EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2003/0266(CNS) 17. joulukuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS kehitysyhteistyövaliokunnalta ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisestä (KOM(2003) /0266(CNS)) Valmistelija: Margrietus J. van den Berg PA\ doc PE

2 PA_NonLeg PE /7 PA\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Kehitysyhteistyövaliokunta nimitti kokouksessaan 2. joulukuuta 2003 valmistelijaksi Margrietus J. van den Bergin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan).... Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi jäljempänä esitetyt tarkistukset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja), Margrietus J. van den Berg (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti)... ja.... PA\ doc 3/7 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Sopimusluonnoksessa keskitytään poliittiseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön, eikä siinä käsitellä kauppaan liittyviä kysymyksiä. Huolimatta parlamentin toistuvista pyynnöistä valmistella assosiaatiosopimus, se on yksinkertainen puitesopimus, jonka tarkoituksena on korvata vuoden 1993 yhteistyötä koskeva puitesopimus. EY-sopimuksen 300 artiklan mukaan parlamenttia on ainoastaan kuultava. Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) inhimillistä kehitystä koskevan luokituksen mukaan vain Costa Ricaa pidetään korkeasti kehittyneenä valtiona, kun viisi muuta ovat vain keskinkertaisesti kehittyneitä, vaikka Panama onkin selvästi El Salvadoria, Hondurasia, Guatemalaa ja Nicaraguaa kehittyneempi. Tämän keskimääräisen luokituksen vuoksi ei kuitenkaan voida havaita suurinta osaa väestöstä vaivaavan äärimmäisen köyhyyden olemassaoloa, ja sama koskee myös Andien sopimuksen osapuolina olevien maiden tilannetta. Panamassa 17,9 prosenttia väestöstä elää alle kahdella dollarilla päivässä, ja Costa Ricassa vastaava osuus on 14,3 prosenttia. Osuus nousee 37,4 prosenttiin Guatemalassa, Hondurasissa se on 44,4 ja El Salvadorissa 45 prosenttia. Nicaraguassa se on jopa 94,5 prosenttia. Nicaraguassa myös epätasa-arvo on räikeää, koska vuonna 1999 väestön köyhin 10 prosenttia väestöstä osallistui vain 0,7 prosentilla maan kokonaiskulutukseen, kun rikkaimman 10 prosentin osuus kokonaiskulutuksesta oli puolet. Myös viidessä muussa maassa epätasa-arvoisuus on erittäin korostunutta, vaikka se ei olekaan yhtä äärimmäistä. Suurimmassa osassa maista aliravitsemuksen osuus on korkea. Prosenttiosuudet ovat El Salvadorissa 14, Panamassa 18, Nicaraguassa 29, Hondurasissa 21 ja Guatemalassa 25. Nämä luvut ovat vuosien keskimääräisiä lukuja, eivätkä ne käytännössä ole parantuneet yhtään aikaisempien vuosien luvuista. Guatemalassa tilanne on jopa selvästi heikentynyt. Maaltapako, köyhyys ja sosiaalinen epätasa-arvo lisäävät suurten kaupunkien rikollisuutta ja väkivaltaa. Mahdollisuus terveydenhuoltopalvelujen käyttämiseen on rajallinen, ja se riippuu paljon sosiaaliluokasta. Vaikka kyseisissä valtioissa on edistytty huomattavasti lapsikuolleisuuden alentamisessa kuluneen 10 vuoden aikana, se on edelleen suhteellisen korkea, paitsi Costa Ricassa. Kuten myös muissa Andien sopimuksen maissa, HIV ja aids eivät leviä yhtä voimakkaasti kuin muualla maailmassa, mutta ilmiön voimakkuuden arvioimiseksi olisi kuitenkin tärkeää saada täydelliset tilastotiedot tarkasteltaviksi. Peruskoulutus on hyvin järjestetty Costa Ricassa ja Panamassa, missä yli 95 prosenttia vuotiaista osaa lukea. Nicaraguassa vain 72 prosenttia vuotiaista on lukutaitoisia. Alueella toistuvasti esiintyvät luonnonmullistukset, kuten hirmumyrskyt (Mitch vuonna 1998 ja Michelle vuonna 2002), maanjäristykset ja kuivuus, tuovat esiin humanitaarisia tarpeita. Euroopan yhteisön humanitaarisen avun toimiston (ECHO) on käyttänyt 58 miljoonaa euroa alueen tukemiseen vuodesta 1998 lähtien. PE /7 PA\ doc

5 Sopimuksen tarkoittama alue on pääasiallinen Euroopan unionin tuen saaja Latinalaisessa Amerikassa. Vuosina aluetta on tuettu vuosittain keskimäärin 145 miljoonalla eurolla. Vuosille suunniteltu tuki on kokonaisuudessaan 655 miljoonaa euroa. Se sisältää alueellisessa strategia-asiakirjassa sovitun määrän, 75 euroa, joka on suunnattu alueellisen yhdentymisen, kansalaisyhteiskunnan kehittämisen ja luonnonmullistusten sietokyvyn tukemiseen. Kansallisesti ensisijaisen tärkeää on oikeudenmukaisuuden ja oikeusvaltion syventäminen, köyhyyden vähentäminen, sosiaalinen kehitys, hallinnon hajauttaminen, paikallinen kehitys, koulutus ja talouden kilpailukyky. Valmistelija suhtautuu periaatteessa myönteisesti sopimusluonnokseen, mutta pahoittelee sen heikkoutta erityisesti siksi, että parlamentti pyysi assosiaatiosopimuksen tekemistä. Valmistelija hyväksyy alueellisen yhdentymisen ensisijaiseksi tavoitteeksi ja erityisesti ponnistelut tulliliiton muodostamiseksi, koska se on tärkeä väline kehityksen saavuttamiseksi. Sopimusluonnoksessa esitetään ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia hyviä tavoitteita, mutta 4 artiklassa määrätyt poliittisen vuoropuhelun mekanismit jättävät paljon toivomisen varaa. Hallitukset ja niiden alaiset hallintoelimet johtavat sopimusluonnoksen mukaan poliittista keskustelua ja parlamentit sekä kansalaisyhteiskunta jätetään sivuun. Tarkkaan ottaen siinä määrätään, että vuoropuhelu käydään "hyödyntäen diplomaattikanavia mahdollisimman tehokkaasti", mikä enteilee poliittisen vuoropuhelun heikkoa avoimuutta. On kuitenkin selvää, että vielä hauraissa demokratioissa parlamenttien tehtävien ja kansalaisyhteiskunnan korostaminen saisivat ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan ehdon toimimaan paremmin. Tämä puute sopimuksessa on entistä valitettavampaa, kun muistetaan, että alueen autoritaarinen perinne on antanut tilaa oikeusvaltion nopealle kehitykselle ja että vaalimenettelyt ja parlamenttien asema ovat vakiintuneet. Ihmisoikeuksien alalla on pääsääntöisesti parantamisen varaa oikeushallinnon kehittämisessä sekä yksityisen ja julkisen sektorin lahjonnan poistamisessa. Sopimusluonnoksessa ei käsitellä kauppaan liittyviä kysymyksiä. Poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä syventämällä vain luodaan edellytykset, joilla Dohan kehitysohjelman tulosten pohjalta voidaan neuvotella assosiaatiosopimuksesta (kyseiset kuusi maata ovat WTO:n jäseniä). Sopimusluonnoksessa on useita määräyksiä, joilla pyritään luomaan tälle lähestymiselle otolliset olosuhteet. Tällä hetkellä Keski-Amerikan taloudellisten ja kaupallisten suhteiden tukipylväs on yleinen tullietuusjärjestelmä, josta on sovittu alueellisesti kaikkien Keski-Amerikan maiden kanssa. Huumausaineita koskevien erityismääräysten puitteissa on uudistettu tiettyjen maataloustuotteiden tullietuuksia, minkä lisäksi Andien yhteisölle tarkoitetut teollisuustuotteiden erityisetuudet on laajennettu koskemaan Keski- Amerikkaa. PA\ doc 5/7 PE

6 EHDOTUKSET Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. hyväksyy periaatteessa puitesopimusluonnoksen poliittista vuoropuhelua koskevat määräykset, mutta pahoittelee, että parlamentin pyyntöä valmistella assosiaatiosopimus ei ole noudatettu; pyytää, että valtioiden ja hallitusten päämiehet, jotka kokoontuvat Meksikoon huippukokoukseen keväällä 2004, ryhtyvät toimiin Euroopan parlamentin pyynnön mukaisen assosiaatiosopimuksen neuvottelemiseksi; 2. on komission kanssa samaa mieltä, että alueellinen yhdentyminen on paras keino kehityksen saavuttamiseksi, koska keskiamerikkalaisilla yhteisöillä on lukuisia esteitä välillään; ilmaisee mielihyvänsä Keski-Amerikan poliittisessa ja taloudellisessa yhdentymisessä saavutetusta kehityksestä ja rohkaisee kyseisiä valtioita jatkamaan samalla linjalla; 3. pahoittelee, että sopimusluonnoksen 4 artiklassa ei mainita parlamentteja ja kansalaisyhteiskuntaa poliittisen vuoropuhelun mekanismeina; 4. pyytää, että toteuttaessaan kansallisia maaohjelmia komissio korostaisi enemmän valtiovallasta riippumattoman kansalaisyhteiskunnan, johon kuuluvat myös ammattijärjestöt, osuutta Euroopan unionin kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamisessa; 5. korostaa EU:n ja Keski-Amerikan alueen poliittisen vuoropuhelun tärkeyttä ja sen merkitystä demokratian ja oikeusvaltion lujittamisessa; 6. on ilahtunut, että alueen jokaisessa valtiossa on saavutettu rauha; 7. korostaa, että vaikka Keski-Amerikan valtiot ovat saavuttaneet inhimillistä kehitystä, sosiaalisessa yhteenkuuluvuudessa ja voimavarojen suuntaamisessa on vielä suunnattomia ongelmia ja suuri osa väestöstä elää yhä äärimmäisessä köyhyydessä; pahoittelee, että sopimuksessa ei käsitellä riittävästi sosiaalista oikeudenmukaisuutta; 8. korostaa, että ulkomaanvelka muodostaa ison ongelman suuressa osassa maita, koska se rajoittaa hallitusten liikkumavaraa, ja pyytää, että komissio ja jäsenvaltiot toimivat erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten kautta, jotta voidaan tarvittaessa luoda järjestelmiä velan anteeksiannon tai koronlaskun kautta vapautettujen pääomien uudelleensijoittamisen valvomista varten sen varmistamiseksi, että nimenomaan väestö hyötyy siitä tehokkaasti; 9. ilmaisee tyytyväisyytensä, että alkuperäisväestön erityistarpeet ja se, että köyhyys koskettaa sitä erityisesti, otetaan sopimusluonnoksessa huomioon; PE /7 PA\ doc

7 10. pyytää sopimusluonnoksen osapuolia tehostamaan sopimuksen yhteistyötä luonnonmullistuksissa koskevia kohtia lisänä sille, että ECHO toimii humanitaarisen avun alalla ja Dipecho auttaa luonnonmullistuksiin, kuten hirmumyrskyihin, maanjäristyksiin ja kuivuuteen valmistautumisessa; 11. kannustaa sopimusluonnoksen 50 artiklassa tavoitteeksi otettua terrorismin vastaista toimintaa, mutta varoittaa käyttämästä epämääräistä "terroristiryhmän" määritelmää, koska se voisi johtaa väärinkäyttöön; 12. korostaa, että sen lisäksi, että Keski-Amerikka on saatava sopeutumaan paremmin maailmantalouteen, myös erityisesti alueen sisäisen kaupan kohentaminen on tärkeää, koska tulliesteet edelleen rasittavat sitä. PA\ doc 7/7 PE