Esko Puijola arkkitehti SAFA 26.5.2016 Akm 231 Tokolan teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos UUDEN EHDOTUSVAIHEEN PALAUTE JA ET Kaupunginhallitus hyväksyi 466 16.11.2015 Tokolan teollisuusalueen asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen ja päätti asettaa sen rajausmuutosten vuoksi uudelleen nähtäville MRL 65 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus on ollut uudelleen nähtävillä alueen 23.11. 22.12.2015 välisen ajan. Nähtävillä olosta on ilmoitettu Raahelaisessa, teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla ja kaupungin internet -sivuilla sekä postitse suunnittelualueen yksityisille maanomistajille ja vuokramiehille sekä kaava-alueeseen rajautuville maanomistajille ja vuokramiehille. Asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois- Pohjanmaan liitolta, Liikennevirastolta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Jokilaaksojen pelastuslaitokselta, Raahen Vesi Oy:ltä, Raahen Energia Oy:ltä, Elisa Oy:ltä, Elenia Verkko Oy:ltä sekä Raahen kaupungin ympäristölautakunnalta Lausuntonsa ovat antaneet Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Pohjanmaan museo, Jokilaaksojen pelastuslaitos ja Raahen kaupungin ympäristölautakunta. Raahen Energia Oy, Raahen Vesi Oy ja Elenia Oy ovat ilmoittaneet, että heillä ei ole huomautettavaa ehdotuksesta aikaisemmin lausutun lisäksi. Nähtävänä olon aikana on jätetty yksi muistutus. Nähtävillä olon jälkeen Fingrid Oyj on antanut lausuntonsa 21.3.2016. SAAPUNEET LAUSUNNOT Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöryhmän päällikkö arkkitehti Taina Törmikoski ja arkkitehti Touko Linjama, 22.12.2015:
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 2 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueidenkäyttöryhmän huomautus pohjakartan viittauksesta korjataan kaavakartan nimiössä MRL 54 mukaiseksi. Liikenne ja infrastruktuurin -vastuualueen huomautus vt 8 liittymäkiellosta huomioidaan poistamalla merkintä. Pohjois-Pohjanmaan museo, Rakennustutkija Anita Yli-Suutala, Arkeologi Mika Sarkkinen 19.11.2015:
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 3 Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnossa kysytään sm-37 merkinnän indeksinumeron perusteita. Raahen kaupungin ajantasa-asemakaavan määräykset sisältävät useita sm - merkintöjä erilaisin määräyksin. Merkintöjen kohteet selviävät vain alkuperäisistä asemakaava-asiakirjoista. Kaavaehdotuksessa merkinnällä osoitetaan tämän kohteen sijainti kaupunginosan tarkkuudella. Menettelytapa laajasti käytettynä tulee lisäämään ajantasa-asemakaavan luettavuutta. Selostuksen lähtökohdat osiota täydennetään kaavatyön kuluessa löytyneellä muinaismuistokohteella. Jokilaaksojen pelastuslaitos Palotarkastaja Pentti Ukkola 19.12.2015
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 4 Asemakaava-alueen vesi- ja viemäriverkostoon liittyy myös sammutusvesien tarve. Verkoston suunnittelu tapahtuu Raahen Vesi Oy:n toimesta. Alueen katuverkosto on mitoitettu siten väljäksi, että mahdolliset vesiasemat ja palopostit sopivat muun kunnallistekniikan ohella katu- ja viheralueille. Katualueiden sisäiset järjestelyt tullaan suunnittelemaan normaaliin tapaan huomioiden myös pelastuslaitoksen tarpeet. Ympäristölautakunta 4.1.2016 5, tarkastusarkkitehti Jyrki Määttä, ympäristösihteeri Vesa Ojanperä, ympäristösihteeri Anu Kiviniitty Raahen kaupungin ympäristölautakunta toteaa Tokolan teollisuusalueen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotuksesta seuraavaa: Kaavaselostuksen mukaan Tokolan teollisuusalueen asemakaavan tavoitteena on saada käyttöön yleiskaavassa osoitetut Raahen sataman ja SSAB:n lähialueiden teollisuusaluevaraukset. Uudet teollisuusalueet palvelisivat ensisijaisesti suurteollisuuden jatkojalostusta, logistiikkapalveluita sekä varastointia. Alueesta yli puolet on tällä hetkellä asemakaavoittamatonta ja rakentamatonta metsä- ja peltoaluetta, jota halkovan Tokolantien varrelle suurin osa alueella olevista pihapiireistä sijoittuu. Alueella on 11 asuttua pihapiiriä, joista vanhimmat 1900-luvun alkupuolelta. Uusin asuinrakennus on valmistunut 1999. Yleiskaavassa vuodelta 2007 Tokolanperän alue on osoitettu pääasiassa teollisuusalueeksi (kaavamerkinnät T ja TY). Tokolanperän kaavaehdotuksessa korttelit, joissa asuinrakennukset sijaitsevat, on merkitty KTY-, KTY-6-, KTY-7- ja TY-1- merkinnöin eli näiden tonttien pääkäyttötarkoitukseksi on osoitettu joko toimitila (KTY) tai teollisuus- ja varastorakentaminen (T). Olevan asutuksen ja uuden teollisuus- ja toimitilarakentamisen yhteensovittaminen niin, että häiriötön rinnakkaiselo on mahdollista, on haastavaa. Pääosassa kortteleita on määräys alueelle tulevan toiminnan ympäristöhäiriöttömyydestä, joten olevien asuinrakennusten asuinolosuhteiden säilyminen siedettävinä on periaatteessa otettu huomioon. Kaava-alueella olevien asuinrakennusten jäljellä oleva käyttöikä vaihtelee ja uutta asuinrakentamista asemakaava ei mahdollista. Kaavaselostuksen kohdassa Tavoitteet on todettu näin: Tavoitteena on, että olevat asutut kiinteistöt voivat toimia alueella osana pienyritysten toimitilakortteleita. Näin turvataan kiinteistöjen arvon säilyminen sen jälkeen, kun asuinkäyttö on päättynyt. Kaavan yleismääräyksissä olisi hyvä valaista alueella olevien asuntojen tulevaa asemaa mm. kunnossapidon ja elinkaaren suhteen. EV -merkinnällä osoitettuja suojaviheralueita on Satamajärventien puoleisessa päässä, muualla erilaisten toimintojen erottaminen tapahtuu viheralueiden avulla (kaavamerkinnät VL, VP/s, VL ja VU). Suuremmat viheralueet sijoittuvat Lapaluodontien ja junaradan kulmaukseen ja Heinimäen alueelle.
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 5 Yleiskaavassa Lapaluodontie varteen on osoitettu EV -merkinnällä suojaviheralue. Tämä on syytä huomioida myös korttelissa 3722 esimerkiksi osoittamalla rakennusalan Lapaluodontie puoleinen tontin osa istutettavaksi tontin osaksi (näkemäalue huomioiden) tai muuttamalla se suojaviher- tai puistoalueeksi. Alueen rakennuskannasta on tehty rakennushistoriallinen selvitys. Lisäksi vanhimmille taloille ja Saloisten nuorisoseurantalolle on tehty Museoviraston ohjeiden mukainen säilyneisyyden ja arvottamisen pisteytys. Alueelta ei löytynyt sellaisia rakennuksia, joille olisi todettu suojelun tarvetta. Kulttuurihistoriallisesti arvokas vanha Pohjanmaan rantatien kulkureitti on asemakaavassa huomioitu säilytettäväksi. Luontoselvityksessä alueelta ei löytynyt merkittäviä luontoarvoja. Heinimäen kuusikko on kuitenkin todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäväksi. Heinimäen alue onkin osoitettu VP/s merkinnällä alueeksi, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, joka tulee säilyttää luonnontilaisena. Tälle alueelle sijoittuu myös muinaismuistokohde ja Kopsalan perinteinen pihapiiri. Junnilanmäen asukkaiden suojapuuston säilyttämistoiveeseen Heinimäen puistoalue istuu hyvin. Rakentamisen teknisen toteutuksen kannalta nykyistä geomorfologiaa (maaston muotoja) ja rakennettavuutta olisi voitu huomioida paremminkin. Kaavaratkaisu edellyttää erityisesti Kinnapotin alangon alueella ja Kinnapotintien varteen osoitetuilla alueilla täyttöjä tai muita teknisiä ratkaisuja hyvän lopputuloksen saamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja kaupunki on teettämässä yleissuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on esittää vaihtoehtoja Kuljunlahteen laskevien Haksluodon- ja Lipinkarinojien valuma-alueiden tarvitsemiksi vesiensuojelurakenteiksi. Tavoitteena on parantaa Kuljunlahteen laskevien ojien veden laatua. Vielä luonnosvaiheessa olevassa suunnitelmassa on ko. kaava-alueelle esitetty pienimuotoista kosteikkoa/allasta, joka sijoittuisi kokonaisuudessaan EV-37 alueelle. Toista kosteikkoa on ehdotettu välittömästi kaavaalueen ulkopuolella sijaitsevaan Satamajärveen. Kaavan toteuttaminen ei estä kosteikkojen rakentamista, mutta muuttaa merkittävästi alueella olevilta valuma-alueilta syntyviä vesimääriä sekä virtaamia alueen muotoilujen ja asfaltointien yhteisvaikutusten takia. Tästä syystä olisi hyvä, että kaavaan lisättäisiin yleismääräys, että kiinteistöjen asfaltoiduilta alueilta kerättäisiin sade- ja sulamisvedet hallitusti hulevesikaivoon, josta ne voidaan johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta maastoon. Alueella on paljon kunnallisteknistä verkostoa ja sähkölinjoja, jotka on esitetty myös kaavakartassa. Olevien vesi- ja viemäriputkien ja sähkölinjojen takia osalla tonteista rakennusala jää pieneksi tai hankalan muotoiseksi. Vastataan lausunnon sisältämiin esityksiin: "Kaavan yleismääräyksissä olisi hyvä valaista alueella olevien asuntojen tulevaa asemaa mm. kunnossapidon ja elinkaaren suhteen" Asuntojen asemasta lisätään selostukseen maininta: Toimitilarakennusten korttelialueilla KTY olevat asuinrakennukset voivat säilyä sellaisenaan tai osana muuttuvaa maankäyttöä. "...korttelissa 3722 rakennusalan Lapaluodontie puoleinen tontin osa istutettavaksi tontin osaksi (näkemäalue huomioiden) tai muuttamalla se suojaviher- tai puistoalueeksi." Korttelin 3722 tontilla 2 on vanha maatilakeskus, jossa nykyinen omistaja haluaa viljellä edelleen tonttialuettaan. Tonttialue on sovittu kaavan mukaiseksi omistajan ja kaupungin välisissä maakauppaneuvotteluissa. "...olisi hyvä, että kaavaan lisättäisiin yleismääräys, että kiinteistöjen asfaltoiduilta alueilta kerättäisiin sade- ja sulamisvedet hallitusti hulevesikaivoon, josta ne voidaan johtaa hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta maastoon." Alue ei ole suojeltavaa pohjavesialuetta. Sadevesien käsittely tällä kaava-alueella tapahtuu tavanomaiseen tapaan noudattaen niistä annettuja lakeja (Vesilaki, Vesihuoltolaki, MRL) sekä muita säädöksiä ja ohjeita. Alueen vesi- ja viemäriverkoston suunnitelmassa tullaan huomioimaan myös hulevesien käsittely.
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 6 Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö 21.3.2016, projektipäällikkö Mika Penttilä: Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja lausumme seuraavaa: Asemakaava-alueella sijaitsevat Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohdot Pyhäkoski-Rautaruukki (1123) ja Pikkarala-Rautaruukki (1372). Fingrid on käynnistänyt ympäristöselvityksen uuden 110 kv voimajohdon rakentamiseksi (Siikajoki-Raahe C). Asemakaava-alueella uusi 110 kv voimajohto sijoittuu osin nykyisten voimajohtojen rinnalle ja osin yhteispylvääseen nykyisen 110 kv johdon kanssa. Tiedot uudesta voimajohdosta on toimitettu kaavan laatijalle poikkileikkaustietoineen (tiedot on esitetty myös kaavaselostuksessa). Fingridin suunnitellulle voimajohtoalueelle on esitetty asemakaavaehdotuksessa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TY-1, TY-3), huvi- ja viihdepalvelujen korttelialuetta (PV), lähivirkistysaluetta (VL) ja suojaviheralutta (EV-37). Alueen maankäyttö on suunniteltava siten, että se ei estä toteuttamasta uutta 110 kv voimajohtoa. Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet tai laitteet eivät pääsääntöisesti saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Asemakaavaehdotuksen voimajohtoaluetta koskeva kaavamerkintä (voimajohtoa varten varattu alueen osa) ja määräys olisi parempi, jos rakentaminen rajataan selvästi voimajohtoalueen ulkopuolelle. Tälle alueelle ei saisi myöskään ulottua korttelialueiden rakennusalat. Ehdotamme, että "voimajohtoa varten varattu alueen osa" merkitään kaavateknisesti selkeämmin siten, että siinä on vain yksi voimajohtoalueen ulkorajaa osoittava viiva molemmin puolin voimajohtoa (pois kaavaehdotuksen sisin pistekatkoviiva). Ehdotamme myös, että merkintää koskevaksi määräykseksi laitetaan seuraava lause: "Voimajohtoalueelle ei voi sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa". Lisäksi pyytäisimme tarkistamaan vielä voimajohtoa varten varatun alueen osan mitat (kuvassa 1. alla on kuvankaappaus, jossa näkyy lausunnon kohteena olevan kaavaehdotuksen mitat likimääräisesti, mikäli kaavakartta oli ilmoitetussa mittakaavassa). Osuudella, jossa voimajohto on nykyisen voimajohdon rinnalla, voimajohtoa varten varattu alueen osa tulisi esittää 88 metriä leveänä. Osuudella, jossa voimajohto sijoittuu yhteispylvääseen, voimajohtoa varten varattu alueen osa tulisi esittää 68 metriä leveänä. Poikkileikkausten maksimileveyttä tulisi käyttää, koska tekniset ratkaisut täsmentyvät vasta yleissuunnittelun yhteydessä. Kuva 1. Ote kaavaehdotuskartasta. Voimajohtojen lähialueen maankäyttöä rajoittavat voimajohtoalue ja rakennusrajoitusalue (termit esiintyvät poikkileikkauskuvissa). Uusissa voimajohdoissa nämä ovat pääsääntöisesti yhtä leveät katsottuna voimajohdon keskilinjasta, mutta vanhoissa johdoissa rakennusrajoitusalue saattaa olla kapeampi kuin johtoalue. Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää rakennusrajat siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta. Rakennusrajoitusalueen rajat päivitetään voimajohtojen saneerauksen yhteydessä haettavan uuden lunastusluvan perusteella. Rakennusrajoitusalueen laajeneminen koskee lähinnä uudisrakentamista, sillä nykyiset rakennukset ja rakenteet voivat yleensä jäädä paikoilleen ja niihin liittyvät sähköturvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon voimajohdon saneerauksessa. Asemakaavakartassa käytetään alueen osana yleensä koko johtoalueen leveyttä sekä nykyisten että suunniteltujen voimajohtojen osalta. Vaikka lunastusluvassa määritelty rakennusrajoitusalue poikkeaisi johtoalueesta, on suositeltavaa merkitä johtoa varten varatuksi alueen osaksi koko johtoalue reunavyöhykkeineen.
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 7 Yleisesti muistutamme seuraavista asioista: Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa ristiriidassa sähköturvallisuuden kanssa eikä toiminta voi aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Voimajohtoalueella ei voi pysäköidä ajoneuvoja ilman Fingridin kanssa tehtyä yksityisoikeudellista sopimusta. Pysäköintiratkaisut tutkitaan aina tapauskohtaisesti jääkuorman, sähkökentän ja palokuorman takia. Pysäköinnin sijainti johtoalueella on otettu kuitenkin huomioon omalla merkinnällä ja kaavamääräyksessä Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai viherkasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa "Sähköjohdot ja maantiet" (2011) esitetään. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla esimerkiksi kevyen liikenteen väylä, tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, 00101 Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Voimajohdon rajoituksia maankäytölle käsitellään Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta. Oppaasta saa lisätietoa asemakaavamerkinnöistä ja edellä käsitellyistä suunnittelukysymyksistä. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Pyydämme lähettämään yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI. Fingrid on käynnistänyt ympäristöselvityksen uuden 110 kv voimajohdon rakentamiseksi. Asemakaava-alueella uusi voimajohto sijoittuu osin nykyisten voimajohtojen rinnalle ja osin yhteispylvääseen nykyisen johdon kanssa. Voimajohtojen lähialueen maankäyttöä rajoittavat voimajohtoalue ja rakennusrajoitusalue, mitkä oli huomioituna asemakaavaehdotuksessa rajoitusten mukaisesti. Lausunnon mukaan Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena laajentaa voimajohtorajat siten, että reunavyöhykkeen rakennusrajoitusalue sisältyy johtoalueeseen. Lausunto huomioidaan asemakaavassa siten, että huomioidaan uuden voimajohdon tilavaraus ja voimajohtoalueet laajenevat käsittämään myös reunavyöhykkeet. Samalla Fingridin voimajohtoalueen maankäyttö muutetaan EV- 37 ja VL alueeksi ja paikan teollisuusrakennusten korttelialueet pienenevät. Muutos tapahtuu kaupungin omistamalla olosuhteiltaan alavalla kosteikkomaalla. Siten muutos ei aiheuta merkittäviä menetyksiä kaupungille. Lausunnossa luetellaan asioita, jotka voimajohtoalueella ja sen läheisyydessä toimivien tulee muistaa. Asiat perustuvat mm. sähköturvallisuuslakiin ja Fingridin oheisiin, joten määräyksiin niitä ei voi kirjoittaa. Luettelo lisätään tiedoksi asemakaavan selostukseen.
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 8 MUISTUTUS Pentti Polus kirjoittaa 15.12.2015: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Raahen kaupungin yhteistyönä on laadittu Valtatien 8 kehittämissuunnitelma 2015. Tämän toteuttaminen edellyttää kaava-alueen kohdalla olevan tonttiliittymän sulkemista. Myöskään vanhassa asemakaavassa osoitetun uuden katuliittymän avaamista Tokolantieltä valtatielle 8 ELY-keskus ei ole sallinut. Valtatien liittymäasiat kuuluvat valtionhallinnon toimivaltaan ja kaupungin tulee toimia sen mukaisesti. Kaupunki on hyväksynyt ratkaisut jo luonnosvaiheessa, mutta niiden toteuttamista haluttiin siirtää jättämällä liittymän viereisten korttelien kaavanmuutos myöhemmän asemakaavanmuutoksen varaan. Tätä menettelyä ELY-keskus ei hyväksynyt vaan edellytti alueen asemakaavan käsittelyä kokonaisuutena. Satamajärventie on rajattu asemakaavan ulkopuolelle, koska tien SSAB:n puole n maanäytön liittymätarpeet eivät ole selkeytyneet asemakaavatyön tahdissa. Muistutus ei aiheuta muutosta asemakaavaehdotukseen.
Tokolan teollisuusalueen asemakaavaehdotus uuden ehdotusvaiheen palaute 9 ASEMAKAAVAEHDOTUS Ehdotuksesta saatu palaute on huomioitu 9.9.2015 päivätyssä 26.5.2016 tarkistetussa asemakaavaehdotuksessa vastineiden mukaisesti. Lisäksi selostusta on täydennetty kaavamerkintöjen perusteluilla, havainnekuvilla ja asemakaavan seurantalomakkeella. Raahen kaupungin ja alueen suurimpien maanomistajien kanssa on sovittu tulevista maanvaihdoista ja -kaupoista. Tämän vuoksi asemakaavaehdotuksen tontit osoitetaan vahvistuvilla merkinnöillä. Voimajohtoalueiden rajojen muutokset tapahtuvat kaupungin omistamalla maalla eikä niillä ole oleellista vaikutusta ympäristön olosuhteisiin. Tarkistusten vuoksi tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen uudelleen ja päättää asettaa ehdotuksen uudelleen nähtäville MRL 65 :n ja MRA 32 :n mukaisesti. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan ja asemakaavan muutoksen syksyllä 2016.