Oulun seutu vahvasti tilaajatuottajaratkaisuilla

Samankaltaiset tiedostot
Prosessien kehittäminen ja johtaminen

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hyvinvointiseminaari Raahessa

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Oulun strategia - OULU HALUAA OLLA YKKÖNEN. Oulun kaupungin arvot. Edessä suuria haasteita

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Seudullinen palveluverkkosuunnittelu, case Oulun seutu

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

PoPSTer. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Sosiaali- ja terveysryhmä

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Siun sote tehdään NYT

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Sote ja valinnanvapaus katsaus

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Siun sote tehdään NYT

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Unohtuuko asiakas hankintaprosessissa Kommenttipuheenvuoro Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Kaupunginvaltuusto

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Sosiaali- ja terveystoimi. Jämsä

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty )

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT YLEISET LINJAUKSET

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO

Koko kunta ikääntyneen asialla

Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

Palvelustrategia Helsingissä

Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta. - sote- valmistelun vaihetta

PÄIVÄHOIDON PALVELUSOPIMUS JA BUDJETTINÄKYMÄT 2007

H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

Oulun seutu. Palvelustrategian toteuttamisohjelma Oulun seutu Elinvoimainen edelläkävijä

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Siiliset-yhteistoiminta-alue

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO ,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SoTen talousarvion toteutuminen TP 2017 Kannonkoski

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Sipoon hyvinvointikoordinaattorin tehtävä ja toiminta. Sipoon vammaisneuvoston kokous , Kuntala, leena p-t

PALVELUSOPIMUS Jämsän kaupunki / SoTe-tilaajakeskus & Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Vastuuhenkilö(t): Vastuuhenkilö(t):

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Sote- tilaisuus , kommenttipuheenvuoro

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sote ja Lempäälä. Pirkanmaan vanhusneuvostojen maakunnallinen yhteistyötapaaminen. Vesa Helin

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

Delegointisäännön tullessa voimaan vastuualueet ovat:

Eskoon strategia ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely

Kirkkonummen kuntastrategia

Perusturvapalveluiden organisaation uudistaminen Perusturvajohtaja Riitta Pitkänen

Kirkkonummen kuntastrategia

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Yhdessä uutta. Etelä-Savon maakunta- ja soteuudistus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Transkriptio:

1 Oulun seutu vahvasti tilaajatuottajaratkaisuilla eteenpäin 21.9.06 Jari Mäki-Runsas Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Oulun kaupunki Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi 2006 2 Sisältö 1. Strategia 2015 2. Ydinkunta-palvelukuntamallin taustaa 3. Eteneminen mallin soveltamisessa sosiaali- ja terveystoimessa 4. Esimerkkejä palvelutuotteista 5. Tilaajan ja tuottajan tehtävät ja uusi organisaatio 6. Mikä muuttuu? 7. Seudun kehitystilanne 1

Visio 2015 3 Oulussa on maan hyvinvoivin väestö. Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä tukevat maan kehittyneimmät sosiaali- ja terveyspalvelut ja tasapainoinen talous. Oulu on kansainvälinen edelläkävijä hyvinvointiteknologian hyödyntäjänä ja kehittäjänä. Strategiset päämäärät 2015 4 1. Asukkailla on hyvä itsenäinen elämänhallinta ja he tekevät terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. 2. Oulun seudulla on asukkaiden tarpeista lähtevä yhteinen palveluverkko. 3. Palvelurakenteemme on vaikuttava ja taloudellinen. 4. Organisaatiomme kyvykkyys ja henkilöstön osaaminen vastaavat strategisia tavoitteita. 2

Strategiset päämäärät 2015 5 5. Olemme vetovoimainen työnantaja, jonka henkilökunta on motivoitunutta ja voi hyvin. 6. Aktiivinen verkostoyhteistyö palvelu-, koulutusja tutkimusorganisaatioiden sekä kolmannen sektorin kanssa tukee strategisia tavoitteitamme. 7. Olemme kansainvälinen edelläkävijä asiakaslähtöisten hyvinvointiteknologiatuotteiden käyttäjänä ja kehittäjänä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. 2. Tilaaja-tuottaja -malli 6 Tavoitteet, sosiaali- ja terveystoimi: Oman palvelutuotannon kehittäminen Ydintoimintaan ja -osaamiseen keskittyminen, muu tilataan/ostetaan oman organisaation ulkopuolelta Palvelujen kustannustehokkuuden kasvattaminen Palvelutuotannon joustavuuden ja laadun parantaminen Kilpailuttamisen hyödyntäminen (mm. kilpailun uhka) Asiakkaalle valintamahdollisuuksia 3

2. Ypk-malli sosiaali- ja terveystoimessa 7 Pilotointivaihe 1998-2004 Päivähoito, 10 pilottipäiväkotia, -> koko päivähoito sopimusohjaukseen Lastensuojelun laitoshoito: 2 lastenkotia sopimusohjaukseen 2003, lastensuojelun laitoshoidon kilpailuttaminen 2003 alusta Laajenemisvaihe 2005-2008: Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 21.4.2005 mallin ottamisesta käyttöön koko sosiaali- ja terveystoimessa vuoden 2008 alkuun mennessä. 2. Tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan 8 Tilaajaorganisaatio Ypk-mallissa tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Tilaajaorganisaatio eli ydinkunta määrittelee, mitä palveluja kuntalaisille järjestetään. Ydinkunnan muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja avustavat suppeat viranhaltijaorganisaatiot. Viranhaltijaorganisaatiot muodostuvat virastopäälliköstä ja eri alojen tilaajajohtajista, joille on vastuutettu oman alueen strategian valmistelu, palvelujen tilaus ja talousvastuu. Virastopäällikkö vastaa toiminnasta luottamushenkilöjohdolle. Tuottajaorganisaatio Tuottajaorganisaatioon eli palvelukuntaan kuuluvat soten eri tuotantokokonaisuudet (vrt. nykyiset palveluyksiköt). Malli mahdollistaa määrittelemään, tuotetaanko palvelut itse vai hankitaanko ne muulla tavalla eli ostopalveluina tai alihankintana. Soten itse tuottamien ja ostamien palvelujen lisäksi oman tuotannon sisällä on mahdollisuus ostaa alihankintana tarvittavia osakokonaisuuksia. 4

2. Tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan 9 Palvelusopimus Palvelusopimus on palvelun toimittajan ja sen vastaanottajan (tilaaja, asiakas) välille solmittu sopimus, joka määrittelee palvelun sisällön, laadun eli palvelutason ja hinnan. Palvelusopimuksessa siis määritellään, mitä palvelua ostetaan, millä laatukriteereillä ja millä hinnalla. Sopimusohjaus Sopimusohjauksessa palvelujen tuotanto perustuu tilaajan ja tuottajan väliseen sopimukseen. Palvelun tuottajan kanssa tehdään palvelusopimus. Oleellisena osana sopimusohjausmallin kehittelyyn liittyvät kustannuslaskennan kehittäminen, laadun määrittely ja palvelujen tuotteistaminen sekä laadullinen/määrällinen seuranta. 3. Sopimusohjausprosessi 10 Lähtökohtana strategia ja siitä johdetut palvelutuotannon tavoitteet Nykytoiminnan kartoitus, analyysi, kehittäminen (asiakkaiden ja tilaajan tarpeet), prosessien kehittäminen Palvelutarpeen ja sisällön sekä tuotteiden määritteleminen (tuotteistaminen) Palvelusopimus Tilaaja ja tuottaja sopivat sopimuksen sisällöstä molempien osapuolten vastuineen ja velvoitteineen Lähtökohtana ovat tilaajalla olevan palvelujen kysynnän tarve ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit sekä tuottajan tuottamisen kapasiteetti 5

3. Sopimusohjausprosessi 11 Seuranta ja arviointi Toiminnan seurantaa ja arviointia varten on määriteltävä laatu- ja määräkriteerit Kriteerit määritellään palvelutarpeen määrittelyn ja sopimusneuvottelujen yhteydessä Raportoinnin ja muun seurannan pohjalta käynnistetään tarvittaessa seurantaneuvottelut, joiden perusteella varsinaista sopimusohjausta voidaan tarkistaa 3. YPK:n eteneminen 2006-2008 1. Sopimusohjaus 1/3 omasta tuotannosta sopimusohjauksessa, 2007 alusta 4/5 osaa, 2008 alusta koko oma tuotanto 12 2. Tilaajan ja tuottajan erottaminen 1.1.2007 Tilaajastrategian tekeminen 2007-2009 - Mitä hankitaan, mistä, millä sisällöllä, määrällä ja hinnalla? - Mitkä ovat sopimukset ja niiden ohjausmekanismit? Tuottaja/Johtokunta - liiketoimintasuunnitelma - Asiakkaiden tarpeet, tilaajan tahtotila, liikelaitosmahdollisuudet 3. Kilpailuttaminen: vanhusten asumispalvelut v. 2007 alusta, Keväällä 2007: terveysasemapiirin kilpailuttamisen valmistelu ja yhden kotihoidon piirin kilpailuttamisen valmistelu, -> 1 alue ostopalveluna 2008 alusta 6

4. Päivähoidon ja perhetyön tuotteet 13 TUOTTEET Hoitopaikat MÄÄRÄ Á HINTA Päivähoidon yhteiset palvelut 714 701 Yhteensä hallinto 714 701 PÄIVÄKODIT 0-2 v. kokopäivähoito 864 153 608 54,68 8 399 305 3-6 v. kokopäivähoito 2 889 540 825 34,48 18 647 646 Osapäivähoito 272 43 792 21,50 941 528 0-6 v. jatkettu hoito (jao) 54 9 180 55,06 505 451 0-6 v. jao lauantaiaukiolo 33 6 501 60,13 390 905 Erityispäivähoito 0-6 v. 74 12 580 85,10 1 070 558 Tuettu esiopetus 27 4 590 67,83 311 340 Ympärivuorokautinen hoito 50 15 500 68,56 1 062 680 Kansainvälinen toiminta 41 124 Varahenkilötoiminta 685 670 Kuntoutustoiminta 678 779 Yhteensä päiväkodit 4 263 786 576 32 734 986 4. Päivähoidon ja perhetyön tuotteet TUOTTEET Hoitopaikat MÄÄRÄ Á HINTA 14 PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito 0-6 v. 94 59 255 42,80 2 536 114 Ryhmäperhepäivähoito 0-6 v. 4 500 40,80 183 600 Ryhmäperhepäivähoito 0-6 v. jao 12 000 51,10 613 200 Ryhmäperhepäivähoito 0-6 v. jao, la 2 800 57,87 162 036 Perhepäivähoidon yhteiset 170 660 Varahenkilötoiminta, pph 234 270 Yhteensä perhepäivähoito 94 78 555 3 899 880 2-paikkalaiset 323 677 PERHETYÖ 2 060 68 539 LEIKKITOIMINTA Avoin päiväkotitoiminta 15 700 13,80 216 660 Kerhotoiminta 21 200 13,80 292 560 Ainolan Alakööki 71 997 Yhteensä leikkitoiminta 36 900 581 217 KAIKKI YHTEENSÄ 4 357 904 091 38 323 000 7

Pienten lasten hoitojärjestelmän vuosikustannukset päivähoitoikäistä (10kk 6v) lasta kohden vuosina 2001-2005 15 0 3 000 6 000 9 000 euroa Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere 7 341 7 716 7 528 7 570 7 931 7 133 7 516 7 726 7 590 7 811 6 662 6 993 7 190 7 315 7 539 5 854 6 118 6 328 6 608 7 018 5 530 5 838 6 201 6 316 6 638 2001 2002 2003 2004 2005 Oulu Kuusikko 5 539 5 600 5 704 5 956 6 791 6 967 7 051 7 109 7 411 Sosiaalityön tuotteet 16 TUOTTEET MÄÄRÄ Á HINTA YLEINEN SOSIAALITYÖ Sosiaalityö, etuuskäsittely - Kirjallinen toimeentulotukipalvelu 18 300 50,08 916 376 - Avustukset 8 326 194 Elatusturva - Elatusturvapalvelu (3000 lasta) 36 000 8,10 291 779 - Avustukset 4 195 327 Yhteensä yleinen sosiaalityö 13 729 676 8

Sosiaalityön tuotteet TUOTTEET Paikat MÄÄRÄ Á HINTA 17 LASTENSUOJELU Perhekuntoutusyksikkö/Onnelan lastenkoti - Ympärivuorokautinen perhekuntoutus 4 1 256 257,02 322 811 Onnelan lastenkoti 14 - Perushoitopäivä 2 745 129,60 355 765 - Erityishoitopäivä 2 058 187,56 386 006 - Tapaamispaikkatoiminta 120 31,06 3 727 Metsolan lastenkoti 8 - Perushoitopäivä 1 387 130,74 181 336 - Erityishoitopäivä 1 387 196,11 272 005 Sanginsuun lastenkoti 12 - Perushoitopäivä 2 081 95,67 199 083 - Erityishoitopäivä 2 080 131,62 273 763 - Tapaamispaikkatoiminta 120 28,58 3 429 Yhteensä lastensuojelu 1 997 925 18 9

Mielenterveys- ja vammaispalvelutyön tuotteet TUOTTEET MÄÄRÄ Á HINTA 19 MIELENTERVEYSTYÖ Perheneuvola - Asiakastyö (45 min) 12 039 72,53 873 144 - Asiantuntijapalvelut (45 min) 3 480 72,53 252 391 Yhteensä 1 125 535 A-klinikka - Asiakastyö (käyntien lkm) 4 700 65,93 309 871 - Asiantuntijapalvelut (tilaisuuksien lkm) 100 135,14 13 514 Yhteensä 323 385 20 3. Mielenterveys- ja vammaispalvelutyön tuotteet TUOTTEET Paikat MÄÄRÄ Á HINTA Karhin palvelukoti - Asumispalvelu (vrk) 15 4 800 33,17 159 228 - Avopotilaan tukipalvelu 1 200 13,27 15 923 Yhteensä 175 151 Tuirantien asuntola - Asumispalvelu (vrk) 16 5 400 53,15 287 004 - Avopotilaan tukipalvelu 1 600 15,94 25 512 Yhteensä 312 516 Kuntoutusosasto 1 16 - Osastolla hoidossa olevan potil. hoitopalv. (hpv) 5 256 146,94 772 326 - Avohoidossa olevan potilaan hoitopalv. (käynti) 3 877 88,17 341 816 Yhteensä 1 114 142 Yhteensä mielenterveystyö 3 050 729 10

3. Terveydenhuollon tuotteet TUOTTEET MÄÄRÄ Á HINTA 21 AVOTERVEYDENHUOLTO Kontinkankaan terveysasemapiiri Kontinkankaan terveysneuvonta - Lääkärin kokonaispalvelu 2 121 38,59 81 845 - Hoitajan kokonaispalvelu 8 263 34,68 286 536 Kontinkankaan kouluterveydenhuolto - Lääkärin kokonaispalvelu 598 71,52 42 766 - Hoitajan kokonaispalvelu 4 675 24,78 115 840 Kontinkankaan vastaanottotoiminta - Lääkärin kokonaispalvelu 14 072 67,43 948 878 - Hoitajan kokonaispalvelu 4 849 39,71 192 571 Perhesuunnitteluneuvola - Lääkärin kokonaispalvelu 3 135 43,05 134 950 - Hoitajan kokonaispalvelu 894 48,85 43 669 Yhteensä avoterveydenhuolto 1 847 055 5. Tilaajan tehtävät ja vastuut Ydintehtävä: Palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi Palvelujen hankinta ja kilpailuttaminen Määrittää järjestettävät palvelut, niiden määrän ja laadun sekä palvelujen myöntämisperiaatteet Valitsee palvelun tuottajat (kaupungin oma palvelutuotanto, muu julkinen palvelutuotanto, yksityiset palvelut, kolmas sektori); kilpailuttaminen ja sopimusten teko Rahoittaa palvelutuotannon Arvioi tuotantojärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta (seuranta, laadunvalvonta ja raportointi) Palveluverkko- ja investointihankesuunnittelu Vastaa osaltaan viranomaistoiminnasta Vastuu alueen kokonaiskehittämisestä Ylläpitää ennaltaehkäisevää toimintaa Tilaajan vastuulla on asiakasmaksut, toimitilat, atk-asiat 22 11

5. Tuottajan tehtävät ja vastuut 23 Tekee tilaajan kanssa palvelusopimuksen tuotettavien palvelujen määrästä, laadusta ja hinnasta (puitesopimus ja vuosittainen palvelusopimus). Vastaa palveluiden kehittämisestä yhteistyössä tilaajan kanssa ja informoi sopimuksessa mainittujen palvelujen muutostarpeista. Tekee asiakkaiden yksilöpäätökset sopimuksessa sovitulla tavalla. Rekrytoi henkilökunnan ja vastaa henkilöstöasioista kaupungin yleisten ohjeiden mukaisesti. Laatii oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastaa sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta. Tuottaja informoi antamistaan palveluista sekä laajemminkin sopimuksessa mainituista palveluista. TILAAJA TUOTTAJAT 24 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tilaajatiimi -Sosiaali- ja terveystoimen johtaja - 4 tilaajajohtajaa Johdon tukipalvelut OMA PALVELUTUOTANTO JOHTOKUNTA MUU JULKINEN PALVELUTUOTANTO Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Liikelaitokset KOLMAS SEKTORI YKSITYISET PALVELUT Mm. palveluasunnot lastensuojelun ostopalvelut 12

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatio 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 25 TILAAJA Tilaajatiimi Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas 4 tilaajajohtajaa Johdon tukipalvelut Päivähoidon johtaja Leila Kerola Mielenterveysja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli Terveysjohtaja Keijo Koski Vanhustyön johtaja Anna Haverinen TUOTTAJA Oma palvelutuotanto JOHTOKUNTA Palvelutuotantojohtaja Riitta Lukkaroinen Päivähoito Palvelujohtaja Ulla Rissanen Sosiaalipalvelut Palvelujohtaja Mirja Saarni Mielenterveyspalvelut Palvelujohtaja Arja Heikkinen Terveydenhuolto Palvelujohtaja Tuula Tähtinen Kotona asumista tukevat palvelut Palvelu- Johtaja Rita Oinas Hoivahoito ja Oulun kaupunginsairaala Palvelu- Johtaja Arto Lamberg 6. Mikä muuttuu? 26 1. Toiminta tulee läpinäkyvämmäksi: asetamme selkeät laatu, sisältö ja hintatavoitteet omalle toiminnallamme (mitä vero eurolla saadaan?). 2. Tuotteistamisen kautta prosessien hallintaan. Tuotteistamme kaikki palvelut. Asiakkaiden (tilaaja) tarpeiden mukaan muodostetaan asiakasprosesseja -> mahdollisuus kehittää nykyisiä toimintaprosesseja tarkoituksenmukaisemmaksi 3. Palvelun laadun ja hinnan tasapaino: teemme oman työn näkyväksi, tuomme hallitusti rinnalle yksityistä ja kolmannen sektorin palveluntuotantoa kilpailuttamisen avulla-> pääsemme verrokkitilanteeseen, joka parhaimmillaan kehittää toimijoiden palveluiden hinta-laatusuhdetta. Kumppanuuden kehittäminen 4. Palveluverkon kehittäminen. Parhaimmillaan tilaaja-tuottaja mallin avulla voimme kehittää sekä julkista että muuta palvelutuotantoa. 5. Asiakkaille valinnanvaraa enemmän 13

Oulun seutu 27 Seudun PALVELUSTRATEGIA perustana TITUS-hankkeelle 28 Oulun seutu on ELINVOIMAINEN EDELLÄKÄVIJÄ, joka tarjoaa asukkailleen MAAN KEHITTYNEIMMÄT PALVELUT KUNTARAJOISTA RIIPPUMATTA. STRATEGISET LINJAUKSET: Päättäjien ja henkilöstön SITOUTUMINEN PALVELUSTRATEGIAN TOTEUTTAMISEEN asukkaat ja kunnat tiedostavat SEUDULLISET PALVELUT MAHDOLLISUUTENA HYÖTYÄ JA HYVINVOINTIA Oulun seudulle ja sen asukkaille PALVELUT järjestetään YHTEISTYÖSSÄ kuntarajoista riippumatta PALVELURAKENTEITA JA TILAAJA-TUOTTAJA-mallia kehitetään SEUDULLISENA TOIMINTATAPANA seudullinen INVESTOINTI- JA OMISTAJAPOLITIIKKA on KOORDINOITUA 14

29 SEUDULLISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT OULUN SEUDULLA toimintaympäristötekijät; väestökehitys, seudullinen yhteistoiminta, seutu = yhteinen sosiaalinen- ja työssäkäyntialue, kustannuspaineet yhteinen tavoite: elinvoimainen edelläkävijä ja palveluiden järjestäminen kuntarajoista riippumatta Oulun seudun palvelustrategia 2013 TITUS = TI laaja TU ottaja-malli S eudullisena toimintatapana TITUS-HANKKEEN STRATEGISET TAVOITTEET: 30 kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaaminen kustannustehokkaat palvelurakenteet ja prosessit osaava henkilöstö Oulun seudun kunnissa TITUS-HANKKEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET: *päivähoidon, terveydenhuollon, vanhustyön sekä sosiaalityön ja erityispalveluiden uudet yhtenäiset palvelurakenteet ja prosessi tilaaja-tuottaja-mallin mukaiset ratkaisut teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen palvelutuotannossa johdon ja henkilöstön muutosvalmennus uusien toimintamallien kustannusvaikuttavuusarviointi 15

Teknologiset ratkaisut Kustannusvaikuttavuusarviointi Muutosvalmennus 31 Tilaaja-tuottajamalli PÄIVÄHOITO kehittäminen Palvelurakenteet ja -prosessit toimeenpano TERVEYDENHUOLTO kehittäminen toimeenpano VANHUSTYÖ JA LAITOSHOITO kehittäminen toimeenpano ERITYISPALVELUT JA SOSIAALITYÖ kehittäminen toimeenpano 2006 2007 2008 2009 2010 TITUS-hankkeen työryhmät 32 HYVE-TIIMI TITUS -HANKE Puheenjohtaja Jari Mäki-Runsas, Oulu MuuTu JOHDON JA HENKILÖSTÖN MUUTOSVALMENNUS Puheenjohtaja Margit Päätalo, Oulun seutu TYÖRUKKANEN YHTEISET PALVELUT Puheenjohtaja Margit Päätalo, Oulun seutu PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja Leila Kerola, Oulu TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja Keijo Koski, Kempele SOSIAALITYÖN JA ERITYISPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja Kristiina Peltola, Lumijoki VANHUSTYÖN JA LAITOSHOIDON TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja Pentti Koistinen, Oulu PÄIVÄHOIDON MUUTOSVALMENNUS Pj Riitta Pitkänen, Haukipudas NEUVOLATYÖ JA KOULUTERVEYDENHUOLTO Pj Leena M Karjalainen, Oulu LASTEN JA NUORTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Pj Eeva Maarit Valkama, Kempele KOTIHOIDON PALVELUT JA TUKIPALVELUT OPISKELIJA- TERVEYDENHUOLTO Pj Kaarina Pajulampi, Oulu PSYKOSOSIAALINEN TYÖ JA KUNTOUTUS Pj Mikko Naarala, Oulu KILPAILUTTAMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO JA VÄLINEHUOLTO Pj Sakari Kärkkäinen, Oulu SOSIAALITURVAETUUDET Pj Sirkka-Liisa Olli, Oulu KOTISAIRAALAHOITO LÄÄKEHUOLTO Pj Arto Lamberg, Oulu VAMMAISPALVELUT Pj Anna-Liisa Karppinen, Haukipudas TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALATOIMINTA 16