jo usein asemakaavaan. Vanhoissa kaavoissa ei ole asiaa aina käsitelty. huomioida rakentamisessa, kaava saattaa olla vanhentunut kaavoittajien ja rakentajien saatavilla, tiedetään että ne on otettava huomioon. Asemakaavojen ajantasaisuutta arvioitaessa tulva- Tulvakorkeudet tarkistettava rakennusluvan myöntämisen Määräyksistä tiedotet- yhteydessä. tava paremmin ja mahdollisesti asiaa