Tarkastusraportti
1 Sisällysluettelo 1 TEHTÄVÄ... 2 1.1 Tilaaja... 2 1.2 Toimittaja... 2 2 YLEISET HAVAINNOT... 3 3 SILTAKOHTAISET HAVAINNOT... 3 3.1 Jokisuuntien silta... 4 3.2 Honkamäntien alikulkukäytävä... 9 3.3 Niittytien alikulkukäytävä...13 3.4 Harjamäentien alikulkukäytävä.17 3.5 Patakukkulan latusilta.22 3.6 Ahmon urheilualueen latusilta..25 3.7 Siilinjoen kuntopolun silta.30 4 YHTEENVETO 33 Liitteet: Liite 1: Siilinjoen kuntopolun sillan kantavuuslaskelma
2 1 TEHTÄVÄ Tarkastusten tavoitteena oli selvittää sillaston nykyinen kunto, kartoittaa mahdolliset vauriot ja arvioida korjaustarpeiden kiireellisyys. Maastotarkastukset tehtiin 6.10.2016 silmämääräisenä tarkastuksena (yleistarkastus). Yleistarkastukset suoritettiin Liikenneviraston Sillantarkastuskäsikirjan mukaisesti Tarkastuksessa silloista selvitettiin päämitat, teräsrakenteista putkisilloista mitattiin pinnoitepaksuudet ja puusilloista otettiin kasvukairanäytteet Sillantarkastuskäsikirjan ohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa ei ollut käytössä siltojen alkuperäisiä suunnitelmia tai muita mittatietoja. Tarkastuksen suoritti Marko Savolainen Rambollista. 1.1 Tilaaja Siilinjärven kunta Tekniset palvelut Sivistyspalvelut/ Liikunta Isohaarantie 6 PL 5, Kasurilantie 1 70801 SIILINJÄRVI 70801 SIILINJÄRVI Tilaajan yhteyshenkilöt: Markku Heikkinen Timo Hyötyläinen p. 044 740 1525 p. 044 740 1314 1.2 Toimittaja Ramboll Finland Oy Tarkastajan yhteystiedot: Marko Savolainen Ramboll Finland Oy Kirjastokatu 4 70100 KUOPIO p. 040 515 7250
3 2 YLEISET HAVAINNOT Tärkeimmät liikenneturvallisuuteen vaikuttavat vauriot olivat puutteelliset kaiteet, jotka eivät täytä nykyajan kaidevaatimuksia eivätkä näin kestä törmäystä onnettomuustilanteissa. Lisäksi suojaverkkojen puuttumiset aiheuttavat vaaraa alittaville kevyen liikenteen väylän käyttäville. Siltojen pengerkaiteet ovat pääsääntöisesti riittämättömät eikä niihin ole rakennettu minkäänlaisia siirtymärakenteita johdemateriaalien jäykkyyserojen tasaamiseksi. Siilinjoen kuntopolun sillalla on kantavuusongelma, jonka kapasiteetti ylittyy jo pelkällä omalla painolla ja täydellä lumikuormalla. Silta tulee asettaa käyttökieltoon ja uusia mahdollisimman nopeasti. Säilyvyyteen vaikuttavista seikoista tärkeimpänä voidaan pitää rakenteiden vuosittaisien puhdistusten laiminlyöntiä, joka ilmenee lahottajakasvustona puusilloilla ja epäpuhtauksien aiheuttamana kosteusrasituksena laakeritasoilla. Puusiltojen kosteusrasitetuissa yläpinnoissa oli koputtelu- ja piikkitesteillä pehmeyttä jo havaittavissa. Teräsputkisiltojen mitatut sinkkikerroksien paksuudet olivat ohuet, mutta varsinaisia ruostevaurioita ei ole vielä näkyvissä. Ahmon urheilualueen latusillasta puuttuu alikulkukorkeutta rajoittava liikennemerkki ja alittavan väylän ajoneuvoliikennettä ohjaavat tiekaiteet, jonka takia pääkannattajiin on jo törmätty. 3 SILTAKOHTAISET HAVAINNOT Silmämääräisen tarkastuksen lisäksi silloilla tehtiin mittauksia mittanauhalla ja laser-etäisyysmittarilla, joilla selvitettiin siltojen päämitat. Teräsrakenteisista putkisilloista tutkittiin pinnoitepaksuuksia Elcometer- 456 pinnoitemittarilla. Puusiltojen lahovaurioiden syvyyttä tutkittiin pistemäisesti kasvukairanäytteillä oletetuista pahimmista kohdista ja laajuutta piikkitestillä sekä varasaralla koputtelemalla.
4 3.1 Jokisuuntien silta Silta on tyypiltään 2-aukkoinen puinen palkkisilta ja se ylittää Siilinjoen Jokisuuntien ja Pajutien risteysalueella. Kadulla on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Sillan alusrakenteet ovat teräbetonirakenteiset ja ne on oletettavasti perustettu joko suoraan maanvaraisesti tai puupaaluilla pohjamaan varaan. Sillan ominaistietoja: jännemitat hyödyllinen leveys 5,9 + 4,9 m 4,83 + 0,98 m (ajorata + kl, kaiteiden välit) Sillalle on asennettu 3 t painorajoitus ja läpiajoa estävät puomit. Sillan pääkannattajina ovat puupalkit 11 kpl f240 260 mm k450. Pääkannattajien päällä on poikkikannattajat BxH= 100x100 mm k125 ja kulutuslankutuksena on kalanruotokuvioon lappeelleen naulattu BxH= 100x40 mm. Sillalla on puiset kaiteet, jotka jatkuvat Pajutien reunassa metallisena tiekaiteena. Sillan oikeassa reunassa on kaapelin suojakouru. Yleiskuva sillalle saavuttaessa
5 Yleiskuva vasemmalta (alavirran) puolelta Yleiskuva sillan alta Siltaa on jossain vaiheessa levennetty kapealla kevyen liikenteen kaistalla. Sillan kalanruotokuvioon naulattu kulutuskerros on uusittu 2000-luvun alkupuolella ja siitä parin vuoden viiveellä tulopenger päällystetty urheilukentän puolelta sekä asennettu läpiajoa estävät puomit.
6 Tarkastuksen havainnot - Alusrakenteissa on normaalia virtauksen aiheuttamaa lievää kulumista ja laakeritasoilla epäpuhtauksia. - Välituen kulmassa on yksi ruosteinen teräs jäänyt pintaan, mutta se ei ole aiheuttanut lohkeamia. - Urheilukentän puoleisen maatuen otsamuurissa on n. 0,6 m pitkä laakeritasolta vinosti ylöspäin suuntautuva halkeama ja oletettavasti se menee koko ohuen otsamuurin läpi (kuva 1). - Pajutien puoleisen maatuen etumuurissa on n.2 mm leveä ja 1,2 m pitkä halkeama, joka on syntynyt ilmeisesti ennen painorajoituksen ja läpiajoliikenteen rajoittamista (kuva 2). - Ulommaisessa pääkannattajapalkissa on kasvukairanäytteen perusteella pintalahoa n.20 25 mm ja pinnalla näkyy lahottajasienikasvustoa (kuva 3). Kannen alla olevat sisemmät palkit ovat kovempia. - Poikkikannattajien päät ovat hiukan pehmenneet, mutta muuten ne ovat kunnossa. - Kulutuslankutus on pahoin ravistunut ja naulojen kannat törröttävät koholla. Lankutuksen kuluminen johtuu aikaisemmasta ajoneuvoliikenteestä ja päällysteen puuttumisesta urheilukentän puoleiselta tulopenkereeltä (kuva 4). - Päällysteen ja puurakenteen välisiä elastisia kumibitumisaumoja ei ole tehty. - Kaiteissa ja suisteparruissa on pieniä kunnossapitokaluston aiheuttamia kulumisjälkiä. Korkeiden kaiteiden viisteet ovat osin irronneet ja Pajutien viereinen pengerkaide on riittämätön suistumistilanteissa (kuva 5). Pengerkaiteet puutuvat muilta osin. - Ajonestopuomien muovikuoret ovat lohkeilleet (kuva 6). Johtopäätökset ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Silta tulisi korjata 1 vuoden kuluessa ja korjaukseen tulisi sisällyttää ainakin seuraavat toimenpiteet: - Alueella kulkee paljon ala-asteikäisiä koululaisia ja Siilinjoessa on keväisin kova virtaama, jonka takia Pajutien puoleinen pengerkaide tulisi uusia yhdistettynä tie- ja kevyenliikenteen kaiteena ja yhdistää sillan kaiteeseen. - Pyöräilijöiden liikenneturvallisuuden takia tulisi korkeiden kaiteiden viisteet uusia ja puuttuvat pengerkaiteet rakentaa. Myös kaiteiden uusimista kokonaan metallisina tulisi harkita. - Kulutuslankutus tulisi uusia kohonneiden naulojen takia, sillä niiden aiheuttamista vaurioista saattaa aiheutua jatkossa korvauspyyntöjä. - Ajonestopuomit tulisi kunnostaa tai uusia. - Alusrakenteiden halkeamien sementti-injektointia/paikkaamista voidaan harkita kannen kulutuslankutuksen uusimisen yhteydessä. Näiden korjausten karkea kustannusarvio on 20 000 (alv 0).
7 Kuvat: Kuva 1, otsamuurin halkeama. Kuva 2, etumuurin halkeama. Kuva 3, uloimman palkkien lahottajasienikasvustoa.
8 Kuva 4, pahoin ravistunut kulutuslankutus. Kuva 5, puutteelliset kaiteet. Kuva 6, murtunut ajonestopuomi.
9 3.2 Honkamäntien alikulkukäytävä Silta on tyypiltään kierresaumattu pyöreä putkisilta ja se ylittää kevyen liikenteen väylän Honkamäentiellä, Runkopolun ja Latvapolun välisellä katuosuudella. Kadulla on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Sillan ominaistietoja: vapaa-aukko alikulkukorkeus hyödyllinen leveys 3,52 m n.2,59 m 14,45 m (kaiteiden väli) Kevyen liikenteen väylän puollella on kevyt putkikaide varustettuna matalalla suojaverkolla ja ajoradan puolelle matalakaide sekä lyhyet pengerkaiteen pätkät. Sillan reunoilla, molemmin puolin, on n.500 mm korkeat tukimuurit, joihin kaiteet on kiinnitetty uppokiinnityksellä. Kevyen liikenteen puoleista tukimuuria on korotettu päällekkäin asetetuilla lankuilla HxB= 2 kpl 125x50 mm. Putken päissä on kumiset reunanauhat. Siltaa ei ole valaistu. Yleiskuva Nilsiäntien (kt72) suunnasta saavuttaessa
10 Yleiskuva oikealta puolelta Yleiskuva sillan alta Tarkastuksen havainnot - Teräsputkesta mitatut sinkkikalvon paksuudet vaihtelivat 18-42 mm. Puutteellisesta sinkityksestä huolimatta putkessa ei ollut ruostevaurioita muuta, kuin yksittäisien pulttien kannoissa. - Sillassa on paljon ilkivallasta johtuvia töherryksiä n.30 m² (kuva 1). - Tukimuureissa on työvirheistä johtuvia merkittäviä harvavaluja n.3 m² (kuva 2) ja pakkasrapautumia n.1 m² (kuva 3). - Kevyen liikenteen puoleinen putkikaide on täysin riittämätön törmäystilanteissa (kuva 4). Kadun ja kevyen liikenteen väylän välissä on n.4 m leveä viherkaista, joka antaa osaltaan suojaa kaiteelle. - Ajoradan puoleisen matalankaiteen johde on jäänyt alhaalle n.250 mm (kuva 5) parannustöiden jälkeen ja kaiteesta puuttuu suojaverkko, joka estää aurauslumen tippumista kevyen liikenteen väylälle. Nykyisten kaideohjeiden mukaan sillalla tulisi olla aina korkeat sillankaiteet, kun kaide on kiinnitetty sillan reunapalkkiin tai muuhun kiinteään rakenteeseen.
11 Johtopäätökset ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Silta tulisi korjata 3 vuoden kuluessa ja korjaukseen tulisi sisällyttää ainakin seuraavat toimenpiteet: - Tukimuurien vaurioiden paikkaukset ja korotus n.350 mm reunapalkkirakenteena, johon kaiteet kiinnitetään pulttikiinnityksellä. - Kaiteiden uusiminen - Pengerkaiteiden uusiminen huomioiden kaiteiden siirtymärakenteet. - Töherrysten puhdistaminen. Näiden korjausten karkea kustannusarvio on 22 000 (alv 0). Kuvat: Kuva 1, töherrettyä putken pintaa. Kuva 2, työvirheestä johtuvaa harvavalua.
12 Kuva 3, betonin pakkasrapautumaa. Kuva 4, putkikaiteen heppoinen kiinnitys. Kuva 5, matalalle jäänyt tiekaiteen johde.
13 3.3 Niittytien alikulkukäytävä Silta on tyypiltään monilevyrakenteinen pyöreä putkisilta ja se ylittää kevyen liikenteen väylän Niittytiellä, Aapontien ja Tuomaantien välisellä katuosuudella. Kadulla on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Sillan ominaistietoja: vapaa-aukko alikulkukorkeus hyödyllinen leveys 3,84 m n.2,69 m 11,99 m (kaiteiden väli) Kevyen liikenteen väylän puollella on kevyt putkikaide varustettuna matalalla suojaverkolla ja ajoradan puolella lyhyt pengerkaide. Sillassa on kaksi pintaan asennettua valaisinta. Yleiskuva Nilsiäntien (kt72) suunnasta saavuttaessa Yleiskuva vasemmalta puolelta
14 Yleiskuva sillan alta Tarkastuksen havainnot - Teräsputkesta mitatut sinkkikalvon paksuudet vaihtelivat 49-76 mm. Sinkkikerroksen paksuus on jäänyt hiukan liian ohueksi, mutta putkessa ei ollut havaittavissa muita ruostevaurioita, kuin pienessä kunnossapitokaluston aiheuttamassa raapaisukohdassa. - Sillassa on ilkivallasta johtuvia töherryksiä n.8 m² (kuva 1). - Sillan sisävalaisinten johdotukset on tuotu putkeen polttoleikkaamalla tehtyjen reikien läpi (kuva 2). Valaisinkotelot ja johdotuksen suojaputket ovat ruosteessa (kuva 3). - Sähköjohtojen suojaputket on asennettu matalalle, jossa ne ovat lisäksi alttiina ilkivallalle. - Kevyen liikenteen puoleinen putkikaide on ruosteessa ja se on täysin riittämätön törmäystilanteissa (kuva 4). Kadun ja kevyen liikenteen väylän välissä on viherkaista, joka antaa osaltaan suojaa kaiteelle. - Ajoradan puoleinen pengerkaide on liian lyhyt ja siitä puuttuu korotusosa. Johtopäätökset ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Silta tulisi korjata 3 vuoden kuluessa ja korjaukseen tulisi sisällyttää ainakin seuraavat toimenpiteet: - Pengerkaiteiden uusiminen korotettuina molemmin puolin katua huomioiden kaiteiden siirtymärakenteet. - Töherrysten puhdistaminen. - Valaistuksen uusiminen putken aallotukseen sopivilla Led-valaisimilla ja johtojen siirto lähemmän putken lakiosaa. - ruostevaurion paikkamaalaus - polttoleikkauskohtien paikkaaminen. Näiden korjausten karkea kustannusarvio on 10 000 (alv 0).
15 Kuvat: Kuva 1, töherrettyä putken pintaa. Kuva 2, johdotusten läpivientiä polttoleikkausaukosta.
16 Kuva 3, valaisinkotelon ja johdotuksen ruostumista. Kuva 4, ruostunut putkikaide.
17 3.4 Harjamäentien alikulkukäytävä Silta on tyypiltään teräbetoninen elementtirakenteinen kehäsilta ja se ylittää kevyen liikenteen väylän Harjamäentiellä juuri ennen Vesijärventien liittymää keskustasta päin saavuttaessa. Kadulla on 50 km/h nopeusrajoitus. Silta on perustettu Sementtiyhdistyksen Tobi-tyyppisuunnitelman mukaan maanvaraisesti. Sillan ominaistietoja: vapaa-aukko 4,0 m hyödyllinen leveys 8,46 m (ajojohteiden väli) alikulkukorkeus 2,95 m. Kadun reunoilla on pengerkaiteet, jotka on kiinnitetty sillan kanteen todennäköisesti tyyppisuunnitelman mukaisesti. Sillassa on kaksi pintaan asennettua valaisinta. Yleiskuva sillalle saavuttaessa
18 Yleiskuva vasemmalta puolelta Yleiskuva sillan alta Tarkastuksen havainnot - Etumuureissa, reunapalkin kulmassa ja kansielementeissä on pieniä asennuksen aikaisia lohkeamia. - Siipimuureissa on verkkohalkeilua n.16 m² (kuva 1). Halkeamien leveys on enimmillään 0,2-0,3 mm (kuva 2). - Siipimuurien päissä olevat kaarevat tukimuurielementit ovat kallistuneet hieman maanpaineen vaikutuksesta. - Kansielementtien saumoissa on halkeamia ja niistä näkyi vesivuotoa (kuva 3) sekä vesieristeen kiinnitysbitumin valumia (kuva 4). - Sillan kaiteet ovat väärän tyyppiset eivätkä ne kestä törmäystä onnettomuustilanteessa (kuva 5). Lisäksi kaiteista puuttuu suojaverkot à liikenneturvallisuusriski. - Pengerkaiteet ovat jääneet hiukan liian matalalle päällystyksen uusimisen yhteydessä. Pengerkaiteiden pituudet ovat riittävät, mutta osa aurausta helpottavaa reunapaalua kaiteiden päistä puuttuu. - Pengerkaiteessa on talvikunnossapidon aiheuttamaa taipumaa n.220 mm, jonka lisäksi muutamia kaidetolppia on murtunut (kuva 6).
19 - Siltaa on töherretty n.40 m² (kuva 7). - Yksi hulevesikaivon kansi on jäänyt liian ylös, joten se ei toimi suunnitellusti. - Sillan keiloissa kasvaa puita ja pensaita. Linja-autopysäkin merkki on kallistunut. Johtopäätökset ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Silta tulisi korjata 3 vuoden kuluessa ja korjaukseen tulisi sisällyttää ainakin seuraavat toimenpiteet: - Sillan ja pengerkaiteiden uusiminen. Sillankaiteet tulee varustaa korkeilla suojaverkoilla ja pengerkaiteiden päihin asentaa reunapaalut. - Oletettavasti kannen vesieristeet ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja ne tulisi uusia. - Betonielementtien lohkeamien paikkaus. - Siipimuurien pinnoitus sementtipohjaisella halkeamia silloittavalla pinnoitteella. - Tukimuurielementtien oikaisu ja saumaus siipimuurin kohdalla. - Valaisinten uusimista Led-valaisimina tulisi myös harkita. Näiden korjausten karkea kustannusarvio on 30 000 (alv 0). Kuvat: Kuva 1, siipimuurielementin verkkohalkeilua.
20 Kuva 2, halkeamaleveydet olivat enimmillään 0,3 mm. Kuva 3, kansielementin sauman vesivuotoa. Kuva 4, kansielementin sauman kiinnitysbitumin vuotoa.
21 Kuva 5, sillalla on väärä kaidetyyppi ja suojaverkot puuttuvat. Kuva 6, murtunut pengerkaiteen tolppa. Kuva 7, töherrykset rumentavat siltapaikkaa.
22 3.5 Patakukkulan latusilta Silta on tyypiltään puinen palkkisilta ja se ylittää Patakukkulan urheilualueelle johtavan huoltotien. Sillan kansirakenteena on pyöreiden puupalkkien päälle poikittain ladotut ratapölkyt. Nousuluiskina kannelle on sillan pituussuuntaan ladotut ratapölkyt. Ratapölkyt on kyllästetty kreosootilla. Silta on perustettu puupaaluilla kovan pohjamaan varaan. Sillan ominaistietoja: vapaa-aukko 2,82 m hyödyllinen leveys 6,35 m (käsijohteiden väli) alikulkukorkeus 3,24 m. Sillan tulopenkereellä on yksi puupylväsvalaisin. Yleiskuva päältä Yleiskuva sivulta
23 Yleiskuva sillan alta Tarkastuksen havainnot - Puiset tukipaalut ovat halkeilleet voimakkaasti (kuva 1) ja niissä on kunnossapitokaluston aiheuttamia lohkeamia. Kasvukairanäytteen perusteella paaluissa ei ole lahoa. - Pääkannattajapalkit on kiinnitetty tukipaalujen päälle kulmaraudoilla. - Pyöreänä puutavarana on käytetty vanhoja suolakyllästeisiä puhelinpylväitä. - Sillan maanpaineseinämänä toimivat vaakasuuntaan ladotut ratapölkyt ovat pääsääntöisesti hyväkuntoiset. - Kannen ja nousuluiskien säälle alttiissa ratapölkyissä on lahovaurioita ja piikkitestin perusteella lahovaurioiden syvyys ulottuu ainakin pölkkyjen puoliväliin saakka (kuva 2). - Koputtelutestin perusteella kannella on n. joka 3. pölkky ja nousuluiskissa n. joka 2. pölkky pinnaltaan täysin pehmennyt. - Ulommaiset kaidetolpat on kiinnitetty kulmaraudoilla nousuluiskien päälle ja ne heiluvat (kuva 3). - Yksi suisteparru on irronnut kiinnityksestään kaidetolpan kohdalla (kuva 3). Johtopäätökset ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Silta tulisi korjata 1 vuoden kuluessa ja korjaukseen tulisi sisällyttää ainakin seuraavat toimenpiteet: - Kannen ja nousuluiskien ratapölkkyjen uusiminen kestopuutavaralla (poikkikannattajat ja kulutuslankutus). Ratapölkyt toimitetaan ongelmajätelaitokseen. - Ulommaisten kaidetolppien kiinnityksen parantaminen. - Muiden vaurioiden etenemistä seurataan säännöllisesti vuosittain ja uusitaan tarvittaessa. Näiden korjausten karkea kustannusarvio on 6 000 (alv 0).
24 Kuvat: Kuva 1, puupaalujen syvälle ulottuvaa halkeilua. Kuva 2, kannen ratapölkkyjen syvälle ulottuva lahovaurio. Kuva 3, kaidetolpan heppoinen kiinnitys ja irronnut suisteparru.
25 3.6 Ahmon urheilualueen latusilta Silta on tyypiltään puukantinen liimapuinen palkkisilta ja se ylittää Ahmon urheilualueelle johtavan huoltotien. Sillan pääkannattajina on 3 kpl liimapuupalkkeja BxH= 160x400 mm, joiden päällä on poikkipalkit BxH= 125x75 k150. Poikkipalkkien päälle on naulattu pintalaudoituksena BxH= 100x22 k150. Välituet muodostuvat kolmesta puupilarista 180x160 mm. Maa- ja välituet on perustettu teräsbetonianturoilla kovan pohjamaan varaan. Sillan ominaistietoja: jännemitat n.7,60+9,60+muuttuva 7,30 m hyödyllinen leveys 4,00 m (kaiteiden väli) alikulkukorkeus 4,05 m (max.n.4,40 m) Siltaa ei ole valaistu. Yleiskuva päältä
26 Yleiskuva sivulta Yleiskuva sillan alta Tarkastuksen havainnot - Maanpinta on anturoiden yläreunan tasolla, jolloin puuosat ovat alttiita kosteusrasitukselle. Tämän takia pilarien tyviosissa maalaus hilseilee muita osia voimakkaammin (kuva 1). - Välitukipilarien kiinnitysosat ovat ruostumatonta materiaalia lukuun ottamatta pulttien aluslevyjä, jotka ovat epäpuhtaampina ruostuneet. - Välituen anturan pintaan on jäänyt työvirheen takia n.200 mm pitkä ruosteinen teräs (kuva 2). - Huoltotieltä puuttuu liikennemerkki kulkukorkeuden rajoituksesta eikä välitukia ole suojattu tiekaiteilla onnettomuuksien ehkäisemiseksi. - Tiekaiteiden puuttumisen takia, huoltoajoneuvolla on ajettu liian läheltä välitukea, jolloin reunimmaiseen palkkiin on törmätty ja palkkien sivuttaisliikettä estämään asennetut vannesiteet ovat katkenneet ja palkin alapintaan on tullut pieni lohkeama (kuva 3). - Palkkien säärasitukselle alttiin pinnan maalaukset hilseilee (kuva 4).
27 - Kannen pintalaudoituksessa on halkeilua (kuva 5) ja naulaukset ovat löystyneet. Kansilaudoituksen väleissä kasvaa sammalta, joka sitoo kosteutta. - Kaiteen vaneristen suojalevyjen päissä on lohkeamia ja levyjen yläreunan rimat ovat murtuneet (kuva 6). Suojalevyjen ja kaidejohteiden maalaukset hilseilevät. Johtopäätökset ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Silta tulisi korjata 1-3 vuoden kuluessa ja korjaukseen tulisi sisällyttää ainakin seuraavat toimenpiteet: - Maanpinnan kaivaminen anturoiden läheisyydestä riittävän lumitilan järjestämiseksi. - Palkin vannesiteiden uusiminen ja ulkopintojen maalaus. - Pilarien maalaus ja pulttien aluslevyjen uusiminen ruostumattomasta materiaalista. - Kaidejohteiden ja suojalevyjen maalaus sekä suojalevyjen pienten vaurioiden kunnostus. - Kannen vaurioituneiden pintalautojen uusiminen. - Tiekaiteiden ja korkeusrajoitusmerkkien asentaminen. - Välituen anturan ruostuneen teräksen puhdistus ja paikkaus. Näiden korjausten karkea kustannusarvio on 9 000 (alv 0). Kuvat: Kuva 1, pilarin tyviosan maalauksen hilseilyä ja aluslevyjen väärä materiaali.
28 Kuva 2, ruosteinen teräs anturan kulmassa. Kuva 3, palkin alapintaan on törmätty. Kuva 4, palkin maalipinta hilseilee.
29 Kuva 5, pintalaudoituksen vaurioita. Kuva 6, kaiteen suojalevyn ja yläriman lohkeama sekä maalauksen hilseilyä.
30 3.7 Siilinjoen kuntopolun silta Silta on tyypiltään puinen palkkisilta ja se ylittää Siilinjoen kantatien kt75 ja erillisen kevyen liikenteen väylän siltojen pohjoispuolella. Sillan pääkannattajat muodostuvat viidestä n.k1000 f240 260 mm ja f180 päällekkäisestä pyöreistä palkeista. Palkit on vaarnattu kierretangoilla M16 n.k500 ja Buldog hammaslevyillä. Pääkannattajien päällä on poikittainen kansilankutus BxH= 100x50 mm. Silta on perustettu puupaaluilla kovan pohjamaan varaan. Sillan ominaistietoja: jännemitta 11,70 m hyödyllinen leveys 3,96 m (käsijohteiden väli) vinous 26,56. Yleiskuva päältä Yleiskuva sivulta
31 Yleiskuva sillan alta Tarkastuksen havainnot - Ensimmäisenä siltapaikalle saavuttaessa huomaa, että silta roikkuu. Kannen taipumaksi mitattiin n.180 mm (kuva 1). - Pääkannattajapalkista otetusta kasvukairanäytteessä ei todettu lahovauriota. - Paalusta, sillan itäpuolelta, otetusta kasvukairanäytteestä lahosyvyydeksi arvioitiin n.20 mm. - Sillan taustaseinän vaakapuut ovat liikkuneet (kuva 2). - Kannen päädyistä on eroosio syönyt pengertäytettä. - Korkean kaiteen viisteet ovat osin irti tai puutuvat kokonaan (kuva 3). - Johtopäätökset ja ehdotus jatkotoimenpiteiksi Sillalle tehdyn erillisen kantavuuslaskennan (ks. liite 1) perusteella sillan kapasiteetti on ylittynyt n.60 % pelkälle omalle painolle ja lumikuormalle. Lisäksi laskennassa puun materiaaliksi on otettu huomattavasti suurempi lujuusluokka kuin mitä se todellisuudessa on. Tämän takia siltaa ei kannata korjata, vaan se tulee asettaa käyttökieltoon ja uusia. Sillan uusimisen karkea kustannusarvio on 40 000 (alv 0).
32 Kuvat: Kuva 1, silta roikkuu. Kuva 2, taustapuut ovat liikkuneet. Kuva 3, korkean kaiteen viiste puuttuu.
33 4 YHTEENVETO Tärkeimmät liikenneturvallisuuteen vaikuttavat vauriot ovat puutteet kaiteissa ja suojaverkoissa. Kaiteet eivät ole törmäyskestäviä onnettomuustilanteissa ja suojaverkkojen puuttuminen taas vaarantaa alikulkevan kevyen liikenteen talvikunnossapidon lumenauraukselta sekä ajoneuvojen nostattamilta kiviltä kesäaikana. Siilinjoen kuntopolun sillan kantokyky on ylitetty pelkällä omalla painolla ja lumikuormalla. Silta tulee asettaa käyttökieltoon onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tärkeimmät säilyvyyteen vaikuttavia asioita ovat vuosittaisten puhdistusten laiminlyönti, josta seurauksena on lahottajakasvuston kasvu ja ylimääräinen kosteusrasitus rakenteille. Siltojen vuosittaisten hoitotoimenpiteiden ja kunnon seuraamiseen tulee jatkossa kiinnittää huomiota, sillä niiden avulla voidaan säästää kalliissa korjauskustannuksissa. Siltojen kuntoa seurataan vuositarkastuksilla siltojen kevätpuhdistusten jälkeen. Apuna tarkastuksessa voidaan käyttää Liikenneviraston Siltojen vuositarkastusohjeen tarkastuslomaketta (http://alk.tiehallinto.fi/sillat/julkaisut/siltojen_vt_ohje_2009.pdf). Harjamäentien alikulkukäytävälle suositellaan tehtäväksi pintarakenteiden avaus ja tutkimaan kannen yläpinnan kunto sekä elementtien raudoitteiden betonipeitteet ja karbonatisoitumissyvyys ennen varsinaista korjaussuunnittelua ja sillan korjausta. Erikoistarkastuksen arvioitu kustannusarvio on n.6000 8000 (alv 0). Tässä raportissa esitettyjen sillankorjausten ja -uusimisen karkea kustannusarvio on yhteensä n.140 000 (alv 0). Hinnat sisältävät urakoitsijan yhteiskustannuksia 15 %. Laati: Kuopio, 24.10.2016 Insinööri Marko Savolainen Tarkasti: Ylivieska, 5.11.2016 Insinööri Tuomo Koskela Liitteet: 1. Siilinjoen kuntopolun sillan kantavuuslaskenta
Valittavat lähtötiedot: Materiaali Lujuusluokka Kuorman aikaluokka d := 200mm puupöllien halkaisija Laskentaa Laskennan tulokset: γ M := 1.35 k mod = 0.8 k def = 0.6 f md := = 17.778 N mm 2 k mod f mk γ M M max := f md W tot f vd := b ef = = 2.37 N mm 2 k mod f vk γ M 67 mm 2 V max := f vd b 3 ef h Taivutuskestävyys: M max = 27.925 knm Aikaluokka keskipitkä Leikkauskestävyys: V max = 7.941 kn
L := 11.7m jännem itta on 11,7m Tutkitaan rak enteesta 1m leveää kaist aa, mistä pintakuorma kertyy palkille, ja m istä mahdollinen pistekuorma vaikuttaa palkkiin. 1m kaistalla vinous ei ehdi vaikuttaa palkin kuormituksiin Puurakenteen oma paino q oma := 0.28 kn m Lum ikuorm a sillalla q lumi := 2.0 kn m æ L 2 L 2 G oma := 1.1 çq lumi + q 8 oma 8 è ö ø G oma = 42.915 knm käyttöaste omallapainolla + lumella on: G oma ka := = 153.678 % M max Pistekuorma 100 kg ihminen keskellä palkkia: G k1 := 1.35 1kN L 7.897 knm 2 = G tot := G k1 + G oma = 50.813 knm ka := G tot = 181.959 % M max Lopputulem ana voidaan pitää, että silta ei kestä laskennallisesti nyt tehdyillä olettamuksilla sille kohdistuvia rasituksia. Jännem itta 11,7m on liian pitkä nykyiselle rakenteelle.