EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0591(INC) 7. tammikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalta aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalle Komission kertomus: Rakennerahastot 2001 13. vuosikertomus (KOM(2002) 591 C5-0000/0000 2002/0591(INC)) Valmistelija: Claude Moraes PA\463335.doc PE 316.412
PE 316.412 2/5 PA\463335.doc
ASIAN KÄSITTELY Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta nimitti kokouksessaan 26. marraskuuta 2002 valmistelijaksi Claude Moraesin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksissaan 21. tammikuuta 2003 ja. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... PA\463335.doc 3/5 PE 316.412
JOHTOPÄÄTÖKSET Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1 kohta 1. panee merkille, että rakennerahaston uuden ajanjakson 2000 2006 ensimmäinen neljännes on kulunut ohjelman suunnitteluun ja että todelliset menot saavuttanevat vakaan tasonsa vasta vuonna 2004 kun ajanjaksosta on kulunut kaksi kolmasosaa; 2 kohta 2. uskoo, että tämä tilanne haittaa hankkeiden perustöiden sujumista, ja vaatii, että tulevaisuudessa tällaisia ongelmia vältetään esimerkiksi erottamalla vanhojen ja uusien ohjelmien työt tai varaamalla eritellyt ajanjaksot eri rahoitusvirroille; katsoo, että todella radikaaleja ratkaisuja on harkittava rakennerahaston puolivälikatsauksen yhteydessä vuonna 2003; 3 kohta 3. panee merkille, että varsinkin tavoitteen 3, jota rahoittaa yksin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), hyödyntäminen on erityisen heikkoa: vain 40 prosenttia vuosiksi 2000 2001 suunnitelluista maksuista on suoritettu ( tavoitteiden 1 ja 2 kohdalla vastaava luku on 70 prosenttia) ja tähän sisältyy komission automaattinen ennakko, joten luku ei vastaa todellista täytäntöönpanoa; pyytää komissiota jakamaan paremmin tietoja ja hyviä käytäntöjä kyseisten pääosastojen välillä; 4 kohta 4. myöntää, että kyseiset ongelmat ovat osittain aiheutuneet myönteisistä rahastojen hajauttamistoimista, mutta on huolissaan, että jäsenvaltiot eivät vielä kanna niille kuuluvaa uutta vastuuta esimerkiksi vuonna 2001 tehdyt tilintarkastukset ja muut tarkastukset paljastivat "merkittäviä laatueroja" jäsenvaltioiden tarkastuksissa; 5 kohta 5. suosittaa siksi, että komissio asettaa painopisteen jäsenvaltioiden väliselle ja niiden sisäiselle yhteistyölle kaikissa rahastojen vaiheissa; pyytää komissiolta avointa ja perusteellista analyysia niistä sen mainitsemista ongelmista, jotta voidaan määrittää, kuinka yhteistyön tulisi sujua toteutusvaiheessa, ja pyytää saada enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen osallistumisesta hallintokomiteoihin; PE 316.412 4/5 PA\463335.doc
6 kohta 6. pyytää komissiolta raporttia niistä jäsenvaltioissa vallitsevista esteistä, jotka haittaavat kansalaisjärjestöjen pääsyä rahastoihin, erityisesti ESR:ään; toteaa, että tällaisia esteitä ovat esimerkiksi 1 ennakkomaksujen suorittaminen ainoastaan projekteille, joilla on pankkitakuu, vapaaehtoisten ja kaupallisten järjestöjen yhteistyön esteet, yhteisrahoitukseksi laskettavan esimerkiksi palkattoman työn rajoitukset, aikataulut, jotka sulkevat pois vapaaehtoisryhmät/yhteistyökumppanit (koska nämä tarvitsevat mahdollisesti pidemmän ajan tarjouksen valmisteluun); 7 kohta 7. vaatii, että ESR:n ja Euroopan työllisyysstrategian yhteisvaikutusta parannetaan; katsoo, että ESR:n täysimääräinen hyödyntäminen vaatii sen vaikutuksen laadullista ymmärtämistä, mutta kertomuksessa ei kuitenkaan mainita vuoden 2001 tiedonantoa 2, jossa yritettiin analysoida ESR:n suhdetta Euroopan työllisyysstrategiaan ajanjaksolla 2000 2006; 8 kohta 8. pitää myönteisinä merkkejä siitä, että rakennepoliittiset toimet ovat auttaneet vähentämään jäsenvaltioiden välisiä taloudellisia eroja (vaikka erot jäsenvaltioiden sisällä voivat kasvaa); pyytää lisää tällaisia "vaikutustenarviointeja", toteaa, että tämä on ratkaisevan tärkeää vuodesta 2004 alkaen, kun alue/väestö on kasvanut kolmanneksella, mutta BKT vain 5 prosenttia. 1 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 4/2002 paikallisista työllisyystoimista sekä komission vastaukset, EYVL C 263, 29.10.2002, s. 22. 2 KOM(2001) 16, 23.1.2001. PA\463335.doc 5/5 PE 316.412