Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Samankaltaiset tiedostot
Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Ruis ja vehnä luomussa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Luomutilojen tuki-ilta

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

MAISEMAPELTOSUUNNITELMA 2017 MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Säilörehun tuotantokustannus

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Johtamalla hyvää säilörehua

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Viitasaaren biokaasulaitos

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

RaHa-hankeen kokemuksia

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Luomutuotannon kannattavuus

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjä- ja aluskasvit

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

REHUOHRAN TUOTANTOKUSTANNUS, Vuosi 2016

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

IKAALINEN, SARKKILA MAISEMAPELTOJEN VILJELYSUUNNITELMA

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Hamppu viljelykiertokasvina

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Transkriptio:

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä 14.90 ha tilalle on vuokrattu peltoa 75.39 ha

Tietoja pelloista Kaikki pellot sijaitsevat 3 km:n säteellä talouskeskuksesta. Lohkot ovat suuria ja hyvämuotoisia Pellot rajoittuvat monin paikoin vesistöihin (Saimaan vesistöön kuuluvat Muuruvesi ja Akonvesi) Maalajiltaan ne ovat pääasiassa hiesua ja jonkin verran myös hietaa Tilan peltoviljely on ollut vuodesta 1995 lähtien luonnonmukaista

Perusmuokkaus suoritetaan syyskynnöllä Kevät kynnöistä on hiesumailla varsinkin kuivina keväinä huonoja kokemuksia Kalustona on tällä hetkellä 4-siipinen paluuaura sekä 3- siipinen sarka-aura Perusmuokkaus

Viljelykierrot Luonnonmukaisessa tuotannossa hyvin järjestetyt viljelykierrot ovat kaiken onnistumisen edellytys VILJELYKIERTOESIMERKKI (säilörehukierto) 1. Vihantarehu (vilja+virna) + nurmen siemen 2. Nurmi 1 3. Nurmi 2 (keväällä apilan täydennyskylvö) 4. Nurmi 3 5. Ohra (sänkimuokkaus) 6. Herne (sänkimuokkaus) 7. Vehnä (sänkimuokkaus)

Viljalohkot sänkimuokataan lapiorullaäkeellä puinnin jälkeen mikäli syksy ei ole kovin märkä Tavoitteena on lähinnä rikkakasvien torjunta Menetelmä on tehonnut hyvin sekä monivuotisiin, että yksivuotisiin rikkakasveihin Lohkot kynnetään myöhemmin syksyllä Sänkimuokkaus

Tasausäestys Keväällä peltojen kuivuttua muokkauskuntoon ensimmäinen työvaihe on tasausäestys Työvaiheen tavoitteena on varmistaa tasainen kylvösyvyys ja kevätkosteuden säästö

Kylvömuokkaus Kylvömuokkaus suoritetaan pääasiassa joustopiikkiäkeillä Lohkot muokataan kerran ennen lannanlevitystä ja lannanlevityksen jälkeen heti uudestaan

Kalkitus ja lannoitus Lohkot kalkitaan kerran viljelykierron aikana 5 tn / ha Pääasiallinen lannoite on ilmastettu naudan lietelanta, jota käytetään kasvien ravinnetarpeen mukaan 30-50 tn / ha Lisäksi käytetään puutarhaviljelyksillä kompostoitua hevosen turvelantaa Täydennyslannoitteina on käytetty hivenlannoitteita sekä lihaluujauhoa

Kylvö suoritetaan hinattavilla kylvökoneilla (2,5 m ja 3m) Koska väkilannoitteita ei käytetä voidaan lannoitesäiliöön laittaa myös siemeniä (käännettävä väliseinä) Molemmat kylvökoneet on varustettu piensiemenenkylvölaitteella Kylvö

Nurmien täydennyskylvö Nurmien täydennyskylvö tehdään yleensä toisen nurmivuoden keväällä, jolloin lisätään yleensä apilan siementä Tällä varmistetaan nurmien riittävä apilapitoisuus kolmantena nurmivuonna

Kasvukauden hoitotoimenpiteet Kylvön jälkeen pellot yleensä jyrätään Myös rikkakasviäestys on mahdollista Myös sadetus on mahdollinen useille lohkoille Tilalla on itsekulkeva sadetuskone viljoilla

Vihantarehukasvien sadonkorjuu Viljat ja viljakasveja sisältävät vihantarehuseokset voidaan korjata vihantana säilörehuksi tai ne voidaan laiduntaa

Vihantarehuseos

Puinti tehdään koulutilan kahdella leikkuupuimurilla (Sampo 680 ja MF 430) Kalustolla alkaa olla ikää, mutta hyvin huollettuna se toimii moitteettomasti Vuodelle 2010 on budjetoitu uudempi puimuri Viljat pyritään puimaan mahdollisimman kuivana, koska vilja varastoidaan kuivattuna Puinti

Rehuviljan käsittely Vilja kuivataan lämminilmakuivurissa (120 hl) tai kylmäilmakuivurissa Kuivauksen jälkeen vilja varastoidaan siiloihin odottamaan siirtoa navetan siiloon, josta se automaattisesti siirtyy valssimyllyn kautta ruokintakioskeihin tai säilörehunjakovaunuun (seosrehumahdollisuus) Vilja on mahdollista puhdistaa kuvassa näkyvällä Samilajittelijalla

Nurmirehun tuotanto Monivuotinen nurmiseos timotei 10 kg/ha nurminata/ruokonata 10 kg/ha puna-apila 4 kg/ha alsikeapila 2 kg/ha Lisäksi laitumissa on ollut mukana keltamaitetta ja säilörehunurmissa on kokeiltu myös sinimailasta, joka on menestynyt yllättävän hyvin Kasvilajit

Keltamaite Sinimailasta seoksessa

Nurmirehun korjuuketjut Hyvälaatuinen säilörehu on korkealaatuisen maidontuotannon perusta Niittokalusto uusittiin keväällä 2007 Niitto

Nurmirehun korjuuketjut Korjuu suoritetaan pääasiassa tarkkuussilppurilla perävaunuihin, joilla se kuljetetaan laakasiiloihin

Nurmirehun korjuuketjut Nurmirehun korjuussa käytetään myös urakointipalveluja Pyöröpaalaus ja käärintätyö on annettu urakoitsijan tehtäväksi Kuivaa heinää tehdään pienpaaleihin kovapaalaimella ja myös pyöröpaaleihin Tilalla on myös heinäkuivuri

Säilörehun varastointi Pääosa säilörehusta varastoidaan laakasiiloissa (4 kpl) Näihin sopii valmista rehua n. 1,2 milj. kiloa Hyvänä apuna rehusiilon täytössä ja tyhjennyksessä on v. 2007 hankittu kurottaja Lisäksi vuosittain tehdään n. 200 pyöröpaalia säilörehua

Laitumien hyvä hoito on tärkeää Sekä lehmät, että nuorkarja laiduntaa säännöllisesti Tärkeimmät hoitotoimet ovat puhdistusniitot ja laitumien riittävän tiheä uusiminen Laitumien puhdistukseen on tulossa kesantomurskain Laitumien hoito

Erikoiskasvien viljely Peruna

Sipuli

Rypsi