Sivu 1 50 Ympäristötoimiala KS 2014 Siitä Tot 2014 Tot-% TP 2013 +muutos muutos 1-12 Toimintatuotot + 29 576 710 27 475 29 357 860 99 28 792 450 Toimintakulut - -27 208 622 59 626-26 095 321 96-26 090 921 Toimintakate (ed.erotus) 2 368 088 87 101 3 262 539 138 2 701 530 2. Talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteutumisarvio/toimialan yhteiset Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (talousarvion 2014 mukaisina) NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V. 2014 (MITTARI) TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Palvelut ja vaikuttavuus Kilpailukyvyn / elinvoimaisuuden parantaminen Taajamarakenne tiivistyy kaupunkimaisen täydennysrakentamisen keinoin.(2.2.2) Rakennetuissa taajamissa on asemakaavoissa riittävästi rakennuspaikkoja / tontteja. Tiivistettäväksi määritettyjen keskusta-alueiden aluetehokkuus lisääntyy vähintään 2,5 %. Tavoite toteutui, aluetehokkuus lisääntyi 5,17 %. Palvelut ja vaikuttavuus Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokraasuntojen lisääminen (2.4.2) Suunnitelmien määrä, laatu ja aikataulut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tuotetaan asemakaavoja 50 000 k-m2 asuntorakentamiseen ja 30 000 k-m2 työpaikkarakentamiseen. Asuntorakentamisen osalta tavoite toteutui, asemakaavoja toteutui yhteensä 124 323 k- m2. Työpaikkarakentamisen osalta tavoitteesta jäätiin, toteuma yhteensä 4 747 k-m2. Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta (2.4.2) Suunnitelmat mahdollistavat monipuolisen ja eri tarpeita palvelevan rakentamisen. Tavoite toteutui. Kertomusvuoden aikana hyväksyttiin monipuolisen maankäytön mahdollistavia asemakaavoja. Suunnitelmissa on osoitettu tontteja mm. asumiseen, palveluihin ja liikerakentamiseen. Työpaikkaalueiden osalta Ilvesvuoren eteläinen alue mahdollistaa mm. logistiikka-alan yrityksille tonttivarantoa lähivuosille. Lisäksi Ilvesvuoren pohjoinen alue on etenemässä, jolloin siitä saadaan jatkumoa työpaikka-alueen tonttien myynnille.
Sivu 2 50 Ympäristötoimiala Taajamien keskusta-alueiden tiivistyminen Rajamäki keskusta-alueen pinta-ala 296 ha aluetehokkuus vuoden alussa 0,142/0,142 /vuoden lopussa rakennusoikeuden muutos 40 k-m 2 rakennusoikeus 1.1.2014 421 353 k-m 2 rakennusoikeus 31.12.2014 421 393 k-m 2 asukkaita/km 2 865
Sivu 3 50 Ympäristötoimiala Kirkonkylä keskusta-alueen pinta-ala 262 ha aluetehokkuus vuoden alussa 0,208/0,208 /vuoden lopussa rakennusoikeuden muutos 1 725 k-m 2 rakennusoikeus 1.1.2014 544 589 k-m 2 rakennusoikeus 31.12.2014 546 314 k-m 2 asukkaita/km 2 1 227
Sivu 4 50 Ympäristötoimiala Klaukkala keskusta-alueen pinta-ala 417 ha aluetehokkuus vuoden alussa 0,134/0,153 /vuoden lopussa rakennusoikeuden muutos 77 119 k-m 2 1.1.2014-31.12.2014 rakennusoikeus 1.1.2014 559 842 k-m 2 rakennusoikeus 31.12.2014 636 961 k-m 2 asukkaita/km 2 1 242
Sivu 5 51 Rakennusvalvonta KS 2014 +muutos Siitä muutos Tot 2014 1-12 Tot-% TP 2013 Toimintatuotot + 374 000-30 000 319 908 86 429 098 Toimintakulut - -303 755-312 953 103-304 755 Toimintakate (ed.erotus) 70 245-30 000 6 955 10 124 343 1. Tulosalueen toimintakatteen ja investointien toteutuminen Rakennuslupia ei haettu ennusteen mukaisesti, joten toimintatuottojen jäivät noin 50 000 euroa alle muutetun käyttösuunnitelman. Toimintakulut puolestaan ylittyivät saamisten poistoista johtuen. 2. Talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteutuminen Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (talousarvion 2014 mukaisina) NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V. 2014 (MITTARI) TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Prosessit ja rakenteet Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut (1.1) Kuntalaisten arjen sujuvuuden kannalta keskeisten peruspalveluiden turvaaminen Sähköisen ilmoitusja lupapalvelujen käyttöönotto Tavoite toteutui osittain. Päätös Lupapisteen käyttöön otosta tehtiin. Tuotantokäyttö keväällä 2015. Palvelut ja vaikuttavuus Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen (2.2) Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen Kestäviin, ekologisiin ratkaisuihin ohjaavassa rakentamisen neuvonnassa käyvien määrä on 90 % rakentajista Arvion mukaan tavoite toteutui. 3. Selvitys sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä ja johtopäätöksistä - Tilivelvollinen tulosaluepäällikkö - Sääntöjä, määräyksiä ja päätösten noudattamista valvotaan tulosaluekohtaisesti ja varojen käyttöä valvotaan kuukausiraportein. - Riskienhallinnan järjestäminen: Riskienhallinta on osa rakennustarkastustoimintaa ja on järjestetty lakien edellyttämällä tavalla - Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta; Ei merkittävää omaisuuden hankintaa. - Sopimushallinta: Ei olennaisia sopimuksia. 4. Kunnan strategian ja erillisohjelmien mm. palvelutuotanto-ohjelman toteutuminen sekä riskien hallinta (ml. harmaan talouden torjunta). Asetetut kunnan strategiasta johdetut tavoitteet toteutuvat ja toiminta on annettujen ohjeiden mukaista.
Sivu 6 51 Rakennusvalvonta Tulosalue on toiminut kuten verohallinto on määrännyt yksityisrakentajien ilmoitusvelvollisuudesta. 1.7.2014 jälkeen tehdyistä töistä kunnan rakennusvalvontaviranomainen tarkistaa loppukatselmuksen yhteydessä, että ilmoitusvelvollisuus on täytetty. 5. Omistajapoliittisten linjausten edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen - 6. Kuuman, kuntayhtymien ja muun yhteistyön toteutuminen Rakennusvalvonnalla ei ole ollut yhteistyötä. 7. Täytäntöönpano-ohjeiden kohtien 11-12 toteutumisen seuranta - 8. Olennaiset muut tiedot kunnan palveluista tilivuonna tai tilivuoden jälkeen, joista ei ole toimintakertomuksessa muualla selvitystä - 9. Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 31.12.2014: vakinaisia 4,1 henkilövuotta määräaikaisia ja sijaisia 10. Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämien havaintojen käsittelystä ja suoritetuista jatkotoimenpiteistä: - Keskeisimmät tunnusluvut 2012-TP 2013-TP 2014-TP Rakennusvalvonta tarkastukset kpl 2 660 2 394 2 168 rakennusluvat kpl 298 263 257 kulut/tarkastus ( ) 113 107 144 kulut/rakennuslupa ( ) 1 007 974 1 217
Sivu 7 51 Rakennusvalvonta
Sivu 8 KS 2014 Siitä Tot 2014 Tot-% TP 2013 +muutos muutos 1-12 Toimintatuotot + 944 350-95 000 956 790 101 997 136 Toimintakulut - -4 202 837 175 000-4 142 927 99-4 114 175 Toimintakate (ed.erotus) -3 258 487 80 000-3 186 137 98-3 117 040 1. Tulosalueen toimintakatteen ja investointien toteutuminen Toimintakate toteutui tulosalueen osalta n. 70 000 budjetoitua parempana. Tulosalueen osalta toimintatuotot toteutuivat noin 10 000 euroa budjetoitua parempina. Toimintakulujen osalta toteuma oli noin 60 000 euroa budjetoitua parempi. Tulosalueen yksiköiden osalta merkittävin poikkeama budjetoituun oli asemakaavoitusyksikössä. Asiantuntijamäärärahaa kului noin 100 000 e enemmän budjetoituun nähden, toisaalta yksikön palkkakustannukset olivat noin 70 000 alle budjetoidun. Lisäksi hajaasutusalueen vesihuollon asiantuntijamäärärahojen osalta tuli ylitystä noin 41 000, johtuen pääosin vesihuollon kehittämissuunnitelman laskutuksesta. Investointien osalta takymetrin hankinta toteutui budjetoidusti. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta Koordinointi Käyttösuunnitelma Toteutunut 2014 Erotus Tot % TP 2013 Tuotot 9 800 9 804-4 100 9 600 Kulut -169 196-160 346-8 850 95-234 899 Toimintakate -159 396-150 542-8 854 94-225 299 Asemakaavoitus Tuotot 36 000 30 350 5 650 84 27 328 Kulut -528 131-534 404 6 273 101-499 771 Toimintakate -492 131-504 054 11 923 102-472 443 Kiinteistö ja mittaustoimi Tuotot 379 750 380 845-1 095 100 420 813 Kulut -1 267 448-1 201 468-65 980 95-1 285 875 Toimintakate -887 698-820 623-67 075 92-865 062 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta yhteensä Tuotot 425 550 420 998 4 552 99 457 741 Kulut -1 964 775-1 896 217-68 558 97-2 020 546 Toimintakate -1 539 225-1 475 219-64 006 96-1 562 805
Sivu 9 2. Talousarviossa esitettyjen tavoitteiden toteutuminen Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (talousarvion 2014 mukaisina) NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V. 2014 (MITTARI) TAVOITTEEN TOTEUTUMINEN Palvelut ja vaikuttavuus 2.5.1 Joukkoliikenteen kehittäminen osana Helsingin seudun joukkoliikennettä (joukkoliikenne) Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Uudenmaan ELYkeskus ja kunta ovat yhteistyössä kilpailuttaneet ja tehneet päätöksen Nurmijärven joukkoliikenteen järjestämisestä, jotta liikennöinti on mahdollista vuoden 2015 alusta lukien. Tavoite on toteutunut. Kunnanhallitus käsitteli asiaa 30.6.2014, jonka jälkeen Uudenmaan ELY-keskus teki hankintapäätöksen. Talouden hallinta ja rahoitus 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Nopeus kiinteistötoimituksissa, lisää tuottavuutta Keskimäärin enintään 95 vuorokautta per toimitus Tavoite toteutui. Vuonna 2014 rekisteröitiin 137 tonttia. Kiinteistötoimitusten kesto oli keskimäärin 34 vuorokautta. 3.1.1 Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Suunnitelmien määrä, laatu ja aikataulut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Aikataulujen ennustettavuus ja kaavahankkeiden työnjohdollinen ohjaus paranee (myös konsulttikaavat). Integroitu 3Dsuunnittelu on käytössä tärkeimmissä suunnittelukohteissa. Tavoite toteutui osittain. 3D suunnittelua käynnistettiin nykyisillä työkaluilla Kylänpään asemakaavahankkeen osalta. Lisäksi on kuultu kahden eri ohjelmistotoimittajan mahdollisuuksista 3Dsuunnitteluun tulevaisuudessa. Koko asemakaavoituksen henkilökunnalla on valmiudet piirtää asemakaavoja Novapointohjelmalla. Tavoite ei toteutunut. Koko asemakaavoituksen henkilökunnalla ei vielä 2014 ollut valmiuksia piirtää Novapoint-ohjelmalla. 3.1.2 Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen (asemakaavoitus ja kunnallistekniikan suunnittelu) Asemakaavahankkeiden kannattavuuden ja vertailuparametrien ylläpito [ /kerrosneliömetri] Merkittävien asemakaavahankkeiden osalta lasketaan kustannustehokkuus Tavoite toteutui. Kustannustehokkuuksia on laskettu. 3. Selvitys sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan järjestämisestä ja johtopäätöksistä - Tulosaluepäällikkö toimii tilivelvollisena. - Tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä ja muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisten toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä:
Sivu 10 - Viirinlaakson asemakaavasta on valitettu, kunnan vastine on toimitettu, hallintooikeus käsittelee - Myllykukon asemakaavasta on valitettu, kunnan vastine on toimitettu, hallintooikeus käsittelee - Mahlamäentien asemakaavasta on valitettu, kunnan vastine on toimitettu, hallintooikeus käsittelee - Järvimaan alueen asemakaavamuutoksesta on valitettu. - Säännösten, sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattaminen; Tulosalueella noudatetaan mm. hallintosääntöä ja ympäristötoimialan johtosääntöä. Hankintapäätöksissä noudatetaan lakia julkisista hankinnoista, kunnan hankintaohjetta sekä kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa pienhankintaohjetta. Joukkoliikenteen osalta noudatetaan joukkoliikennelakia ja palvelusopimusasetusta. Suunnittelutoimeksiantojen osalta on käytössä kilpailutetut puitesopimukset, joissa noudatetaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE1998 ja KSE2013). Toimeksiannoista on laadittu viranhaltijapäätökset ja konsulttisopimukset. - Riskienhallinnan järjestäminen: Liikenneturvallisuussuunnitelman kohteita on viety toteutukseen. Isoimpana kokonaisuutena on aloitettu Kirkonkylän ja Rajamäen välille suunnittelemaan kevyen liikenteen väylää. Tavoitteena on vähentää mm. liikenneonnettomuuksia. Työn riskien arviointi maastomittaustehtävissä on käytössä. - Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta: Käyttötaloudessa kuukausittain vertailtu talouden kehityksestä verrattuna talousarvioon. - Sopimushallinta: Viranhaltijapäätökset, konsulttisopimukset ja asemakaavojen laadintasopimukset on arkistoitu asianmukaisesti ympäristötoimialan arkistoon ja Dynastyjärjestelmään. - Johtopäätökset: Riskienhallinta on osa tulosalueen päivittäistä työtä, arviointia ja kehittämistä toteutetaan säännöllisesti. Sopimushallintaa kehitetään edelleen Viirinlaakson kokemuksen perusteella. 4. Kunnan strategian ja erillisohjelmien mm. palvelutuotanto-ohjelman toteutuminen sekä riskien hallinta (ml. harmaan talouden torjunta). Kuntastrategia on toteutunut kuluneen vuoden aikana tulosalueen toiminnassa hyvin. Asemakaavoitus on ollut tuloksellista, useita asemakaavoja on saatu valtuustoon hyväksyttäväksi. Merkittävimpänä asemakaavahankkeena voi mainita Viirinlaakson asemakaavan, jonka valtuusto on hyväksynyt. Asuinalueita on kaavoituksen alla useita, kuten mm. Klaukkalan Vanha-Klaukka ja Ali-Tilkka sekä Rajamäen Uudenniityntien alue ja Kylänpään alue. Teollisuusalueiden osalta on aloitettu Ilvesvuoren pohjoisen alueen kaavoitus. Merkittävänä liikenneturvallisuushankkeena etenee Kirkonkylän ja Rajamäen taajamien välisen kevyen liikenteen väylän suunnittelu. Tavoitteena on saada suunnitelmat hyväksyttyä alkuvuodesta 2015, jotta rakentaminen olisi mahdollista aloittaa v. 2015 syksyllä.
Sivu 11 Kunta on tehnyt merkittävän päätöksen hyväksyä alueellisen käyttöoikeussopimuksen malliksi järjestää joukkoliikenne v. 2015 alusta lukien. Uudenmaan ELY-keskus on kilpailuttanut liikenteen ja hankintapäätös on tehty, lisäksi on allekirjoitettu erillinen liikennöintisopimus. Liikenteen palvelutasoon tule parannuksia, jonka johdosta mm. arkipäivinä kulkeminen tulee helpottumaan. Lisäksi perustetaan alle 17 vuotiaille uusi nuorisolippu Helsinkiin tai Espooseen/Vantaalle. Harmaan talouden torjunta Kilpailutuksissa tarjoajilta on pyydetty lain edellyttämät todistukset ja selvitykset, jotka osoittavat, että valittu tarjoaja täyttää yleiset ja tilaajavastuulain edellyttämät taloudellista asemaa koskevat vaatimukset. 5. Omistajapoliittisten linjausten edellyttämien toimenpiteiden toteutuminen - 6. Kuuman, kuntayhtymien ja muun yhteistyön toteutuminen Yhteistyö on ollut kattavaa tulosalueen osalta. Kuuma-yhteistyötä on jatkettu mm. liikenneryhmän osalta aktiivisesti. Keski-Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmä on jatkanut toimintaa Hyvinkään vetovastuulla. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa on aloitettu tiiviimpi yhteistyö, jonka johdosta on ollut säännöllisiä tapaamisia. Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa on kilpailutettu joukkoliikenteen järjestäminen käyttöoikeussopimuksella. HSL:n kanssa on lippuyhteistyön lisäksi ollut työryhmiä mm. liityntäpysäköinnin ja liikenneturvallisuuden osalta. Yhteistyötä kunnan eri toimialojen kanssa on tiivistetty, joukkoliikenteen osalta on saatu kehitettyä erittäin hyvin koulukyytejä tukeva palvelu. Entistä enemmän koulukyytejä hoidetaan Kivenkyydillä. HLJ2015 suunnitelma on laadittu yhteistyössä mm. HSL:n ja kuuma-kuntien kesken. Kunta on lausunut suunnitelmasta. Haja-asutusalueiden vesihuoltoprojekteja on jatkettu yhteistyössä kuntalaisten ja lupaviranomaisten kanssa. Lisäksi Nurmijärven veden kanssa on laadittu yhteistyössä kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Liikenneturvallisuustyöryhmä jatkaa toimintaansa, kehittäen kunnan liikenneturvallisuutta niin rakenteellisten toimenpiteiden, kuin kasvatuksen ja valistamisenkin osalta. Asemakaavoituksen osalta on jatkettu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa kuukausikokouskäytäntöä. Tapaamisten myötä on asemakaavojen edistäminen tapahtunut lupaviranomaisen kanssa hyvällä yhteistyöllä. Tulosalue toimii hyvällä yhteistyöllä elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen kanssa. Yhteistyötä on jatkettu mm. Klaukkalan ohikulkutien suunnittelun osalta ja HLJ2015 lausunnon laadinnassa. Kaavoitushankkeita on viety eteenpäin hyvällä yhteistyöllä ja asiantuntemusta jakamalla tarpeen vaatiessa.
Sivu 12 7. Täytäntöönpano-ohjeiden kohtien 11-12 toteutumisen seuranta Asemakaavoitusohjelman toteutuminen Kaavoitusohjelmassa luetellaan kaavoitushankkeet, jotka ovat vireillä ohjelman tekohetkellä ja hankkeet, joiden odotetaan käynnistyvän talousarviovuosina. Useimmat kaavoitusohjelman hankkeet ovat sisällöltään ja yhteistyömenettelyiltään laajoja ja niiden käsittely kestää yli seuraavan vuodenvaihteen. Myös lisääntynyt selvitys- ja neuvottelutarve pidentää käsittelyaikoja. Seuraavassa kerrotaan missä käsittelyvaiheessa kaavoitusohjelman vuodelle 2014 merkityt kaavoitushankkeet ovat olleet vuoden 2014 lopussa. Hankkeiden tilannetta kuvaamaan on käytetty tässä yhteydessä vakiintuneita käsitteitä siten, että hyväksyminen ja ehdotus viittaavat suoraan kaavakäsittelyn virallisiin vaiheisiin, ja varhaisempaa valmisteluvaihetta on tilanteen mukaan kuvattu sanoilla luonnos, neuvottelu ja selvitys. Klaukkala 1. Viirinlaakson kaavamuutos, vaihe I Valtuusto hyväksyi asemakaan muutoksen lokakuussa 2014. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Kaavoitusohjelmassa esitetty tavoiteaikataulu.. Tilanne 12/2014, valtuusto hyväksyi asemakaavan 8.10.2014
Sivu 13 2. Vanha-Klaukka alueen (Lepsämäntien eteläpuoli) kaavoitus Vanha-Klaukan asemakaavaluonnos on viivästynyt hieman yli vuoden. Kaavoitusohjelmassa esitetty tavoiteaikataulu. Tilanne 12/2014 3. Kisakujan alueen kaavamuutos Kaavaluonnos pidettiin alustavasti nähtävillä 10.-30.4.2014. Asemakaavaehdotuksen viimeistely sekä maankäyttösopimusneuvottelut ovat käynnissä. 4. Ali-Tilkka Valtuusto hyväksyi asemakaavan 17.12.2014. 5. Lähdepellon alue (Ristipakka) Asemakaava on vireillä (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta 25.2.2013). 6. Klaukkalan ohikulkutien asemakaavamuutos Mäntysalossa Asemakaavaluonnos on ollut alustavasti nähtävillä 15.11. - 5.12.2012. Kaavoitusta viedään eteenpäin vasta ohikulkutien tiesuunnitelmien valmistumisen yhteydessä. 7. Mäyränkallion teollisuusalueiden asemakaavoitus Mäyränkallion itäisen alueen asemakaava on tullut vireille 13.6.2013 alkaen. Maanomistajien kanssa allekirjoitettu asemakaavan laadintasopimus on purettu asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöksellä 4.11.2014.
Sivu 14 8. Järvimaan alueen kaavamuutos Valtuusto hyväksyi asemakaavan 17.12.2014. Hyväksymispäätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. 9. Klaukkalantien alueen kaavamuutos Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 16.10.-14.11.2014. Kirkonkylä 1. Ilvesvuori pohjoinen (Kuusimäen laajennus) Asemakaava tuli vireille heinäkuussa 2014 ja asemakaavaluonnos on laadittuna. Alueen maanomistajien kanssa ovat neuvottelut vielä kesken. Vasta onnistuneiden neuvottelujen jälkeen luonnos on mahdollista viedä päätöksentekoon. Kaavoitusohjelmassa esitetty tavoiteaikataulu. Tilanne 12/2014.
Sivu 15 2. Heinojan alue Asemakaavaluonnos on viivästynyt vuodella. Kaavoitusohjelmassa esitetty tavoiteaikataulu. Tilanne 12/2014 3. Liikuntapuiston asemakaavamuutos Asemakaavoitus ja rakennuslautakunta on käsitellyt luonnoksen 16.12.2014. 4. Keskustan kehittäminen vanhan sähkölaitoksen ympäristössä Suunnittelu ei ole edennyt vielä 2014.
Sivu 16 Rajamäki 1. Kylänpään alue Luonnos on ollut alustavasti nähtävillä 7.1.-5.2.2014. Kaavaehdotus on viivästynyt vuodella. Kaavoitusohjelmassa esitetty tavoiteaikataulu. Tilanne 12/2014. 2. Uudenniityntien alue Valtuusto on hyväksynyt asemakaavan 8.10.2014. 3. Asemakaavan laatiminen Ratapuiston ympäristössä Asemakaava on selvitysvaiheessa, ei ole edennyt. 4. Urttilantien länsipään alueen kaavoittaminen pientaloalueeksi Alustavia maankäyttöluonnoksia on laadittu. Asemakaava ei ole vireillä. 8. Olennaiset muut tiedot kunnan palveluista tilivuonna tai tilivuoden jälkeen, joista ei ole toimintakertomuksessa muualla selvitystä Kunta siirtyi N2000 korkeusjärjestelmään vuonna 2014. 9. Tulosalueen palveluksessa olevan henkilökunnan määrä 31.12.2014: vakinaisia 30 määräaikaisia ja sijaisia
Sivu 17 10. Selvitys tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämien havaintojen käsittelystä ja suoritetuista jatkotoimenpiteistä: TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINTO SUORITETUT JATKOTOIMENPITEET Arviointikertomus vuodelta 2012: Kivenkyytiä hyödynnetään koululaiskuljetuksissa, mikä osuus on muiden kuin koululaisten kuljetuksissa? Miten kunta aikoo edistää jätevesien käsittelytoimintaa siten, että saadaan lakisääteiset vaatimukset täytettyä vuoteen 2017 mennessä? Arviointikertomus vuodelta 2013: Tarkastuslautakunta tiedustelee, mistä hajaasutusalueen vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen viivytys johtuu ja mihin mennessä päivittäminen aiotaan tehdä? Vuonna 2014 Kivenkyydillä tehtiin yhteensä 53 151 matkaa, joista koulumatkojen osuus oli 39 970 kpl eli 75,2 %. Näin ollen muiden kuin koululaisten osuus kuljetuksista vuonna 2014 oli 24,8 %. Kunnan keinot jätevesien käsittelyn edistämiseen haja-asutusalueella liittyvät lähinnä tiedottamiseen sekä haja-asutusalueen vesiosuuskuntien perustamisen tukemiseen. Kuntaan on palkattu määräaikainen hankekoordinaattori, jonka tehtävänä on kannustaa haja-asutusalueen asukkaita vesiosuuskuntien perustamiseen. Hankekoordinaattori avustaa vesiosuuskuntia vesihuollon suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä koordinoi ja tukee vesiosuuskuntien toimintaa. Lisäksi kunta takaa vesiosuuskuntien vesihuollon rakentamista varten tarvitseman pankkilainan. Kehittämissuunnitelman päivitystyö aloitettiin vuonna 2012, mutta tällöin päivityksen tarkoituksena oli pääasiallisesti tarkentaa suunnitelmassa esitettyjen hajaasutusalueilla sijaitsevien vesihuollon kehittämisalueiden rajauksia. Kunnan vesihuollon järjestämisen periaatteita ei ollut tarkoitus tarkentaa. Päivitystyö oli tarkoitus tehdä virkamiestyönä ilman laaja-alaista kansalaiskeskustelua. Kehittämissuunnitelman päivitystyö jäi kesken vesilaitoksen edellisen johtajan eläkkeelle jäämisen vuoksi. Ympäristötoimiala ja Nurmijärven Vesi päättivät käynnistää kehittämissuunnitelman päivitystyön uudestaan ja muuttaa päivitystyön toteutustapaa kokonaisvaltaisemmaksi ja mahdollistaa vuoropuhelu kuntalaisten ja päättäjien kanssa. Päivitystyön toteuttamistavan muutos vastaa myös 18.9.2013 tehtyä valtuustoaloitetta. Kehittämissuunnitelman päivityksessä huomioidaan kunnan koko vesihuolto. Kunnan vesihuollon painopisteet ja tavoitteet määritellään lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot tarkastellaan ja kehittämissuunnitelman edellisessä versiossa käytetyt kehittämisaluekorit määritetään uudestaan paikkatietoanalyysin avulla. Rinnakkain vesihuollon kehittämissuunnitelman kanssa tehdään vesilaitoksen kehittämissuunnitelma, jossa tarkastellaan Nurmijärven Veden pitkän tähtäimen kehittämistarpeet. Työssä otetaan kantaa tulevaisuuden vedenhankintaan ja
Sivu 18 TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINTO SUORITETUT JATKOTOIMENPITEET tarkastellaan vaihtoehtoisten vesilähteiden soveltuvuus. Jätevedenpuhdistuksen toteuttaminen vaihtoehtoisesti yhdellä tai kahdella nykyisellä puhdistamolla tutkitaan. Eri taajamien verkostojen yhdistäminen ja uusien siirtolinjojen tarpeellisuus kartoitetaan. Kuntalaiset, vesiosuuskunnat, valtuutetut ja viranomaistahot otetaan mukaan suunnitelman päivitykseen. Kuntalaisille on järjestetty kuntalaiskysely hajaasutuksen vesihuollon toteuttamisesta ja valmista luonnosta esitellään asukastilaisuudessa keväällä 2015. Vesiosuuskuntien kanssa on pidetty erillisneuvottelu. Kunnanhallitus on muodostanut jäsenistään poliittisen ohjausryhmän, joka on ohjannut ja linjannut projektiryhmän työtä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajat ovat osallistuneet kehittämissuunnitelman projektiryhmään. Kehittämissuunnitelman luonnosversio valmistuu helmikuun 2015 aikana. Kevään 2015 luonnos on kommenteilla ja sitä tarkennetaan. Tavoitteena on, että lopullinen työ valmistuu syksyllä 2015.