Nuottiniemen ranta-asemakaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUANKOSKEN KAUPUNKI Nuottiniemen ranta-asemakaava Kaavaselostus, ehdotus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE JUANKOSKEN KAUPUNGIN AKONVEDEN KYLÄN TILAA 14:257 (OSA) JA VEHKALAHDEN KYLÄN TILAA 22:27 (OSA). RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1-6, RETKEILY- JA ULKOILUALUE, LÄHIVIR- KISTYS-, VENEVALKAMA- SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUS- ALUEET. Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P189-P18916

Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 Tiivistelmä... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Ranta-asemakaava... 2 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 2 3 Lähtökohdat... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Kulttuuriympäristö... 19 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 20 3.1.5 Maanomistus... 20 3.2 Suunnittelutilanne... 21 3.2.1 Maakuntakaava... 21 3.2.2 Yleiskaava... 21 3.2.3 Muut suunnitelmat... 22 4 Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet... 23 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 23 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 23 4.2.1 Osalliset... 23 4.2.2 Vireilletulo... 23 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 23 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 23 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet... 24 5 Ranta-asemakaavan kuvaus... 24 5.1 Kaavan rakenne... 24 5.1.1 Mitoitus... 24 5.1.2 Palvelut... 25 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 25 5.3 Aluevaraukset... 25 5.3.1 Yleistä... 25 5.3.2 Korttelialueet... 25 5.3.3 Muut alueet... 26 5.3.4 Yleiset määräykset... 28

Kaavaselostus Lilian Savolainen 5.4 Kaavan vaikutukset... 29 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 29 5.4.2 Vaikutukset maisemaan... 29 5.4.3 Vaikutukset luontoon... 30 5.4.4 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 31 6 Ranta-asemakaavan toteutus... 31 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Seurantalomake (liitetään myöhemmin) 3. Luonnosvaiheen lausunnot ja vastine 4. Ehdotusvaiheen lausunnot ja vastine (lisätään prosessin edetessä) 5. Luonto- ja maisemaselvitys 2009, FCG 6. Muinaismuistoselvitys 2009, Mikroliitti Oy 7. Kaavakartta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (32) Nuottiniemen ranta-asemakaava 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä ranta-asemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava koskee Juankosken kaupungin Akonveden kylän tilaa 14:257(osa) ja Vehkalahden kylän tilaa 22:27(osa). Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-6, retkeily- ja ulkoilualue, lähivirkistys-, venevalkama- sekä maa- ja metsätalousalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijoittuu Juankosken kaupungin Vuotjärven etelärannalle Nuottiniemen alueelle. Osa suunnittelualueesta sijoittuu mantereelle ja osa viereisille saarille. Kaavaalueen pinta-ala on yhteensä noin 77,08 ha ja alue sisältää 10,7 km rantaviivaa. Kuva 1: Suunnittelualueiden sijoittuminen ja rajaus punaisella katkoviivalla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (32) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille UPM-Kymmene Oyj:n aloitteesta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.2.2010 66 Pohjois-Savon Elykeskuksessa. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 11 asuinrakennuspaikkaa ja 15 lomarakennuspaikkaa. Kaava-alue koostuu neljästä erillisestä osasta. Pinta-ala on yhteensä 77,08 ha. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettavat alueet sijaitsevat Juankosken kaupungin Vuotjärven etelärannalla. Vuotjärvi on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 56,5 km2 ja se on Suomen 70. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 m ja suurin syvyys 32 m. Vuotjärven vedenlaatu on hyvä. Vuotjärvi on ruskeavetinen, lievästi rehevä 1. Suunniteltavat manteren ranta-alueet ovat rakentamattomia ja metsätalouskäytössä. Kuva 2: Satelliittikuva (Google Maps) 1 Hertta-ympäristötietojärjestelmä; www.kalapaikka.net

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (32) 3.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä 26.5., 24.6. ja 13.7.2009. Inventoinnin teki biologi, FM Minna Eskelinen. Alueelta selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuva sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet. Työ sisältää liito-oravaselvityksen. Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia kohteita ovat liito-oravan elinalueet ja pienialaiset lehtokohteet. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista selvitysalueella elää liito-orava, joka on lisäksi valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut (VU) laji. Lintudirektiivilajeista alueen linnustoon kuuluvat kuikka, kalatiira, palokärki ja teeri, joka on myös valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) laji. Paikallista maisemallista arvoa on pienillä luodoilla ja saarilla sekä kalliorannoilla. Maisema Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Pohjois-Savon järviseutuun. Selvitysalueeseen kuuluu Juankosken kaupungin pohjoispuolelta Nuottiniemi-Irvinlahti alue sekä useita Vuotjärven eteläosan saaria ja luotoja. Suurimmat ovat Julkusensaari, Satulasaari ja Irvinsaari. Nuottiniemi-Irvinlahti välinen alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, loivasti kumpuilevaa metsämaata. Itäosissa tyypillisiä ovat kuusimetsät. Äskettäin on tehty laajoja avohakkuita. Nuottiniemen kärki ja länsiranta on suhteellisen jyrkkää ja paikoin kallioista. Niemestä avautuu näkymiä Vuotjärven Etuselän vesimaisemaan. Länsirannalla, keskiosissa ja Nuottiniemen kallioisilla alueilla vallitsevat mäntymetsät. Alueella on metsäautoteitä, polkuja ja ulkoilureittejä. Irvinlahdessa sijaitsee venevalkama ja uimaranta. Nuottiniemen pohjoisosan hiekkarannalla on nuotiopaikka. Kuva 3: Selvitysalueella on tuoreita avohakkuualoja. Saarilla on maisemallista merkitystä vesimaiseman solmukohtina. Saaret ovat rakentamattomat. Hiilisaaren kasvillisuudessa on merkkejä vanhasta maankäytöstä hiilivarastona. Julkusensaari-Varissaari-Satulasaari-Irvinsaari muodostavat saariketjun, joiden maisemallista vaihtelua lisäävät salmet, niemet, lahdenpohjukat, kallio- ja hiekka-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (32) rannat sekä pienet luodot. Saaret ovat vaihtelevasti mänty- ja kuusivaltaisia. Maisemallista merkitystä on Lokkiluodoilla. Saarilla on merkitystä virkistysalueina, sillä kallio- ja hiekkarannoilla sekä lahdenpohjukoissa on useita nuotiopaikkoja. Kuva 4: Irvinsaaren länsirannalla on silokalliorantoja. Vesiluonto Selvitysalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueita. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan Vuoksen vesistöalueen (04) Nilsiän reitin vesistöalueen (04.6) Vuotjärven alueen (04.62) Vuotjärven lähialueeseen (04.621). Vesistöjä ja vesistöalueita koskevia tietoja on saatu ympäristöhallinnon kotisivuilta sekä Hertta-ympäristötieto-järjestelmästä. Nuottiniemi sijaitsee Vuotjärven (5650 ha, keskisyvyys 4,9 m, suurin syvyys 32,5 m) rannalla, järven eteläosassa. Vuotjärvi on ruskeavetinen, suuri humusjärvi. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi on laadultaan hyvä. Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Metsät ovat suhteellisen reheviä. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisia kuusi- ja mäntykankaita on etenkin Irvinlahti-Luokkiaho välillä sekä Nuottiniemen alueella. Niemessä on myös järeäpuustoisia kuusikankaita sekä koivua, haapaa, kuusta ja mäntyä kasvavia sekametsäkuvioita. Rantakalliot ovat poronjäkäläpeitteiset. Irvinlahti- Luokkiaho välillä vallitsevat kuusikankaat ja laajahkot hakatut alueet. Laajalahden pohjukassa on nuoria, soistuneita koivikoita sekä tuoretta ja lehtomaista, puustoltaan nuorta mäntykangasta. Muualla alueella vaihtelevat kumpareiden mustikkatyypin (MT) tuoreet ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat, tuoreet rinnekuusikot ja rehevät kuusivaltaiset rinteenalusmetsät.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (32) Lehdot ovat kuusivaltaisia, ja useimmat käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreet lehdot ovat tasaikäistä ja rakenteista talousmetsää. Nuottiniemessä kuusivaltaiset tuoreet lehdot vaihettuvat mäntyvaltaisiksi puolilehdoiksi, jossa vallitsevat käenkaali ja metsäkastikka. Saniaistyypin (FT) kosteat lehdot sijaitsevat rinteiden juurella, perattujen purojen varsilla sekä kosteiden painanteiden lehtolaikkuina. Kenttäkerroksen valtalajina on soreahiirenporras. Tyypillisiä lehtojen lajeja ovat mm. käenkaali, metsämansikka, rönsyleinikki, lillukka, vadelma, ojakellukka, metsäimarre, metsäalvejuuri ja punaherukka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat sudenmarja ja lehto-orvokki. Kuva 5: Nuottiniemen kärjessä on mustikkatyypin tuoretta mäntykangasta. Niemestä avautuu näkymiä Vuotjärven Etuselän vesimaisemaan. Kuva 6: Irvinlahti-Luokkiaho välillä on kuusimetsiä, joissa risteilee polkuja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (32) Saarten metsät ovat pääosin keskinkertaisia ja karuhkoja kangasmetsiä. Julkusensaaressa vallitsevat puustoltaan varttuneet, tuoreet mäntykankaat. Kuivahkoa kangasta on saaren pohjoisosan louhikkoisella alueella, joiden reunamilla on paikoin saniaistyypin kostean lehdon kasvillisuutta. Länsirannalla on hiekkarantaa. Saaren eteläosassa on alavia, koivuvaltaisia rantametsiä. Ukonsaari on nuorta mäntykangasta. Satulasaari on pääosin tuoretta, varttunutta mäntykangasta. Saaren lounaispäässä on nuorta kuusikangasta, rantaluhtaa ja karuja kalliorantoja, jossa kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta. Lahdenpohjukassa on järviruokovaltaista hiekkarantaa. Etelärannan luhtainen ranta on ruoho-saraluhtaa, jossa kasvaa kastikkaa, pullosaraa, kurjenjalkaa, ranta-alpia, luhtamataraa ja pohjanpajua. Irvinsaaressa vallitsevat nuoret kuusikankaat. Kasvillisuus on pääosin tuoretta ja lehtomaista kangasta. Saaren länsirannalla on kallioisia mäntyniemiä, joiden väliin jää kuusipainanteita. Kalliorannat ovat kanervatyypin (CT) kuivaa kangasta ja jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta (mm. Satulasaaren rantakalliot). Etelärannan pieni lampi on syntynyt mudanoton seurauksena. Sitä ympäröivät luhtarannat ovat pajuluhtaa. Kuva 7: Kalliorannoilla tyypillisiä ovat jäkälätyypin karukkokankaat. Hiilisaari on tasaikäistä kuusikangasta. Saaren länsiosassa on tuoretta kangasta, itäosa on rehevää lehtomaista kangasta ja kulttuurivaikutteista kuusilehtoa. Saaressa on varastoitu aikoinaan hiiltä, mikä näkyy kasvillisuuden rehevyytenä. Kulttuurivaikutteisuutta ilmentävät etenkin terttuseljan, vadelman ja nokkosen runsaus. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluu terttuselja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (32) Kuva 8: Hiilisaaren pensaskerroksessa vallitsee terttuselja. Rannat ovat pääosin karuja kivikko- ja moreenirantoja. Hiekkarantaa on Nuottiniemessä sekä Julkusensaaren ja Satulasaaren länsirannalla. Kalliorantoja on Satulasaaressa, Irvinsaaressa ja Nuottiniemessä. Rantakasvillisuutta on niukasti. Tyypillisiä lajeja ovat kastikat, jouhivihvilä, viiltosara, järvikorte, kurjenjalka, rentukka, rantakukka ja luhtavuohennokka. Järviruokavaltaisia lahdenpohjukoita on mm. Julkusensaaressa ja Satulasaaressa. Niissä kasvaa lisäksi järvikortetta, viiltosaraa, kurjenjalkaa, luhtamataraa ja pohjanpajua. Kelluslehtisistä harvakseltaan kasvaa ulpukkaa, uistinvitaa ja pitkälehtivitaa. Rantapuuston ja pensaston muodostavat koivu, harmaaleppä, korpipaatsama ja pajut. Kuva 9: Julkusensaaren länsirannalla on hiekkarantaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (32) Eläimistö Eläimistötiedot perustuvat pääosin maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Selvitysalueen nisäkäslajistoon kuuluvat mm. orava ja liito-orava, josta tehtiin havaintoja alueen kaakkoisosasta Irvinlahden alueelta. Alueen linnusto on tavanomaista metsälinnustoa. Maastotöiden yhteydessä havaittiin mm. peippo, pajulintu, sinitiainen, sirittäjä, punatulkku, räkättirastas, punakylkirastas, sepelkyyhky ja varis sekä lehtipuusekametsissä viihtyvä lehtokurppa (mm. Julkusensaari). Huomionarvoisia lajeja ovat selvitysalueen eteläosassa havaittu palokärki sekä metsäkanalinnuista teeri. Vesilinnuston tyypillisiä lajeja ovat kalatiira, kalalokki ja harmaalokki, jotka pesivät Lokkiluodoilla. Ukonsaaren itäpuolen kivikoilla oli 20-30 ruokailevaa kalalokkiyksilöä. Lisäksi selvitysalueella havaittiin ruokailevia naurulokkeja. Kuikkapari havaittiin Irvinsaaren lounaispäässä. Myöhemmin kesällä tehtiin havainto kuikasta poikasineen Hiilisaaresta länteen. Rantakivikoilla tyypillinen kahlaaja on rantasipi. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista Nuottiniemen eläimistöön kuuluu liito-orava, joka on valtakunnallisesti uhanalainen, vaarantunut laji. Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat vanhat kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja, leppää ja koivua. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Liito-oravan elinympäristövaatimuksia ovat sopiva pesäkolo, muutama pesää suojaava kuusi sekä lähellä kasvavat lehtipuut. Lisääntymisalueet ovat usein kallioiden alla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Aikuiset liito-oravat elävät samassa metsässä vuosia. Naaraalla vakituinen asuinpaikka on vähintään 3,5 ha kokoinen, koirailla alue on suurempi. Selvitysalueen kaakkoisosasta löytyi liito-oravan elinalueita, jotka on rajattu kartalle papanalöydösten ja puustollisten ominaisuuksien perusteella. Elinalueet sijaitsevat kuusimetsissä, joiden lähiympäristössä on lehtipuuvaltaisia ruokailualueita. Maastokäynnin jälkeen alueella on tehty hakkuita, minkä seurauksena osa liito-oravan elinalueesta on hävinnyt. Liito-oravalle soveliaita alueita on myös selvitysalueen ulkopuolella, joihin hakkuissa säästyneet metsät liittyvät. Lajille soveliaita varttuneita, kuusivaltaisia metsiä on lisäksi Nuottiniemen kärjessä, mutta lajista ei tehty havaintoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (32) Kuva 10: Liito-oravan elinalueet ja lehtipuuvaltaiset ruokailualueet. Lintudirektiivilajeista alueen eteläosassa havaittiin palokärki ja eri puolilla selvitysaluetta teeri. Irvinsaaren edustalla havaittiin kuikka (1 p). Lajin pesinnästä ei saatu varmuutta. Heinäkuussa kuikkaemo poikasineen havaittiin Hiilisaaren länsipuolen selkävedellä. Lisäksi kalatiira kuuluu alueelle tyypilliseen pesimälinnustoon. Arvokkaat luontokohteet Selvitysalueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita, luonnonsuojelualueita eikä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat kohteet ovat liito-oravan elinalueita, jotka luokitellaan kansallisesti arvokkaiksi. Liito-orava on valtakunnallisesti EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LsL 49 ). Liito-oravasta tehtiin havaintoja selvitysalueen kaakkoisosasta, Irvinlahden alueelta. Elinalueiden pinta-alat koskevat esiintymän ydinaluetta, joiden läheisyyteen tulisi jättää ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä. Latvusyhteyksiä eri elinalueiden välillä ja ruokailualueille muodostuu ranta- ja tienvarsimetsien sekä selvitysalueen ulkopuolisten metsien kautta. Alueen maankäytön suunnittelussa tulisi huomioida, että liito-orava tarvitsee lisääntyäkseen noin 3-4 ha suuruisen yhtenäisen metsäalueen. Ainoastaan pienten lisääntymisalueiden säästäminen ei turvaa lajin olemassaoloa. Liito-oravan elinalueet koostuvat lisääntymis-, ruokailu- ja liikkumisalueista. Lajille on osoitettava kaavassa myös liikkumiseen sopivia kulkuväyliä, latvusyhteyksiä, joita pitkin liito-orava pystyy liikkumaan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (32) alueelta toiselle ravinnonhaussa ja lisääntymisaikana. Liito-oravan kulkuväyliksi soveltuvat esimerkiksi pellonreunus- ja tienvarsimetsät. Liito-orava-alueille tulisi jättää liikkumiseen ja suojautumiseen soveltuvia puita sekä ravintoa tarjoavia lehtipuita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ovat lisäksi lehtokohteet, jotka ovat pienialaisia, paikallisesti arvokkaita metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Nämä kohteet lähiympäristöineen suositetaan jätettäväksi rakentamisen ulkopuolelle. Saarten luhtaiset rannat eivät täytä metsälain kriteereitä. Selvitysalueelta ei löydetty eikä ole tiedossa luonnonsuojelulain (LSL 29 ) tai vesilain (VL 1 luku 15a ja 17a ) suojeltuja luontotyyppejä. Maisemallista merkitystä on kalliorannoilla sekä pienten saarien, saariryhmien, niemien ja luotojen muodostamilla maisemakokonaisuuksilla. Arvokkaita maisemakokonaisuuksia muodostavat Lokkiluodot, Satulasaari-Varissaari ja Irvinsaaren rantakalliot. Kuva 11: Selvitysalueen luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (32) 1. Liito-oravan elinalueet I-III Pinta-ala: 4,4 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Eläimistö- ja kasvillisuuskohde. Kolmiosainen elinalue sijaitsee Irvinlahti-Luokkiaho välisellä alueella (osa-alue I 2,5 ha; osa-alue II 1,3 ha; osa-alue III 0,6 ha). Metsät ovat pääosin uudistuskypsää kuusikangasta. Elinalueilla I ja III on myös pienialaisia kuusilehtokohteita. Vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi ja koivu, alikasvoksen kuusi ja koivu. Tyypillisiä ovat yksittäiset järeät kuuset. Kaikkien osa-alueiden läheisyydessä on nuoria lehtipuuvaltaisia metsiä, joilla on merkitystä liito-oravan ruokailualueina. Pääpuulajina on vaihtelevasti koivu ja harmaaleppä. Alueelta todettiin kaikkiaan 22 liito-oravan merkitsemää puuta, joista neljä todennäköisiä pesäpuita. Kartalle elinaluerajaus tehtiin puustollisten ominaisuuksien perusteella. Maastokäynnin jälkeen alueella on tehty hakkuita, minkä seurauksena osa liito-oravan elinalueesta on hävinnyt. Liito-oravalle soveliaita alueita on myös selvitysalueen ulkopuolella, joihin hakkuissa säästyneet metsät liittyvät. Kuva 12: Liito-oravan elinalueen osa-alue I sijaitsee Irvinlahden venerannassa. Lehtipuukuvioilla on merkitystä liito-oravan ruokailualueina.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (32) Kuva 13: Liito-oravan elinalueen osa-alue II on järeäpuustoista kuusimetsää, joka rajoittuu nuoreen lehtipuumetsään. 2. Irvinlahden lehto Pinta-ala: 0,6 ha Uhanalaiset luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Kasvillisuuskohde. Kostea rinteenaluspainanne on kuusilehtoa. Aluetta on ojitettu. Keskiosassa vallitsee saniaistyypin (FT) kostean lehdon, reunoilla käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT) tuoreen lehdon kasvillisuus. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostaa kuusi, alikasvoksen pihlaja ja kuusi. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäimarre, metsäalvejuuri, metsäkorte, käenkaali, ojakellukka, lillukka, metsämansikka, rönsyleinikki, vadelma ja metsäkastikka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat sudenmarja ja lehto-orvokki. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (32) Kuva 14: Hiirenporrasvaltainen saniaislehto. 3. Luokkiahon lehto Pinta-ala: 0,3 ha Uhanalaiset luontotyypit: saniaiskorvet (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Kasvillisuuskohde. Tien eteläpuolella sijaitseva kosteikko on ojitettua lehtoa ja rehevää korpea. Kasvillisuus vaihtelee saniaistyypin (FT) kosteasta lehdosta rahkasammaleiseen saniaiskorpeen (SaK). Kenttäkerroksen valtalaji on soreahiirenporras. Muuta lajistoa mm. metsäimarre, vehka, käenkaali ja metsäkorte. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 4. Nuottiniemen lehto 1 Pinta-ala: 0,8 ha Uhanalaiset luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Kasvillisuuskohde. Länsirannassa on käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta kuusilehtoa. Puusto on paikoin järeää. Pääosin varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi ja haapa, alikasvoksen koivu, haapa, kuusi, pihlaja, tuomi ja harmaaleppä. Seassa kasvaa ylispuumäntyjä. Puusto nuorentuu niemen keskiosaan päin. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali ja metsäkastikka. Muuta lajistoa mm. lillukka, metsämansikka, nuokkuhelmikkä, kielo, aho-orvokki, oravanmarja, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluvat lehto-orvokki ja sudenmarja. Kohteeseen kuuluu myös mäntyvaltaista puolilehtoa, jossa kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali ja metsäkastikka. Muuta lajistoa mm. lillukka, metsämansikka, metsäimarre, nuokkuhlemikkä, kultapiisku ja metsäalvejuuri. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (32) Kuva 15: Nuottiniemen länsirannalla on tuoreita kuusilehtoja. 5. Nuottiniemen lehto 2 Pinta-ala: 0,2 ha Uhanalaiset luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Kasvillisuuskohde. Pienialainen lehtolaikku on saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen sekä alikasvoksen muodostavat kuusi, koivu ja haapa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras, korpi-imarre, metsäimarre ja käenkaali. Muuta lajistoa mm. oravanmarja, nuokkuhelmikkä, metsäkastikka ja vadelma. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluu sudenmarja. Kohdetta ympäröivät lehtomaiset kankaat. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 6. Lokkiluodot Pinta-ala: 0,2 ha Linnusto- ja maisemakohde. Pienet, kallioiset, koivua ja mäntyä kasvavat luodot erottuvat vesimaisemaan. Luodoilla pesii useita kalalokkipareja sekä yksittäisiä harmaalokkeja ja kalatiiroja. Kuva 16: Lokkiluodot.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (32) Suunnittelualueella luontoarvot tarkennettiin keskustaajaman osayleiskaavoitusta varten 16.8.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä tehdyssä luonto- ja maisemainventoinnissa. Ote luonto- ja maisemaselvityksen liitekartasta on ohessa (kuva 17). Alla on suunnittelualuetta koskevia otteita inventoinnista. Kuva 17: Ote luonto- ja maisemaselvityksen kartasta 16.8.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy. Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on pääosin pohjagneissiä, jossa graniittijuonia. Maapeite on paksu eikä kalliopaljastumia juurikaan ole näkyvissä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (32) Yleisin maalaji on moreeni, joka on mannerjäätikön alle kerrostunutta pohja-moreenia. Se noudattelee kallioperän muotoja keskimäärin alle viisi metriä paksuna kerroksena. Kartta-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, joskin loivapiirteistä aluetta. Paikalliset korkeuserot eivät ole kovin suuria. Vesihuolto Selvitysalueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Nilsiän reittiin (04.6). Vuotjärven alueen (04.62) Vuotjärven lähialueeseen (04.621) kuuluvat Vuotjärvi, Juanlampi, Irvinlampi ja Porolampi. Nilsiän reitti saa alkunsa Laakajärveen laskevista lähdejoista. Laakajärvestä vedet purkautuvat Nurmijoen reittiä pitkin Syväriin, josta edelleen Lastukosken kautta Vuotjärveen. Juankosken Koivukosken ja Karjalankosken kautta Vuotjärvi laskee Akonveteen ja edelleen Juurusveden alueelle. Nilsiän reitin vesistöt ovat valtaosin tummavetisiä. Selvitysalueen saaret ympäröimää ja mantereen osaa pohjoisesta rajaava Vuotjärvi on ruskeavetinen, suuri humusjärvi. Savon Voima säännöstelee Vuotjärveä vesivoimantuotannon lisäämiseksi. Säännöstelyrajat ovat 93,60-95,40 NN+m ja sallittu talvialenema 1,8 m. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Vuotjärvi on laadultaan hyvä. Käyttökelpoisuus säilyy hyvänä aina Juanvirran Niskakoskelle ja edelleen tehtaiden alapuolelle saakka. Eläimistö Selvitysalueen nisäkäslajistoon kuuluvat mm. hirvi, orava, metsäjänis, rusakko ja minkki. Harvinaisempaa lajistoa edustaa liito-orava, jonka elinalueita on löydetty Irvinlahden alueen metsissä (kuvat 18,19). Kuva 18: Irvinlahden liito-oravametsän elinalueen rajaus (punainen rasteri) ja ruokailualueet (vihreä rasteri). Elinalueelta on kulkuyhteyksiä (ruskea nuoli) Irvinlammen elinalueelle (LII 3) koilliseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (32) Kuva 19: Liito-oravan elinalueeseen kuuluu Irvinlahden venerannan metsiä. Lehtipuukuvioilla on merkitystä liito-oravan ruokailualueina. Nuottiniemen alueella on havaitut palokärki ja sirittäjä, metsäkanalinnuista teeri. Vuotjärven vesilinnuston tyypillisiä lajeja ovat kalatiira, kalalokki ja harmaa-lokki, jotka pesivät Lokkiluodolla. Lisäksi ranta-alueilla liikkuu ruokailevia naurulokkeja. Irvinsaari- Hiilinsaari alueella pesii kuikka. Rantakivikoilla tyypillisiä lajeja ovat rantasipi ja västäräkki. Vuotjärven kalastoon kuuluvat mm. ahven, hauki, made ja särki. Järveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, kirjolohta, harjusta ja planktonsiikaa. Metsälaki- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Arvokkaista kohteista kaava-alueella sijaitsevat Irvinlahden lehdot sekä Nuottiniemen lehdot. K 3. Irvinlahden lehdot (kuva 20, sijainti kuvassa 17) Pinta-ala: 0,6 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-orava (VU) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Maankäyttösuositus: S /s-1

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (32) Kasvillisuus- ja eläimistökohde 1. Kostea rinteenaluspainanne on kuusilehtoa. Aluetta on ojitettu. Keskiosassa vallitsee saniaistyypin (FT) kostean lehdon, reunoilla käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT) tuoreen lehdon kasvillisuus. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostaa kuusi, alikasvoksen pihlaja ja kuusi. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksen tyypillisiä lajeja ovat soreahiirenporras, metsäimarre, metsäalvejuuri, metsäkorte, käenkaali, ojakellukka, lillukka, metsämansikka, rönsyleinikki, vadelma ja metsäkastikka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat sudenmarja ja lehto-orvokki. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kohde kuuluu liito-oravan elinalueeseen (LII 2). Kuva 20: Hiirenporrasvaltaista saniaislehtoa Irvinlahden alueella. K 4. Nuottiniemen lehdot (kuva 21, sijainti kuvassa 16) Pinta-ala: läntinen lehtokuvio 0,8 ha; itäinen lehtokuvio 0,2 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kosteat keskiravinteiset lehdot (NT) Arvoluokka: paikallisesti arvokas Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuuskohde 12. Nuottiniemen länsirannassa on käenkaali-oravanmarja-tyypin (OMaT) tuoretta kuusilehtoa. Puusto on paikoin järeää. Pääosin varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi ja haapa, alikasvoksen koivu, haapa, kuusi, pihlaja, tuomi ja harmaaleppä. Seassa kasvaa ylispuumäntyjä. Puusto nuorentuu niemen keskiosaan päin. Pensaskerroksessa kasvaa punaherukkaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali ja metsäkastikka. Muuta lajistoa mm. lillukka, metsämansikka, nuokkuhelmikkä, kielo, aho-orvokki, oravanmarja, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluvat lehto-orvokki ja sudenmarja. Kohteeseen kuuluu myös mäntyvaltaista puolilehtoa, jossa kenttäkerroksen valtalajeja ovat käenkaali 1 Eskelinen 2010

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (32) ja metsäkastikka. Muuta lajistoa mm. lillukka, metsämansikka, metsäimarre, nuokkuhlemikkä, kultapiisku ja metsäalvejuuri. Kuva 21: Nuottiniemen länsirannalla on tuoretta kuusilehtoa. Itäinen kohde on pienialainen lehtolaikku, joka on saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen sekä alikasvoksen muodostavat kuusi, koivu ja haapa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras, korpi-imarre, metsäimarre ja käenkaali. Muuta lajistoa mm. oravanmarja, nuokkuhelmikkä, metsäkastikka ja vadelma. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluu sudenmarja. Kohdetta ympäröivät lehtomaiset kankaat. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (MetsäL 10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Luonnonmaisemia Selvitysalueen merkittävimmät luonnonmaiseman elementit ovat Vuotjärven eteläosan vesimaisema, joihin kuuluu saaria, luotoja ja niemiä. - Varissaari-Satulasaari, Vuotjärvi (LM 2). Saaret, luodot ja niemet muodostavat vaihtelevan maisemakokonaisuuden (kuva 17). - Irvinsaaren rantakalliot, Vuotjärvi (LM 4). Jäkäläpeitteiset silokalliorannat (kuva 17). 3.1.3 Kulttuuriympäristö Kaava-alueelta on laadittu muinaismuistoselvitys kesän 2009 aikana (Mikroliitti Oy). Nuottiniemen tyven länsirannalla on havaittu ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus: taisteluhauta. Kuva ohessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (32) Kuva 22: Tutkittu alue rajattu vihreällä viivalla. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Kaava-alueet ovat kokonaisuudessaan metsätalousaluetta. Nuottiniemessä on ulkoilureittejä suunnittelualueen länsipuolella Niskakosken rannan alueella ja Irvinlahden pohjukan lähistöllä. Irvinlahden uimarantaan vie kapea tie. Palvelut haetaan Juankosken keskustasta. Koulu- ja päiväkotipalvelut ovat Junakoskella n. 2,5 km päässä. 3.1.5 Maanomistus Alueen omistaa UPM Kymmene Oyj.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (32) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Maakuntakaava on ylikunnallinen yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 7.12.2011 ja korkein hallinto-oikeus päätöksellään 22.3.2013 hylkäsi tehdyt valitukset. KHO:n päätöksen jälkeen maakuntakaava on lainvoimainen. Pohjois- Savon maakuntakaavassa asemakaavamuutosalue on A1 001 Taajamatoimintojen alue (kuva 23). Kuva 23: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Pohjois-Savon maakuntakaavassa Irvinsaari on retkeily- ja ulkoilualuetta VR 461 ja Nuottiniemi on lähivirkistysaluetta VL 431 ja Matkailupalveluiden kohde rm1 331, Satulasaareen on merkitty retkisatama LV 905. Kaava-alue on lisäksi Kuopio-Tahko matkailunkehittämiskäytävän alueella. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella, se on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa. 3.2.2 Yleiskaava Juankosken kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustaajaman osayleiskaavan 26.9.2012 25. Nuottinimen alueelle on osoitettu LV lähivirkistys-, VR retkeily- ja ulkoilu-, VV uimaranta-, LV venevalkama-aluetta, AP-3 pientalovaltainen asuntoalue, mihin voi sijoittaa myös lomarakentamista sekä VL lähivirkistysalueita, jolle merkitty ulkoilureitti. Irvinsaari merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi. Varissaari ja Votjärvi-saari maa- ja metsä-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (32) talousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Satulasaari, Ukonsaari, Hiilisaari ja Julkusensaari ovat maa ja metsätalousaluetta (M-1) (kuva 24). Kuva 24: Ote kirkonkylän yleiskaavasta. 3.2.3 Muut suunnitelmat Ranta-asemakaava tullaan laatimaan 1:2000 mittakaavaiselle asemakaavan pohjakartalle mantereen osalta ja 1:5000 kartalle (maastokartan ja kiinteistörekisterikartan yhdistelmä) saarten osalta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (32) 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle UPM-Kymmene Oyj:n tekemästä aloitteesta. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on tutkia Vuotjärven ranta-alueella omistamien tilojen rakennusoikeus sekä osoittaa rakennuspaikkoja loma-asumiseen ja pysyvään asutukseen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Maanomistajat, asukkaat - asukkaat - yritykset - maanomistajat - naapurimaanomistajat - vesialueen osakaskunta, kalastuskunta Viranomaiset - Pohjois-Savon ELY-keskus - Pohjois-Savon liitto - Liikennevirasto - Kuopion Kulttuurihistoriallinen museo Kaupungin hallintokunnat Muut yhteisöt - sosiaaliosasto - sivistysosasto - tekninen osasto - Savon Voima Verkko Oyj - kalastuskunnat 4.2.2 Vireilletulo Kaavan vireille tulosta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville panoa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely toteutetaan erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. OAS on kaavaselostuksen liitteenä. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.2.2010 66 Pohjois-Savon Elykeskuksessa. Neuvottelusta laadittuun muistioon on kirjattu keskeiset kannanotot.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 (32) Kaavaluonnos oli nähtävillä 22.4.-21.5.2013 välisen ajan. Luonnoksesta on saatu 4 lausuntoa. Lausunnot ja vastine ovat liitteenä. Saatujen lausuntojen perusteella on tehty seuraavat muutokset kaavaselostukseen ja kaavakarttaan (kuva 26): - Kortteli 4 on muutettu loma-asuntojen korttelialueeksi. - Ajoyhteydet muutettu katualueeksi. - Nuottiniemen osalta kaavakartan mittakaava on muutettu 1:2000. - Selostukseen on liitetty havainnekuva alueen liikennejärjestelystä. - Maksimi rakennusoikeutta on pienenetty. - lv-alueiden merkintöjen eroavuudet on perusteltu kaavaselostuksessa - Selostus maakuntakaavan osalta täydennetty. - Pohjakartan hyväksymismerkintä on lisätty ja kaavaselostukseen liitetty seurantalomake - Neuvottelujen muistiot liitetään kaavaselostukseen. - Vanha rajapyykki merkitty kaavaan. - Kaavakarttaa täydennetty lausunnossa esitettyjen maakaapeliverkoston sekä muuntamoiden osalta. Kaavaehdotuksesta tarvittaessa pyydetään lausunnot viranomaisilta. 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle rakennuspaikkoja siten, että alueen luonto- ja virkistysarvot säilyvät. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Ranta-asemakaava-alueelle mantereen on osoitettu 11 asuinrakennuspaikkaa ja 15 lomarakennuspaikkaa. Kaikki rakennuspaikat sijaitsevat Vuotjärven rannalla. Saaret on jätetty rakentamiseen ulkopuolelle. Luonnonympäristön ja maiseman puolesta arvokkaimmat ranta-alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Jokaiselle rakennuspaikalle on mahdollista rakentaa tieyhteys. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 77,09 ha. Alueelle on osoitettu 26 omarantaista rakennuspaikkaa. Alueella on todellista rantaviivaa yhteensä n. 10,7 ja mitoitusrantaviiva on 5,5 km. Mitoitusperusteena on käytetty saarissa 4 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä kohti ja mantereella 6 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä kohti. Mitoitustaulukko Alue Pinta-ala(ha) Tod.rantaviiva(m) Mit.rantaviiva(m) Rak.paikka(kpl) SAARET: Irvinsaari 20,5 2180 1200 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 (32) Julkusensaari 8,2 1500 750 3 Satulasaari 7,9 1450 725 3 Ukonsaari 1,3 500 250 1 Hiilisaari 4,8 800 600 2 yht. 14 MANNER: Nuottiniemi 33,86 2758 1950 12 Kaavan rakennusoikeudeksi muodostuu 2,42 rakennuspaikkaa todelliselle rantaviivakilometrille ja 4,7 rakennuspaikkaa muunnetulle rantaviivakilometrille. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueella ei ole julkisia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan toteutuminen ei muuta merkittävästi luonnonympäristöä. Huonosti rakentamiseen soveltuville alueille ei osoiteta rakentamista. Arvokkaat luontokohteet on jätetty pääsääntöisesti rakentamisen ulkopuolelle. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Yleistä Rakennuspaikat on sijoitettu Juankosken kirkonkylän yleiskaavan mukaisesti. Rakentamisen määrä on kohtuullinen huomioiden taajamaan läheisyys. Ranta-asemakaava on päädytty käyttämään, koska Juankosken kaupunki ei ole halukas laatiman asemakaava, ranta-asemakaavan toteuttamisesta ei tule kustannuksia kaupungille, ranta-asemakaavalla voidaan ohjata rakentamista riittävällä tarkkuudella ja kaava-alueen kokonaisuuden huomioiden ranta-asemakaava on tarkoituksen mukainen kaavamuoto. 5.3.2 Korttelialueet AO-1 Erillispientalojen korttelialue Rakennusalueen ulkopuolelle saa rakentaa alle 40 k-m2 suuruisen saunarakennuksen, joka on sijoitettava vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Yli 40 k-m2 suuruisen saunarakennuksen on sijoitettava vähintään 20 m päähän rantaviivasta. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus ei saa ylittää 350 k-m2. Rakennusten tulee olla muodoltaan, variltaan ja materiaaleiltaan luontoon soveltuvia. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Jätevedet on johdettava viemäriin. Alin sallittu lattiapinnan rakentamiskorkeus on +95,90 mpy (NN).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 (32) Kaavassa on osoitettu 11 rakennuspaikkaa AO-1 - korttelialueille. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat n. 3100 m2:stä n. 5300 m2:iin keskikoon ollessa n. 4170 m2. Koko AO-1 -alueen pinta-ala on n. 4,58 ha. Alueelle saa rakentaa Laajalahden pohjoisrannalle ja Nuottiniemen länsirannalle II-kerroksisia asuinrakennuksia. RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon tarpeellisine talousrakennuksineen. Erillisten rakennusten lukumäärä saa rakennuspaikalla olla enintään neljä. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus ei saa ylittää 350 k-m2. Rakennusten tulee olla muodoltaan, väriltään ja materiaaleiltaan luontoon soveltuvia. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusalan ulkopuolelle saa rakentaa enintään 30 m2 suuruisen saunarakennuksen. Saunarakennus on sijoitettava vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Jätevedet on johdettava viemäriin. Alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakennusta on +95,90 mpy (NN). Kaavassa on osoitettu 15 rakennuspaikkaa RA-1 - korttelialueelle. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat n. 4100 m2:stä n. 6130 m2:iin keskikoon ollessa n. 5080 m2. Koko RA-1 -alueen pinta-ala on n. 7,62 ha. Alueelle saa rakentaa Laajalahden länsi- ja pohjoisrannalle ja Nuottiniemen tyveen I½-kerroksisia lomarakennuksia. 5.3.3 Muut alueet VL-1 Lähivirkistysalue. Alueelle saa sijoittaa ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Asuinrakennuskorttelien väliset alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi. VL-1 -alueen pinta-ala on n. 20,59 ha. VL-1 -alueelle on osoitettu osa-alueina uimaranta ja venevalkamat Nuottiniemen tyveen ja länsirannalle. VR-1 Uimaranta-alue. Alueelle saa sijoittaa vain retkeilyä ja muita yleistä virkistyskäyttöä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Irvinsaari on osoitettu VR-alueeksi. VR-1 -alueen pinta-ala on n. 20,62 ha. M-1 Maa- ja metsätalousalue. Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakenteita ja laitteita. Satulasaari, Julkusensaari ja Hiilisaari ovat osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. M-1 alueen pinta-ala on 22,03 ha.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 (32) MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Varissaari muodostaa osana maisemakokonaisuutta (LM 2, kuva 3) ja Vuotjärvi (LM 4, kuva 3)- jäkäläpeitteiset silokalliorannat on osoitettu MY-alueeksi. MY alueen pinta-ala on 0,74 ha. LV Venesatama/venevalkama. Irvinlahdelle on osoitettu venevalkama yleiskaavan mukaisesti. LV-1 alueen pinta-ala on 0,44 ha. Laajalahden rannalle ja kaava-alueen eteläreunaan on osoitettu alueen (lv) osaa, jotka on varattu venevalkamaksi. Alueet ovat varauksia mahdollista sisämaan rakentamista varten. Tällä hetkellä niillä ei ole käyttöä. Alueen osa merkintä on siten tarkoituksenmukaisin tässä yhteydessä. LV-1 Rantautumispaikka. LV-1 alueen pinta-ala on 0,37 ha. Satulansaareen on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti rantautumispaikka palvelemaan veneilijöitä. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai joku muu ympäristön tai luontoarvoltaan merkityksellinen kohde. Alueen ominaisuuksia ei saa heikentää. Kaava-alueelle sijoittuvat Nuottiniemen ja Irvinlahden lehdot on osoitettu luo-alueiksi. s-1 Suojeltava alueen osa. Alue on liito-oravan esiintymisaluetta, johon sisältyy luonnonsuojelulain 49 :n mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella tehtävien toimenpiteiden yhteydessä on selvitettävä toimenpiteen vaikutukset liito-oravan kannalta. Mikäli toimenpiteellä voi olla vaikutusta alueeseen liito-oravan elinympäristönä, toimenpidettä koskevasta asiasta on pyydettävä alueellisen ELY-keskuksen ympäristövastuualueen lausunto. Irvinlahden liito-oravametsän elinalueen rajaus on osoitettu s-1 alueeksi. sm Suojelu-/muinaismuistokohde tai alue. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Nuottiniemen tyven länsirannalla ensimmäisen maailmansodan aikainen varustus: taisteluhauta on osoitettu sm-merkinnällä. rp Säilyttävä kohde. Rajamerkki on pyrittävä säilyttämään ehjänä muistona ja esimerkkinä vanhoista rajamerkeistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 (32) Nuottiniemen tyven länsirannalla varustusten eteläpuolella on vanha rajamerkki, kivilatomus jonka keskellä pystykivi on osoitettu rp-merkinnällä. Z Johtoa varten varattu alueen osa. Nuottiniemen poikki kulkeva 20 kv ja 110 kv ilmajohto on osoitettu kaavassa olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Savon Voima Verkko Oy:n lausunnon mukaisesti rakennuspaikkojen sähköistys tapahtuu maakaapeloinnilla. Tarvittavat maakaapelit sekä muuntamon on osoitettu kaavassa. Kadut Alueelle tulevat yksityistiet sekä uudet rakennuspaikoille ajot on osoitettu katuina. Teitä on osoitettu yhteensä 1,5 km. Katualueiden pinta-alat ovat yhteensä n. 2,26 ha. Uudet rakennuspaikat liitetään kaupungin katuverkkoon Terveystien kautta. Ainoastaan Irvinlahden venevalkama-alueelle kuljetaan nykyisen liittymän kautta. Periaatepiirron tieyhteyksistä ilmenee kuvasta 25. Kuva 25: Nuottiniemen liikenneyhteydet. 5.3.4 Yleiset määräykset Kaavan mukaisia ohjeellisia rakennuspaikkamääriä ei saa ylittää. Rakennuslupaa ei saa myöntää, ennen kuin rakennuspaikat on lohkottu tai merkitty maastoon siten kuin siitä on erikseen säädetty. Rakennukset tulee julkisivu ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 (32) Rakennusten on sijoittelultaan, muodoltaan ja väritykseltään sopeuduttava ympäröivään maisemaan. Lomarakennusten julkisivujen on oltava puuta. Vesikatteen, savupiippujen yms. on väritykseltään oltava tummia ja maastoon sopeutuvia. Mahdollinen pengerrystyö rakennusten perustusvaiheessa on tehtävä ympäristöä vahingoittamatta ja se on maisemoitava. Pengerrystyön jälkeen on rakennusten ja rannan väliin istutettava suojapuustoa. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen Asuinrakentaminen on sijoitettu taajaman läheisyyteen. Koulu on noin 2,5 km päässä kaava-alueesta. 26 uuden rakennuspaikan osoittaminen tukee olevaa taajama-asutusta eikä hajota yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset suunniteltuun maankäyttöön Ranta-asemakaava on Juankosken keskustaajaman yleiskaavan rantarakentamista ohjaavien suunnittelumääräysten ja rakentamismäärien mukainen. Yleiskaavassa Irvinlahden alueella oleva yleinen venevalkama-alue on huomioitu kaavaratkaisussa LV- merkinnällään. Muu yleinen virkistyskäyttö on rajoittunut lähinnä marjastukseen ja sienestykseen sekä muuhun vähäiseen ulkoiluun. Kaavaratkaisussa osoitetut vapaat ranta-alueet sekä M-1 -alueeksi osoitetut alueet turvaavat riittävästi alueen ulkoilutarpeet. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuus Uusien asuntoalueiden osoittaminen lisää Nuottiniemen liikennettä ja Terveystien liikennettä. Liikennemäärän lisäys on niin vähäinen, että liikenteen sujuvuuteen rakentamisella ei ole vaikutusta. Terveystien ja Kellolahdentien liittyvä on saarekkeellinen ja liikenneturvallisuudeltaan toimiva. Uudet asuinalueet ovat sillä etäisyydellä Juankosken koulusta, että oppilaat kuuluvat koulukyydityksen piiriin. Liikenneturvallisuuteen vaikuttava seikka on kevyenliikenteen lisääntyminen mutta sen voidaan arvioida olevan hyvin marginaalinen nykyiseen liikennemäärään verrattuna ja Terveystien ja Kellolahdentien (yhdystie nro 16468) varrella on kevyenliikenteen väylä, joten tulevat asukkailla on turvallinen yhteys taajaman keskustaan. Kellolahdentien liikennemäärä lisääntyy vain Terveystien eteläpuoleisilla alueilla. Vaikutukset rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Suunnittelualue on rakentamatonta keskustaajaman lähistölle sijoittuva alue. Kaava lisää rakennettua ympäristöä alueella merkittävästi. Kaavana toteuttaminen ei edellytä olemassa olevien rakennusten purkamista. 5.4.2 Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu osin rakennetuksi ympäristöksi. Kaavamääräyksillä rakennuksia sopeutetaan maastoon eikä kauko-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 (32) maisemassa tapahtuva muutos ole merkittävä, vähäiset muutokset tulevat näkymään lähimaisemassa. Rakennuspaikat sijoittuvat siten, ettei maamerkkejä alueelle pääse syntymään. Maisemallisesti arimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. 5.4.3 Vaikutukset luontoon Vaikutukset maa- ja kallioperään Kaava-alueen rannat ovat pääosin karuja kivikko- ja moreenirantoja. Hiekkarantaa on Nuottiniemessä sekä Julkusensaaren ja Satulasaaren länsirannalla. Kalliorantoja on Satulasaaressa, Irvinsaaressa ja Nuottiniemessä. Vaikutuksen Nuottiniemen maa- ja kallioperään tulevat rakentamisesta johtuvana kaivamisena. Rakennuspaikat ja tiestö on sijoitettu siten, että maaperän voimakkaasta muokkaamiselta vältytään. Rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia voidaan vähentää hyvällä toteutus-suunnittelulla. Normaali asuin- ja lomarakentaminen ei vaaranna alueen geologisia arvoja, koska maaperään kohdistuvat toimenpiteet ovat hyvin vähäiset. Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Selvitysalueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Hulevesien määrä lisääntyy kun rakentamisalueet laajenevat, mikä lisää pintavesien kuormitusta. Vaikutukset ovat kuitenkin melko vähäiset, koska alue on hyvin vettä läpäisevää ja uusia läpäisemättömiä pintoja tulee suhteellisen vähän. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia uusia toimintoja, joilla olisi suoraa vaikutusta alueen ilman laatuun tai ilmastoon. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu suhteellisen lähelle palveluita, jolloin ajomatkat muodostuvat lyhyiksi. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Rakennuspaikat on sijoitettu siten, ettei kaavaratkaisu pääsääntöisesti vaaranna arvokkaiden luontokohteiden olemassa oloa. Nuottiniemessä oleva pienialainen lehto-alue jää rakentamisen alle. Kokonaisuus huomioiden luonnon monimuotoisuus hiukan vähenee paikallisesti. Toisaalta vieressä ole toinen lehtoalue säilyy. Kaavaratkaisulla on turvattu Nuottinimen pohjoispään virkistyskäyttö sekä maisemallisesti arvokkaimmat kallioalueet. Kaavan vaikutukset kokonaisuudessaan eivät ole merkittävät. Saaret ja lähes puolet mantereen rantaviivasta jää rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin. Rakennuspaikat on sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin ja siten, että jo olemassa olevia kulkureittejä hyödynnetään. Rakennuspaikat eivät sijaitse tulvalle herkillä alueilla. Määräyksissä on annettu alin rakentamiskorkeus, millä vältetään mahdollisesta vedennoususta aiheutuvat vahingot. Rakennuspaikat sijaitsevat metsäisellä rantavyöhykkeellä. Epätavallisen kovat ja laajat myrskyt voivat aiheuttaa paikallisia tuhoja. Rantapuusto on kuitenkin yleensä jo sopeutunut sisämaata kovempiin tuuliolosuhteisiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 (32) 5.4.4 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Vaikutukset viihtyvyyteen Kaavalla ei voida katsoa olevan vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen. Käytössä oleva venevalkama on huomioitu. Jokamiehen oikeudella käytettävissä olevia, rakentamiselta vapaita alueita jää riittävästi. Alueella olevaa ulkoilureittiä joudutaan siirtämään. Vaikutukset terveyteen Rakentamisalueet eivät sijoitu melualueelle tai teollisuusalueiden läheisyyteen. Kaavalla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen. Taloudelliset vaikutukset Rakennuspaikkojen vesihuollon ja tiestön rakentaminen edellyttää maanomistajan taloudellisia panostuksia. Uusien alueiden tuntumassa on vesihuoltoverkosto jo olemassa. Tarkemmat kustannukset ja niiden ajoitus selviävät toteutussuunnittelun yhteydessä. Maanomistajalle tulee rakennuspaikkojen myynnistä tuloja. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Juankosken kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa 4.10.2013 Timo Leskinen DI, aluepäällikkö