2014 Vuosikertomus PB 1

Vuosikertomus 1

toimitusjohtajan katsaus Tulevan suunnittelua Kuntayhtymän 47. toimintavuosi on takana. Vuosi ei jäänyt historiaan aivan tavallisena toimintavuotena, kun lokakuussa tapahtunut eteläisen Sipoon vedenlaatuongelma aiheutti ylimääräisen panostuksen toimintarutiineihin niin kuntayhtymässä kuin muissakin asiaa koskettavissa organisaatioissa. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta voimme kuitenkin olla tyytyväisiä vuoden saavutuksiin. Talous pysyi hyvin ennakoiduissa luvuissaan, veden laatu oli moitteeton koko jakelualueella, asiakasreklamaatioita kirjattiin erittäin vähän ja koko organisaatio toimi perinteisellä, tehokkaalla tavallaan. Syyskuun alusta voimaan tulivat sekä uudistettu vesihuoltolaki että ympäristönsuojelulaki. Myös talousvesiasetuksen muutos astui voimaan samanaikaisesti. Mitään radikaaleja muutoksia käytännön asioihin, ainakaan oman kuntayhtymämme osalta, eivät säädösmuutokset tuoneet. Säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta ja talousvesiasetuksen määräykset desinfioinnin pikaisesta toteuttamisesta ovat kannaltamme tärkeimpiä. Nämä eivät kuitenkaan vaadi välittömiä toimenpiteitä, mutta näiden osalta kehittäminen ja toimintavalmius tulee pitää korkeassa ssa tulevaisuutta ajatellen. Söderkullan taajamaa ja koko eteläistä Sipoota, myös Helsingille siirtyneitä alueita, koetteli veden laatuongelma noin kuukauden ajan alkaen 7. lokakuuta. Söderkullan vesitornista peräisin oleva saastutuslähde aiheutti huomattavat operaatiot tiedotuksessa, teknisissä toimenpiteissä sekä myös terveydenhuoltopuolella. Noin sadan henkilön todennäköinen sairastuminen veden välityksellä luokitti tapauksen vesiepidemiaksi. Ensimmäistä kertaa vesilaitos kuntayhtymän historiassa toteutettiin veden hallittu klooraus noin kuukauden ajan, mikä tietenkään ei voinut olla vaikuttamatta veden nautittavuuteen alueella. Paikallisten terveysviranomaisten, kunnan tiedotusvastaavan ja vesilaitoksen kanssa kriisitilannetta kuitenkin hoidettiin hyvässä yhteistoiminnassa, eikä tässä toiminnassa liene moitteen sijaa löytynyt. Tapaus tietenkin aiheuttaa jatkotoimenpiteitä tarkistamaan ja parantamaan alueemme kaikkien vesitornien hygieniaturvallisuutta. Vuoden myyty kokonaisvesimäärä alueella ylitti toistamiseen 9,0 milj.m 3 :n rajan. Tosin edellisvuoteen verrattuna tapahtui pientä laskua, mikä suurelta osin selittyy vuonna 2013 Vantaalla tapahtuneesta putkirikosta ja sen seurauksena toimitetusta korvausvedestä rajan taakse. Toimitettu kokonaisvesimäärä vuonna oli 9,01 milj. m 3. Kuntayhtymän taloudessa tuloslaskelman osalta edettiin positiivisesti talousarviota paremmissa tuloslukemissa. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on 299 637 euroa, mikä on noin 82 % yli talousarvion. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,342 milj.euroa (muutos + 1,5 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,206 milj.euroa ( 36,0 % tuotoista, muutos + 8,0 % edellisvuodesta). Hyvän toiminnallisen tuloksen tavoitteena on varautua lähivuosien suurinvestoinnin, Jäniksenlinnan vesilaitoksen laajennukseen. Tilinpäätöksessä tehtävän investointivarauksen ja verojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää 8 507 euroa. Investointeihin kertomusvuonna käytettiin yhteensä 582 118 euroa. Tämä on huomattavasti alle keskitason ja talousarvionkin. Suurin yksittäinen tekijä alitukseen on Jäniksenlinnan laitossaneeraukseen varattu määräraha, jota käytettiin pelkästään hankkeen suunnitteluun, eikä rakentamisen aloitukseen, kuten talousarviota tehtäessä oli ajateltu. Tärkein investointi Jäniksenlinnan suunnitteluprosessin ohella oli Hyrylän keskustassa olevien huonokuntoisten yhdysvesijohtojen saneeraus. Kulunut vuosi oli edellisvuosien tapaan kuntaelämässä erilaisten tehostamis- ja yhdistymisselvitysten aikaa. Metropolihallinnosta valmistui selvitys, samoin Uudenmaan nk. kasikuntaselvitys. Minkäänlaisia päätöksiä näistä ei syntynyt. Kuntayhtymä sai olla näiden ulkopuolella, ja jää odottamaan, mitä kenties tuleman pitää. Kuitenkin työrauha omiin asioihin vuonna oli positiivinen asia ja antoi mahdollisuuden toimia täysillä niin toimivassa organisaatiossa kuin päätöksenteossakin. Tästä suuret kiitokset kaikille mukana olleille. Unto Tanttu Toimitusjohtaja Veden laatu oli kokonaisuudessaan moitteetonta, vaikka Söderkullassa koettiin vedenlaatuongelmia noin kuukauden verran. Kuva Söderkullan vesitornista. 2 3

Vuoden tapahtumia Katseet kohti vesitorneja Nikkilä Söderkulla Kuntayhtymän alueella viimeisten kymmenen vuoden aikana tapahtuneet laajamittaiset veden laatuhäiriöt ovat kaikki tavalla tai toisella liittyneet vesitorneihin. Tornithan ovat Kellokosken tornia lukuun ottamatta jäsenkuntien omaisuutta. Vuonna 1998 on torneista tehty jäsenkuntien kanssa käyttö- ja kunnossapitosopimukset, jotka velvoittavat Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän huolehtimaan ja tarkkailemaan tornien kuntoa kuitenkin rajauksella, että tarpeelliset korjaus- ja uusimistyöt kuuluvat tornin omistavalle kunnalle. Kertomusvuoden lokakuussa tapahtunut, Söderkullan vesitornin aiheuttama laatuhäiriö oli taas omalla tavallaan yllätys, johon ei ollut riittävästi varauduttu. Tornin jo alun perin virheelliset katon räystäsrakenteet tulivat uusituiksi, ja samalla myös muiden alueemme tornien vastaavat yksityiskohdat tarkistettua. Työn alla on jo muutaman vesitornin korjausoperaatiot. Tulevaisuutta silmällä pitäen harkinnassa, ja osin jo koemielessä toteutettunakin, on tornien valvontamenetelmien tehostaminen ja mahdollisten lisäkäsittelytekniikoiden toteuttaminen laaturiskien eliminoimiseksi. Edellä mainitun Söderkullan poikkeustilanteen johdosta lokakuuta leimasi poikkeuksellinen työtahti koko organisaatiossa. Jatkuva yhteistyö ja neuvonpito terveysviranomaisten sekä kunnan viestinnän ja vesilaitoksen kanssa sujuivat mutkattomasti ja tilanne saatiin olosuhteisiin nähden pidettyä hyvin hallinnassa. Selvitykset ja toimenpiteet itse vesitornissa olevan rakennevian osalta veivät aikansa. Väliaikainen vedenjakelu Söderkullassa vaati resursseja, johon saatiin apua kuntayhtymän muilta jäsenlaitoksilta. Veden kloorausdesinfiointi Etelä-Sipooseen syötettävään veteen onnistui hyvin. Kaiken kaikkiaan vedenkäyttäjien kannalta ikävä tapahtumasarja saatiin loppuun suoritettua ja paluu normaalielämään tapahtui marraskuun alussa. Edellisvuosina paljon esillä ollut ajatus vesikapasiteetin rakentamiseksi naapurikuntien vesilaitosten kanssa yhteistyönä koki hiljaisemman välivaiheen vuonna. Tilanteeseen vaikutti oleellisimmin Porvoon alustava päätös kääntyä lisävesiasiassa Helsingin suuntaan. Kuntayhtymän kannalta tämä tarkoitti ainakin kustannusmielessä entistä pienempää todennäköisyyttä lähteä toteuttamaan tuotantolaitoksia oman alueensa ulkopuolelle. Tosin minkään suuntaisia päätöksiä asiassa ei ole tehty. Vain tulevaisuus näyttää asiassa suunnan. Investointipuolella päähankkeena oli Hyrylän keskustassa sijaitsevien yhdysjohtojen saneeraus. Kunnantalon risteyksessä tapahtuneiden useiden vuototapausten seurauksena osa putkiosuuksista oli jo pitänyt sulkea, kun korjaaminen olisi vaatinut turhan mittavia järjestelyjä ja kustannuksia. Niin ikään Tuusulanjoen alitusputki, joka on rakennettu 70-luvulla, oli todettu huonokuntoiseksi. Työn yhteydessä uusittiin myös kunnantalon taloliittymä. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta lukuun ottamatta jo mainittua Söderkullan vesitornitapausta. Tosin tässäkin on huomattavaa, että verkostosta otetuista, virallisista julkisen valvonnan mukaisista näytteistä ei poikkeamia löytynyt, vaan tilanne paljastui laitoksen oman käyttötarkkailun myötä. Toimitusvarmuuden suhteen vuosi sujui tavoitteiden mukaisesti. Yhtään vedenkäyttäjiin kohdistuvaa vesikatkoa ei aiheutunut. Asiakasreklamaatioita vuoden kuluessa kirjattiin edellisvuoden tapaan ennätyksellisen vähän, yhteensä 11. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Kuluneena vuonna työskentelypiiriä laajennettiin niin, että myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset olivat mukana. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Tuusulassa yhteisharjoitus, johon osallistui sekä kuntayhtymän että Tuusulan vesihuollon koko henkilöstö. Näitä harjoituksia on tarkoitus jatkaa seuraavina vuosina muiden jäsenkuntien vesihuoltolaitoksilla. Kuntayhtymän palvelusopimuksissa tapahtui useita muutoksia vuonna kilpailutuksiin perustuen. Sekä siivous- että vartiointipalvelujen osalta uudet sopimusosapuolet aloittivat heinäkuun alussa. Siivoukset tästä eteenpäin hoitaa GR-Siivous Oy ja vartioinnin Turvatiimi Oy. Vakuutuspalvelut kilpailutettiin syksyllä ja uutena kuntayhtymän vakuutuslaitoksena toimii IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Henkilöstöhallinnon saralla kuntayhtymässä tarkistettiin tehtävänkuvaukset vakituisesti palkatun henkilöstön osalta, määritettiin tehtävän vaativuuden arvioinnit ja tehtäväkohtaiset palkat sekä myös henkilökohtaisten lisien arviointiperusteet. Vuoden vierailutapahtuma koettiin kesäkuun 3. päivä, kun valtakunnalliset vesihuoltopäivien osallistujat yhdessä Pohjoismaisen juomavesikonferenssin osallistujien kanssa tutustuivat Rusutjärven tekopohjavesilaitokseen ja Päijänne-tunneliin. Järvenpää Lähitulevaisuuden näkymiä Kuntauudistushankkeessa ei kertomusvuoden aikana edelleenkään tapahtunut juuri mitään ja näyttää jo hautautuneen. Sen sijaan pääkaupunkiseudulle suunniteltu metropolihallinto oli enemmän esillä. Tässä mallissa puheena oli myös yhteinen vesihuoltolaitos, ja tämä olisi tuomassa suuren muutoksen kuntayhtymän toimintaan. Itse asiassa nk. suppeamman mallin tapauksessa alueen vedentuotanto ja jakelu hoidettaisiin yhteisen organisaation toimesta, mikä tarkoittaisi niin kuntayhtymän kuin paikallisten vesilaitostenkin sulautumista yhteen suureen pääkaupunkiseutua palvelevaan organisaatioon. Minkäänlaisia päätöksiä, tai edes valmistelutyötä asian suhteen ei toistaiseksi ole. Tekniikkapuolella tärkein hanke on Jäniksenlinnan vesilaitoksen kapasiteetin lisääminen ja uuden laitostekniikan toteutus. Vuonna laadittujen toteutussuunnitelmien perusteella päästään varsinaiseen rakennustyöhön vuoden 2015 alkupuolella niin, että uusittu laitos on valmiina vuoden 2016 loppuun mennessä. Useaan otteeseen tässäkin vuosikertomuksessa mainittu Söderkullan vesitornin tapaus antaa aiheen panostaa lisää kaikkien alueella olevien vesitornien kuntoon ja hygieniavarmuuteen. Jäsenkuntien ja kuntayhtymän kesken tullaan valmistelemaan mm. käyttö- ja kunnossapitosopimuksiin tarkennuksia ja täydennyksiä. Tornien valvontaa ja teknistä varustamista harkitaan lisättäväksi. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. Jokela Kellokoski 4 5

Rakentaminen KOSKENMÄEN-HYRYLÄNTIEN JOHTOSANEERAUS Edellisenä toimintavuotena 2013 käynnistetty johtosaneeraus Hyrylän keskustassa jatkui alkuvuonna ja saatiin valmiiksi aikataulustaan hieman jäljessä kesäkuun loppuun mennessä. Hankkeessa rakennettiin uusi johto-osuus, de 225 PVC/PEH, 194 metriä, Koskensillantielle korvaamaan käytöstä poistettu johto kunnantalon edestä. Yhdysjohto Rusutjärveltä korjattiin kaivamatonta saneeraustekniikkaa käyttäen sujuttamalla 570 metrin matkalta. Tämän yhdysjohdon materiaali on PEH-muovi, de 315 mm. Haasteellisen suunnittelutyön hankkeesta teki Pöyry Finland Oy ja syksyllä 2013 pidetyn urakkakilpailutuksen perusteella rakennustyön sai toteutettavakseen Putkistosaneeraus Eerola Oy. JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Jo useita vuosia esivalmisteltu Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraus ja laajennus eteni vuoden aikana yksityiskohtaisen suunnittelun tasolle. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatimat suunnitelmat valmistuivat aikataulussaan loppuvuodesta, ja heti vuoden 2015 alussa voidaan järjestää toteutuksen urakointikilpailutus. Aikataulutavoitteena on töiden aloitus keväällä 2015 niin, että uusittu laitos on valmiina käyttöön otettavaksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunniteltu laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennetaan uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m 2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäävät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Uusi tekopohjaveden muodostamisalue otetaan käyttöön samassa yhteydessä. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee nykyisestä 13 200 m 3 /vrk on 19 000 m 3 /vrk. Hankkeen aloitusvuonna 2013 kaivorakentamisen ja suunnittelun yhteiskustannukset olivat 84 235 euroa. MUUT INVESTOINNIT Uusia pohjaveden pinnan mittausasemia hankittiin Rusutjärven pohjavesialueelle 10 kpl. Kokonaiskustannus 30 907 euroa. Energiaomavaraisuutta lisättiin siten, että toimiston keskusvalvomo varustettiin automaattisesti käynnistyvällä varavoimakoneella. Hankintakustannus asennustöineen oli 10 408 euroa. Monen vuoden tauon jälkeen investoitiin myös pohjaveden suojeluun maanhankinnan muodossa. Firan vanha, kunnostamaton sora-alue ostettiin Stockmann Oyj:ltä 55 000 euron kauppahinnalla. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana kunnostaa aluetta niin, että esim. auki kaivetun pohjavesilammikon riski pohjaveden laadulle pienenee. Järvenpäässä Poikkitien ja Sibeliuksenväylän saneeeraustyön yhteydessä tuli uusittavaksi myös kuntayhtymän yhdysvesijohtoja laitteineen. Näihin hankkeisiin kuntayhtymä osallistui suunnittelun ja valvonnan muodossa. Ulkopuoliset hankekustannukset menivät projektien laskuun aikoinaan allekirjoitettuihin johtojen sijoitussopimuksiin perustuen. KOSKENMÄEN-HYRYLÄNTIEN JOHTOSANEERAUS, e Vuonna 2013 Vuonna Yhteensä Suunnittelu, Pöyry Finland Oy 30 678 3762 34 440 Urakointi, Putkistosaneeraus Eerola Oy 64 880 291 256 356 136 Maastotyöt 3627 3627 Rakennuttajan hankinnat 14 205 14 205 Yhteensä, euroa 99 185 309 224 408 410 JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS, e Yleis- ja prosessisuunnittelu, FCG Oy 15 073 Yksityiskoht. suunnittelu, FCG Oy 156 353 Muut kulut 2950 Yhteensä 174 377 6 7

Organisaatio YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Saija Vakkila Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen Yhtymävaltuuston toimikausi on 2013-2016. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden aikana 2 kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Henkilökunnan yhteinen soututapahtuma Tuusulanjärvellä 22.8.. Airoissa mukana myös kesätyöntekijät. Henkilöt vasemmalta Tuomas Turunen, Visa Veijanen, Unto Tanttu, Timo Ranta-Pere, Harri Ilvonen, Kaino Kaukinen, Matti Reponen, Jarmo Nivalainen, Janne Syrjälä, Mika Kuronen, Ossi Laaksonen, Sari Passila ja Eero Kittelä. Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2013- valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Anneli Manninen* Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Monika Hämäläinen Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä *10.4. alkaen Marikki Myllyvirta Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Minna Höckert, 13.11. alkaen Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 8 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. HENKILÖKUNTA Kertomusvuoden aikana vakituisen henkilökunnan osalta tapahtui yksi muutos, kun vesilaitoksen hoitaja, sähkövastaava Kaino Kaukinen, jäi eläkkeelle 1.10. alkaen, sähkövastaavan tehtävät siirtyivät Eero Kittelälle. Uutta henkilökuntaa ei tilanteen johdosta palkattu. Määräaikaisella kahden vuoden oppisopimuskoulutuksella jatkaa sähkö- ja automaatioasentaja Erkki Laaksonen. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava 1.10. alkaen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen Kaino Kaukinen, sähkövastaava 1.10. saakka Erkki Laaksonen, oppisopimuskoulutus syyskuu 2013 alkaen 8 9

Yleistä Väestömäärä HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2009 - Väestömäärän kasvu alueella oli edelleen viime vuosien keskitasoa, joskin vertailuvuosien alin, 0,76 %. Eniten prosentuaalista kasvua edellisvuoden tapaan oli Keravalla, joskin lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN Liittyneitä Liittymisprosentti 31.12.2013 31.12. 31.12.2013 31.12. Järvenpää 39 161 39 600 98 98 Kerava 34 702 35 331 99 100 Sipoo 13 830 14 172 73 74 Tuusula 34 660 35 082 91 92 Yhteensä 122 353 124 185 92 93 (Lähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus) 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12. Muutos 14/13 % Järvenpää 38 707 38 697 38 966 39 646 40 003 40 427 1,06 Kerava 33 834 34 274 34 549 34 491 34 932 35 331 1,14 Sipoo 18 047 18 255 18 526 18 739 18 928 19 058 0,69 Tuusula 36 767 37 221 37 667 37 936 38 149 38 204 0,14 yhteensä 127 355 128 447 129 708 130 812 132 012 133 020 0,76 Taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä. KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN Jäsenkuntien ostamat vesimäärät (milj.m 3 / vuosi) vuodesta 1988 lähtien ovat kehittyneet seuraavasti: muutos henkilöä 1092 1261 1131 1200 1008 muutos % 0,86 0,98 0,87 0,92 0,76 4 3,5 milj. m 3 Vedenkäyttö Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,87 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 24 380 m 3, Mäntsälän Vedelle 74 996 m 3 ja Pornaisten kunnalle 36 184 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,01 milj.m 3 eli keskimäärin 24 686 m 3 /vrk. Edellisvuoteen 2013 verrattuna myyty vesimäärä pieneni 0,7 %. Tämä selittyi suurelta osin vuonna 2013 Vantaalla sattuneesta suuresta putkirikosta, minkä takia Keravalta johdettiin huomattava vesimäärä Vantaalle korjaustöiden ajaksi. Ilman tätä tapausta vuosi olisi ollut myydyn vesimäärän osalta kasvusuuntainen. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 14/13 2010 2011 2012 2013 m 3 /vrk % Järvenpää 6031 6217 6308 6332 6464 132 2,1 Kerava 9079 8991 9112 9232 8528-704 -7,7 Sipoo 2951 3002 3052 3264 3491 227 7,4 Tuusula 5878 5935 5623 5721 5832 111 2,0 Sairaala 71 68 65 72 67-5 -7,7 Mäntsälä 226 195 203 207 205-1 -0,7 Pornainen 12 78 61 27 99 72 117,7 yhteensä 24 248 24 486 24 425 24 854 24 686-168 -0,7 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 13/pl teoll 14/pl teoll 14/kok Järvenpää 6464 26,6 162 163 163 Kerava 8528 35,1 183 173 241 Sipoo 3491 14,4 169 179 240 Tuusula 5832 24,0 165 166 166 yhteensä 24 315 100,0 170 169 196 Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, 875 499 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, 345 014 m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin. 10 11

Yleistä Vesi OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 119 73 120 50 108 45 113 68 116 60 teollisuus 20 12 89 37 82 34 23 14 47 24 kauppa ja palvelut 21 13 17 7 14 6 7 4 16 8 mittaamaton vesi 3 2 15 6 36 15 23 14 19 8 yhteensä 163 100 241 100 240 100 166 100 197 100 OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk 200 190 180 170 160 150 l/as/vrk Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden luku 169 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua pienempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 196 l/as,vrk, edelleen litran edellisvuotta pienempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pieneni kahdella prosenttiyksiköllä ollen nyt 8 %, mikä on historian parhainta tasoa. Selkeä ero mittaamattoman veden osuuksissa on tiheästi rakennettujen kaupunkikuntien ja harvemmin asuttujen Sipoon ja Tuusulan välillä. Suurelta osin asia selittyy verkostopituudella suhteessa veden myyntimäärään. Sipoon osalta tilanteen arvioinnissa vielä tulee ottaa huomioon, että suuren teollisuusvesimäärän vaikutus laskelmassa parantaa todellista tulosta. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna syyskuulle, keskimäärin 25 454 m 3 /vrk. Edellisvuoden 2013 vastaava luku oli toukokuulta 27 598 m 3 /vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä 21.6. vettä käytettiin vain 15 880 m 3 /vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua 16 547 m 3 /vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 6. elokuuta, 29 289 m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m 3 + alv 24%. Järvenpää Kerava Sipoo Tuusula yhteensä 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Ingmanin käyttämää vettä) vuosi JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,39 1,46 2,26 2,39 Kerava 1,30 1,364 2,08 2,170 Sipoo 1,30 1,44 1,88 2,07 Tuusula 1,64 1,64 2,02 2,12 169 Yleistä Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuhäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Kaikki muut laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,60 milj.m 3 (9850 m 3 / vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,64 milj.m 3 (7237 m 3 /vrk ), eli yhteensä 6,24 milj.m 3 (17 087 m 3 /vrk ). KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilöja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 202 350 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 52 982 euroa ( yhteensä 255 332 euroa ), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 348 188 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 5,58 senttiä/m 3. LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ 2013- laitos prosessi tuotto käyttö 13 käyttö 14 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 13 200 10 522 10 097 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2700 834 878 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10 000 7380 7392 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 516 507 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 367 579 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1200 819 700 Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 476 415 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1200 1132 1169 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1700 1224 1418 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2400 1198 1115 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1000 482 486 Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 yhteensä 36 100 24 949 24 756 Sähköenergian kulutus SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 253 982 3 685 536 0,34 Rusutjärvi 948 567 2 698 238 0,35 muut vesilaitokset 1 608 553 2 652 114 0,61 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat 172 361 9 708 808 0,02 yhteensä 3 983 463 9 035 888 0,45 tekopohjavesi 965 342 6 236 772 0,15 kaikki yhteensä 4 948 805 0,55 Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 4,95 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,05 GWh. Tämä ei kerro kuitenkaan totuutta kehityssuunnasta, koska vuoden luvussa on otettu vähentävänä tekijänä tunneliyhtiöltä edelleen laskutettu sähkömäärä, toisin kuin edellisvuosina tapahtui. 12 13

Vesi KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust. Sähkö Tarvikk. Kemik. Palvelut kpito yht. Poistot yht. Jäniksenlinna euroa 100 793 5 073 0 31 726 137 592 120 232 257 824 senttiä/m³ 2,73 0,14 0,00 0,86 3,73 3,26 7,00 Rusutjärvi euroa 77 320 50 863 0 6 648 134 831 0 134 831 senttiä/m³ 2,87 1,89 0,00 0,25 5,00 0,00 5,00 muut yht, euroa 130 558 24 088 0 27 053 181 699 345 009 526 707 senttiä/m³ 4,92 0,91 0,00 1,02 6,85 13,01 19,86 yhteensä euroa 308 671 80 023 0 65 427 454 121 465 241 919 362 senttiä/m³ 3,42 0,89 0,00 0,72 5,03 5,15 10,17 tekopohjavesi euroa 71 913 2 930 0 6 583 81 426 11 430 92 856 senttiä/m³ 1,15 0,05 0,00 0,11 1,31 0,18 1,49 Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien, Hyvinkään kaupungin ja Altia Oyj:n kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 202 350 euroa (vuonna 2013 227 200 euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 52 982 euroa, edellisvuoden summan oltua 46 960 euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 19 595 euroa (v. 2013 14 404 euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Hyrylän keskustan johtojen uusimisen yhteydessä sekä vähäisessä määrin myös Järvenpäässä Poikkitien saneerauksessa. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 9,71 milj.m 3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 172 361 kwh eli noin 0,02 kwh/m 3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden 2011 alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2011 2015 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Vesinäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä, laboratoriotutkimukset on teetetty kertomusvuoden alusta lähtien Metropolilab Oy:llä Helsingissä. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi seitsemästätoista valitusta käyttöpisteestä. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä, joka toinen kuukausi otettavat näytteet vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 584 näyte-erää (v. 2013 625 kpl), joista tehtiin yhteensä 10 622 analyysiä (v. 2013 7605 kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 442/ mukaiset laatuvaatimukset valvontanäytteiden osalta. Söderkullan vesitornista otetut käyttötarkkailunäytteet sen sijaan eivät, mistä paljastui myös lokakuussa todettu vesiepidemia. Tätä poikkeusta lukuun ottamatta veden laatu muutoin säilytti hyvän tasonsa, eikä yhtään ylitystä liioin tapahtunut laatuvaatimuksia tiukempien suositusjen osalta. VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti 200 8373 0 8373 Asbestisementti 250 4205 0 4205 Asbestisementti 300 1345 1 475 2820 Asbestisementti 400 621 0 621 PEH 75 381 0 381 PEH 90 149 0 149 PEH 110 470 0 470 PEH 160 2 630 632 PEH 200 351 25 376 PEH 225 1842 769 2611 PEH 250 48 0 48 PEH 280 201 728 929 PEH 315 1267 0 1267 PEH 355 0 212 212 PEH 400 0 2 038 2038 PEH 500 1995 694 2689 PEH 630 13 0 13 PVC 63 940 0 940 PVC 90 2197 0 2 197 PVC 110 198 0 198 PVC 160 11 831 9 999 21 830 PVC 225 27 940 134 28 074 PVC 280 36 888 2 711 39 599 PVC 315 14 318 1 350 15 668 PVC 400 2577 2 436 5 013 PVC 500 5445 1 734 7179 PVC 630 12 389 0 12 389 Teräs 500 12 0 12 Valurauta 100 52 0 52 Valurauta 150 537 1 538 Valurauta 200 3159 385 3544 Valurauta 250 2953 0 2953 Valurauta 300 1271 0 1 271 Valurauta 400 0 201 201 Teräs 400 0 40 40 Tuntematon Tuntematon 0 61 61 Yhteensä 143 970 25 623 169 593 14 15

Talous TULOSLASKELMA 2012 - INVESTOINTIEN TOTEUMA 2012-2012 2013 TA %TA TUOTOT myynti 3 200 548 3 301 674 3 330 516 liiketoiminnan muut tuotot 1680 0 0 tuet ja avustukset 2116 2161 8680 muut tuotot 3060 9231 2857 myynnin oikaisuerät -20 580 TUOTOT YHTEENSÄ 3 207 404 3 292 486 3 342 053 3 372 000 99 KULUT -2 074 796-2 140 709-2 101 866-2 200 000 96 TOIMINTAKATE 1 132 608 1 151 777 1 240 187 1 172 000 106 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -62 244-35 217-34 454-80 000 43 VUOSIKATE 1 070 364 1 116 560 1 205 733 1 092 000 110 POISTOT -1 037 287-893 939-906 096-927 000 98 TILIKAUDEN TULOS 33 077 222 621 299 637 165 000 182 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 61 630 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 0-220 000-270 000 TILIKAUDEN VEROT -21 131 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 94 707 2621 8507 165 000 5 Kohde 2012 2013 TA Rakennukset ja rakennelmat Vähänummen varasto 127 534 Saunaniityn vesijohto 198 425 Linjatien mittausasema 5429 98 432 Pohjavedenpinnan mittausasemat 0 13 850 30 908 50 000 Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus 99 185 309 225 150 000 Jäniksenlinnan laitossaneeraus 84 236 174 378 620 000 Varavoimakoneet 19 431 10 409 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 331 387 315 134 524 919 820 000 Maanhankinnat 142 467 0 57 200 70 000 Irtaimistohankinnat 80 532 0 0 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 554 385 315 134 582 119 910 000 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 154 155 159 Vuosikate/Poistot, % 103 125 133 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 9 9 10 Liittynyt asukasmäärä 122 184 123 721 125 557 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 8506,65 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 2012-2012 2013 TA Tulorahoitus 1 070 364 1 116 560 1 205 733 1 092 000 Investoinnit 554 385 316 734 582 119 910 000 NETTOKASSAVIRTA 515 979 799 826 623 614 182 000 Lainakannan muutokset -482 104-182 104-182 104-182 000 Oman pääoman muutokset 11 197 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 305 553-57 426-173 716 0 KASSAVAROJEN MUUTOS 350 625 560 297 267 794 0 TASEEN KEHITTYMINEN 2012-2012 2013 Vastaavaa pysyvät vastaavat 19 473 097 18 895 892 18 571 915 vaihtuvat vastaavat 913 085 1 494 505 1 716 834 yhteensä 20 386 183 20 390 397 20 288 749 Vastattavaa oma pääoma 16 404 418 16 407 038 16 415 545 varaukset 0 220 000 490 000 pitkäaikainen vieras pääoma 3 244 740 3 062 636 2 880 532 lyhytaikaikainen vieras pääoma 737 025 700 723 502 672 yhteensä 20 386 183 20 390 397 20 288 749 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 80 82 83 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 124 114 103 Lainakanta 31.12. 3 426 844 3 244 740 3 062 636 Lainakanta 31.12.,e/liittynyt asukas 28 26 25 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 193 353 207 122 Lainanhoitokate 3,7 5,2 5,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 134 224 158 95 Kassan riittävyys, pv 48 105 127 16 17

Pohjavesialueet Verkosto 18 19

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21 24 12 <0,6 0,8 Rauta Fe mg/l 12 <0,012 0,016 12 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 12 <0,003 <0,003 12 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 12 53 73,0 Kok, kovuus dh 12 3,7 4,6 12 5,3 5,6 Kalsium Ca mg/l 12 17 21 12 28 29 Magnesium mg/l 12 5,9 7,4 12 6,1 6,6 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,18 0,28 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 10,3 11 Alumiini Al mg/l 3 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 3 <0,0001 <0,0001 Boori Bo mg/l 3 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 3 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 0,00003 0,00004 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 3 0,003 0,005 Lyijy Pb mg/l 3 <0,0002 0,0005 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0012 0,0019 Sinkki Zn mg/l 3 <0,009 0,015 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 29,9 330 12 0,75 5 Sameus FTU 12 0,31 0,71 12 0,28 0,59 TOC mg/l 12 1,1 1,4 Lämpötila C 12 6,9 7,2 12 7,1 8,5 ph-luku 12 6,6 6,8 12 8,0 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,2 12 1,3 1,3 Happi mg/l 12 8,3 8,9 12 11,8 12,2 Hiilidioksidi mg/l 12 43 50 12 1,0 1,5 Rauta Fe mg/l 12 <0,012 <0,015 12 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 12 <0,003 <0,003 12 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 12 37,0 50 Kok, kovuus dh 12 5,0 5,4 12 5,5 5,6 Kalsium Ca mg/l 12 23 24 12 27 28 Magnesium mg/l 12 7,8 8,9 12 8,0 8,3 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 1,4 1,6 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 17,7 18 Alumiini Al mg/l 3 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 3 0,0002 0,0003 Boori Bo mg/l 3 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 3 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 3 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 3 0,00003 0,00003 Koboltti Co mg/l 3 <0,00007 0,0001 Kromi Cr mg/l 3 0,0003 0,0003 Kupari Cu mg/l 3 0,002 0,002 Lyijy Pb mg/l 3 <0,0002 0,0003 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0011 0,0014 Sinkki Zn mg/l 3 <0,005 <0,005 Liuottimet µg/l 3 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 5,9 34 12 0,6 4 Sameus FTU 12 0,47 0,86 12 0,33 0,55 TOC mg/l 12 1,1 1,4 20 21

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 40 6,3 8,0 12 6,5 7,5 ph-luku 40 6,8 7,0 12 7,6 7,7 Alkaliteetti mmol/l 40 0,5 1,0 12 1,2 1,3 Happi mg/l 40 <2,5 6,0 12 6,6 7,7 Hiilidioksidi mg/l 40 15 33 12 4,1 5,1 Rauta Fe mg/l 40 <0,39 2 12 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 40 <0,086 0,250 12 0,007 0,011 Kloridi mg/l 40 6,5 9,3 Kok, kovuus dh 40 2,1 3,3 12 3,9 4,3 Kalsium Ca mg/l 40 8,6 13 12 22 24 Magnesium mg/l 40 3,8 6,2 12 3,9 4,2 Ammoniumtyppi mgn/l 10 <0,009 0,017 Nitriittityppi mgn/l 10 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 10 <0,27 0,64 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 10 13,6 18 Alumiini Al mg/l 10 <0,003 0,019 Arseeni As mg/l 10 <0,0002 0,0002 Boori Bo mg/l 10 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 10 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 10 0,6 1,0 Kadmium Cd mg/l 10 <0,00004 0,00008 Koboltti Co mg/l 10 <0,0003 0,0012 Kromi Cr mg/l 10 0,0001 0,0002 Kupari Cu mg/l 10 0,005 0,011 Lyijy Pb mg/l 10 0,0004 0,0008 Nikkeli Ni mg/l 10 0,0019 0,0046 Sinkki Zn mg/l 10 <0,01 0,028 Liuottimet µg/l 10 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 40 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 40 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 40 1,4 13 12 1,8 14 Sameus FTU 40 1,91 14 12 0,25 0,42 TOC mg/l 40 2 3,7 Lämpötila C 3 7,7 8,0 11 8,0 8,6 ph-luku 3 6,6 6,6 11 8,2 8,2 Alkaliteetti mmol/l 3 0,9 0,9 11 1,1 1,2 Happi mg/l 3 7,8 7,9 11 11,7 12,1 Hiilidioksidi mg/l 3 32 33 11 <0,5 <0,5 Rauta Fe mg/l 3 <0,011 <0,015 11 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 3 <0,003 <0,003 11 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 3 33,6 34,8 Kok, kovuus dh 3 5,0 5,1 11 5,6 6,1 Kalsium Ca mg/l 3 22 23 11 27 28 Magnesium mg/l 3 8,2 8,6 11 8,5 8,9 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 2,4 2,4 Nitriitti mg/l 11 <0,01 <0,01 mg/l 1 25 25 Alumiini Al mg/l 1 0,004 0,004 Arseeni As mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Boori Bo mg/l 1 0,03 0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 1 0,1 0,1 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Kromi Cr mg/l 1 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 1 0,002 0,002 Lyijy Pb mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0012 0,0012 Sinkki Zn mg/l 1 <0,005 <0,005 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 3 0 0 11 0 0 E,Coli alustava tunn. kpl/100ml 3 0 0 11 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 3 2,7 6 11 0,4 3 Sameus FTU 3 0,37 0,47 11 0,31 0,53 TOC mg/l 3 1,2 1,5 22 23

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,6 7,0 11 6,9 7,3 ph-luku 8 6,7 6,9 11 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,5 11 1,9 2,1 Happi mg/l 8 1,7 2,2 11 11,1 12,9 Hiilidioksidi mg/l 8 51 55 11 4,7 10,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,19 0,44 11 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 8 0,033 0,041 11 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 8 15,0 21,6 Kok, kovuus dh 8 6,8 9,0 11 7,1 7,8 Kalsium Ca mg/l 8 27 34 11 28 31 Magnesium mg/l 8 13 20 11 14 16 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,009 0,009 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,8 1,0 Nitriitti mg/l 11 <0,01 <0,01 mg/l 2 33 37 Alumiini Al mg/l 2 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 2 0,0004 0,0004 Boori Bo mg/l 2 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 2 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 2 0,3 0,4 Kadmium Cd mg/l 2 0,00004 0,00004 Koboltti Co mg/l 2 0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 2 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 2 0,011 0,019 Lyijy Pb mg/l 2 0,0009 0,0013 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0019 0,0021 Sinkki Zn mg/l 2 0,027 0,043 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 11 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 11 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 1,4 8 11 1,1 11 Sameus FTU 8 2,23 4,5 11 0,38 1,1 TOC mg/l 8 1,6 2,4 Lämpötila C 8 6,7 8,0 12 6,9 7,5 ph-luku 8 7,0 7,2 12 7,5 7,8 Alkaliteetti mmol/l 8 1,8 1,9 12 1,8 1,8 Happi mg/l 8 1,8 3,1 12 11,9 12,4 Hiilidioksidi mg/l 8 26 28 12 7,5 10,0 Rauta Fe mg/l 8 <0,3 0,62 12 <0,015 0,028 Mangaani Mn mg/l 8 0,021 0,027 12 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 8 17,6 21,0 Kok, kovuus dh 8 6,3 6,7 12 6,1 6,1 Kalsium Ca mg/l 8 23 25 12 23 24 Magnesium mg/l 8 13 14 12 13 14 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 2 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 2 0,26 0,41 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 2 27 33 Alumiini Al mg/l 2 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 2 0,0006 0,0009 Boori Bo mg/l 2 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 2 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 2 0,4 0,5 Kadmium Cd mg/l 2 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 2 <0,0002 0,0004 Kromi Cr mg/l 2 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 2 0,003 0,004 Lyijy Pb mg/l 2 0,0002 0,0003 Nikkeli Ni mg/l 2 0,0020 0,0030 Sinkki Zn mg/l 2 0,007 0,007 Liuottimet µg/l 2 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,25 1 12 0 0 Sameus FTU 8 3,5 7,1 12 0,38 0,62 TOC mg/l 8 1,0 1,2 24 25

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 6,2 8,3 12 6,7 7,0 ph-luku 24 6,9 7,1 12 7,7 7,8 Alkaliteetti mmol/l 24 0,4 0,8 12 0,9 1,0 Happi mg/l 24 5,4 9,5 12 8,7 9,8 Hiilidioksidi mg/l 24 9 20 12 2,6 3,2 Rauta Fe mg/l 24 <0,055 0,19 12 <0,025 0,032 Mangaani Mn mg/l 24 <0,014 0,077 12 <0,003 <0,005 Kloridi mg/l 24 8,4 19,0 Kok, kovuus dh 24 1,8 4,0 12 3,4 3,4 Kalsium Ca mg/l 24 7,5 16 12 18 18 Magnesium mg/l 24 3,3 7,9 12 4,0 4,2 Ammoniumtyppi mgn/l 6 <0,009 0,012 Nitriittityppi mgn/l 6 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 6 0,31 0,40 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 6 11 20 Alumiini Al mg/l 6 <0,03 0,130 Arseeni As mg/l 6 <0,0001 0,0002 Boori Bo mg/l 6 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 6 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 6 0,2 0,3 Kadmium Cd mg/l 6 <0,00002 0,00003 Koboltti Co mg/l 6 <0,00007 0,0002 Kromi Cr mg/l 6 0,0001 0,0002 Kupari Cu mg/l 6 0,006 0,029 Lyijy Pb mg/l 6 <0,0004 0,0020 Nikkeli Ni mg/l 6 0,0006 0,0009 Sinkki Zn mg/l 6 <0,009 0,025 Liuottimet µg/l 6 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 24 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 24 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 24 1,9 12 12 0,17 1 Sameus FTU 24 0,65 1,7 12 0,53 0,82 TOC mg/l 24 2,6 4,4 Lämpötila C 4 7,6 9,5 11 6,7 7,2 ph-luku 4 6,8 6,9 11 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,6 11 1,5 1,5 Happi mg/l 4 8,4 8,6 11 9,7 10,1 Hiilidioksidi mg/l 4 15 15 11 0,6 0,9 Rauta Fe mg/l 4 <0,012 <0,015 11 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 4 <0,002 <0,003 11 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 4 3,9 4,4 Kok, kovuus dh 4 2,4 2,5 11 5 5,1 Kalsium Ca mg/l 4 11 11 11 29 29 Magnesium mg/l 4 4,0 4,1 11 4,4 4,6 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,66 0,66 Nitriitti mg/l 11 <0,01 <0,01 mg/l 1 14 14 Alumiini Al mg/l 1 <0,003 <0,003 Arseeni As mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Boori Bo mg/l 1 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 1 0,2 0,2 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Kromi Cr mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Kupari Cu mg/l 1 <0,002 <0,002 Lyijy Pb mg/l 1 <0,0001 <0,0001 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0001 0,0001 Sinkki Zn mg/l 1 <0,005 <0,005 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 11 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 11 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,5 1 11 0,09 1 Sameus FTU 4 0,53 0,75 11 0,3 0,6 TOC mg/l 4 0,9 1,0 26 27

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 12 6,4 7,0 12 6,9 7,8 ph-luku 12 6,8 7,0 12 7,9 8,0 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,4 12 1,2 1,2 Happi mg/l 12 4,8 5,1 12 12,2 12,8 Hiilidioksidi mg/l 12 29 33 12 <1,2 2,6 Rauta Fe mg/l 12 <0,26 0,62 12 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 12 0,037 0,059 12 <0,003 0,006 Kloridi mg/l 12 22,4 26,1 Kok, kovuus dh 12 5,3 6,2 12 5,5 5,6 Kalsium Ca mg/l 12 24 28 12 25 26 Magnesium mg/l 12 8,9 11 12 9,5 9,8 Ammoniumtyppi mgn/l 3 <0,008 0,008 Nitriittityppi mgn/l 3 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 3 0,5 0,73 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 3 35 44 Alumiini Al mg/l 3 <0,006 0,01 Arseeni As mg/l 3 0,0005 0,0011 Boori Bo mg/l 3 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 3 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 3 0,3 0,5 Kadmium Cd mg/l 3 0,00004 0,00005 Koboltti Co mg/l 3 0,0001 0,0002 Kromi Cr mg/l 3 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 3 0,003 0,004 Lyijy Pb mg/l 3 0,0003 0,0005 Nikkeli Ni mg/l 3 0,0009 0,0009 Sinkki Zn mg/l 3 <0,009 0,011 Liuottimet µg/l 3 (*) (*) 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 2,1 7 12 0,08 1 Sameus FTU 12 2,8 13 12 0,43 0,8 TOC mg/l 12 1,2 1,4 (*) Trikloorieteeni mg/l 3 0,0007 0,0012 Lämpötila C 16 6,7 7,0 12 6,8 8,2 ph-luku 16 6,9 7,3 12 8,0 8,2 Alkaliteetti mmol/l 16 2,3 3,9 12 2,1 2,2 Happi mg/l 16 2,5 5,4 12 11,9 12,6 Hiilidioksidi mg/l 16 46 58 12 1,7 5,7 Rauta Fe mg/l 16 <0,37 0,90 12 <0,015 <0,015 Mangaani Mn mg/l 16 <0,21 0,50 12 <0,003 <0,003 Kloridi mg/l 16 14,2 15,1 Kok, kovuus dh 16 8,3 11,8 12 7,6 8,3 Kalsium Ca mg/l 16 30 36 12 29 29 Magnesium mg/l 16 18 29 12 16 18 Ammoniumtyppi mgn/l 4 <0,020 0,040 Nitriittityppi mgn/l 4 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 4 <0,1 2,3 Nitriitti mg/l 12 0,019 0,024 mg/l 4 38 55 Alumiini Al mg/l 4 <0,004 0,005 Arseeni As mg/l 4 <0,0004 0,001 Boori Bo mg/l 4 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 4 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 4 0,7 1,2 Kadmium Cd mg/l 4 0,00005 0,00006 Koboltti Co mg/l 4 <0,0003 0,0005 Kromi Cr mg/l 4 0,0001 0,0001 Kupari Cu mg/l 4 0,030 0,096 Lyijy Pb mg/l 4 0,0007 0,0014 Nikkeli Ni mg/l 4 0,0019 0,0035 Sinkki Zn mg/l 4 0,017 0,041 Liuottimet µg/l 4 (*) (*) 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 16 0,4 2 12 4,1 31 Sameus FTU 16 4,3 15 12 0,36 0,77 TOC mg/l 16 1,6 4,6 (*) Trikloorieteeni mg/l 4 0,0008 0,0015 28 29

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 6,2 6,4 12 6,5 7,0 ph-luku 4 7,1 7,3 12 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,7 12 2,3 2,5 Happi mg/l 4 5,9 6,3 12 10,6 11,1 Hiilidioksidi mg/l 4 19 19 12 4,6 6,5 Rauta Fe mg/l 4 0,15 0,25 12 <0,015 0,018 Mangaani Mn mg/l 4 0,017 0,018 12 <0,003 0,003 Kloridi mg/l 4 17,1 17,5 Kok, kovuus dh 4 5,4 5,6 12 7,4 7,8 Kalsium Ca mg/l 4 21 21 12 35 36 Magnesium mg/l 4 11 11 12 12 12 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0,008 <0,008 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 1,6 1,6 Nitriitti mg/l 12 <0,01 <0,01 mg/l 1 15 15 Alumiini Al mg/l 1 0,004 0,004 Arseeni As mg/l 1 0,0005 0,0005 Boori Bo mg/l 1 <0,03 <0,03 Elohopea Hg mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi F mg/l 1 0,7 0,7 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 Koboltti Co mg/l 1 <0,00003 <0,00003 Kromi Cr mg/l 1 0,00009 0,00009 Kupari Cu mg/l 1 0,001 0,001 Lyijy Pb mg/l 1 0,0002 0,0002 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0001 0,0001 Sinkki Zn mg/l 1 0,015 0,015 Liuottimet µg/l 1 0 0 2 0 0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0 0 12 0 0 Sameus FTU 4 1,8 2,3 12 0,40 0,61 TOC mg/l 3 <0,85 1,0 FOTO JUKKA NISSINEN 30 31

verkostoanalyysit TULOSTEN YHTEENVETO JÄRVENPÄÄ KERAVA Järvenpään uimahalli Järvenpään terveyskeskus Satukallion K-Market Haarajoen K-Market Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max lkm keski max Lämpötila C 6 8,2 10 6 9 11,5 6 10,6 15 6 9,1 11 6 7,8 9,1 6 10,3 16 6 13,1 15,2 6 8,6 12,4 6 7 7,5 Sameus FTU 6 0,26 0,35 6 0,22 0,41 6 0,18 0,36 6 0,18 0,28 6 0,39 0,56 6 0,37 0,7 6 0,3 0,39 6 0,34 0,5 6 0,35 0,5 Väri mgpt/l 6 <3,8 <5 6 <3,9 <5 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 6 <4,4 8 6 <4,3 <5 6 <4,6 8 6 <3-9 <5 6 <3,9 <5 ph-luku 6 7,7 7,8 6 7,7 7,8 6 7,9 8 6 7,9 8 6 7,6 7,7 6 7,7 7,7 6 7,6 7,7 6 7,7 7,7 6 7,7 7,7 Kok. kovuus dh 6 4,6 5,1 6 4,1 4,8 6 4,8 5,4 6 5,5 5,6 6 3,7 4,1 6 3,7 3,9 6 3,7 3,9 6 3,6 3,9 6 3,6 3,8 Johtokyky ms/m 6 19,9 22 6 17,3 19 6 21,2 25 6 26,1 26,3 6 16,8 18 6 16,3 17 6 16 17 6 16 17 6 15,4 16 Rauta Fe mg/l 6 <0,013 <0,015 6 <0,016 0,026 6 <0,013 <0,015 6 <0,013 <0,015 6 <0,022 0,035 6 0,03 0,041 6 <0,016 0,017 6 <0,017 0,027 6 <0,020 0,04 Mangaani Mn mg/l 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 Ammonium mg/l 6 <0,015 0,037 6 <0,012 0,022 6 <0,013 0,017 6 <0,011 0,015 6 <0,01 0,014 6 <0,010 <0,010 6 <0,012 0,019 6 <0,010 0,011 6 <0,010 0,012 Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini mg/l 1 0,004 0,004 1 0,004 0,004 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 0,013 0,013 1 0,011 0,011 1 0,011 0,011 1 0,011 0,011 1 0,014 0,014 Arseeni mg/l 1 <0,0001 <0,0001 1 0,0002 0,0002 1 0,0001 0,0001 1 0,0001 0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 0,0001 0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 0,0001 0,0001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi mg/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 Kromi Cr mg/l 1 <0,00005 <0,00005 1 <0,00005 <0,00005 1 <0,00005 <0,00005 1 <0,00005 <0,00005 1 0,00006 0,00006 1 <0,00005 <0,00005 1 <0,00005 <0,00005 1 0,00006 0,00006 1 <0,00005 <0,00005 Kupari Cu mg/l 1 0,001 0,001 1 0,043 0,043 1 0,012 0,012 1 0,009 0,009 1 0,017 0,017 1 0,014 0,014 1 0,270 0,270 1 0,040 0,040 1 0,003 0,003 Lyijy Pb mg/l 1 0,0002 0,0002 1 0,0001 0,0001 1 0,0002 0,0002 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 0,0002 0,0002 1 0,0002 0,0002 1 <0,0001 <0,0001 1 0,0001 0,0001 Natrium Na mg/l 1 8,0 8,0 1 6,2 6,2 1 11,0 11,0 1 12,0 12,0 1 6,6 6,6 1 7,4 7,4 1 7,3 7,3 1 6,5 6,5 1 6,6 6,6 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0004 0,0004 1 0,0002 0,0002 1 0,0005 0,0005 1 0,0005 0,0005 1 0,0004 0,0004 1 0,0010 0,0010 1 0,0005 0,0005 1 0,0004 0,0004 1 0,0004 0,0004 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,41 0,41 1 0,42 0,42 1 0,43 0,43 1 0,52 0,52 1 0,35 0,35 1 0,30 0,30 1 0,32 0,32 1 0,34 0,34 1 0,34 0,34 Pestisidit µg/l 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 mg/l 1 13 13 1 11 11 1 24 24 1 33 33 1 11 11 1 11 11 1 11 11 1 11 11 1 11 11 Kloridi mg/l 1 7,3 7,3 1 5,7 5,7 1 15 15 1 23 23 1 7,3 7,3 1 7,7 7,7 1 7,7 7,7 1 7,2 7,2 1 7,4 7,4 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 2 2 1 2 2 1 0 0 1 2 2 1 0 0 Enterokokit kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 1,8 1,8 1 2,0 2,0 1 1,3 1,3 1 0,9 0,9 1 2,2 2,2 1 2,2 2,2 1 2,2 2,2 1 2,4 2,4 1 2,2 2,2 Nitraatti mg/l 1 1,8 1,8 1 1,9 1,9 1 1,9 1,9 1 2,3 2,3 1 1,6 1,6 1 1,3 1,3 1 1,4 1,4 1 1,5 1,5 1 1,5 1,5 Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 32 33

verkostoanalyysit TULOSTEN YHTEENVETO SIPOO TUUSULA Nikkilän terveyskeskus Söderkulla palvelutalo Nordkalk Kalkkiranta Box Sale Hyrylän terveyskeskus Kellokoski Kustaa Adolf-koti Jokela Ester Matilda-koti Lemminkäinen Lämpötila C 6 10 14 6 10,2 15 6 14,3 24 2 5 5 6 9,7 12 6 10,7 13,4 6 8,3 10,4 6 8,3 11,3 Sameus FTU 6 0,24 0,36 6 0,28 0,42 6 0,26 0,36 2 0,34 0,34 6 0,49 0,69 6 0,23 0,48 6 0,32 0,81 6 <0,16 0,31 Väri mgpt/l 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 6 <4,3 8 2 <5 <5 6 <4,1 <5 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 6 <3,8 <5 ph-luku 6 7,5 7,6 6 7,8 7,8 6 7,7 7,7 2 7,7 7,7 6 7,9 8,1 6 8,1 8,1 6 7,9 8 6 8,1 8,1 Kok. kovuus dh 6 5,9 6,2 6 4,1 4,4 6 4,0 4,3 2 4,0 4,3 6 4,5 5,6 6 7,7 8,4 6 7,6 8,4 6 5,3 5,4 Johtokyky ms/m 6 26,6 28 6 17,8 19 6 17,3 18 2 17,1 17 6 21,8 29 6 32 33 6 30,9 32 6 30 32 Rauta Fe mg/l 6 <0,015 <0,015 6 <0,015 0,017 6 <0,019 0,037 2 <0,013 <0,015 6 0,046 0,048 6 <0,013 <0,015 6 <0,013 <0,015 6 <0,013 <0,015 Mangaani Mn mg/l 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 2 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 6 <0,003 <0,003 Ammonium mgn/l 6 <0,011 0,012 6 <0,011 0,014 6 <0,010 <0,010 2 <0,010 <0,010 6 <0,012 0,020 6 <0,014 0,020 6 <0,010 <0,010 6 <0,010 0,011 Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 2 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0 0 6 0 0 6 0 0 2 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 Alumiini mg/l 1 <0,003 <0,003 1 0,010 0,010 1 0,008 0,008 1 0,008 0,008 1 0,006 0,006 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 1 <0,003 <0,003 Arseeni mg/l 1 0,0002 0,0002 1 0,0001 0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 0,0001 0,0001 1 0,0001 0,0001 1 0,0002 0,0002 1 0,0001 0,0001 Elohopea Hg µg/l 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 1 <0,00003 <0,00003 Fluoridi mg/l 1 0,4 0,4 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,30 0,3 1 0,1 0,1 1 0,5 0,5 1 0,6 0,6 1 <0,1 <0,1 Kadmium Cd mg/l 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 <0,00002 <0,00002 1 0,00003 0,00003 Kromi Cr mg/l 1 <0,00005 <0,00005 1 <0,00005 <0,00005 1 <0,00005 <0,00005 1 <0,00005 <0,00005 1 0,00006 0,00006 1 0,00008 0,00008 1 <0,00005 <0,00005 1 0,00007 0,00007 Kupari Cu mg/l 1 0,007 0,007 1 0,120 0,120 1 0,170 0,170 1 0,068 0,068 1 0,002 0,002 1 0,006 0,006 1 0,010 0,010 1 0,003 0,003 Lyijy Pb mg/l 1 0,0006 0,0006 1 <0,0001 <0,0001 1 0,0005 0,0005 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 1 <0,0001 <0,0001 Natrium Na mg/l 1 14,0 14,0 1 8,0 8,0 1 7,8 7,8 1 7,8 7,8 1 13,0 13,0 1 15,0 15,0 1 14,0 14,0 1 18,0 18,0 Nikkeli Ni mg/l 1 0,0009 0,0009 1 0,0004 0,0004 1 0,0005 0,0005 1 0,0004 0,0004 1 0,0009 0,0009 1 0,0002 0,0002 1 0,0001 0,0001 1 0,0012 0,0012 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 1 <0,002 <0,002 Nitraattityppi mgn/l 1 0,27 0,27 1 0,39 0,39 1 0,39 0,39 1 0,39 0,39 1 1,7 1,7 1 1,3 1,3 1 1,5 1,5 1 0,18 0,18 Pestisidit µg/l 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 1 <0,05 <0,05 mg/l 1 26 26 1 14 14 1 13 13 1 13 13 1 20 20 1 33 33 1 18 18 1 10 10 Kloridi mg/l 1 17 17 1 9,0 9,0 1 8,5 8,5 1 8,4 8,4 1 26 26 1 14 14 1 17 17 1 49 49 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0 0 1 1 1 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 1 1 2 13 13 1 0 0 Enterokokit kpl/100ml 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 1 0 0 TOC mg/l 1 0,8 0,8 1 2,1 2,1 1 2,1 2,1 1 2,1 2,1 1 1,4 1,4 1 1,0 1,0 1 0,9 0,9 1 1,0 1,0 Nitraatti mg/l 1 1,2 1,2 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 1,7 1,7 1 7,5 7,5 1 5,7 5,7 1 6,8 6,8 1 0,8 0,8 Nitriitti mg/l 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 1 <0,01 <0,01 VESITORNIT Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml 6 0 0 12 0,33 1 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 15 3,3 36 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 6 0 0 12 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 6 0 0 15 1,6 11 Lämpötila C 4 7,5 8,4 6 7,9 12,2 6 7,7 10,0 6 7,6 10,0 6 6,4 7,5 4 7,8 9,0 6 7,0 9,2 6 7,4 10,6 34 35

Design, foto Jukka Nissinen www.symboli.fi Savion Kirjapaino 2015 Kirkkotie 49, 04310 Tuusula etunimi.sukunimi@tsvesi.fi puh. 040 504 0444 Häiriötilannetiedote 0800 92400 www.tsvesi.fi 36