SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISTA VASTAAVIEN TYÖKOKOUS Aika 24.8.2015 klo 12-14 Paikka: POSKE, Rovakatu 3, 96100 Rovaniemi Osallistujat : Sodankylä: vanhustyön johtaja Inga Mukku Kittilä: hoivapalvelupäällikkö Katja Hietanen Kolari: perusturvajohtaja Lahja Harju Kemijärvi: hoiva- ja hoitotyönjohtaja Rauni-Maaria Kesälahti Ranua: vanhuspalvelujohtaja Marketta Uimaniemi-Honkanen Salla: vanhustyön johtaja Terttu Hannula SenioriKaste-hanke: projektipäällikkö Leila Mukkala kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti muistikoordinaattori Saara Bitter 1. Anitta Mikkola: Ikäosaamiskeskus Geriatrin ylilääkäriä on haettu pariin otteeseen keväällä. Rovaniemen kaupungin geriatri Kimmo Määttä siirtyy Ikäosaamiskeskuksen geriatrian ylilääkärin tehtävään 1.10.15 alkaen vuodeksi. SenioriKaste-hankkeen kautta järjestetään geriatri Pirkko Jäntin konsultaatiopalveluja kuntiin 16.9.15 alkaen. Konsultaatiopalvelut ovat tarkoitettu kuntien ammattilaisille ja ne ovat maksutonta palvelu kuntiin. Ajanvarausjärjestelmän aukaisua tehdään parhaillaan. Vanhaan konsultaatiomalliin sisällytetään nyt uutena työmenetelmänä moniammatillisempaa geriatrijohtoista työskentelyä. Kun geriatrille tulee konsultaatiopyyntöjä, hän arvioi sitä onko moniammatillisen työn tarvetta ja sitä järjestyykö se kunnan omien ammattilaisten kanssa tehtävänä yhteistyönä vai SenioriKaste-hankkeen työntekijöiden kanssa tehtävänä yhteistyönä. SenioriKaste-hankkeessa työskentelee muistikoordinaattori, kuntoutuksen työntekijä, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Tarjottava palvelu on osa Ikäosaamiskeskuksen moniammatillista työtä ja sitä toteutetaan yhteistyössä SenioriKaste-hankkeen kanssa. Pirkko Jäntin rooli on toimia myös Ikäosaamiskeskuksen kehittäjän roolissa. Ikäosaamiskeskuksen tilat ovat valmistumassa Pienteollisuustalolle (Piekkarille). Tiloihin siirtyvät toimijat pääsevät näillä näkymin aloittamaan toiminnan Piekkarilla 1.10.2015. Tarkoitus on, että myös hanketyöntekijät siirtyvät uusiin tiloihin.
Kommenttikierros kunnista: Kolari: kunta on käyttänyt geriatri Pirkko Jäntin palvelua ja sille on kunnassa koko ajan säännöllinen tarve. Hyvä että palvelua tarjotaan myös tässä hankkeessa. Kemijärvi: Osaaminen ja osaamisen siirtäminen kuntien asiakkaille täytyy järjestää niin, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua. Asiakasnäkökulma ja asiakkaan kanssa yhdessä suunnittelu ovat tärkeitä asioita. Asiakasnäkökulman avaaminen on tässä tärkeää. Kaikki asiakkaat eivät halua asiantuntijajoukkoa ympärilleen, omaiset tulisi ottaa mukaan palavereihin. Toisaalta asiakas voi olla niin ujo tai arka, että omaisesta tulee asiakkaan puolestapuhuja. Arkipärjääminen ja arkiselviytyminen ovat tärkeitä, kotona selviytymistä pitää tukea. Asiakas voi paremmin, kun hän liikkuu ja nousee, joten kuntoutumisen tukeminen on tärkeä näkökulma. Sodankylä: Kunnissa ikäosaamiskeskuksen palveluita odotetaan. Kunnassa on luotu muistisairaan hoitopolku, joka toimii ja omainen on aina mukana hoitopolun eri vaiheissa. Jos omaisia tai läheisiä ei ole ollut, niin on haastateltu joku, joka tuntee asiakkaan. Aikaisemmin kunnassa on ollut kokoaikainen geriatri, nyt geriatrin tekee 3-4 päivää kuukaudessa avovastaanottoja. Geriatri Pirkko Jäntin palveluille on tarvetta. Erityisesti palveluasumisen piirissä voitaisiin nyt hyödyntää etäkonsultaation mahdollisuutta. Yksi muistihoitaja toimii terveyskeskuksessa. Toinen muistihoitaja on koulutettu ja hän toimii kotipalvelun puolella palveluohjaajana. Hän voi toimia kotihoidon henkilöstölle oppaana ja neuvoa palveluohjaajan asemassa kotihoidon henkilönä. Muistihoitajan koulutusta tarvitaan lisää. Lisää koulutusta ja muistiosaamista tarvitaan. Kotikuntoutus ja kuntouttava työote ovat ikuisuusasioita ja asian suhteen on ollut jo monta hanketta. Pegasos mobiili järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Kotihoitoa on tehostettava, asiakkaita on paljon. Sosiaalityöntekijän panostusta tarvittaisiin enemmän vanhustyöhön esim. SAStyöryhmätyöskentelyyn. Yhteisiä pelisääntöjä vanhustyön ja sosiaalityön välille pitäisi luoda, jotta rajapintatapaukset olisi helpompi selvittää. Ranua: Työnjakoon liittyvät asiat ovat työn alla. Kotikuntoutus ja kuntouttava työote ovat tärkeitä asioita ja työtä tulisi tehdä siten, että se tukee asiakkaan omaa toimintakykyä. Liikaa näkee vieläkin sitä, että tehdään puolesta. Asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen näkeminen puuttuu työstä, asiakkaat hoidetaan kyllä hienosti. Asennemuutosta ja koulutusta tarvitaan. Pienillä muutoksilla voidaan kääntää työskentelyä toiseen muotoon, ei tarvita suuria satsauksia. Kunnassa on hyvin koulutettu ja hyvin osaava henkilökunta. Muistihoitaja ei saa keksittyä omaan työhönsä, kun häntä viedään moniin työtehtäviin. Muistitutkimuksiin pääseminen on hyvällä mallilla ja seuranta on kehittämisvaiheessa. Geriatri Pirkko Jäntin palveluita ei ole käytetty kunnassa. Vanhuspuolelle on nimetty sosiaalityöntekijä. Fysioterapeuttia on mietitty vanhustyöhön.
Salla: Kotihoitoa kehitetään. Fysioterapeutti on haussa, hänen työpanostaan kohdennetaan kotihoitoon ja myös yksiköihin ohjeistamaan kotiuttamistilanteita. Kotona asumista pyritään edesauttamaan. Geriatrin palvelut toimivat hyvin, geriatri Pirkko Jäntin palveluiden lisäksi käytetään toista geriatria. Yksi kunnan lääkäreistä on opiskelemassa geriatriksi. Omaiset ja lapset ovat olleet vastaanotoilla mukana. Rovaniemi: Potilaan kohtaamiseen tarvitaan lisää tietoa ja osaamista. Ergonomiakortti henkilöstölle on ollut hyvä asia kuntouttavaa työotetta ajatellen. Kotihoidon puolelle on annettu fysioterapeutin palveluja tukemaan henkilöstöä ja korjaamaan asennetta. Kittilä: Geriatri Pirkko Jäntin konsultaatiota odotetaan, palvelu on koettu hyväksi. Kunnassa on aloittanut 1.8. uusi kotiutus-muistihoitaja, joka on koulutukseltaan geronomi. Hänen työnkuvaan kuuluvat ehkäisevät kotikäynnit, seniorineuvola, palveluohjaus ja muistitutkimukset. Sosiaalityöntekijä voitaisiin ottaa mukaan SAS-työryhmään jatkossa ja asiasta tullaan tekemään ehdotus. Leila Mukkala: Kaikki kunnat eivät ole aikaisemmin hyödyntäneet hankkeen tarjoamia ilmaisia geriatrin palveluita. Kaikissa kunnissa ei tunnisteta tarvetta geriatrin palveluille, eikä tunnisteta minkälaista asiantuntijapalveluja asiakkaat tarvitsevat. Miten saataisiin muistihoitajien koulutusta lisättyä Lappiin? Opinnot ovat laajuudeltaan 30 op ja työntekijöille on työlästä lähteä Lapista etelään pitkään koulutuksen. Sairaanhoitopiirien ja Ikäosaamiskeskuksen kanssa olisi mietittävä, miten saataisiin oppilaitosyhteistyönä koulutusta myös Lappiin. Seutukuntakierrokset / Anitta Mikkola Seutukuntavierailua toteutetaan nykytila-arviointia varten. Seutukuntakierrosten tavoitteena on saada luotua yhtenäinen näkemys siitä, minkälainen on vanhustyön nykytila tällä hetkellä kunnissa ja mitä ikäihmiset tarvitsevat. Tapaamisiin on kutsuttu vanhustyöstä vastaavaa virkamiesjohto, johtavat lääkärit, luottamushenkilöt jne. Kunnalta toivotaan valmisteltu puheenvuoro ennen työskentelyn alkua. Jokaiselle kunnalle on varattu oma 5-10 min puheenvuoro, mistä tulee ilmetä kolme keskeisintä kehittämistyön alla olevaa asiaa vanhuspalveluissa. Palveluohjauskoulutus / Leila Mukkala Palveluohjauskoulutus toteutetaan 2.10. ja 30.10.2015. Ilmoittautuminen tehdään Leila Mukkalalle. Koulutukseen voi osallistua joko paikan päällä Oulussa tai etäyhteydellä. Koulutukseen Oulun päähän on varattu 20 paikkaa Lapin alueelle, vain kolme henkilöä on tällä hetkellä ilmoittautunut mukaan. Etäyhteydellä koulutukseen voi osallistua rajaton määrä. Palveluohjauskoulutus on tärkeä asia muistisairaanhoidon ja muistipolun yhteydessä.
Kooste tiedoista kaikista Lapin kunnista / Saara Bitter Toivotaan, että kuntakortit lähetetään sähköpostina kuntiin ennen kuntakierroksia. Muistutetaan että kuntakortit ovat osin keskeneräisiä ja niitä täydennetään edelleen. Gerontologisen sosiaalityön työkokoukset / Tuula Anunti Ikäihmisten asioissa painotus on hoivassa ja hoidossa. Sosiaalityöntekijää kaivataan työpariksi moniin kotihoidon ja omaisten kanssa tehtävään työhön sekä sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluihin liittyviin kysymyksiin. Kommenttikierros kunnista: Kolari: vanhussosiaalityön kytkeminen sote uudistukseen on tärkeää. Tällä hetkellä vanhussosiaalityöhön käytetään vain marginaalinen työpanos, sosiaalityöntekijöillä on niin paljon muuta työtä. Jos muodostetaan alueellisia keskuksia, niin niissä täytyy olla myös vanhussosiaalityöhön erikoistunutta resurssia. Vanhustyön esimiehet ovat asiantuntijoita myös vanhustyössä. Sodankylä: Sodankylästä ei ole osallistuttu gerontologisen sosiaalityön työkokouksiin, ei ole ollut resursseja. Kotihoitoon tehtiin työkalupakki ja sosiaalityöntekijä osallistuu sen laatimiseen. Kotihoito tekee merkittävää sosiaalityötä kentällä. Palveluntarpeen kartoitukseen hakijoita on entistä enemmän. Entistä enemmän tarvittaisiin sosiaalityöntekijää. Ikäihmisten edunvalvojana pitäisi toimia. On tullut esiin tilanteita, joissa omaiset ovat jättäneet vuokrat maksamatta monen vuoden ajalta. Kehitys on menossa nyt siihen suuntaan, että esim. kehitysvammaisten, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden täyttäessä 65 - vuotta siirretään kaikki hoidettavaksi vanhustyön puolelle, mikäli heillä on jotain ongelmia esim. muistin kanssa. Salla: Sosiaalityöntekijään ollaan yhteydessä vaikeimmissa tilanteissa, yhteistyössä hänen ja muiden työntekijöiden kanssaan on ratkottu asioita. Kemijärvi: Ikäihmisten palveluissa on tosi vähäinen sosiaalityöntekijän panostus. Kuntaan on palkattu palveluneuvoja, hän tekee kolme aamupäivää viikossa ja kotikäyntejä tarpeen mukaan. Kotihoidossa on fysioterapeutti kotihoidossa. Kuntiin toivotaan tietoa siitä, mitkä ovat palvelujen vähimmäisvaateet ja mitä tarvitaan enempi. Kokoaikainen sosiaalityöntekijä tarvitaan. On erilaisia tilanteita, joissa sosiaalityöntekijän ammattitaito korostuu (esim. lainsäädäntö). Jatkuvalla parantamisen mallilla päästään tuloksiin. Onko asiakas oikeassa paikassa, jos hän on ryhmäkodissa, eikä hän pärjää siellä? Näille ikäihmisille tarkoitettuja
paikkoja pitäisi kehittää yhdessä. RAI on hyvä mittari ja se otetaan käyttöön ryhmäkotiin ensi vuoden puolella. Ranua: sosiaalityön tuleminen vanhustenhuoltoon on tervetullut. Lähiesimiehille lisätietoa siitä, milloin ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Miten järjestetään asia, jos vanhuspalveluiden yksiköihin tulee asiakkaita muista yksiköistä? Miksi erityistuki ja työpanos tätä kautta jää pois ja asiakkaat jäävät yksinomaan kotihoidon asiakkaaksi, se ei ole oikein. Rovaniemi: sosiaalityön näkyy arjessa koko ajan. Työkokous päättyi klo 14.