Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 263/2015/2 Dnro ESAVI/5972/2015 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2015 ASIA Saarineva-Kortenevan turvetuotanto ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Pomarkku HAKIJA A. Ahlström Kiinteistöt Oy Laviantie 22 29600 NOORMARKKU HAKEMUS A. Ahlström Kiinteistöt Oy on 14.7.2015 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarineva- Kortenevan auma-alueineen 37,7 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Pomarkun kunnassa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen pintavalutuskentän, laskeutusaltaan ja eristysojien toteutuksen osalta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Saarineva-Kortenevan turvetuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija on ilmoittanut sopivansa alueen yksityisteiden käytöstä turvekuljetuksiin. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 (36) Pintavalutuskenttä ja muu hankealue sijaitsevat hakijan omistamalla kiinteistöllä Längelmäki 608-405-1-185. Hankealueella on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaavassa ei ole kaavamerkintöjä hankealueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Ympäristöministeriö on 4.12.2014 vahvistanut Satakunnan tuulivoimatuotantoalueita käsittelevän vaihemaakuntakaavan 1. Saarineva-Kortenevan turvetuotantoalue sijoittuu vaihemaakuntakaavan 1 alueelle, jossa on merkintä tv1 (tuulivoimaloiden alue). Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 24.11.2014 käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto kuten turvetuotanto, bioenergia ja mahdollisesti tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Saarineva-Kortenevan alueella ei ole merkintöjä Pomarkun kunnan hyväksytyissä tai vireillä olevissa yleiskaavoissa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Saarineva-Kortenevan tuotantoalueen kuntoonpano aloitetaan kaivamalla tuotantoalueen ympärille lietesyvennyksineen eristysojat, joilla tuotantoalueen ympäristön valumavedet johdetaan tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Sen jälkeen rakennetaan keskitetyt vesienkäsittelyrakenteet (laskeutusallas ja pintavalutuskenttä) ja niiden jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Lopuksi asennetaan ojien vesienkäsittelyrakenteet (sarkaojien allassyvennykset ja sihtiputket sekä kokoojaojien putkipadot). Kunnostustoimet on suunniteltu aloitettaviksi vuoden 2015/2016 talvella eristysojien kaivamisella keskitetyt vesiensuojelurakenteiden rakentamisella. Ojien kaivutyöt tehdään talvella. Tuotantoalueen pinta pyritään muokkaamaan riittävästi peruskuivalla alueella ojaston kaivun jälkeen seuraavana kesäkautena. Tuotantoalueen pinta on tarkoitus valmistella vuosien 2016 ja 2017 kesinä. Turvetuotantokentät on suunniteltu turvepaksuudeltaan vähintään 1,5 m:n alueille. Tuotantoalueen pinta-ala on 37,7 ha, josta on auma-alueita 1,8 ha. Tuotantoalue on jaettu kahdeksaan tuotantolohkoon taulukossa 1 esitetyn mukaisesti.
3 (36) Taulukko 1. Tuotantoalueen lohkot. Lohko nro Tuotantoalue ha Aumaalue ha Yhteensä ha 1 4,1 0,5 4,6 2 3,5 3,5 3 4,0 0,8 4,8 4 6,8 6,8 5 5,2 5,2 6 6,3 6,3 7 0,7 0,7 8 5,3 0,5 5,8 Yhteensä 35,9 1,8 37,7 Tuotantokaluston kulkureiteille tehdään rummut ojien ylityskohtiin. Sarkaojien alapäihin sijoitetaan rummut (päisteputket) kulkuyhteyksien ja niiden yhteyteen tehtävien vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Tuotantoalueen palontorjuntaa varten tuotantoalueen ulkopuolelle kaivetaan vähintään 50 m 3 :n paloaltaat, joille tehdään kulkuyhteydet sijoittamalla rummut paloaltaiden ja tuotantoalueen välisiin ojiin. Tuotettu turve kuljetetaan traktorivetoisella kalustolla tuotantoalueelle rakennetuille auma-alueille varastoitavaksi. Tuotantosuunnitelmassa on kaksi auma-aluetta tuotetun turpeen varastointiin. Tuotantoalueen keski- ja eteläosan aumoille rakennetaan raskaan kuljetuskaluston kestävä tie, jonka kautta turve kuljetetaan rekkakalustolla tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Aumoille rakennetaan tiet tuotantoalueen pohjois- ja itäpuolella kulkevilta metsäautoteiltä. Tuotantoalueen pinta-ala on 35,9 ha ja auma-alueiden pinta-ala 1,8 ha. Laskeutusallas-, pumppaamo- ja tukikohta-alueen ala on 1,5 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,4 ha. Saarineva-Kortenevan tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen koillisosassa aumalle 1 tulevan tien varrella. Saarineva-Kortenevan tuotantoalueelta on tarkoitus tuottaa kasvu-/kuiviketurvetta ja jyrsinpolttoturvetta. Alueelta tuotetaan turvetta keskimäärin 12 000 tuotanto-m³/a. Tuotanto tapahtuu yleensä toukokuun puolivälin ja elokuun lopun välisenä aikana. Varsinainen tuotantotoiminta (jyrsintä, turpeen kuivatus ja keräys aumoihin) tapahtuu kesän poutajaksoilla. Kesäkautena on tuotantoa keskimäärin noin 40 vuorokauden aikana. Muina aikoina tehdään tarvittaessa tuotantoalueen kunnostusta (sarkojen muotoilua, ojien ja altaiden kunnostusta ja puhdistusta). Tuotettu turve kuljetetaan käyttökohteeseen pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Turvetuotanto suoalueella kestää noin 25 vuotta. Tuotannon loputtua alueelta poistetaan turvetuotantotoimintaan liittyvä kalusto ja rakenteet. Turvetuotannon loputtua alueella on kuivatusojasto. Tuotantoalueen mahdollisia jälkikäyttömuotoja voivat olla alueen soistami-
4 (36) nen, vesittäminen, luontainen kasvittuminen ja maa- ja/tai metsätalouskäyttö tai näiden yhdistelmät. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien käsittely Vesienkäsittelyrakenteina ovat: - sarkaojissa sarkaoja-altaat (lietesyvennys) ja sihtiputkirakenne (lietteenpidättimet) - kokoojaojissa virtaamansäätöpadot - yksi laskeutusallas - 3,4 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä (ympärivuotinen toiminta, pumppaamo) Tuotantokenttien kuivatus tehdään 20 m:n välein tuotantoalueelle kaivettavilla sarkaojilla. Kuivatusvedet käsitellään jokaisen sarkaojan päässä sarkaoja-altaalla ja sihtiputkella. Putkipatojen avulla virtaamahuippuja varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja samalla käytetään ojastoa kiintoaineen laskeutukseen. Sarkaojaston kuivatusvedet kerätään kokoojaojiin, joista vedet johdetaan pumppaamalla tuotantoalueen pohjoisosaan sijoittuvalle laskeutusaltaalle. Laskeutusaltaan alapuolelta vedet johdetaan ympärivuotisesti pumppaamalla penkereellä ympäröidylle pintavalutuskentälle ja edelleen metsä-/pelto-ojien kautta Pomarkunjokeen. Sarkaojien sarkaoja-altailla ja sihtiputkilla pidätetään kiintoainetta sarkaojaan. Kokoojaojien virtaamansäätöpadoilla pidätetään ylivirtaama tuotantoalueen ojastoon ja laskeutetaan kiintoainesta ojastoon. Laskeutusaltaalla pidätetään kiintoainesta. Pintavalutuksella saadaan poistettua kuivatusvesistä kiintoaineen lisäksi liukoisia ravinteita. Vesienkäsittelyrakenteet ovat toimintakunnossa tuotantokentän pinnan muokkausvaiheessa. Kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen metsäojiin. Tuotantoalueen kuivatussuunnitelmassa on käytetty eristys- ja laskuojina vanhoja jo olemassa olevia metsäojia, kun se on ollut mahdollista. Ojitettujen pintavalutuskenttien reduktiot ovat tarkkailutulosten mukaan olleet keskimäärin kiintoaineella 14 87 % ja kokonaistypellä 6 53 %. Osalta ojitetuilta kentiltä on huuhtoutunut fosforia, mutta osa kentistä on poistanut kokonaisfosforia hyvin, parhaimmillaan 74 %. Jos pintavalutuskenttä joudutaan perustamaan jo ojitetulle suoalueelle, on veden nopea virtaus alueella sijaitsevia vanhoja ojia pitkin kentän läpi estettävä mahdollisimman tehokkaasti. Läpivirtauksen estäminen/hidastaminen tehostaa etenkin kiintoaineen pidättymistä kentälle. Lisäksi vesi tulee saada virtaamaan mahdollisimman laajalle alueelle kentällä sijaitsevaan turvekerrokseen, missä veden puhdistumiseen johtavat kemialliset ja biologiset prosessit pääasiassa tapahtuvat.
Päästöt vesistöön 5 (36) Pintavalutuskentällä olevat metsäojat tukitaan. Hakija on aluehallintovirastoon 25.11.2015 toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että pintavalutuskenttä ei ole kokonaisuudessaan ojitettu, vaan pintavalutuskentän keskiosassa on laaja ojittamaton alue. Saarineva-Kortenevan tuotantoalueen pintavalutuskentän ominaisuudet ovat seuraavat: - Pinta-ala 3,4 ha - Pintavalutuskentän valuma-alue 45 ha - Tuotantoalueen valuma-alue 36 ha - Pintavalutuskentän osuus valuma-alueesta 7,5 % - Pintavalutuskentän osuus tuotantoalueesta 9,4 % Seuraavassa on Saarineva-Kortenevan kunnostus- ja tuotantovaiheen arvioidut vesistökuormitukset. Ne on laskettu Länsi-Suomen ojittamattomien ja ojitettujen pintavalutuskenttien vuosien 2008 2012 ominaiskuormituslukujen perusteella. Taulukko 2. Saarineva-Kortenevan kuntoonpanovaiheen vuotuiset arvioidut brutto- ja nettokuormitukset (kg/a). Kiintoaine Kok.fosfori Kok.typpi COD Mn Bruttokuormitus 900 14 280 12 000 Nettokuormitus 750 11 210 790 Taulukko 3. Saarineva-Kortenevan tuotantovaiheen vuotuiset arvioidut brutto- ja nettokuormitukset (kg/a). Kiintoaine Kok.fosfori Kok.typpi COD Mn Bruttokuormitus 1 070 11 320 8 400 Nettokuormitus 890 6 240 540 Saarineva-Kortenevan nykyinen kuormitus Hakija on vuonna 2014 otattanut ennakkotarkkailuna vesinäytteitä Saarineva-Kortenevan suoalueen alapuolisesta ojasta. Ennakkotarkkailulla on selvitetty suoalueiden taustakuormitusta. Vesi oli kirkasta ja sen kiintoainepitoisuudet pieniä. Sähkönjohtavuus oli luonnonvesille tyypillisellä tasolla ja ph lähellä neutraalia. Vesi oli ruskeaa ja humuspitoista (taulukko 4).
6 (36) Taulukko 4. Veden keskimääräinen laatu ennakkotarkkailussa Saarineva- Kortenevan suoalueen alapuolisella näytteenottopaikalla vuonna 2014 (n=4). Kok. P µg/l Pöly, melu ja liikenne Kok. N µg/l CODMn mg/l O2 ph Saarineva-Kortenevan suoalueen taustakuormitus vuonna 2014 tehdyssä ennakkotarkkailussa on ollut seuraava: - Kiintoaine 3,3 kg/d - Kokonaisfosfori 0,073 kg/d - Kokonaistyppi 1 kg/d Sameus FNU Tuotantoaikana huolto- ja työmatkaliikennettä pääosin henkilöautoilla on arviolta 5 10 ajoneuvoa vuorokaudessa. Turpeen kuljetus keskittyy talvi- Sähkönjohtavuus ms/m Väriluku mg Pt/l 41 550 27 6,8 3,1 6,5 210 Suotutkimustietojen mukaan Saarineva-Kortenevan yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni, hiekka ja savi. Ennakkotulkinnan mukaan Saarineva- Kortenevalla sulfidisedimenttien esiintymisriski on hyvin pieni. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Maatuneempi turve pölyää enemmän. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus, vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään lisääntyneen paloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, joissa pölypäästö on enemmän pistemäinen kuin varsinaisessa tuotantotoiminnasta aiheutuva päästö. Pölyhaitta voi ylittää viihtyisyysrajan noin 100 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. PM 10- pitoisuuksien 24 tunnin pitoisuuslisä jää alle 50 µg/m³ tasolla (ohjearvo) avoimessa maastossa 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hyvin maatunut turvelaatu, auma-alueen läheisyys ja paikan avoimuus lisäävät pölyhaitan todennäköisyyttä ja vastaavasti vähän maatunut turve, tuotantokentän suojainen sijainti ja tiheä reunapuusto vähentävät haitan esiintymistä. Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Meluavimmat jyrsinturpeen tuotantovaiheet voivat aiheuttaa 55 db:n melutason ylittymisen 100 150 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Suon kunnostukseen liittyvät työvaiheet voivat avoimessa maastossa ja melun leviämisen kannalta otollisissa olosuhteissa (avoin maasto ja tuuli asutuksen suuntaan) aiheuttaa hetkellisesti 55 db:n melutason ylittymisen 350 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta.
Varastointi ja jätteet 7 (36) kauteen. Tuotettua turvetta kuljetetaan 3 4 kuormaa vuorokaudessa. Kuljetukset keskittyvät pääosin talviaikaan. Tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta noin 9 000 l ja voiteluöljyjä noin 65 l. Polttoaine varastoidaan siihen tarkoitetussa maanpäällisessä polttoainesäiliössä. Säiliö sijoitetaan tukikohta-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen paikkaan, jonka läheisyydessä ei ole tuotantoalueen ojia eikä maasto vietä ojaan. Tuotantoalueella syntyy jätteitä lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Tuotantokoneiden huolto tapahtuu tukikohta-alueella, jonne varataan asianmukaiset keräys- ja säilytystilat jätteille. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Voiteluaineet, öljyiset jätteet ja romuakut varastoidaan työmaalla tukikohtaalueen jätekatoksessa asianomaisten jätteiden säilytykseen tarkoitetuissa astioissa. Ongelmajätteiden keräysyritys hakee ongelmajätteet alueelta. Muun kiinteän jätteen kerää tehtävän jätehuoltosopimuksen mukaisesti jätehuoltoyhtiö. Saarineva-Kortenevan turvetuotantoalueella vuosittain syntyvät jätteet ovat seuraavat: - työkoneiden voiteluaineet 100 200 kg - suodattimet ja öljyiset huoltojätteet 30 40 kg - teräsromua - mahdollisesti aumamuovia - akkuromua 10 kg kahden vuoden aikana Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Suunniteltu vesienkäsittely täyttää hakijan mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimustason ottaen huomioon tuotantoalueen koon ja olosuhteet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien käytölle sekä hankkeesta aiheutuvan vesistökuormituksen ja sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön. Toiminnan tarkkailu toteutetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymillä tarkkailuohjelmilla ja ulkopuolisen tahon tekemillä tarkkailuilla. Saarineva-Kortenevan kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tehtäviin sopimuksiin liitetään kuntoonpanoon ja turvetuotantoon liittyvät ympäristölupaehdot sekä toimintatavat tuotantoalueen ympäristönsuojelurakenteiden käytössä ja hoidossa.
8 (36) Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Luonto ja suojeluarvot Saarineva-Kortenevan tuotantoalue on kokonaan ojitettu ja rajoittuu loivapiirteiseen moreenimaastoon. Hankealue sijaitsee noin 7 km Pomarkun keskustasta kaakkoon. Tuotantoaluetta ympäröi maa- ja metsätalouskäytössä oleva alue. Lähin asutus sijaitsee tuotantoalueen luoteispuolella 540 m:n etäisyydellä sen reunasta. Muu asutus on 580 2 160 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen ja lähimmän asutuksen välissä on vedenjakaja. Pölyvaikutusalueella ei ole asutusta. Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. Turvetuotannon ei arvioida aiheuttavan meluhaittoja asutukselle. Saarineva-Kortenevan pohjois-, länsi- ja eteläpuolella sähkölinjat sijoittuvat noin 800 1 500 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta. Tuotantoalueen eteläpuolella 1 530 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta sijaitsee Leirikeskus. Saarineva-Kortenevan pohjois- ja itäpuolella kulkevat metsäautotiet sekä sen länsi- ja eteläpuolella Karikorventie ja pohjoispuolella Harjantie. Saarineva-Kortenevalla on tehty kasvillisuus-, pesimälinnusto-, päiväperhosselvitys ja selvitytetty viitasammakko- ja liito-oravapotentiaali vuonna 2014. Kasvillisuus Tutkimusalue on kasvillisuudeltaan erittäin yksipuolista eikä luonnontilaisia alueita ole lukuun ottamatta pieniä kangasmetsäsaarekkeita. Valtaosa alueesta on eriasteista ojitettua varputurvekangasta tai kuusivaltaista muuttumaa. Ojitusalueilla on myös erityyppisiä pienialaisia muita muuttumia, mutta ne ovat niin pieniä, että kuviointi ei ole mielekästä. Alueella ei esiinny arvokkaita luontotyyppejä. Tutkimusalueelta löydettiin hyvin vähäinen määrä putkilokasvilajia pinta-alaan nähden eikä havaituissa kasvilajeissa ole valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai muuten huomionarvoista lajia.
9 (36) Pesimälinnusto Tutkimusalueen linnusto on hyvin tavanomaista lajistoa. Tutkimuksen aikana alueelta kirjattiin 20 lajin reviiri, joista metso, palokärki ja sinipyrstö ovat huomionarvoisia lajeja. Metso ja palokärki ovat EU:n lintudirektiivin I- liitteen lajeja. Metso on lisäksi Suomen erityisvastuulaji ja valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Sinipyrstö on valtakunnallisesti vaarantunut (VU). Alueen ympärillä on erittäin runsaasti metsoille soveliasta elinaluetta, eikä Saari- ja Kortenevaa voida pitää erityisen hyvänä metsojen kannalta. Palokärki on hyvin vaatimaton pesijä, jonka kanta on kasvanut voimakkaasta metsätaloudesta huolimatta. Sinipyrstö on hyvin vaatelias laji, mutta havaintopaikan ja nuoren iän vuoksi sitä voidaan pitää täysin satunnaislajina, sillä sitä on tavattu Satakunnassa vain viidesti aiemmin. Pesivien parien kokonaistiheys neliökilometriä kohden oli 103 paria, mikä on ojitetuilla rämeillä tyypillisen vähäistä. Tutkimusalueella ei ole sellaisia linnustollisia arvoja, joita tulisi erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Päiväperhoset Tutkimusalueen päiväperhoslajisto osoittautui maastoinventoinnissa niukaksi. Kahden päivän aikana alueella nähtiin vain kaksi suokeltaperhosta, yksi kangasperhonen ja kolme loistokultasiipeä, jotka eivät ole huomionarvoisia lajeja. Rajaukselta laskettiin lisäksi yhteensä 99 metsämittaria, mutta kyseessä on erittäin yleinen laji, joka ei ole varsinainen päiväperhoslaji. Kohdelajeina pidettyjä muurainhopeatäplää ja rämekylmänperhosta ei havaittu ollenkaan eikä niiden esiintyminen ole todennäköistä. Sudenkorennoista tavattiin yksi sulkakoipikorento ja vaskikorento sekä kaksi pikkulampikorentoa, joka ovat hyvin yleisiä lajeja koko Suomessa. Direktiivikorentoja ei havaittu ollenkaan eikä niille ole soveliasta elinympäristöä tutkimusalueella. Tutkimusalueella ei ole sellaisia päiväperhosiin tai sudenkorentoihin liittyviä arvoja, joita pitäisi huomioida erityisesti maankäytön suunnittelussa. Liito-orava ja viitasammakko Kattavien maastotutkimusten perusteella tutkimusalueella ei ole viitasammakoille tai liito-oraville soveliaita elinympäristöjä, joten lajeja ei tarvitse erityisesti huomioida maankäytön suunnittelussa. Suojeltavat kohteet Lähin luonnonsuojelualue on lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Kynäsluodon lehto (LHO020052), joka sijaitsee Saarineva-Kortenevan eteläpuolella noin 2,3 km:n päässä tuotantoalueen reunasta.
10 (36) Lähin muinaismuistokohde on Liljeroos-muinaismuistojäännös, joka sijaitsee Saarineva-Kortenevan itäpuolella noin 3,2 km:n päässä. Pohjavesialueet Saarineva-Kortenevan luoteispuolelle noin 6,5 km:n etäisyydelle sijoittuu Keltonlähteen pohjavesialue (nro 0260801). Vesistö Vesistö ja sen tila Saarineva-Korteneva sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen Merikarvianjoen alaosan Pomarkunjoen valuma-alueella. Vedet laskevat turvetuotantoalueelta metsä/pelto-ojan kautta Pomarkunjokeen, joka laskee Isojärven kautta Merikarvianjokeen. Metsä/pelto-ojan valuma-alue laskussa Pomarkunjokeen on 3,06 km². Pomarkunjoen valuma-alue laskussa Isojärveen on 1 300 km². Taulukossa 5 on esitetty vesistön virtaamatietoja. Taulukko 5. Purkuvesistön arvioidut virtaamat. Metsä/pelto-ojan alajuoksu Pomarkunjoki metsä/pelto-ojan laskun jälkeen Valuma-alueen pinta-ala (km 2 ) 3,06 1 300 (arvio) MQ (m³/s) 0,03 13 Kevään MHQ (m³/s) 0,4 180 Kesäkauden MHQ (m³/s) 0,15 60 Kesän MNQ (30 vrk) (m³/s) 0,002 0,7 Talven MNQ (30 vrk) (m³/s) 0,004 1,6 Pomarkunjoen virtaamaa säädellään Riuttan säännöstelypadolla. Inhottujärvi on padottu myös Hanhijoen suulla olevalla ylisyöksypadolla ja Oravajoen säännöstelypadolla. Patojen rakentaminen ja käyttö perustuvat tulvien alentamista ja vedenjärjestelyä koskevaan toisen vesistötoimikunnan 27.9.1956 antamaan päätökseen nro 21/1956. Lupapäätöksessä on määrätty muun muassa siitä, missä suhteessa juoksutus laskujokiin jaetaan. Patojen purkautumisten perusteella kuukausikeskiarvoista lasketut virtaamat Pomarkunjoessa vuosijaksolla 1989 1997 ovat olleet seuraavat: - ylivirtaama HQ 44 m 3 /s - kesiylivirtaama MHQ 30,3 m 3 /s - keskivirtaama MQ 13 m 3 /s - keskialivirtaama MNQ 4,1 m 3 /s - alivirtaama NQ 2,8 m 3 /s
11 (36) Pomarkunjoki Pomarkunjoki alkaa Inhottujärven pohjoisosasta. Joki virtaa Pomarkun keskustan läpi ja laskee Isojärven kaakkoisosaan. Joki on noin 13 km pitkä. Inhottujärveä ja Pomarkunjoen virtaamaa säädellään Riuttan säännöstelypadolla, jonka kautta osa Inhottujärven vesistä laskee Pomarkunjokeen. Joen keskivirtaama on 13 m³/s. Keskustassa sijaitsee joen ainoa merkittävä koski Kyläkoski ja joki laajenee Kylänlahdeksi. Kyläkoskelta yläjuoksuun joessa on kaksi pienempää säännöstelypatoa. Pomarkunjoki on perattu koko pituudeltaan Inhottujärven vesistöjärjestelyn yhteydessä. Entiset koskipaikat erottuvat nykyisin voimakkaampina virtapaikkoina. Joki on melko tulvaherkkä ja joen laskukohdan (Isojärvi) peltoalueet kärsivät kevättulvista. Pomarkunjoesta on veden laadun havaintoja neljältä havaintopaikalta. Pomarkunjoen kokonaisfosforipitoisuuden (65 70 µg/l) perusteella vesi on erittäin rehevää. Vesi on erittäin ruskeaa (väri 180 200 mg Pt/l), humusleimaista (kemiallinen hapenkulutus 19 23 mg/l) ja sameaa (9,5 FTU). Kokonaistyppipitoisuus on ruskeille humusvesille tyypillisellä tasolla (1 240 1 420 µg/l). Isojärvi Isojärvi (38,82 km 2 ) sijaitsee Pomarkun ja Siikaisten kuntien rajalla ja on Pohjois-Satakunnan suurin järvi. Sen suurin syvyys on 8 m, mutta suuri osa avovesialueesta on alle metrin syvyistä. Järvessä on runsaasti saaria. Lähivaluma-alueelta tuleva kuormitus on pääasiassa rantakiinteistöistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta ja metsäalueilta tulevaa hajakuormitusta. Ravinteita tulee järveen erityisesti Pomarkunjoen kautta. Järvi kuuluu mataliin runsashumuksisiin järviin ja sen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Järven tila heikkeni viime luokituksessa hyvästä tyydyttävään, mikä johtuu seurannasta saduista lisätiedoista muun muassa kasviplanktonista. Isojärven eteläisellä purkureitillä sijaitseva Natura 2000 -verkostoon kuuluva Poosjärvi on myös matala runsashumuksinen järvi, joka tulvii herkästi. Sen tilaluokka on hyvä. Merikarvianjoki Merikarvianjoki saa alkunsa Isojärven luoteispäästä Kurikanniskalta, ja sen kokonaispituus mereen on 27 km. Jokivarren kuormitus on pääosin hajakuormitusta, sillä Siikaisten kalkkilouhoksen aiheuttama kuormitus on vähäistä ja Merikarvian puhdistetut jätevedet johdetaan merelle. Merikarvianjoki on merkittävä etenkin virkistyskalastuksen ja kalastusmatkailun kohde. Tummavetinen joki kuuluu suuriin turvemaiden jokiin, ja sen tila on hyvä. Merikarvianjokeen laskee pohjoisesta Tuorijoki, joka on tyydyttävässä tilaluokassa. Isojärven eteläpäästä vedet laskevat Salmusojaan, jota pitkin vesi virtaa järvien ja jokien kautta hyvässä ekologisessa tilassa olevaan Pohjajokeen ja edelleen Selkämerelle.
12 (36) Kalasto ja kalastus Pomarkunjoen ja Isojärven kalaston tila on arvioitu hyväksi Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on saanut ympäristöluvan Karvianjoen alaosan kalataloudelliseen kunnostukseen 18.12.2008. Hankkeen tavoitteena on ollut lisätä virtakutuisten kalojen kulkumahdollisuuksia vesistön eri osien välillä, parantaa virtakutuisten kalojen lisääntymisedellytyksiä Karvianjoessa sekä parantaa virtavesien virkistyskalastusmahdollisuuksia. Pääkunnostuskohteina on seitsemän koskijaksoa, joiden yhteispinta-ala on noin 5 ha ja yhteispituus noin 2,1 km. Koskijaksot ovat ylävirrasta alkaen Kavokoski, Paattikosken alaosa, Veneskoski, Majankoski, Piippukoski, Kynäskoski ja Pomarkun Kyläkoski. Koskien yhteenlaskettu putouskorkeus on 16 m, mikä on noin puolet koko jokijakson putouskorkeudesta. Pomarkun Kyläkoski sijaitsee keskellä Pomarkun keskustaajamaa, ja sen ympäristö on melko tiiviisti rakennettua. Koko suunnittelualueen yleisimmät saalislajit ovat ahven, hauki ja lahna. Kalakanta on runsas, mutta lajisto vähäinen. Alueella esiintyy myös rapua, mutta sen kanta on hyvin heikko. Karvianjoen latvaosissa esiintyy luonnonvaraisena alkuperäinen purotaimenkanta. Kunnostusalueella alkuperäisen taimenkannan esiintyminen on epävarmaa, ja alueelle on tehty taimenistutuksia muillakin kuin Karvianjoen kannan istukkailla. Vuoden 2003 elo-syyskuussa suunnittelualueilla tehdyissä koekalastuksissa taimenia saatiin vain Paattikoskesta ja Veneskoskesta. Koekalastusten perusteella yleisimpiä lajeja olivat kivisimppu, kivennuoliainen, särki ja ahven. Kalakantoja hoidetaan harjusten ja alkuperäisen purotaimenkannan poikasten sekä järvitaimenen ja kirjolohen istutuksin. Karvianjoen alaosalla kalastus on pääasiassa virkistys- ja kotitarvekalastusta. Kynäskosken alueella virkistyskalastus on suosittua. Vesistön käyttö Karvianjoen alaosalla harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Saarineva-Kortenevan turvetuotannosta aiheuttamat ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäykset vesistössä on esitetty taulukossa 6.
13 (36) Taulukko 6. Saarineva-Kortenevan turvetuotantoalueen nettokuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä kunnostusja tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa. Kunnostusvaihe: Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) Kiintoaine (mg/l) CODMn (mg/l) Metsä/pelto-oja laskussa Pomarkunjokeen 11 160 0,7 0,6 Pomarkunjoki metsä/pelto-ojan laskun jälkeen 0,03 0,4 0,002 0,001 Tuotantovaihe: Metsä/pelto-oja laskussa Pomarkunjokeen Pomarkunjoki metsä/pelto-ojan laskun jälkeen 5,5 0,01 160 0,4 0,7 0,002 1,6 0,004 Saarineva-Kortenevan turvetuotannon kuormituksen vaikutuksia ei voi erottaa Pomarkunjoessa. Vesienhoitosuunnitelma Turvetuotanto on Karvianjoen toimenpideohjelma-alueella keskittynyt vesistöalueen yläosiin. Turvetuotannon osuus Karvianjoen kokonaiskuormituksesta on Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuosille 2016 2021 tehdyn ehdotuksen mukaan 1 %. Ehdotuksessa on todettu, että vuoteen 2021 mennessä kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille suositellaan kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi ympärivuotisesti toimivaa pintavalutuskenttää. Virtaaman säätöä suositellaan virtaamien tasaamiseksi kaikille turvetuotantoalueille, jossa se voidaan toteuttaa. Uusi turvetuotanto ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneelle alueelle niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä luonnon monimuotoisuudelle. Uusien turvemaiden sijoittamisessa käytetään valumaaluekohtaista suunnittelua, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti valumaalueen kuormitus ja alapuolisen vesistön tila sekä herkkyys turvetuotannosta aiheutuvalle lisäkuormalle. Turvetuotannon sijainnin ohjaus otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa, lupakäsittelyssä, lausunnoissa ja neuvonnassa. Sijainnin ohjauksella huomioidaan samalla myös kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. Pomarkunjoki on Karvianjoen toimenpideohjelma-alueella nimetty voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Pomarkunjoen arvioituun toteuttamiskelpoiseen toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat eliöstön kulkumahdollisuuksien
Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 14 (36) parantaminen (vähintään kalat) Riuttan padolla, Pomarkun neulapadolla ja Laurin neulapadolla sekä mahdollisuuksien mukaan koskikunnostukset ja suvantojen kunnostukset. Toimenpidekokonaisuuteen eivät kuulu tulvatasanteiden palauttamiset, uoman mutkaisuuden palauttaminen tai peratun uoman kunnostus. Vaikutusten perusteella Pomarkunjoki kuuluu vesistöryhmään, jossa valitulla toimenpidekokonaisuudella on melko suuria tai suuria ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Pomarkunjoen alueella tulee parantaa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia. Turvetuotantotoimintaan ei sisälly erityisiä ympäristövaikutusten kannalta poikkeuksellisia riskejä. Alueen turvetuotantoprosessi toimii samalla tavalla koko tuotannon mahdollistavan ajan (jyrsintä, turpeen kuivatus ja turpeen ajo aumoihin). Tuotantoalueen vesistökuormitukseen vaikuttaa luonnollisesti tuotantoalueelta lähtevän virtaaman suuruus. Tuotantoalueen vesiensuojelurakenteet on mitoitettu myös suuremmille virtaamille. Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasiainministeriön julkaisun Opas turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta (Sisäasiainministeriön julkaisuja 31/2012) mukaan. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Toiminnan alkaessa Saarineva-Kortenevan tuotantoalueella pidetään päiväkirjaa (käyttötarkkailu). Päiväkirjaan merkitään säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioihin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään vesistökuormitukseen. Päiväkirjaan merkitään toiminnan poikkeustilanteet ja mahdolliset havaitut pöly- ja meluhaitat. Hakija on esittänyt Saarineva-Kortenevan päästö- ja vaikutustarkkailuksi seuraavaa: - Kunnostusajan kuormitustarkkailussa otetaan näytteet toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta, ph, kiintoaineen hehkutusjäännös. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Näytteenottopaikka on pintavalutuskentän alapuoli (Saarineva-Korteneva ala) (pintavalutuskentältä lähtevä vesi). - Kunnostusajan vesistötarkkailussa otetaan näytteet toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Saarineva-Kortenevan kunnostusaikana näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta ja ph. Näyt-
15 (36) teenottopaikkoina ovat pisteet metsä/pelto-ojassa pintavalutuskentän laskukohdan ylä- ja alapuolella (metsä/pelto-oja ylä, metsä/pelto-oja ala). - Tuotantoaikana tehdään pintavalutuskentän tehon tarkkailua kahden vuoden ajan, kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen yhden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenottopaikkoina ovat pintavalutuskentän ylä- ja alapuoli (pintavalutuskentälle tuleva ja lähtevä vesi). Samoina ajankohtina tehdään tuotantoajan vesistötarkkailua. Näytteet otetaan toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, väri, rauta, ph, kiintoaineen hehkutusjäännös. Virtaama mitataan näytteenoton yhteydessä. Tuotantoajan vesistötarkkailussa näytteenottopaikat ja määritykset ovat samat kuin kuntoonpanoajan vesistötarkkailussa. Kalatalousmaksu Korvaukset Hakija on esittänyt hankkeessa mahdollisesti määrättävän kalataloushaittojen korvaamista kalatalousmaksulla käytettäväksi esimerkiksi kalaston istutuksiin alapuoliseen vesistöön. Saarineva-Kortenevan turvetuotannosta ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa haittaa kalastolle, kalastukselle, vesistön virkistyskäytölle eikä kiinteistöjen arvolle. Toiminnanaloittamisluvan perustelut Toiminnan aloittamislupahakemus koskee vesienkäsittelyrakenteiden toteutusta. Hankkeen vesienkäsittelyrakenteita ovat pintavalutuskenttä, laskeutusallas ja eristysojat. Pintavalutuskenttä ympäröidään penkereillä. Rakenteiden toiminnalle ja toteutukselle on edullista, että ne saadaan toteutettua hyvin soveltuvana ajankohtana ja rakenteet ovat suoalueella ennen varsinaisten kuivatusvesien johtamista rakenteisiin. Rajoitettu toiminnan aloituslupa edistää vesienkäsittelyrakenteiden toimintavarmuutta eikä aiheuta sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Vesienkäsittelyrakenteiden toteutuksella aiheutettu kuormitus on vähäistä ja on verrattavissa tavanomaisten metsäojien kaivuun liittyvään kuormitukseen. Hakija on valmis asettamaan rajoitettuun toiminnan aloittamislupaan liittyvän vakuuden. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Pomarkun kunnassa 8.9. 8.10.2015 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat
16 (36) -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Pomarkun kunnalta sekä Pomarkun kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Kuulutus ja hakemuksen tiivistelmä sekä keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa ja kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 10.9.2015 Luoteisväylä-lehdessä. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut seuraavan lausunnon. Vesienkäsittelymenetelmät Pintavalutuskentän mitoitus (yli 5 % valuma-alueesta) on turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukainen. Suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet ovat Satakunnan pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 edellytettyjen mukaiset. Vastuualue on edellyttänyt, että vesienkäsittelymenetelmien lisäksi otetaan huomioon seuraavaa: - Ojien, erityisesti kokoojaojien sekä laskeutusaltaiden päät tulee varustaa virtaamaa säätelevillä patorakenteilla. - Vesienkäsittelyjärjestelmien mitoituksissa ja järjestelyissä tulee ottaa huomioon mahdolliset suuret tulvatilanteet ja niitä ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja varmistaa järjestelmien häiriötön toimivuus kaikissa poikkeustilanteissa. - Voimakkaiden tulvatilanteiden varalta vesienkäsittelyjärjestelmät tulee varustaa ohijuoksutusjärjestelmillä. - Lietetaskut, laskeutusaltaat ja kokoojaojat tulee tyhjentää tarvittaessa, mutta vähintään kaksi kertaa vuodessa. - On varauduttava laskeutusaltaan laajentamiseen tai lisäaltaiden rakentamiseen, mikäli suunnitelman mukainen allas osoittautuu riittämättömäksi. Vesienkäsittelyjärjestelmien riittävä teho on erityisen tärkeää, koska vedet laskevat Pomarkunjoen kautta lsojärveen, jonne kohdistuva kiintoainekuormitus on minimoitava. Pohjaveden suojelu Turvetuotantoalue ei sijaitse Iuokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue Keltonlähde (nro 0260801) sijaitsee noin 6,5 km:n päässä tuotantoalueesta luoteeseen.
17 (36) Turvetuotantoalueen ojia ei tule kaivaa pohjamaahan asti eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia puhkaista erityisesti alueilla, missä pohjaveden purkautuminen on mahdollista. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee vedenottoon soveltuvia yksityisiä kalvoja. Kaavoitus ja maankäyttö Tuotantoalue sijoittuu vaihemaakuntakaavan 1 mukaisen tuulivoimaloiden alueen (tv1) länsireunaan. Alueella on maakuntakaavamerkinnästä ja maakuntakaavan alueen käyttötavoitteesta johtuen yhteensovittamistarvetta tuulivoimatuotannon kanssa. Hakemuksessa ei ole esitetty arviointia suhteessa vaihemaakuntakaavan maankäyttötavoitteeseen nähden. Turvetuotantohankkeeseen liittyvän vaikutusarvioinnin yhteydessä tulee tarkastella suhdetta maakuntakaavaan. Hanke ei saa vaikeuttaa maakuntakaavan toteuttamista. Valtakunnalliseksi alueidenkäyttötavoitteeksi on kirjattu muun muassa, että maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turvetuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :ssä on todettu, että valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Luonnonsuojelu Vastuualueella ei ole ollut huomautettavaa hankkeen luonnonsuojelunäkökohdista, koska lähellä ei ole luonnonsuojelun kannalta merkittäviä kohteita. Myöskään Satakunnan maakuntakaavassa ei alueella ole varauksia. Melu- ja pölyvaikutukset, liikennejärjestelyt, jätehuolto sekä paloturvallisuus Alueen sijainti on suhteellisen syrjäinen ja sitä ympäröivä maasto on suurelta osin asumatonta metsämaata ja peltoalueita. Auma-alueiden sijoituksesta yleisesti määritelty 400 m:n suojaetäisyys täyttyy. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että syntyvät pöly-, melu- ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Ympäröivään maastoon tulee jättää riittävästi tarkoitukseen sopivaa suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä kuten matalahkoa ja tiheää pensaistoa estämään turvepölyn leviämistä avonaisimmilla alueilla.
18 (36) Mikäli melu- tai pölyhaittoja alkaa jatkossa esiintyä, tulee suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä mahdollisuuksien mukaan istuttaa kriittisemmille kohdille tai on ryhdyttävä muihin tuotantoteknisiin toimenpiteisiin melu- ja pölyhaittojen minimoimiseksi sekä muutettava tuotantoaikoja olosuhteiden mukaan. Paloturvallisuuden osalta vastuualue on todennut, että ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista tulisi olla ehtymätön vesilähde, jotta kuivana aikana mahdollisesti syttyvässä tulipalotilanteessa varmistetaan riittävä vedensaanti. Tuotantoalueen palontorjuntakaluston tulee täyttää yleisten palosuojelumääräysten mukaiset vaatimukset. Palavien nesteiden varastoinnissa tulee noudattaa niistä annettuja viranomaismääräyksiä ja voimassaolevaa paloturvallisuussuunnitelmaa. Palontorjuntasuunnitelma tulee erikseen hyväksyttää ja myös ajoittain tarkistuttaa alueellisella palo- ja pelastusviranomaisella. Tarkkailut Vastuualue on pitänyt hakemuksessa esitettyä tarkkailusuunnitelmaa pääpiirteissään asianmukaisena. Käyttö- ja päästötarkkailu Vastuualueen mukaan käyttötarkkailun tulee olla vuosittaista ja jatkua koko turvetuotantoajan ja tarvittaessa vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Käyttöpäiväkirjoista tulee käydä ilmi tarkat ajankohdat eri toiminnoille kuten turpeennostolle ja kuormaukselle sekä sää-, tuuli- ja muut tiedot työnaikana vallinneista olosuhteista. Kuormitustarkkailun tulee olla vuosittaista ja jatkua koko turvetuotantokauden ja tarvittaessa vielä toiminnan päättymisen jälkeen. Esitetyt vesinäytteiden määrät (4 krt/a) ja niiden ajankohdat sekä määritettävät analyysit ovat riittäviä. Näytteenottopaikoille olisi syytä asentaa oma mittapato vesimäärien mittaamiseksi tulevista ja lähtevistä vesistä tai toteuttaa jatkuvatoiminen virtaamamittaus. Näytteenottoa tulee toteuttaa myös poikkeustilanteiden kuten suurten tulvatilanteiden yhteydessä. Vesistötarkkailu Vastuualue on todennut, että hakemuksessa ei ole erikseen esitetty turvetuotantoalueen osuutta alapuolisen vesistön kokonaisvaluma-alueesta. Hankkeen vesistövaikutuksia on tarkkailtava Pomarkunjoessa ja lsojärvessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Pohjavesitarkkailu Vastuualueen mukaan erillistä pohjavesitarkkailua ei tarvita, mutta lähimpien kiinteistöjen kaivovesistä olisi suositeltavaa esimerkiksi viiden vuoden välein toteuttaa kirjallinen kysely. Mikäli lähialueen kaivoissa havaitaan
19 (36) muutoksia niiden vedenlaadun tai antoisuuden suhteen, on käynnistettävä seikkaperäisempi kaivovesien tarkkailu. Melu- ja pölytarkkailu Hakija ei ole esittänyt melu- ja pölytarkkailua toteutettavaksi erikseen tai käyttötarkkailun yhteydessä. Vastuualueen mukaan tarkkailu voidaan toteuttaa osana käyttötarkkailua. Tarkkailupäiväkirjoissa on esitettävä meluja pölytilanteisiin liittyvä oleellinen tieto kuten koneiden työajat, tuulen suunnat ja voimakkuudet, kuormaus- ja kuljetusliikenteen toiminta-ajat sekä mahdolliset erityistilanteet kuten erityisen voimakkaiden tuulten aiheuttamat mahdolliset pölykulkeumat. Mikäli turvetuotannosta aiheutuvia meluja pölyhaittoja ilmenee, on niiden perusteella laadittava oma tarkkailuohjelma. Vastuualue on suosittanut jatkuvatoimisen tuuli- ja sääaseman asentamista turvetuotantoalueen yhteyteen, jolloin erilaiset olosuhteisiin liittyvät syyyhteydet ovat helpommin havaittavissa. Vesienhoito Pomarkunjoen ja Isojärven ekologinen tila on tyydyttävä. Turvetuotannon vesistövaikutukset kohdistuvat pääasiassa purkuojaan. Tuotannon vaikutukset on vaikeammin erotettavissa muusta kuormituksesta Pomarkunjoessa asti, koska vesi on ravinteikasta ja runsashumuksista. Ilmoitetut vesistökuormitukset eivät todennäköisesti heikennä nykyistä tilaluokkaa. On muistettava, että purkuvesistöjen tilatavoite on hyvä. Saarinevan-Kortenevan turvetuotantoalueen jälkihoito ja -käyttö Vesiensuojelutoimia on jatkettava riittävän pitkään myös tuotannon loputtua. Turvetuotannosta tulee myöhemmin laatia erillinen jälkihoitosuunnitelma ja sen tulee koskea koko tuotantoaluetta. Suunnitelmasta on käytävä ilmi tuotannon loppumisajankohta ja alueella tehtävät jälkitoimet kuten alueen siivoaminen, vesienkäsittelyn jatkaminen sekä päästö-, kuormitus- ja vesistötarkkailun hoitaminen myös tuotannon loputtua. Suunnitelma on toimitettava Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi viimeistään vuosi ennen tuotannon lopettamista. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Tuotantoalueen päästöjä on tarkkailtava niin, että turvetuotannon todelliset päästöt ja kuormitusvaikutukset käyvät ilmi. Virtaamamittausten on oltava jatkuvatoimisia ja näytteenoton niin tiheää ja luotettavaa, että myös huippuvirtaamien ja ylivalumien aikaiset kuormituspiikit ovat mukana tuloskertymässä ja että tulosten perusteella lasketut kuormitusarviot ovat todellisella tasolla. Veden kulku turvetuotantoalueella ja sieltä pois on järjestettävä siten, että vesiä ei karkaa tulvallakaan laskuvesistöön mittausaseman ulkopuolelta.
20 (36) Mikäli ilmaston ääritilanteet edelleen yleistyvät ja rankkasateita ja tulvia esiintyy yhä useammin, on tärkeää, että vesistökuormitusta pystytään mainituissa tilanteissa hillitsemään. Tuotantoalueella toteutettavista vesiensuojelutoimista huolimatta turvetuotannon aloittaminen tuo oman kuormituslisänsä Pomarkunjokeen ja mahdollisesti lsojärveen. Kalataloudellisten vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi hakijan maksettavaksi tulee määrätä 600 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, Lisäksi hakijalle tulee määrätä kalataloudellinen tarkkailuvelvoite. 3) Pomarkun kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että turvetuotantoalue sijoittuu kokonaan ojitetulle suoalueelle ja vastaa soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta vuonna 2012 tehtyä valtioneuvoston periaatepäätöstä. Hankealueella ei ole vireillä tai voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Tuotannonaikaisten pöly- ja meluvaikutusten leviämisen ehkäisemiseksi tulee eristysojien ja tuotantoalueen reunaojien sekä eristysojien ja aumaalueiden välinen puusto ja muu kasvillisuus säilyttää. Lisäksi eristysojien ja auma-alueiden väliin tulee jättää riittävä suojakaista, joka estää kuormauksen aikaista turpeen kulkeutumista tuotantoalueen ulkopuolelle. Tuotannon vesistökuormituksen minimoimiseksi alueen kunnostustyöt on suoritettava huolellisesti ja kaivutyöt tehtävä talviaikana. Pintavalutuskentän toimivuuden varmistamiseksi laskeutusallas on varustettava siten, että laskeutuneen lietteen kulkeutuminen pumppaamolle estetään. Erilaisten poikkeus- ja häiriötilanteiden tunnistaminen ja niihin varautuminen on tärkeä osa toiminnan ympäristövaikutusten hallintaa, minkä vuoksi toiminnanharjoittajan on laadittava ympäristöriskiarvio ja siihen liittyvä häiriö- ja poikkeustilanteiden toimintasuunnitelma. Toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvistä poikkeus- ja häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaisille. Polttoainesäiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle niin, ettei säilytyksen tai tankkauksen aikana polttoainetta pääse maaperään tai ojiin. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia ja varustettu ylitäytönestimellä ja laponestolla. Hakemuksesta ei käy ilmi laskeutusaltaan pumpun energianlähde, mutta mikäli käytössä on aggregaatti, on sen polttoainesäiliön sijoittamisen täytettävä edellä mainitut vaatimukset. Tukikohdassa syntyvät vaaralliset jätteet on varastoitava lukittavassa tilassa. Turvetuotannon merkittävin ympäristövaikutus liittyy alueen kuivatusvesien kuormitukseen ja kuormituksen vaikutukseen alapuolisessa vesistössä. Turvetuotantoalueen luontaisesta taustakuormituksesta on ennakkoon otettu näyte alueen luoteisosassa sijaitsevasta näytepisteestä. Tuotantoalueen vedet tullaan kuitenkin johtamaan alueen lounaisosassa olevaan metsä/pelto-ojaan, josta on ennen kunnostustoimenpiteiden aloittamista otettava taustakuormitusta edustava näyte. Lisäksi on selvitettävä metsä/pelto-ojan nykyinen virtaama.
21 (36) Hakijan esitys käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaksi on suppea ja hakemusta on täydennettävä tarkkailusuunnitelman osalta tai ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on esitettävä valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi niin, että kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus antaa lausuntonsa tarkkailusuunnitelmaehdotuksesta. Tarkkailusuunnitelman on sisällettävä tarkemmat tiedot toiminnanharjoittajan omavalvonnasta esimerkiksi vesinäytteenotosta rankkasadetilanteissa ja ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tehtävästä päästötarkkailusta. Pintavalutuskentän tehon tarkkailun lisäksi käyttötarkkailun on sisällettävä säännöllisen eristysojien tarkkailun. Tarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä esityksellä varsinaisesta vaikutustarkkailusta kuten vesistö- ja kalastotarkkailusta tuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Saarineva Kortenevan turvetuotantoalue on ensimmäinen turvetuotantoalue Pomarkunjoen valuma-alueella, minkä vuoksi tuotannon vaikutustarkkailuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemukseen esitettyjen vesiensuojelurakenteiden osalta toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 4) Pomarkun kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutus 5) Isojärvi-Seura ry on todennut, että ELY-keskuksen laatimassa Karvianjoen vesistön vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 2021 tavoitteena on Isojärven ekologisen tilan parantaminen luokasta tyydyttävä luokkaan hyvä. Hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2021 mennessä. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää Karvianjoen vesistön toimenpidealueen vesistöissä ja niiden valuma-alueilla muun muassa vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien alentamista selvästi nykyisestä. Karvianjoen vesistö on tulvaherkkää aluetta. Useana vuonna vesistössä on koettu kevät- ja syystulvia. Muistuttaja on edellyttänyt hakemuksen käsittelyssä selvitystä siitä, miten edellä mainittu vesienhoitosuunnitelman mukainen Karvianjoen vesistön tilatavoite varmistetaan ja miten hankkeessa on otettu huomioon vesistössä ominaiset tulvatilanteet. Hakijan vastine Hakija on 25.11.2015 toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa. Hakija on todennut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) lausunnosta, että pintavalutuskenttä ei ole kokonaisuudessaan ojitettu, vaan pintavalutuskentän keskiosassa on laaja ojittamaton alue. Lausunnossa edellytetyt virtaamia säätävät patorakenteet kokoojaojissa ja laskeutusaltaassa on esitetty hakemussuunnitelmassa. Hakija on valmis tekemään voimakkaan tulvatilanteen ohijuoksutusjärjestelmäksi lohkon 1 luoteiskulmalle eristysoja- ja reunaojan kaivumassoista muotoillun vallin, johon tehdään aukko vesien hallituksi purkautumisreitiksi
22 (36) viereiselle suoalueelle. Hankkeen kuivatus tehdään pumppaamolla, joten tuotantoalue ojastoineen muodostaa vettä varastoivan altaan. Altaan reunojen alin kohta on lohkon 1 luoteiskulmassa, johon on järjestettävissä vesien purkautumisreitti alapuoliselle ojitetulle suoalueelle. Tuotannon edetessä tuotantoalueen pinta laskee tuotantoalueen reunojen pysyessä entisellä tasollaan, joten tuotantoalueen mahdollinen allastilavuus kasvaa. Jos vettä varastoidaan tuotantoalueen ojastoon ja tuotantoalueelle, vedet puretaan pumppaamalla pintavalutuskentälle. Edellä mainittu tulvakynnysaukko on aivan poikkeuksellisia tilanteita varten ja lähtökohtana on pumpata tuotantoalueen vedet pintavalutuskentälle. Lausunnossa vaadittu lietetaskujen, lasketusaltaan ja kokoojaojien puhdistusvelvollisuus kaksi kertaa vuodessa ei ole tarpeen, vaan puhdistus tulee määrätä tehtäväksi tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2015) mukaan yhdelle laskeutusaltaalle voidaan johtaa vedet 30 50 ha:n tuotantoalalta, joten hankkeessa voidaan käyttää yhtä laskeutusallasta. Hakija on mitoittanut rakennettavan altaan Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan. Vedet nostetaan pumppaamalla Saarineva-Kortenevan pintavalutuskentälle, joten kentälle tulevat virtaamat ovat lausunnossa esitetyn vaatimuksen mukaisesti tasaiset. Lausunnossa on todettu lähimmän luokitellun pohjavesialueen sijaitsevan noin 6,5 km:n päässä tuotantoalueesta luoteeseen. Lausunnossa on esitetty kaivukieltoa pohjamaahan pohjaveden ottoon soveltuvien yksityisten kaivojen vuoksi. Hakija on todennut, että hankkeen valuma-alueella ei ole kaivoja. Hankkeen ja asutuksen välissä on valuma-alueen raja, joten kaivukielto pohjamaahan on tarpeeton. Hakija on todennut vaihemaakuntakaavan 1 osalta, että Saarineva- Kortenevan hankealue sijoittuu tuulivoimaloille osoitetun alueen länsireunan matalalle suoalueelle. Tuulivoimalat sijoittuvat alueen korkeimmille mäkialueille. Tuulivoimaloiden varausalueen laajuus on 6 km 2. Saarineva- Kortenevan hankealue ei sijoitu tuulivoimaloiden mahdollisille rakennusalueille vaan erilleen suoalueelle, jonne ei ole mahdollista rakentaa tuulivoimaloita. Lausunnossa todettuun tuotantoalueen 500 m:n etäisyyteen lähimmästä asutuksesta hakija on todennut, että asutuksen ja tuotantoalueen välissä on metsäalueita ja huomattavat korkeuserot maastossa. Saarineva- Kortenevan hankkeessa 500 m:n etäisyysvaatimus on riittävä ottaen huomioon maaston metsäisyyden ja mäkisyyden. Hankkeen pelastus- ja sammutussuunnitelma laaditaan Sisäasianministeriön ohjeen (2012) mukaisesti ja alueelle tehdään mainitun ohjeen vaatimuksen mukaiset palovesialtaat. Myös tuotantoalueen laskeutusaltaassa, pumppaamoaltaassa ja ojissa on vettä varastoituneena. Hakija tarkistaa tienrakennuksen yhteydessä mahdollisuuden rakentaa palovesiallas tien läheisyyteen. Pelastus- ja sammutussuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi