Pilotti: Tammitie. Pilottisuunnitelma LUONNOS

1 (10) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Tammitie Pilottisuunnitelma LUONNOS Muutoshistoria: Versio Pvm Tila Tekijä(t) Huomautukset (luonnos / ehdotus / hyväksytty) 0.1 5.4.2012 luonnos MRa 0.2 16.4.2012 ehdotus JPe 0.3 27.4.2012 ehdotus MRa pieniä muokkauksia

2 (10) TIIVISTELMÄ Taulukko 1. Yhteenveto InfraFINBIM pilotista Tammitien tuotemallipohjainen suunnittelu. Pilotin yhteenveto Pvm: 27.4.2012 Versio nro:0.3 Laatija: Marko Ranta/Jutta Peura Pilotin nimi Pilotin tilaaja Pilotin veturi Pilotin tutkija Pilotin tyyppi Pilottihankkeen kuvaus Tammitien tuotemallipohjainen suunnittelu Espoon tekninen keskus/johanna Salo FINNMAP Infra, Marko Ranta VTT, Jutta Peura Pilottihanke Tammitien parantamisen ja siihen liittyvän uuden LP-alueen rakentamisen tuotemalliavusteinen suunnittelu ja rakentamisen aikainen tiedonsiirto. Aikataulu 11/2011-12/2013 Toteutusmuoto Pilotoitava(t) asia(t) ja pilotin tavoitteet Pilotoitavat prosessit Osapuolet ja käytettävät ohjelmistot Mallinnuksen käyttö hankkeessa Pilottihankkeen erityispiirteet suhteessa mallinnukseen Keskeisimmät kehitysaskeleet ja odotukset Riskiarvio Suunnittelu vuosisopimustyönä, toteutus Omajohtoinen. Pilotoidaan Bentley InRoads -ohjelmiston (sekä TerraSolid ohjelmistojen) sopivuutta katu- ja kunnallistekniikan tuotemallipohjaiseen suunnitteluun rakennetussa pientaloympäristössä ja sähköisen suunnitelmatiedon siirtoa työmaalle tuotemallimuotoisesti. Lähtötietomallin kokoaminen, suunnittelumallin tuottaminen ja suunnittelutiedon sähköinen välittäminen työmaalle. Espoon lähtötietojen ylläpitäjät (Espoon kaupinkimittaus ja Geotekninen osasto), teknisen keskuksen arkisto (suunnitelmadokumenttien arkistointi), työmaan mittausorganisaatio. Koko suunnitteluhanke mallinnetaan, nykytilanteesta lähtien. Rakennemallin soveltuvuus rakennettuun ympäristöön, saadaanko kaikki tarpeelliset rakenteet mallinnettua (nopeasti vaihtuvat pohjamaaolosuhteet, pieniä yksityiskohtia, tarvittavat detaljit. Lähtötietomallin jouheva koonti osana suunnitteluprosessia ja sen laajamittainen käyttö suunnittalussa. Mitta- ja pintatiedon siirto ja hyväksikäyttö työmaalla, lisätyön minimointi. Mahdollinen koneohjaus ja sen hyödyntäminen. Suurin epävarmuus liittyy tulevan rakentajan kykyihin/haluihin hyödyntää mallin tarjoamia mahdollisuuksia. Lisätyön määrään liittyy riski suunnittelijan puolella.

3 (10) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 4 1.1 Tausta... 4 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus... 4 1.3 Viestintä pilottiin liittyen... 4 2 Pilotin rakenne... 5 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat... 5 2.2 Pilotoinnin osapuolet... 6 2.3 Pilotin aikataulu... 6 3 Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa... 6 3.1 Tietotekninen ympäristö... 6 3.2 Erityispiirteet... 7 4 Kehitysaskeleet ja odotukset... 8 5 Sopimusasiat... 8 6 Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi... 8 Viitteet... 9 Liite A [Pilottisuunnitelmaan liitettävät dokumentit]... 10

4 (10) 1 Johdanto 1.1 Tausta Espoon tekninen keskus teettää 4 erilaista suunnittelukohdetta eri suunnitteluohjelmistoilla ja konsulteilla lisätäkseen osaamista tuotemallipohjaisesta katu- ja kunnallistekniikan suunnittelusta sekä eri käytössä olevien ohjelmien vahvuuksista ja heikkouksista. Pilotin taustalla oleva rakennushanke on tällä hetkellä suunnittelu-vaiheessa ja itse rakentaminen käynnistynee 2013 aikana. Pilotin lähtökohdat ovat hyvät. Tammitien ja siihen liittyvän LP-alueen suunnittelu tuotemallipohjaisesti toteutetaan Espoon teknisen keskuksen vuosisopimustyönä suunnittelukonsultin ollessa Finnmap Infra Oy. Hankkeeseen osallistuvat seuraavat Espoon kaupungin ja HSY:n organisaatiot: Espoon kaupunkimittaus; Lähtötietomalli, kanta- ja johtokartta Espoon geotekninen osasto; Maastomallimittaukset, nykyiset ja uudet hankkeen aikana tehtävät pohjatutkimukset sekä geoteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Espoon tekninen keskus; Pilottityön tilaus sekä katu- ja kunnallisteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. HSY verkostot; Vesihuoltoverkostojen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Johto-operaattoreista työssä mukana ovat Fortum sähkö ja Elisa. 1.2 Pilottia tukevan hankkeen kuvaus Pilottikohde sijaitsee Espoon Nöykkiön pientaloalueella rakennetussa pientaloympäristössä. Kohde koostuu tonttikadusta ja siihen liittyvästä pysäköintialueesta. Tammitielle suunnitellaan kevyen liikenteen väylä koko kadun pituudelle. Kadun päätteeksi suunnitelaan uusi kääntöpaikka ja alkuosalle aluetta palveleva yleinen pysäköintipaikka. Kadun rakenteet uusitaan ja kaduille rakennetaan hulevesiviemäröinti. Kadun etelosalla on pehmeikkö, joka stabiloidaan. Tällä osuudella nykyinen vesihulto (jätevesiviemäri 400B ja vesijohto 300 GRP) uusitaan. Tarkoituksena on rakentaa kohteen kadut nykyaikaisten vaatimusten mukaiseksi sekä rakentaa hulevesiviemäröinti kaduille. Käytännössä kohde toteutetaan lähes uudisrakentamisen tavoin, koska vanhoista katurakenteita ei juurikaan voida hyödyntää niiden huonon kunnon tai riittämättömän kantavuuden takia. Hankkeessa tuotetaan hallinnolliset katusuunnitelmat sekä tekniset rakentamista palvelevat rakennussuunnitelmadokumentit sekä koko hankeen kattava tuotemalli. Suunnittelutyö on tilattu Espoon teknisen keskuksen vuosisopimuksen puitteissa ja suunnittelutyö on aloitettu joulukuussa 2011 mittaus- ja tutkimusohjelmien teolla. Suunnitelmat valmistuvat syksyllä 2012. Infra FINBIM pilotti ajoittuu ajalle 12/2011 09/2012. Pilottikohteen rakentaminen on alustavasti ajoitettu vuodelle 2013. 1.3 Viestintä pilottiin liittyen Hanke on julkinen eikä siihen liity salassa pidettäviä asioita.

5 (10) 2 Pilotin rakenne 2.1 Hankkeessa pilotoivat asiat Pilotointiprojektin pääpaino on suunnitteluvaihe, joskin pilotointi ulotetaan myös lähtötietojen hankintaan (lähtötietomalli) ja toteutusvaiheeseen työmaalle toimitettavan sähköisen rakennusdokumentaation pilotoinnin osalta. Pilotoinnin sijoittuminen Espoon kannalta pilottihankkeen erityispiirre on se, että hanke sijoittuu rakennettuun pientaloympäristöön. Tästä johtuen ohjelmistojen ominaisuudet joutuvat koetukselle (koskien olemassa olevien rakenteiden mallintamista, liittymien tarkastamiset, rakennettujen pihojen korkojen huomioon ottaminen). Pyritään mallintamaan rakenteet ja rakennekerrokset sekä kaivannot tarkemmin kuin perinteisessä suunnittelussa. Ei sorruta oikomaan käsin piirtämällä.

6 (10) 2.2 Pilotoinnin osapuolet Hankkeeseen osallistuvat seuraavat tilaajan (Espoon kaupungin ja HSY:n) organisaatiot: Espoon kaupunkimittaus; Lähtötietomalli, kanta- ja johtokartta Espoon geotekninen osasto; Maastomallimittaukset, nykyiset ja uudet hankkeen aikana tehtävät pohjatutkimukset sekä geoteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Espoon tekninen keskus; Pilottityön tilaus ja katu- ja kunnallisteknisen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Suunnitelmadokumenttien arkistointi. Tilaajan yhteyshenkilö on alueinsinööri Johanna Salo. HSY verkostot; Vanhojenkohteeseen liittyvien suunnitelmien arkisto. Vesihuoltoverkostojen suunnittelun ohjaus ja valvonta. Johto-operaattoreista osallistuvat Fortum sähkö ja Elisa. Suunnittelukonsulttina toimii Finnmap Infra Oy. Finnmap Infra Oy toimii myös pilotin vastuullisena läpiviejänä InfraFINBIM-työpaketin osalta. Konsultin yhteyshenkilö on toimialapäällikkö Marko Ranta. 2.3 Pilotin aikataulu Pilottityö on aloitettu marraskuussa 2011. Pilotin suunnittelu valmistuu syksyllä 2012. Kohteen rakentamistyöt aloitettanee 2013 ja pilotointi jatkuu koko rakentamisen ajan. Tällöin pilotointi keskittyy mallitiedon välittämiseen työmaalle ja siirretyn tiedon hyväksikäyttöön paikalleenmittaamisessa ja mahdollisessa koneohjauksessa. Rakennustyöt valmistunevat 2013 aikana. 3 Mallinnus ja tiedonsiirto pilotissa 3.1 Tietotekninen ympäristö Hallinnolliset katusuunnitelmat pilotointikohteesta tuotetaan arkistokelpoisina paperisina värikuvina sekä sähköisinä pdf-tiedostoina. Arkistoitavuus on lainsäädännöllinen velvoite. Kaupungin arkistoihin tarvitaan perinteiset piirustukset samoin kuin urakoitsijan tarjouspyyntöihin. HSY:lle paperikuvat, johto- ja kaapelioperaattoreille microstation tai autocad kuvat. Pilotoinnisa käytetään päätyökaluna Bentleyn MicroStation ohjelmassa toimivaa InRoads suunnittelujärjestelmää. Rinnalla käytetään TerraSolidin ohjelmistoja, jolla tehdään todennäköisesti putkisuunnittelu ja osittain maaperämalli. Pilotoinnissa selvitetään ohjelmistojen yhteiskäyttömahdollisuuksia, sopivia tiedonsiirtoformaatteja sekä työtapoja. Pilotoinnissa testaataan myös LandXML- sekä InfraModel muotoista tiedonsiirtoa em. ohjelmisojen välillä. InfraModel/LandXML käyttöön pyritään mahdollisimman laajasti (viivatiedolle gtformaatti mahdollinen). (ER1) tiedonsiirto työmaalle; LandXML (ja jos ei määritetty niin GT-formaatti) (ER2) tiedonsiirto InRoads:n ja TerraSolodin ohjelmistojen välillä

7 (10) 3.2 Erityispiirteet (ER3) tiedonsiirto (arkistointi) tilaajalle. Tilaajalle suunnitelmakuvat toimitetaan dwgformaatissa sekä mallinnuksessa tuotetut pintamallit ja geometriat InfraModel LandXML-muodossa Lähtötietomalli. Lähtötietomalliin kootaan kaikki tieto suunnittelukohteesta: Nykyiset pohjatutkimukset ja hankkeen aikana ohjelmoidut pohjatutkimukset. Pohja-tutkimusten perusteella tuotetaan kohteen maaperä- ja kalliomalli. Nykyinen kanta- ja johtokartta. Johtokartatasta tuotetaan johtomalli. Hankkeen aikana mitattu maastomalli. Suunnitelmamalli. Suunnitelmamalliin mallinnetaan kohteen suunnitellut katurakenteet ja suunniteltu hulevesiviemäriverkko. Suunnittelutyössä tuotettavasta tuotemallista pitää vähintään saada ulos seuraavat tiedot; Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Kantava kerros Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Rakennekerrosten alapinta Pintamalli Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Pilotointikohteen erityispiirteenä on rakennettu ympäristö ja erityisesti olemassa olevat putki- ja johtoverkot.

8 (10) 4 Kehitysaskeleet ja odotukset 5 Sopimusasiat Pilotoinnilla testataan Espoon kaupungin tarjoamien lähtötietojen sopiminen tuotemallipohjaiseen suunnitteluun, tuotemallipohjaisen suunnittellun soveltuvuutta rakennettuun pientaloympäristöön ja tuotemallista saatavan numeerisen tiedon siirtoa työmaalle paikalleenmittaukseen ja mahdollisesti koneohjaukseen. Työllä pyritään tehostamaan lähtötietomallin kokoamista ja luotettavuutta, parantamaan suunnittelun tarkkuutta sekä vähentään tiedon hukkaa siirryttäessä suunnitteluvaiheesta rakentamisvaiheeseen. Pilotointityö tehdään Espoon kaupungin teknisen keskuksen ja Finnmap Infra Oy:n välisen vuosisopimuksen mukaan. 6 Pilotin ohjaus, seuranta ja arviointi Tässä pilotissa tutkijaosapuolena toimii VTT, jota edustaa Jutta Peura. Pilottiin nimetyt tutkijat osallistuvat suunnittelupalavereihin ja pyrkivät muutenkin seuraamaan hankkeen kulkua lähietäisyydeltä osallistumalla mm. järjestettävään asukastilaisuuteen. Pilotoinnin aikana tullaan myös järjestämään työpaja-muotoisia tilaisuuksia niin suunnittelijakuin tilaajaosapuolten kanssa. Näissä tilaisuuksissa pyritään tutkijoiden toimesta kartoittamaan suunnittelun prosessia ja käytännön tiedonkulkua, esiintyviä haasteita sekä keinoja, joilla niistä päästään eteenpäin. Raportoinnin osalta pilotti jaetaan kahteen osaan: ensimmäinen osa käsittää suunnittelun ja jälkimmäinen rakentamisen aikaisen osan.

9 (10) Viitteet Pilotoitavat ohjeet, standardit, yms. [1] Tekijä 1 (, Tekijä 2...), Julkaisun otsikko, Pvm/Vuosi, Julkaisija, ISBN numero [2] Tuotemallipilotit, ProIT, Rakennusteollisuus RT ry, Helsinki, 2005. http://virtual.vtt.fi/virtual/proj6/proit/julkiset_tulokset/proit_pilottiraportti_051115_vtt.pdf [3] ISO 29481-1:2010 Building Information Modelling - Information Delivery Manual - Part 1: Methodology and format, International Organization for standardization, 2010. http://www.iso.org/iso/iso_catalogue/catalogue_tc/catalogue_detail.htm?csnumber=45501 [4] Business Process Model and Notation (BPMN), version 1.2. Object Management Group (2009). Available online http://www.omg.org/spec/bpmn/1.2/pdf/ Accessed: 24 June 2010.

LIITE A 10 (10) Liite A Espoon tuotemallipilotointi, tuotemallin vähimmäisominaisuudet Aika ja paikka Espoon tekninen keskus 10.5.2011 klo 15.00 Läsnä Heli Rautio Espoon tekninen keskus Sauli Hakkarainen Espoon tekninen keskus Simo Koivuniemi Ramboll Oy Riku Gabrielsson Ramboll Oy Aki Leislahti Pöyry Finland Oy Ilkka Puustinen Pöyry Finland Oy Tapio Karvonen Sito Oy Espoon tekninen keskus pilotoi tuotemallipohjaista suunnittelua kolmessa (mahd. 4:ssä) erilaisessa kohteessa. Pilotointi tehdään suunnitteluprojektien yhteydessä. Pilotointi koskee myös tuotemallista saatavien tietojen hyödyntämistä rakennusvaiheessa. Tuotemallin hyödyntämistä koskevat vaatimukset viedään myös toteutukseen (urakkaohjelmaan). Suunnittelutyössä tuotettavasta tuotemallista pitää vähintään saada ulos seuraavat tiedot; Rakenteen osa Tarkennus Tietomuoto Päällyste Asfaltin yläpinta Pintamalli Kantava kerros Kerroksen yläpinta Pintamalli Rakenteen alapinta Rakennekerrosten alapinta Pintamalli Kaivannot Pituus- ja poikkisuuntaiset kaivannot Pintamalli Massanvaihto Massanvaihdon rajat Pintamalli Reunakivilinjat Reunakiven yläreunan X, Y ja Z Viivatieto Kunnallistekniikka Vesihuolto, kaukolämpö ja kaapelit Verkostomalli Stabilointi/Paalutus Pilarien ja paalujen koordinaatit Viivatieto X, Y, Za ja Zy Valaistus Jalustan yläpinnan X, Y ja Z Pistetieto Istutukset Runkopuiden X, Y Pistetieto Liikenteenohjaus Portaalien jalustan X, Y ja Z Pistetieto Käytettävä tiedonsiirtoformaatti on InfraModel/LandXML (tai esim GT, jos InfraModel määrittelyä ei ko. rakennusosalle ole). Työmaalle toimitettavien tietojen sisältö tarkentuu kun urakoijan tai kaupungin oman rakennusorganisaation mahdollisuudet hyödyntää tuotemallin tietoja selviävät rakentamisen valmistelun yhteydessä. Espoossa 11.5.2011 Tapio Karvonen