HARMAAKALLION ALUE LUONTOSELVITYS LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto Sisko Jokinen, kaavasuunnittelija 6.2.2008 Täydennetty 12.6.2008, 1.12.2009
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1 Aineistot... 3 2.2 Menetelmät... 3 3 KASVILLISUUS... 3 3.1 Arvokkaat luonnonalueet ja -kohteet... 3 4 LEPAKOT... 5 5 PERHOSHAVAINNOT HARMAAKALLIOLLA... 6 LÄHTEET LOVIISAN KAUPUNKI 1
1 JOHDANTO Loviisan kaupunki käynnisti syksyllä 2006 Harmaakallion alueen kaavoituksen, jonka ensimmäisessä vaiheessa laaditaan alueelle kaavarunko ja sen jälkeen vaiheittain asemakaavat. Kaavarungon laadinnan tavoitteena on ideoida Harmaakallion alueelle monipuolinen ja viihtyisä asuinalue, joka liittyy luontevasti olemassa oleviin ulkoilureitteihin ja taajamametsäalueeseen. Kaavasuunnittelun tavoitteena on luoda olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen luontevasti liittyvä sekä sen julkisia, kaupallisia ja muita palveluita käyttävä asuinalue. Alueen asemakaavat laaditaan vaiheittain kaavarungon hyväksymisen jälkeen. Alue sijaitsee Harmaakallion metsäalueella, n. 2 km kaupungin keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu pohjoisessa Uuteen teollisuusalueeseen, idässä Valkontiehen, etelässä Marbäckenin uomaan sekä lännessä ja lounaassa Pernajan kuntarajaan. Suunnittelualueen eteläosa, Solvikintien varsi on luonteeltaan suunnittelutarvealuetta, jolla on olemassa olevaa asutusta ja muuta rakentamista, ja jonka maankäytön ohjaamiseksi on tarve laatia asemakaava. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä aiemmin laadittua asemakaavaa. Suunnittelualue on kooltaan n. 321 ha. Alueen suurin maanomistaja on Loviisan kaupunki, joka omistaa n. 265 ha suunnittelualueesta. Alueen pohjoisosassa kiertää noin 3 km:n pituinen kuntopolku. Kaavarunkovaihtoehtojen laadinnan yhteydessä on laadittu Harmaakallion alueen alustava luontoselvitys, ja sen on laatinut Loviisan kaupungin kaavoitusja arkkitehtitoimiston kaavasuunnittelija Sisko Jokinen (Ympäristöteknologian insinööri (AMK)). Luontoselvitys on tehty aluetta koskevien selvitysten pohjalta hyväksi käyttäen Loviisan taajamametsäsuunnitelman paikkatietoaineistoa. LOVIISAN KAUPUNKI 2
2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Aineistot Suunnittelualueen luontotiedot koottiin Loviisan kaupungilta. Aluetta koskevia selvityksiä ovat seuraavat: - Loviisan taajamametsien käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2007 2016 - Loviisan lepakkokartoitus 2005 - Loviisan kaupungin alueen kasvillisuuskartoitus sekä yleinen kuvaus linnustosta, 1994 - Harmaakallion perhoshavainnot. Jere Salminen 2008. 2.2 Menetelmät Harmaakallion alueen luontoselvitys on laadittu käyttäen hyödyksi kappaleessa 2.1 mainittuja selvityksiä ja suunnitelmaa. Taajamametsien käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on metsäalueet inventoitu siten, että alueet on rajattu niiden kasvillisuuden mukaan (mm. valtapuulajit ja arvokkaat luonnonalueet ja kohteet). Tähän selvitykseen taajamametsäsuunnitelman paikkatietoja on tarkasteltu siten, että on tehty erilaisia poimintoja suunnitelman tietokannoista mm. valtapuulajien ja arvokkaiden luonnonalueiden suhteen. Lepakkokartoituksesta on koottu Harmaakallion aluetta koskeva aineisto ja määritetty karttatarkastelulla Harmaakallion lepakkoalueet. Selvitystä tehtäessä on haastateltu taajamametsävastaava Gunilla Törnblomia ja ympäristönsuojelusihteeri Maud Östmania. Jere Salmisen kooste perhoshavainnoista on liitetty luontoselvitykseen 1.12.2009. 3 KASVILLISUUS Harmaakallion kasvillisuus on pääasiassa tavanomaista havupuuvaltaista metsäkasvillisuutta. Alueella on myös lehtipuuvaltaisia alueita sekä pieniä kosteikkoja sekä kalliolakialueita, joista osa on arvokkaita luonnonalueita ja - kohteita. Harmaakallion suunnittelualueen eteläosa on peltoaluetta. Suunnittelualueen itäosassa on kompostikenttä, joka on luokiteltu erityisalueeksi Loviisan kaupungin taajamametsien käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. ks. liitteet 1 ja 2 3.1 Arvokkaat luonnonalueet ja -kohteet Arvokkaat luonnonalueet ja kohteet on määritelty seuraavasti Taajamametsien käyttö ja hoitosuunnitelmassa. Alue tulee säilyttää luonnonmukaisena ja sen hoito tulee tehdä ympäristönsä mukaisesti, jolloin alueen ominaisuudet säilyvät. Seuraavassa on lueteltu Harmaakallion alueen arvokkaat elinympäristöt. ks. liite 2 1) Luonnontilainen suo Alue on pieni luonnontilainen soistunut metsikkö, räme. Kohde on luonnon monimuotoisuuskohde ja metsälain perusteella arvokas elinympäristö. Alueen kasvillisuudella on merkitystä eläimistön ja linnuston kannalta. Alue on sekametsää, jonka aluskasvillisuus on lehtipuuvaltaista. 2) Luonnontilainen suo, räme Alue on pieni luonnontilainen soistunut metsikkö, räme. Kohde on luonnon monimuotoisuuskohde ja metsälain perusteella arvokas elinympäristö. Alueella on suosaareke, joka ei ole tyypillinen Loviisan seudulla. Alueen kasvillisuudella LOVIISAN KAUPUNKI 3
on merkitystä eläimistön ja linnuston kannalta. Alue on havupuuvaltainen, jonka aluskasvillisuus on lehtipuuvaltaista. 3) Vähäpuustoinen kalliometsä Alue on luonnon monimuotoisuuskohde, vähäpuustoinen ja ympäristöstään poikkeava kalliometsä, joka on metsälain puitteissa suojeltava kohde. Alue on havupuuvaltainen. 4) Vähäpuustoinen kalliometsä Alue on melkein puuton ja puoliksi täysin avokalliota eli kalliometsä, joka on metsälain puitteissa suojeltava kohde. Alue on havupuuvaltainen. 5) Vähäpuustoinen kalliometsä Alue on ympäristöstään poikkeava kalliometsä, joka metsälain puitteissa kuuluu suojelukohteisiin. Alue on havupuuvaltainen. 6) Vähäpuustoinen kalliometsä Alue on ympäristöstään poikkeava kalliometsä, joka metsälain puitteissa kuuluu suojelukohteisiin. Alue on havupuuvaltainen. 7) Luonnontilainen räme Alue on pieni ja puustoltaan tiheä räme eli luonnontilainen kosteikko, joka poikkeaa kangasmetsäympäristöstään. Kenttäkerroksen kasvillisuus on suokasvillisuutta. Alue on havupuuvaltainen. 8) Luonnollinen räme Alue on luonnontilainen suo, räme, joka on luonnon monimuotoisuuskohde. Kasvillisuus on merkittävä alueen eläimistön ja linnuston kannalta. Alue on sekametsää, jonka aluskasvillisuus on lehtipuuvaltaista. 9) Luonnollinen räme Alue on pieni soistunut metsikkö ja luonnontilainen suo, räme, joka on luonnon monimuotoisuuskohde. Kasvillisuus on merkittävä alueen eläimistön ja linnuston kannalta. Alue on sekametsää, jonka aluskasvillisuus on lehtipuuvaltaista. 10) Vähäpuustoinen kalliometsä Alue on luonnon monimuotoisuuskohde, vähäpuustoinen ja ympäristöstään poikkeava kalliometsä, joka on metsälain puitteissa suojeltava kohde. Alue on havupuuvaltainen. 11) Kalliometsä Alue on vähäpuustoinen ja ympäristöstään poikkeava kalliometsä, joka on metsälain puitteissa suojeltava kohde. Alue on havupuuvaltainen. 12) Tervaleppäkorpi, suo Alue on luonnontilainen ja -puustoinen suo, joka on Harmaakallion alueen ainut varsinainen luonnontilainen tervaleppäkorpi. Alue kuuluu metsälain mukaisiin arvokkaisiin elinympäristöihin. Alue on lehtipuuvaltainen, jonka aluskasvillisuus on havupuuvaltaista. 13) Luonnontilainen suo, tervaleppäkorpi Alue on luonnontilainen suo, tervaleppäkorpi, jonka kasvillisuus muuttumassa kuusivaltaiseksi. Hieskoivu valtaa kasvutilaa tervalepältä ylemmässä latvuskerroksessa. Aluetta tulisi harventaa siten että tervalepät ja yksittäisten männyt säilyisivät eli siten että alueen biotooppi säilyttäisi ominaispiirteensä. LOVIISAN KAUPUNKI 4
Alue on metsälain mukaan arvokas elinympäristö. Alue on lehtipuuvaltainen, jonka aluskasvillisuus on havupuuvaltaista. 14) Luonnontilainen suo Alue on pieni soistunut metsikkö, joka on metsälain mukaan arvokas elinympäristö. Alueen kasvillisuus on merkittävä eläimistön ja linnuston kannalta. Alue on havupuuvaltainen, jonka aluskasvillisuus on lehtipuuvaltaista. 15) Luonnontilainen suo Alue on luonnontilainen pieni räme, joka on monimuotoisuuskohde. Alueen kasvillisuus on merkittävä eläimistön ja linnuston kannalta. Alue on havupuuvaltainen, jonka aluskasvillisuus on lehtipuuvaltaista. 16) Monimuotoisuuskohde Alue on ikääntynyt, harva ja soistuva metsikkö. Alue on havupuuvaltainen, jonka aluskasvillisuus koostuu havu- ja lehtipuista. 17) Monimuotoisuuskohde, luonnollinen räme ja pensaskerros Alue on soistunut luonnontilainen männikkö, joka on luonnon monimuotoisuuskohde ja metsälain mukaan arvokas elinympäristö. Alue on kuivaa kangasmetsää, mutta sille on muodostunut rämeen pensas- ja kenttäkerros. Metsikkö on ikääntynyttä ja valtapuustoltaan harvaa havupuuvaltaista aluetta. 18) Luonnonmuistomerkki, käärmekuusi Harmaakallion alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 23 :n nojalla rauhoitettu luonnonmuistomerkki, käärmekuusi, jonka ympärillä on 20 metrin suojavyöhyke. Käärmekuusen rauhoittamispäätöksen on tehnyt Loviisan rakennus- ja ympäristölautakunta 7.6.2007, 21. 19) Luonnonlähde Harmaakallion alueella sijaitsee luonnonlähde. 4 LEPAKOT Loviisan lepakkokartoituksessa Harmaakallion alueella oli niukasti lepakoita kesällä 2005. Ulkoiluteiden yllä havaittiin vain yksittäisiä pohjanlepakoita. Harmaakallion kuntopolun pohjoispuolella Pankkiirintien ympäristön alue on sijoittunut lepakkokartoituksessa alimpaan luokkaan eli luokkaan III ks. rajaus liite 3. Pankkiirintien alue on jo asemakaavoitettua aluetta. Harmaakallion aluetta ei ole osoitettu edes kartoituksen alimpaan luokkaan. Alue ei erikoisemmin sovellu viiksisiippalajeille ja pohjanlepakot tulevat lisääntymään alueen rakentamisen yhteydessä. Harmaakallion lepakoista on laadittu 2008 2009 tarkempi selvitys, jota ei tässä raportissa ole huomioitu. LOVIISAN KAUPUNKI 5
5 PERHOSHAVAINNOT HARMAAKALLIOLLA Seuraavassa lueteltu Perhoshavainnot Harmaakallion alueella, ks. liite 4 1) Kirjopapurikon esiintymä (havainnot Jari Flinck) Luontodirektiivin liitteen IV laji + silmälläpidettävä (NT) Esiintymän rajaus perustuu Jari Flinckiltä vuonna 2008 Salmisen saamiin tietoihin. Flinck on havainnut lajia useana vuonna lenkkipolun varrella ja sen ympäristössä, viimeksi vuonna 2008. Lajille sopivaa elinympäristöä (rämeiden reunat ja korvet, suometsämosaiikit) on erityisesti lenkkipolun luoteispuolella ja esiintymä jatkunee siellä Pernajan puolelle. Hakkuut ja ojitukset hävittävät sopivat elinympäristöt, vaikka aikuiset perhoset voivat hyödyntää hakkuita liikkuessaan alueelta toiselle. 2) Kirjoverkkoperhoshavainnot (Jere Salminen) Luontodirektiivin liitteen IV laji + elinvoimainen (LC) Lajia on varmasti laajemmalla alueella kuin mitä liitteessä on esitetty. Laji on Kaakkois-Suomessa yleinen. Se tarvitsee lisääntyäkseen aurinkoisia, kangasmaitikkaa kasvavia metsänreunoja, kallioita tms. Laji pärjää myös hakkuuaukioilla. LOVIISAN KAUPUNKI 6
LÄHTEET: Loviisan taajamametsäsuunnitelma vuosille 2007-2016, hyväksytty KH 254, 30.10.2006. Asikainen Raimo. Siivonen, Y. 2005: Loviisan lepakkokartoitus 2005. Kartoitusraportti. Batcon Group. Östman, M. 1994: Loviisan kaupungin alueen kasvillisuuskartoitus sekä yleinen kuvaus linnustosta. Loviisan kaupunki, ympäristölautakunta. Harmaakallion perhoshavainnot. Jere Salminen 2008. LOVIISAN KAUPUNKI 7