PERUSTURVAJOHTAJIEN, VANHUSTYÖN VASTAAVIEN JA ESIMIESTEN TYÖKOKOUS

Transkriptio

1 PERUSTURVAJOHTAJIEN, VANHUSTYÖN VASTAAVIEN JA ESIMIESTEN TYÖKOKOUS Aika KLO Paikka: Osallistujat POSKE, Rovakatu 3, Rovaniemi Rovakatu 3:ssa POSKEN tiloissa: Leila Mukkala, projektipäällikkö, SenioriKaste hanke, POSKE Saara Bitter, muistikoordinaattori, SenioriKaste henke, POSKE Anitta Mikkola, kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä, SenioriKaste hanke, POSKE Tuula Anunti, kehittäjäsosiaalityöntekijä, SenioriKaste hanke, POSKE Harri Tiuraniemi, perusturvajohtaja, Sodankylä Videoneuvotteluyhteyden kautta osallistuneet: Kittilä: perusturvajohtaja Tuulikki Louet Lehtoniemi, hoivapalvelupäällikkö Katja Hietanen Posio: vs. vanhustyön vastaava Irma Ollila Inari: avohoidon johtaja vs. Hellevi Tervo, palveluohjaaja vs Riitta Sipola Kellokumpu, laitoshoidon johtaja Jaakko Seppänen, vanhusneuvoston puheenjohtaja 1. Ennaltaehkäisevä työ Riihimäellä Muistikoordinaattori Saara Bitterin esitys Kittilä: Vanhuspalvelusuunnitelma on hyväksytty. Kunnassa järjestetään ikäihmisille päivätoimintaa, muistitoimintaa, neuvolatoimintaa ja muistipolku on laadittu. Järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa tehdään jonkin verran yhteistyötä. Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen on Kittilässä yksi tavoite. Yhteistä linjausta haetaan. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä ei ole tehty, ne ovat suunnitelmissa ja asia on kirjattu vanhussuunnitelmaan. 80 vuotta on se ikä, jolloin palveluntarvetta alkaa löytyä. Muisti ja kotiutushoitajan voisi aloittaa ennaltaehkäisevät kotikäynnit. Ikäneuvola toimii, 65 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus vapaaehtoiseen terveystarkastukseen. Terveystarkastukset ovat olleet hyvin suosittuja. Omaishoitajien terveystarkastukset aloitetaan seuraavassa askeleessa. Yhteistyötä kotihoidon kanssa ja aikuisneuvolan kanssa mietitään. Posio: Posiolla on seniorineuvola. Yli 65 vuotiaat ovat voineet hakeutua vapaaehtoisesti vastaanotolle. 75 vuotiaat kutsutaan tarkastuksiin ja heille annetaan ohjeistusta terveellisiin elämäntapoihin. Heille tehdään seuranta 78 vuoden iässä ja katsotaan miten ohjeistukset ovat vaikuttaneet. Muistiasiakkaiden ja omaisten luona ei ehditä käymään kotona. Kun todetaan uusi muistisairas, kehitetään mallia, että kotisairaanhoitaja yhtyisi tähän mukaan (seuranta). Omaishoitajille suunnitellaan terveystarkastuksia. Tilanne tällä hetkellä huono,

2 seniorineuvolan terveydenhoitaja on ollut pitkään pois. Yt neuvotteluja tulossa, yksi terveydenhoitajan virka lakkautetaan. Muistisairaille on erilaisia kerhoja, kuntosaliohjausta ja allasjumppaa. Inari: 75 vuotiaille tehdään haastatteluja. Ikäihminen toimijana hankkeen lomakkeet on muokattu kunnan käyttöön. Vanhusneuvola on, muistihoitaja on. Päiväpalvelutoimintaa on kehitetty. Eläkeläisten yhdistyksissä käydään jakamassa tietoa, siellä on runsas ja monipuolinen keskustelu. Kansalaisopisto on peräkylille hirveän tärkeä. Ikääntyvien yliopisto. Liikuntatoimi on yksi toimijoista, uimahalleissa alennetut liput eläkeläisille. Eläkeläisyhdistyksiltä ei peritä vuokratuloja toiminnasta. Sami Soster ry:llä on omia kulttuurilähtöisiä toimintoja. Kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä ja kehitetään aktiviteetteja lisääviä toimintoja. Sodankylä: Toiminnan sisällön vaikuttavuuteen tulee kiinnittää huomiota, ettei keskitytä vain innovoimaan ja luomaan uutta. Jos luodaan uutta ja jalkautetaan, sillä täytyy olla vaikuttavuutta. Resurssit tulevat ohjaamaan ja siksi pitää ratkaista mihin kannattaa käyttää jo olemassa olevia resursseja. Seniorineuvola toimintaa on ollut eri ikäisille, ikäihmisten tarkastamien vie resursseja ja mikä on tarkastuksen tarkoitus? Yhteiset tapaamiset ovat yksi keino saada eläkeläisiä kokoontumaan, niitäkin jotka eivät ole palvelujen piirissä ja näissä saadaan annettua tietoa palveluista. Eläköitymässä olevat ovat nyt joukko joka saattaa tipahtaa tyhjän päälle, jos heillä ei ole harrastuksia ja jos sosiaalinen verkosto on rakentunut työn ympärille. Miten saadaan tämä joukko aktivoitumaan ja pitämään huolta itsestä? Tämä on kohderyhmä, jota kannattaa miettiä. Ikäihmisten terveystarkastukset 67 vuotiaille (aloitettu Pakaste2 aikana). Hyvinvointia edistävän kotikäynnin mallia toteutetaan 80 vuotta täyttäville (Ikäihminen toimijana hankkeessa luodun mallin mukaan). Ensin kotikäyntejä tehtiin niille, jotka eivät olleet palvelujen piirissä. Mukavia kotikäyntejä, mutta ne eivät tuottaneet jatkotoimenpiteitä. Kotikäyntien myötä löytyivät yksinasuvat sivukylien ikäihmiset ja nyt kotikäynnit tehdään sivukylillä yksin asuvien 80 vuotiaiden luo. Kuntaliiton haastattelulomake on kotikäyntien runkona. Vuosi sitten on aloitettu hyvinvoinnin mallin rakentaminen. Mallissa tehdään näkyväksi, missä vaiheessa toimijat tulevat mukaan prosessiin. Työeläkejärjestöjen tilaisuuden yhteyteen suunnitellaan messutapahtumaa, jossa kerrotaan ennaltaehkäisevässä mielessä kunnan palveluista. Kunnassa hyvä kuntosali, joka on suunniteltu ikäihmisille ja jonka toiminta on pääasiassa vertaisohjaajien vetämää. Muistisairaille on muistikuntoutusryhmä. Taukopirtin päiväpalvelut. Mitä voidaan toteuttaa vapaaehtoisvoimin? Kolmas sektori on otettava kiinteästi toimintaan mukaan. Mietittäväksi tulee, mitä kolmas sektori voi tarjota kunnalle ja päinvastoin. Omatoimisuuden kehittäminen, työkalut ja keinot tähän. Tiedottamisen merkitys, kehitettävää on. Helposti löydettävää tietoa pitäisi olla.

3 Projektipäällikkö Leila Mukkalan esitys SenioriKaste Lapin toiminnallinen kokonaisuus Kittilä: Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa olisi jatkossa erityisen tärkeää. Toimintaan täytyisi olla kunnan puolelta koordinaattori. Asiakkaiden kanssa tekemisissä olevilla tulisi olla tietoa. Vanhusneuvoston kautta yhteistyö kuntaan alkaa parantua. Vanhusneuvosto on erinomainen juttu, jonka kautta asioita saadaan eteenpäin. Mikä olisi vanhusneuvoston rooli yhdistysten kanssa toimimisessa? Alueellinen vanhusneuvoston järjestämiseen kaivataan vinkkejä. Ketä ovat toimijat vanhusneuvostoissa? Vanhusneuvostot kokoontuivat säännöllisin väliajoin, käyneet läpi vanhussuunnitelmia. Vanhusneuvostojen yhteisiä kokoontumisajoja ja alueellista yhteistyötä tulisi kehittää sekä yhteistä kouluttautumista. Yhteiset kokoontumiset ja yhteiset ajatukset kantavat hedelmää. Toimintamalli siihen, millä lailla yhteistyötä kehitetään ja siihen yhdistysten edustajia mukana. Inari: Vanhusneuvoston kannalta kokoontumisajot olisivat hyvä asia. Inarin ja Sodankylän vanhusneuvostot ovat tavanneet sekä Sodankylässä että Inarissa. Positiivisia tapaamisia olleet ja ideoita on saatu molemmin puolin. Tapaamisia voitaisiin jatkaa. Utsjoella ei ollut vielä vanhusneuvostoa näiden tapaamisten ajankohtana. Jos vanhusneuvostoja vastuutetaan, niin tarvitaan myös resursseja. Etsivän vanhustyön kannalta vanhusneuvostot ovat avainasemassa, koska heille puhutaan helpommin, kuin kunnan viranhaltijoille. Tätä toimintaa voitaisiin kehittää huomattavasti eteenpäin. Vanhuspalvelulaissa huolestuttaa se, että ylätasolla (ministeriö) tehdään keskenään ristiriitaisia päätöksiä, joiden kokonaisvaikutuksia ei tiedä kukaan. Vanhuspuolella pitäisi päästä samanlaiseen järjestelmään, kun lasten asioissa. Ministeriöitten päätösten vaikutukset pitäisi saada selvitettyä. Kunta tekee suunnitelmia ja ministeriö tekee leikkauksia. Opintokerholaki muuttuu ja valtionapuja ei enää saada. Tämä toiminta on kattanut paljon eläkeläisten kerhoja. Elinikäinen oppiminen vanhuuden hyvinvoinnin rakentajana on tärkeä asia. Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työ edellyttää sitä, että ministeriö kertoo, mitä sen päätökset tarkoittavat jatkossa. Posio: Vanhusneuvosto toimii ja oli mukana vanhussuunnitelman teossa aktiivisesti. Eläkeläisjärjestöt ovat toiminnoissa mukana aktiivisesti. Pienessä kunnassa kolmannen sektorin osanottajia on hyvin vähän ja nuoria on vaikea saada mukaan. Kansalaisopistot ovat tärkeitä sivukylille. Osallistumismatkat ovat pitkiä, ollaan huolissaan niistä ikäihmisistä, jotka asuvat pitkien matkojen päässä itsekseen. Velvoitteita tulee koko ajan ja kuitenkin vain supistetaan. Pakollisia juttuja ei kohta pystytä järjestämään. 65 vuotiaat nyt eläkkeelle jääneet ovat hyväkuntoisia. Sivukylillä ei ole enää kokoontumispaikkoja, koulut myyty ja sivukyliltä keskukseen on kulkuongelmia. Keskustassa olevat ihmiset saavat ja löytävät toimintaa. Sodankylä: Pitäisi löytää keinoja miten aktivoida järjestöjä, vanhusneuvostoja ja muita toimijoita. Vanhustenkotiyhdistys on ollut kunnassa äärimmäisen aktiivinen vuosikymmeniä

4 ja toteuttanut vuosia erilaisia hankkeita. Hankkeen tavoitteena on ollut etsiä keinoja, millä ikäihmiset voi asua kotona pidempään. Ohjausryhmässä on ollut aina kunnan edustajia ja tämä on suora linkki kunnan ja järjestöjen välillä. Hankkeiden tuotokset on saatu vietyä toiminnaksi. Kyläkerhot siirtyivät kansalaisopiston vetämäksi. Ennaltaehkäisevät palvelut? Ne eivät kiinnosta ikäihmisiä. Ikäihmiset ovat kaukana palvelumaailmasta, vaikea löytää keinoja ja tapoja millä saadaan ikäihmiset toimimaan eri tavalla. Tulevaisuudessa ennaltaehkäisevä toiminta tulee siirtymään enemmän kolmannen sektorin varaan. Mikä tässä kehityksessä kunnan rooli ja mikä järjestöjen rooli, tätä on mietittävä vielä. Projektipäällikkö Leila Mukkalan kysymys: Mikä voisi olla Ikäosaamiskeskuksen rooli vapaaehtoistyön koordinoijana? Kittilä: Ikäosaamiskeskuksessa olisi hyvä olla henkilö, joka koordinoisi yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Olisiko sinne jotenkin kytkettävissä koulutus ja informointi keskitetymmin. Inari: Viranomaisen ei pitäisi ruveta asiantuntijaksi järjestökenttään. Pahimmillaan tilanne menee niin, että viranomainen rajoittaa päätöksillään toimintaa. Järjestötyö on rakennettava avoimessa yhteistyössä, voisiko järjestötoimijoiden sijoituspaikkana olla Ikäosaamiskeskus. Rovaniemellä on enemmän resursseja, pilotointi siellä. Vanhuspalvelulaki on velvoittava. ikäihmiset ja vanhusjärjestöjen edustajat eivät voi olla vastuullisina vapaaehtoistoimintaa pyörittämässä (ovat jo vuotiaita). Vanhusneuvostojen kautta pystyy tavoittamaan eläkejärjestöjä. Sodankylä: Jos viranhaltijana lähtee liikaa ohjaamaan vapaaehtoistoimintaa, niin toiminta kaatuu. Ylhäältäpäin ohjaaminen ei ole hyvä asia. Järjestöissä on tarvetta järjestötoiminnan vahvistamiseen ja sen täytyy lähteä järjestöjen sisältä. Järjestökeskukset ovat hyvin paikkoja asiaan ja järjestöjen välisen vuorovaikutuksen tiivistämiseen. Järjestömarkkinat kokoaa kaikki järjestöt saman pihan ja katon alle ja siellä vaihdetaan ajatuksia. Vanhusneuvoston rooli, lähtökohdat vanhusneuvostoilla ovat erilaiset. Kuinka selkeä kuva vanhusneuvostoilla on tällä hetkellä omasta toiminnastaan? Onko vanhusneuvostojen toiminta ajatus keskittynyt liikaa omaa toimintaa ja tavoitteita rajaavaksi. Onko se liikaa palvelukeskeisesti ajatteleva ja jääkö se liikaa siihen? Vanhusneuvostojen seminaarit ja keskeiset tapaamiset olisivat hyviä. Niihin ohjelmaa, verkostoitumista ja toiminnan sisältöjen kehittämistä. Ikäosaamiskeskuksen roolista ei vielä tiedä, miten se voisi tukea järjestötoimintaa tässä kohtaa. Inari: Onko vanhusneuvostoille annettu riittävästi resursseja toteuttaa sen tehtävää? Tarkkaan laskettua budjettia ei ole vanhusneuvostolle. Kuluja tulee työkokouksiin osallistumisesta ja kulut on luvattu maksaa kunnasta, joten tältä osin ei ole ongelmia.

5 Kemijärven terveiset työkokoukseen sähköpostin välityksellä: Ennaltaehkäiseviin ikääntyvien palveluihin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota esim. kirjasto auto toiminta/ terveydenhoitajan tekemään ennaltaehkäisevää työtä vaikka 2 x viikossa asiakasvastaanotto kirjastoautossa aikataulutettuna. itsehoidon kehittäminen / kuntalaisille erilaisia tilaisuuksia itsehoitoon liittyen esim. hammashoito, liikunta, ruokavalio asiat tai muu harrastukseen liittyvä. kolmas sektori enemmän mukaan toimintaa kehittämään ja tuottamaan. asukastilaisuudet tai kansalaisraadit asiakkaiden oman näkemyksen huomiointi palveluja kehitettäessä Kittilä: Sivukylillä on aikuisvastaanotot. Ei mitenkään huono ajatus hyödyntää liikkuvia palveluja. Inari: Kirjastoauto hoitaa esim. ennakkoäänestyksiä. Vuodelle 2017 suunnitteilla monipalveluauto ja sen palveluja yritetään nyt kartoittaa ja siitä yritetään kehittää mahdollisimmantoimiva ja monipuolinen palveluauto. Esim. Itäsuomessa, Tampereella toimii palveluauto. Sodankylä: Kunnassa on mietitty liikkuvia palveluja ennekin. Mikäli ne keskittyvät pelkästään terveyspalveluihin, niin toiminta jää tehottomaksi ja palveluvolyymi jää pieneksi. Mitä muuta autossa voisi olla? Jatkuvana toimintana ei ehkä toimi kunnassa. Sivukylillä vastaanottotoimintaa tarjotaan sen mukaan, miten lääkäreitä on käytettävissä. Myös kouluterveydenhoitaja ja terveydenhoitaja tekevät sivukylillä vastaanottoja. Kunnassa uusi kirjastoauto josta löytyy myös apteekki ja se vastaa äänestyksistä. Palveluauton pitäisi tarjota palveluja kaikille, ei pelkästään ikäihmisille. Työkokous päättyi klo 15:00