Laatujärjestelmän valinta elintarvikealan pk-yrityksessä Vuokko Niemitalo 23.11.2016
Kehitysyhtiö Savogrow Oy Omistajat: Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto Henkilöstö: Hallinto ja tukipalvelut (3-4 hlö) Elinkeinoasiamiehet (5 hlö) Toimialapalvelut (n. 10 hlö, joista yli puolet elintarviketai marja-alalla)
Palvelut Laatupäällikkö /konsulttipalvelut (ISO 9001, ISO 14001, ISO 22000, FSSC 22000, BRC, IFS Food) Tuotekehitys, tila- ja laitesuunnittelu, optimointi Omavalvonta, ympäristöasiat, hygieniapassit, Tuotetietopalvelut (Synkka) Kehittämishankkeet
Sisältö 1. Omavalvonta järjestelmän ytimessä 2. Järjestelmän valinta 3. Järjestelmän valintaan vaikuttavat 4. GFSI-järjestelmät 5. Laadun kehä 6. Elintarviketurvallisuuden kehittäminen 7. Omavalvonta / ET-järjestelmä 8. Järjestelmissä yhteistä 9. ET-järjestelmän, ISO 9001 ja ISO 14001 työstäminen 10. Laatujärjestelmän edut ja haitat
Omavalvonta järjestelmän ytimessä FSSC 22000, BRC, IFS, SQF ISO 22000 ISO 9001 Omavalvonta ISO 14001
Järjestelmän valinta Kehittämistarve Soveltuva järjestelmä Sisällöstä lyhyesti Lakisääteinen laatu Omavalvonta Tuotantoprosessit kuvattu ja tarkastus- ja kriittisten pisteiden hallinta, poikkeamien hallinta, jatkuva parantaminen Tuotteen turvallisuuden kehittämisen järjestelmällisyys ja dokumentointi Vientivalmiudet, kansainvälisesti toimivat asiakkaat Yrityksen kokonaisuuden kehittyminen, asiakastyytyväisyys Ympäristöasiat, kestävä kehitys, energia- jätekustannusten vähentäminen ISO 22000 FSSC 22000, BRC, IFS, SQF ISO 9001 ISO 14001 HACCP-tiimi, riskinarviointi, poikkeavien tilanteiden harjoittelu, laatutyön peruselementit: sisäiset ja ulkoiset auditoinnit, johdon katselmus, politiikka, tavoitteet ja mittarit Yksityiskohtaisia vaatimuksia lisää: tuotantotilat, hygienia, hankintojen laatutason hallinta jne. Ydin- ja tukiprosessien hallinta, johtaminen, myynti ja markkinointi mukaan järjestelmään Ympäristökatselmukset, ympäristön kehittämisohjelmat, ympäristöasioiden huomioiminen kaikessa toiminnassa Tehokkuus Lean Tukee kaikkia em. järjestelmiä, auttaa analysoimaan juurisyitä ja vähentämään resurssien tuhlausta
Järjestelmän valintaan vaikuttavat Yrityksen kehittämisen tarve Yleinen toiminnan kehittäminen, toiminnan laajentaminen vientiin tai uusiin asiakkaisiin vai elintarviketurvallisuuden kehittäminen Asiakkaan vaatimukset (esim. GSFI-tason järjestelmä vientiä varten, myös Suomessa mm. LIDL vaatii privat label -tuotteissaan) Tuotantotilojen kunto Vanhoihin huonokuntoisiin tiloihin ei kannata tehdä ET-järjestelmiä Johdon ja henkilöstön sitoutuminen Sitoutuminen välttämätöntä koko organisaatiossa, järjestelmää ei voi tehdä vain paperilla! Resurssit Lisäresurssia (osaamista) voi ostaa, mutta yrityksessä on oltava henkilö, joka vastaa toimenpiteiden viennistä käytännön tasolle Auditointiprosessiin pitää varata myös taloudellisia resursseja
GFSI-järjestelmät ELINTARVIKETURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT (ET-järj): - Perustuvat HACCP:iin - Saman tyyppisiä ja tasoisia, mutta käytössä hieman eri alueilla - Protokolla vaihtelee (esim. auditoinnit, poikkeamat jne.) FSSC 22000: perustuu ISO 22 000 järjestelmään, helppo yhdistää muihin ISO-järjestelmiin (esim. ISO 9001): uusin ET-järjestelmä BRC: Ensimmäinen GFSI:n hyväksymä, tunnetuin ET-järjestelmä IFS: Erityisesti Ranskassa ja Saksassa suosittu järjestelmä, ottaa kantaa myös toiminnan eettisyyteen ja kestävään kehitykseen SQF: USA:ssa ja Australiassa, ei juuri Suomessa käytössä
Laadun kehä
Elintarviketurvallisuuden kehittäminen Toimintaperiaatteet Tavoitteet ja mittarit Seuranta ja kehittäminen Laatupolitikka = tapa toimia Mitä mittaat sitä kehität Kuvaa prosessit Arvioi riskit Suunnittele ennaltaehkäisevät toimenpiteet
Omavalvonta: prosessikaavio Raaka-aineen vastaanotto CP: tuotteen visuaalinen laatu Muiden raakaaineiden lisäys Juuresten pilkkominen Kypsennys CCP: Kypsennys > +70 C / 5 min Annostelu vähittäispakka ukseen Jäähdytys CCP: Jäähdytys < +6 C / 4 h Pakkaaminen kuljetuspakkau kseen Lavoitus Lähetys
ET-järjestelmä: prosessikaavio Raaka-aineen vastaanotto CP: tuotteen visuaalinen laatu Muiden raakaaineiden lisäys Juuresten pilkkominen Vesi Kypsennys CCP: Kypsennys > +70 C / 5 min Höyry Biojäte Annostelu vähittäispakka ukseen Paineilma Pakkausmateriaali Vierasesineval vonta CCP Jäähdytys CCP: Jäähdytys < +6 C / 4 h Pakkausmateriaalijäte Pakkaaminen kuljetuspakkau kseen Lavoitus Lähetys
Järjestelmissä yhteistä 1. Sisäiset auditoinnit (koulutetut auditoijat) 2. Ulkoiset auditoinnit (toteutustapa vaihtelee) 3. Johdon katselmukset vähintään vuosittain 4. Laki- ja viranomaismääräysten sisällyttäminen (tietoisuus ja toimintatavat) 5. Dokumenttien hallinta (ajantasaisuus) 6. Jäljitettävyys 7. Varajärjestelmät (mm. henkilöstö) 8. Viestintä: avoimuus asiakkaisiin ja sidosryhmiin 9. Riskien hallinta tukijärjestelmillä
ET-järjestelmän työstäminen 1. Päivitä omavalvontasuunnitelma (hyvin tehtynä se on erinomainen pohja ET-järjestelmälle) 2. Arvioi muutaman vuoden perspektiivillä, millaisen järjestelmän tarvitset 3. Perehdy standardin vaatimuksiin (viimeisin versio): osa on maksullisia ja osa on ladattavissa ilmaiseksi. Kaikista ei ole saatavissa suomenkielistä versiota. 4. Jos kokemusta laatujärjestelmistä ei entuudestaan ole, niin hankkiudu koulutukseen ja/tai osta osaamista 5. Nimitä yrityksestäsi vastuuhenkilö ja varaa hänelle resurssia 6. Alkukatselmus kokeneen tekijän kanssa auttaa alkuun, aikatauluta työ, varaa riittävästi aikaa ennen auditointia 7. Laadi dokumentit ja käytännöt standardin vaatimusten mukaiseksi 8. Toteuta järjestelmää ja varaa sertifiointiauditoija ja auditointiaika 9. Korjaa auditoinnissa havaitut poikkeamat ja ennaltaehkäise niiden toistuminen Ja tästä se työ vasta alkaa
Tarvitaan (mm.) 1. Organisaatiokaavio, vastuunjako, varahenkilöt 2. Koulutussuunnitelma ja rekisteri, perehdytysohjeisto ja dokumentit 3. Huoltosuunnitelma ja rekisteri 4. Laki- ja luparekisteri 5. Hyväksyttyjen toimittajien rekisteri ja valintakriteerit 6. Lasi-ja kovamuovirekisteri ja tarkastukset 7. HACCP:ssa myös arvioita tahallisen vahingoittamisen riskit 8. Erityiset tukiohjelmat (esim. allergeenien hallinta, vierasesinevalvonta ) 9. Kemikaalirekisteri 10. Kirjaukset myös kontrollipisteistä (CP) 11. Dokumentoitu tieto kaikesta, mitä on luvattu tehdä ja perusteluja 12. Ehdoton jäljitettävyys eräkohtaisesti: myös pakkausmateriaaleista 13.Spesifikaatiot kaikista raaka-aineista, pakkausmateriaaleista ja kemikaaleista (ei yli 3 v. vanhoja) 14. Mittareiden kalibrointiohjelmat ja tallenteet niiden suorittamisesta 15. Tehtyjen toimenpiteiden varmentamiset 16.Dokumenttien hallinta ja jäljitettävyys (kuka saa muuttaa, kuka ja milloin on muuttanut)
Tuotetiedon hallinta osana elintarviketurvallisuutta Koneet ja laitteet Työohjeet Raakaaineet Prosessi Hinta Prosessi Ravintolas kenta Pakkaus HACCP Näytteenotto TUOTE Raaka-aine Pakkaus Tuote Markkinointimateriaali / Asiakas
Välineitä sulkutiloihin
Hygienia-alueiden erottelua
Hygienia työssä
ISO 9001-järjestelmässä 1. Kuvataan tuotantoprosessin lisäksi myös muut prosessit: esim. hankinta, myynti ja markkinointi, henkilöstö, tuotekehitys, kunnossapito sekä näiden yhteydet toisiinsa 2. Laatupolitiikka kattaa koko toiminnan 3. Riskien arviointia tehdään kaikista prosesseista, mutta sen ei tarvitse olla yhtä perusteellisesti tehty kuin HACCP tuotantoprosessissa Muuten järjestelmän työstämisprosessi on hyvin saman kaltainen kuin ET-järjestelmissä Uusin versio julkaistu v. 2015
ISO 14001 - ympäristöjärjestelmässä 1. Ympäristönäkökohdat tunnistettava 2. Sidosryhmien tarpeet ja toiveet, viestintä 3. Lait ja viranomaismääräykset 4. Ympäristöpolitiikka ja siitä johdetut tavoitteet ja mittarit 5. Huolehdittava riittävästä pätevyydestä ja koulutuksesta ympäristöasioihin 6. Hätätilannevalmius, testaukset Uusin versio julkaistu v. 2015
Laatujärjestelmän edut ja haitat Edut: Asiakkaiden luottamus lisääntyy Järjestelmällisyys paranee, asiat tulee tehtyä Toiminta kehittyy, turvallisuus lisääntyy Henkilöstö sitoutuu laadun tuottamiseen Johto pysyy kartalla, missä mennään Haitat: Vaatii resursseja: työtä, lisäkustannuksia, mahdollisesti investointeja
KIITOS!