Opinnollistaminen nuorten työpajatoiminnassa ja ammatillisen koulutuksen reformi Elise Virnes 17.5.2016
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassa Kymmenen vuoden tavoitteet (10 20 vuotta) Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet (3 4 vuotta) Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Kärkihankkeet 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Miksi reformi tarvitaan? Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Vähemmällä tehtävä enemmän Vaikuttavuus- ja tehokkuusloikka (= uudet ajattelu- ja toimintatavat)
Mitä tavoitellaan? Vaikuttavampaa, nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin työuran eri vaiheissa ja rakennemuutostilanteissa Siirtymistä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen - osaamistarpeet osaamisen kehittämisen lähtökohtana Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämispolkuja Tehokkaampia ja laadukkaampia osaamisen kehittämisprosesseja Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa työelämäyhteistyötä Vahvaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus, laatu
Ammatillisen koulutuksen reformi Tavoitteena on parantaa työmarkkinoille tulevien sekä siellä jo olevien osaamisen kehittämistä työelämän vaatimusten mukaisesti. Uudistus valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja se tulee voimaan v. 2018. Ammatillisen koulutuksen reformissa: Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä, mm. yhdistetään lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta yhdeksi laiksi, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriöön, ml. tutkintoon johtava työvoimapoliittinen koulutus. Yhtenäistetään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjaus: yhdistetään ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen sekä työvoimakoulutuksen rahoitusjärjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi. Rahoitus budjettiperustaiseksi v. 2018 alkaen (eli luovutaan kustannuspohjista). Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan sääntelyä. Rahoitus koostuu jatkossa perus-, suoristus- ja vaikuttavuusrahoituksesta sekä strategiarahoituksesta. 6
Ammatillisen koulutuksen reformi, jatkuu Uudistetaan ammatillista tutkintojärjestelmää laaja-alaistamalla tutkintoja ja vähentämällä niiden määrää sekä keventämällä sääntelyä ja hallintoa. Jatkossa yksi näyttöperusteinen tutkinnon suorittamistapa, joka on riippumaton osaamisen hankkimistavasta. Uudistetaan opiskelijavalintoja ja hakupalveluja. Yhteishakua täydennetään jatkuvalla haulla. Käynnistetään järjestäjärakenteen kehittämisohjelma: uudistetaan järjestäjärakenteita ja toimintaprosesseja vapaaehtoisuuden pohjalta. Tavoitteena on turvata järjestäjäverkon palvelukyky ja alueellinen kattavuus. Kehitetään ja digitalisoidaan koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä. Käynnistetään kehittämisohjelma, jonka tavoitteena ovat osaamisperusteiset ja asiakaslähtöiset toimintaprosessit ja keventynyt hallinto. Lisätään ja monipuolistetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja erityisesti nuorten oppisopimuskoulutusta mm. keventämällä sen hallintoa sekä parannetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun laatua. Otetaan käyttöön koulutussopimusmalli, selvityshenkilöiden ehdotus: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2016/liitteet/okm8.pdf?lang=fi. Parannetaan työttömien koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen työelämävastaavuutta, yhteistyötä ja synergiaa. Kehitetään ja otetaan käyttöön digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä sekä vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista. 7
Reformin aikataulu Reformin seurantaryhmä toiminnassa (edustettuina 35 tahoa) Rakenteellisen kehittämisen ohjelmaa ja muita kehittämishankkeita (mm. tulosohjauspilotit) valmistellaan -> käynnistyvät kevään aikana Rahoitusuudistuksen 1. vaiheen säädösmuutokset koskien vuoden 2017 säästöjä viimeistään vuoden 2017 TA-esityksen yhtyeessä (syksy 2016). Toiminta- ja rahoituslakiesitykset lausuntokierrokselle marraskuussa 2016 Toimintalaki- ja rahoituslaki HE:t Eduskunnalle tammikuussa 2017 Uusien järjestämislupien valmistelu käynnistyy keväällä 2017 ja päätökset tehdään syyskuuhun mennessä EI yleistä hakukierrosta, vaan tehdään uusien säädösten pohjalta. Asetusten valmistelu käynnistyy helmikuussa 2017 ja valmistuu kesäkuussa Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1.1.2018 8
Tutkintojärjestelmä Työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastataan tutkintojärjestelmän puitteissa (tutkinnot ja tutkinnon osat) sekä ei-tutkintotavoitteisilla osaamiskokonaisuuksilla Valmentavilla koulutuskokonaisuuksilla tuetaan nopeaa siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen Tutkintojärjestelmään kuuluu kolme tutkintotyyppiä: ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot - tutkinnot ovat osaamisperusteisia.
Tutkintojärjestelmä jatkuu.. Ammatillisten tutkintojen, erityisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrää vähennetään yhdistämällä niitä laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkinnot rakennetaan siten, että ne mahdollistavat erikoistumisen työelämän tarpeiden mukaisesti. Kaikille ammatillisille tutkinnoille luodaan yhtenäiset mitoitusperusteet. Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa on käytössä osaamispisteet samassa aikataulussa tutkintojen uudistamisen kanssa (viimeistään 1.1.2019 alkaen). Työelämän ohjausryhmän esitykset ammatti- ja erikoisammattitutkintojen mitoitukseksi valmistuvat keväällä 2016.
.. jatkuu.. Tutkinnoille määritellään muodostumissäännöt, jotka mahdollistavat tutkinnon osien joustavan yhdistelyn työelämän tarpeiden mukaisesti. Yhteiset tutkinnon osat ovat kaikille pakollisia ammatillista perustutkintoa suorittaville opiskelijoille. - henkilökohtaistamisen yhteydessä arvioidaan, tunnistetaan ja tunnustetaan mahdollinen aiempi osaaminen - kohtuullisuusharkinta - osaamispisteiden määrä vakio!
Työelämän osallistuminen Tutkintojärjestelmää, tutkintorakennetta ja tutkintojen perusteita kehitetään yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Vahvistetaan työ- ja elinkeinoelämän roolia osaamisen hankkimisessa (työpaikalla tapahtuva oppiminen) osaamisen arvioinnissa (näytöt) sekä osaamisen hankkimisen, osoittamisen ja arvioinnin suunnittelussa.
Tarvitaan sekä ajattelutavan että toiminnan muutosta Opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön Opetus(aika)keskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja opiskelijalähtöiseen ajatteluun oppimistulokset Määrällisestä ja ajalla mitattavasta suorittamisesta osaamisen kerryttämiseen Ryhmille tarjottavasta standardiannoksesta yksilölliset valinnat mahdollistavaan seisovaan pöytään Kaikki kurssille varmuuden vuoksi -ajattelusta aitoon osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen (kertyneen osaamisen dokumentointi tärkeää) ja henkilökohtaisiin polkuihin Alituisesta arvioimisesta osaamisen kertymisen ja opiskelijan vahvuuksien tukemiseen sekä ammattitaidon olemassaolon ja laadun varmistamiseen Erilaiset oppimisympäristöt ja opetusteknologian mahdollisuudet käyttöön, liikkuvuus tavaksi hankkia osaamista ja osaamispisteitä
Osaamisen osoittaminen ja arviointi Siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto. Koulutuksessa keskitytään henkilökohtaistamisprosessissa määritellyn osaamistavoitteen saavuttamiseksi puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaaminen osoitetaan kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa yhdenmukaisella tavalla näyttämällä se pääsääntöisesti työelämässä käytännön työtilanteissa. Otetaan kaikessa ammatillisessa koulutuksessa käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen asiakkaille. Säädetään osaamisen tunnustaminen koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi.
Osaamisen osoittaminen.. Henkilökohtaistamisprosessissa - valitaan opiskelijalle soveltuva tutkinto, tutkinnon osat tai muut osaamiskokonaisuudet, - tunnistetaan ja tunnustetaan olemassa oleva osaaminen, - suunnitellaan tarvittavan osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen ja arviointi sekä - tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet, - laaditaan jatkosuunnitelma - ja arvioidaan henkilökohtaistamisprosessin toimivuutta prosessin parantamiseksi.
Olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, puuttuvan/tarvittavan osaamisen kartoittaminen Osaamisen olemassaolon ja laadun varmistaminen (ml. osaamisen tunnustaminen) osaamisperusteisuus asiakaslähtöisyys Yksilölliset, joustavat opintopolut, tarvittavaan osaamiseen keskittyminen
Osaamisen osoittaminen.. Osaamisen arvioinnista vastaavat työelämän ja koulutuksen järjestäjän edustajat yhdessä. Opiskelijalle varataan mahdollisuus itsearviointiin. Arvioijille ei aseteta muodollisia kelpoisuusvaatimuksia, mutta heillä tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin.
Tutkinnon myöntäminen (= osaamisen todentaminen) ja tutkintojen järjestämisen laatu Tutkinnon osa on suoritettu, kun sen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen tunnustamisella. Tutkinto on suoritettu, kun kaikki siihen tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on hyväksytysti suoritettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen koulutuksen järjestämislupa oikeuttaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämiseen siinä mainituissa tutkinnoissa. Järjestämislupa oikeuttaa tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen hankkimisen järjestämiseen, osaamisen osoittamisen (näyttöjen) järjestämiseen ja tutkinnon myöntämiseen. Koulutuksen järjestäjä antaa ja allekirjoittaa tutkintotodistuksen (kun kaikki tutkintoon tutkinnon perusteiden mukaan kuuluvat osat on suoritettu hyväksytysti) ja todistukset suoritetuista tutkinnon osista (kun tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on osoitettu hyväksytysti) sekä muut tarvittavat todistukset ja niiden liitteet.
Työpajat ja reformin tavoitteet joustavuus, yksilöllinen opintopolku vaihtoehtoisia ja erilaisia oppimisympäristöjä tuettu ja turvallinen matalan kynnyksen työpaikka / työssäoppimisen paikka työvaltainen oppimisympäristö osalle opiskelijoista työpajalta ammatillisiin opintoihin siirtyminen
Lähtökohtia yhteistyölle osaamista voi hankkia joka paikassa osaamisen tunnustaa ja todentaa koulutuksen järjestäjä ja näyttötutkinnon järjestäjä kertynyt osaaminen oltava dokumentoitu huolellisesti (oman osaamisen dokumentointi oppimisprosessi myös asiakkaalle) monipuolisia ja erilaisille opiskelijoille sopivia oppimisympäristöjä tarvitaan vältettävä päällekkäistä toimintaa ja kehitettävä omia vahvuuksia sekä toiminnan laatua
Käynnissä kaksi yhteistyöhanketta Sakky ja Varia hankkeissa kehitetään: malleja ja käytäntöjä työpajoille työssäoppimispaikkana ja työvaltaisempana oppimisympäristönä toimimiseen monipuolistetaan työpajoja oppimisympäristöinä ja koulutuksen järjestäjien oppimisympäristöjen valikoimaa kehitetään kertyneen osaamisen dokumentointia ja käytäntöjä sen hyödyntämiseen kehitetään malleja siirtymiseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen yhteistä laadunvarmistusta lisäarvoa, jota työpaja tuottaa ja josta koulutuksen järjestäjä on valmis maksamaan xx euroa
KIITOS!