KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE

KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2016-2018

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma Heinilä Maritta Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 YLEMMÄN TASON SUUNNITTELU... 1 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 1 2.2 Maakuntakaava... 2 2.2.1 Pohjanmaan maakuntakaava 2030... 2 2.2.2 1. Vaihemaakuntakaava... 2 2.2.3 2. Vaihemaakuntakaava... 3 2.2.4 Pohjanmaan maakuntakaava 2040... 3 2.3 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040... 4 3 YLEISKAAVOITUS... 4 3.1 Voimassa olevat yleiskaavat... 6 3.2 Vireillä olevat yleiskaavat... 6 4 ASEMAKAAVOITUS... 7 4.1 Voimassa olevat asemakaavat... 7 4.2 Vireillä olevat asemakaavat... 8 5 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2016-2018... 10 5.1 Tulevat kaavahankkeet... 10 5.2 Kaavoitushankkeiden arvioitu aikataulu... 12 6 KAAVOITUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LÄHTÖAINEISTOT JA SELVITYKSET... 13 6.1 Isonkyrön kunnan rakennusjärjestys... 13 6.2 Koordinaatisto... 13 6.3 Asemakaavojen pohjakartat... 13 7 LISÄTIEDOT... 13 Kaavoituskatsauksen on laatinut Isonkyrön kunnan tilaamana FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, suunnittelupäällikkö Maritta Heinilä. Kaavoituskatsauksen on hyväksynyt Isonkyrön kunnan elinkeino- ja kaavoitusjaosto. Raportissa käytetyt viistokuvat ovat Aarno Runosmäen.

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 1 (13) KAAVOITUSKATSAUS JA KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2016-2018 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan tulee kunnan vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa tulee selostaa lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan Isonkyrön kunnan kaavoitustilanne ja esitellään kaavoitusohjelma vuosille 2016-2018. Lisäksi kerrotaan yleisesti kaavoituksen ohjauksesta ja kaavahankkeiden etenemisestä. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta ja rakentamista. Sekä maakunta- että kuntatason suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden sisältöä tarkennetaan seudullisella tasolla maakuntakaavoin ja kuntatasolla yleis- ja asemakaavoin. Kuntakaavoitusta ohjaa alueellinen ELY-keskus mm. vuosittain järjestettävillä kehittämiskeskusteluilla, kaavahankkeiden yhteydessä käytävin viranomaisneuvotteluin, sekä antamalla yksittäisiä kaavoja koskevia lausuntoja. 2 YLEMMÄN TASON SUUNNITTELU 2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavoitteiden toteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamiseksi. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista keväällä 2017. Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin alueidenkäytön valtakunnallisiin haasteisiin. Ehdotus valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevaksi valtioneuvoston päätökseksi valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti siten, että tavoitteet koskevat nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia, ja ovat nykyistä täsmällisempiä ja konkreettisempia. Uudistus tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Valmisteluun liittyy ympäristöarviointi sekä ympäristöselostuksen laatiminen. Viranomaistahoilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja näkemyksiä valmistelun eri vaiheissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 2 (13) 2.2 Maakuntakaava Maakuntakaavan laatii maakunnan liitto. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja, tuli voimaan 1.2.2016. Nykyisin maakuntakaavasta päättää maakunnan liitto. Pohjanmaan liitto vastaa Pohjanmaan maakunnan kehittämisestä ja suunnittelusta seudullisella tasolla ja laatii kehitystä ohjaavan maakuntakaavan. Maakuntakaavalla siirretään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudulliselle tasolle, ohjaten kuntien alueidenkäyttöä toivottuun suuntaan koko seudun tavoitteet huomioiden. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja myös viranomaisten maankäytön suunnittelua. Voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on nimeltään Pohjanmaan maakuntakaava 2030. Maakuntakaavan päivitystyö on koko ajan käynnissä. Päivitystä tehdään joko laatimalla uusi maakuntakaava tai laatimalla yhden tai useamman teeman osalta vaihemaakuntakaava. Pohjanmaan liitto on päivittänyt maakuntakaavaa 2030 laatimalla kaksi vaihemaakuntakaavaa. Kokonaismaakuntakaavan päivitystyö on alkanut vuoden 2014 alussa. 2.2.1 Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Isonkyrön kunnan alueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava 2030, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.2010. Karttaotteet: vasemmalla Tervajoen keskusta-alue ja oikealla Isonkyrön keskusta-alue. Maakuntakaavassa Isonkyrön keskustaajama on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi ja Tervajoen taajama keskustatoimintojen alakeskukseksi. Molemmat taajamat kuuluvat maakuntakaavassa osoitettuun kaupunki-maaseutu vuorovaikutusvyöhykkeeseen, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Muita maakuntakaavassa kylä kohdemerkinnällä osoitettuja asutuskeskittymiä ovat Lehmäjoki, Palhojainen, Valtaala ja Orismala. Kunnan halki virtaa itä-länsisuunnassa Kyrönjoki, jota ympäröivät alueet kuuluvat kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokkaaseen Kyrönjokilaakson maisema-alueeseen. Kyrönjoki on suojeltu koskiensuojelulailla ja Kyrönjoen erityissuojelulailla, millä on estetty vesivoimalaitosten rakentaminen joen keski- ja alaosissa. Kunnan koillisosaan on osoitettu vedenoton kannalta tärkeä pohjavesialue (Kokkokangas ja Sarvikangas) ja vedenottamo. 2.2.2 1. Vaihemaakuntakaava Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava keskittyy kaupallisten palvelujen kehittämiseen. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 4.10.2013. 1. Vaihemaakuntakaavassa Tervajoelle aiemmin maakuntakaavassa osoitettu palvelujen alue merkintä (p) on korvattu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö merkinnällä (kmt2). Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alue kuntakeskuksessa ja keskustatoimintojen alakeskus Tervajoella säilyvät.

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 3 (13) Karttaotteet: vasemmalla vaihekaava 1 Isonkyrön keskustan ja Tervajoen keskustan kohdalta, oikealla vaihekaava 2 Isonkyrön kunnan alueelta. 2.2.3 2. Vaihemaakuntakaava Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava käsittelee uusiutuvia energiamuotoja ja niiden sijoittamista Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavan visiona on, että maakunta on energiatuotannon osalta omavarainen ja että kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energiavaroilla. Vaihemaakuntakaavassa 2 on esitetty seudullisesti merkittävät (vähintään 10 tuulivoimalaa) sisältävät tuulivoimaloiden alueet. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan 12.5.2014, ja ympäristöministeriö vahvisti sen 14.12.2015. Vahvistetussa vaihekaavassa Isonkyrön kunnan alueelle on osoitettu Kattiharjun tuulivoimaloiden alue, joka sijaitsee osittain Isonkyrön ja osittain Laihian kunnan alueella. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta noin 10 voimalaitoksen mahdollistaneen Naarajoen tuulivoimala-alueen. 2.2.4 Pohjanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntahallitus on kokouksessaan 27.1.2014 päättänyt käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 21.12.2015. Kaava laaditaan koko maakunnan kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuonna 2018/2019. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Asukkailla, eri yhteisöillä ja yhdistyksillä sekä niillä joiden työntekoa maakuntakaava koskee, on mahdollisuus vaikuttaa maakuntakaavan sisältöön kaikissa työvaiheissa. Lisätiedot: Pohjanmaan liitto Hietasaarenkatu 6 PL 174 65101 VAASA info@obotnia.fi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 4 (13) 2.3 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vaasan kaupunki laatii Pohjanmaan liiton ja Vaasan kaupunkiseudun kuntien kanssa Vaasan kaupunkiseudun rakennemallia 2040. Rakennemalli on pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, jonka tavoitteena on yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. Rakennemallin toteutumista pyritään seuraamaan vuositasolla ja päivittämään säännöllisesti. Rakennemalliin sitoutumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. Rakennemallissa on neljä pääteemaa, jotka ovat asuminen, elinkeinot, logistiikka ja liikenne, palvelut sekä alueidentiteetti ja vetovoimaisuus. Otteita rakennemalliraportin luonnoksesta (5.5.2014): Asuminen Rakennemallin mukainen väestötavoite on noin 30 000-50 000 asukkaan väkiluvun kasvu vuoteen 2040 mennessä. Väestönkasvusta suurin osa sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kaikkien seudun asuinkeskusten ja taajamien odotetaan kasvavan. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen suurimpiin, Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla sijaitseviin asuinkeskuksiin Elinkeinot, logistiikka, liikenne Merkittävä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä Raippaluotoon sekä Oravaisilta Korsnäsiin. Lentokenttää, satamaa, raideyhteyttä ja asemanseutuja ja valtatieyhteyksiä kehitetään elinkeinotoimintaa palvelevina solmuina. Kehittämisen painopisteenä ovat logistiikkakäytävät Vt3 +raideyhteys, Vt8 ja vt18. Kattavat joukkoliikennepalvelut sisältävä joukkoliikennevyöhyke ulottuu Vaasan keskustassa idässä Isoonkyröön saakka. Palvelut Palvelut kehittyvät kolmitasoisina keskuksina (kaupunkikeskus, paikalliskeskus, lähipalvelukeskus). Isonkyrön keskusta on luokiteltu paikalliskeskukseksi ja Tervajoki lähipalvelukeskukseksi. Dynaamiset lähipalvelut kuten päivähoito, peruskoulu ja vanhusten palvelut pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa. Muita harvemmin käytettäviä julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja keskitetään entistä enemmän. Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus Vaasan kaupunkiseutua kehitetään omaleimaisena alueena, jolla on runsaasti kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös fyysisiin rakenteisiin. maankäytön keinoin nostetaan esiin esimerkiksi arvokkaat vaalittavat luontokohteet, maaseudun historialliset jokivarsimaisemat kuten Kyrönjoki sekä muut kulttuuriympäristöt. 3 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Kunnan tehtävänä on huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Isonkyrön kunnassa on kaksi lainvoimaista osayleiskaavaa: Tervajoen osayleiskaava ja Ylipään osayleiskaava. Lisäksi vireillä on kaksi osayleiskaavaa: keskustan osayleiskaava ja Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava.

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 5 (13) Voimassa olevat osayleiskaavat on osoitettu vihreällä ja käynnissä olevat osayleiskaavatyöt sinisellä. Numerointi: 1. Tervajoen osayleiskaava, 2. Ylipään osayleiskaava. 3. Isonkyrön keskustan osayleiskaava, 4. Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava (vaaleammalla sinisellä esitetty alue on Laihian kunnan puolella.)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 6 (13) 3.1 Voimassa olevat yleiskaavat 1. Tervajoen osayleiskaava Tervajoen osayleiskaava on saanut lainvoiman 23.4.2014. Kaava käsittää Kyrönjokilaakson asutuksen läntiset kyläalueet Tervajoen taajaman läheisyydessä. Osayleiskaava-alueen läpi kulkee valtatie 18 sekä Vaasa-Seinäjoki rautatie. Kylkkälän kohdalla asutus muodostaa selkeän taajaman ja valtatiestä erkanevien paikallis- ja yhdysteiden varsilla on haja-asutusluonteista asutusta. Osayleiskaava käsittelee erityisesti Tervajoen taajamaan liittyvää asutusta ja kaupallista toimintaa, Kyrönjoen varren maaseutumaista pientaloasumista ja jokivartta ympäröivää maisemallisesti arvokasta aluetta ja siihen liittyvää asutusta. 2. Ylipään osayleiskaava Ylipään osayleiskaava on saanut lainvoiman 23.4.2014. Kaava-alue sijaitsee Isonkyrön keskustaajaman itäpuolella. Kaava-alue sijoittuu pääosin Kyrönjoen ja Seinäjoki-Vaasa rautatien väliselle alueelle ja siihen kuuluu Orismalan, Valtaalan ja Napuen kyläalueita. Ylipään osayleiskaavassa käsitellään erityisesti Kyrönjoen varren maisemallisesti arvokasta peltoaluetta ja siihen liittyviä kyläalueita ja maaseutumaisia pientaloalueita. 3.2 Vireillä olevat yleiskaavat 3. Isonkyrön keskustan osayleiskaava-alue ja Ylipään osayleiskaavan muuttaminen Keskustan osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Kaava-alueeseen kuuluu Isonkyrön keskustaajama lähialueineen. Alue rajautuu etelässä Kyrönjokeen ja Vaasa-Seinäjoki rautatiehen, lännessä Tervajoen osayleiskaava-alueeseen, idässä Ylipään osayleiskaava-alueeseen ja pohjoisessa Tuohisalonmäkeen, Tursonnevan, Hangasnevan ja Jaurinnevan suoalueisiin. Kaava-alueen pinta-ala oli luonnosvaiheessa noin 4470 ha. Osayleiskaavassa tutkitaan ohjeellisen osayleiskaavan ja voimassa olevan asemakaavan mukaisesti keskusta-alueen laajentamista myös kaupallisten palvelujen osalta Kyrööntien varteen, jonne on jo toteutunut keskeiset kunnan sivistys- ja kulttuuritoimen palvelut (yhtenäiskoulu. lukio, pääkirjasto, sisä- ja ulkoliikuntatilat sekä uimahalli). Valtatien eteläpuolta, Lapinmäen aluetta, tarkastellaan alustavasti uutena työpaikka- ja asuinalueena. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty elinkeino- ja kaavoitusjaostossa 20.5.2013. OAS on päivitetty kesällä 2015. Vuosien 2012 ja 2013 aikana on tehty kaava-aluetta koskevia kaavoituksen taustaselvityksiä. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 3.8. 31.8.2015. Ylipään osayleiskaava-alueeseen kuuluvaaa Taipaleen aluetta on tarkoitus muuttaa osana keskustan osayleiskaavan laadintaa. Taipaleen osalta osayleiskaava laitetaan luonnoksena nähtäville keväällä 2016. Tavoitteena on muuttaa nykyisen Ylipään kaava-alueen asuinaluevaraus (AP) teollisuusalueeksi (TY), jolle ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia. Alueen pinta-ala on noin 3,5 ha ja se rajautuu Keskustan osayleiskaava-alueeseen. Muutosalue liitettäneen osaksi Keskustan osayleiskaavaa. Tavoitteena on, että kaavaluonnoksesta kesällä 2015 sekä Taipaleen alueen nähtävillä oloaikana (kevät 2016) saadun palautteen perusteella kehitetty osayleiskaava asetetaan ehdotuksena nähtäville keväällä 2016. Mikäli kaavoitus etenee suunnitellun aikataulun mukaan, osayleiskaava hyväksytään kunnanvaltuustossa viimeistään syksyllä 2016. Kaavaa laativa konsultti: Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:n alikonsultti Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 7 (13) 4. Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Laihian ja Isonkyrön kuntien alueelle. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 7.1.-9.2.2015 ja YVA-selostus 8.1-3.3.2015 välisenä aikana. Luonnosvaiheessa Kattiharjun tuulivoimapuiston alueelle esitettiin 75 tuulivoimalan aluetta. Suunnitelluista voimaloista 30 kpl osoitettiin Laihian kunnan ja 45 kpl Isonkyrön kunnan alueelle. Osayleiskaava-alueen pinta-ala luonnosvaiheessa oli noin 4450 hehtaaria, josta Isoonkyröön sijoittui noin 2820 ha. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n mukaisesti siten, että sitä voidaan käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Laihian kunnanvaltuusto omalta osaltaan ja Isonkyrön kunnanvaltuusto omalta osaltaan. Osayleiskaava ei ole MRL 46 mukainen kuntien yhteinen osayleiskaava. Kattiharjun tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (458/1994) ja sen muutoksen (258/2006) mukaisessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely). Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella osayleiskaavaehdotusta ja sen tavoitteita tarkennetaan. Kaavaehdotus asetetaan tavoitteellisesti nähtäville syksyllä 2016. Osayleiskaava on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa keväällä 2017. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4 ASEMAKAAVOITUS Asemakaavalla osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjataan maankäyttöä mm. paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan ja olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen edellyttämällä tavalla. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Asemakaavalla tarkennetaan maakuntakaavaa ja yleiskaavaa. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. 4.1 Voimassa olevat asemakaavat Isonkyrön keskustassa ja keskustan lähialueilla on voimassa useita asemakaavoja. Taipaleen ja Napuen alueen asemakaavoitettu aluekokonaisuus sijaitsee erillään muusta keskustan asemakaavarakenteesta. Myös Tervajoen keskusta-alue on suurelta osin asemakaavoitettu. Asemakaava käsittää keskeiset kyläalueet Kyrönjoen eteläpuolella, liikekeskustan ja siihen liittyvien pienempien asuntokortteleiden lisäksi Peippoosen asuntoalueen sekä erillisen Myllykosken asuntoalueen asemakaavan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 8 (13) 4.2 Vireillä olevat asemakaavat 5. Lapinmäen asemakaava Tavoitteena on laatia Tervajoentien eteläpuolelle keskustan osayleiskaavan tuleviin ratkaisuihin perustuva asemakaava. Asemakaavoitettava alue sisältää osayleiskaavaluonnoksessa uuden työpaikka-alueen, nykyisen asuinalueen laajennuksen ja niihin liittyviä virkistysalueita. Tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen osana Vaasa-Seinäjoki kehityskäytävää. Tähän liittyen keskeisessä asemassa on riittävien työpaikka-alueiden varaaminen, raideliikenteen hyödyntäminen ja siihen liittyvien liikenne- sekä yhdyskuntarakenneratkaisujen tekeminen siten että ne tukevat sekä koko kehityskäytävän toimivuutta että Isonkyrön elinvoimaisuutta. Työpaikka-alueelle tavoitellaan alustavasti teollisuus- ja logistiikkatoimintoja ja asuinalueelle uusia pientalotontteja. Asemakaavatyön tavoitteet ovat riippuvaisia käynnissä olevan osayleiskaavan ratkaisuista. Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty mahdollisuus alueen eteläpuolella sijaitsevan Ventälän rautatieseisakkeen käyttöön ottamisesta. Asemakaavalla pyritäänkin mahdollistamaan hyvät ja toimivat yhteydet uusien asuin- ja työpaikka-alueiden, Isonkyrön keskustan ja mahdollisesti käyttöön otettavan rautatieseisakkeen välillä. Lapinmäen asemakaavatyö etenee Keskustan osayleiskaavatyön rinnalla ja sen hyväksymisaikataulu on riippuvainen osayleiskaavan voimaantulosta. Tavoitteena on, että asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville kesällä/alkusyksystä 2016. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella ja huomioiden mahdolliset Keskustan osayleiskaavan sisältömuutokset kaavaehdotusaineisto viedään nähtäville tavoitteellisesti loppuvuodesta 2016. Mikäli kaavoitus etenee suunnitellun aikataulun mukaan, asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa talvella 2016. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6. Tervajoen asemakaava Tervajoen asemakaavan muutostyö on käynnistynyt alkukeväästä 2015 osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Suunnittelun tavoitteena on päivittää ja laatia asemakaava hyväksytyn Tervajoen osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa alueelle on uutena osoitettu mm. paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikköjä tai myymäläkeskittymä ja esitetty uusia liikenneratkaisuja. Asemakaavassa huomioidaan myös olemassa oleva asutus ja asumisen laajenemisalueet, palveluiden ja työpaikkojen alueet, asukkaiden virkistystarpeet ja maisemaa, luontoa ja kulttuuriperintöä koskevat suojelutarpeet. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä kesällä 2016. Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Asemakaavamuutosehdotus on alustavan aikataulun mukaan nähtävillä loppuvuodesta 2016. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään keväällä 2017. Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4.3 Vuoden 2016 alussa hyväksytyt asemakaavat 7. Asemakaavamuutos Vainiotiellä Kyseessä on Isonkyrön kaavoitusohjelmaan vuosille 2013 2015 esitetty pienimuotoinen asemakaavamuutos, jossa asemakaavan mukaisen Vainiotien nimi muutettiin. Isossakyrössä on kaksi Vainiotietä, mikä aiheutti sekaannusta mm. postin jakelussa. Ongelmia nimistö aiheutti myös pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen toimintaan. Nimen muutokseen ryhdyttiin kuntalaisen aloitteesta. Asemakaavatyö alkoi vuonna 2013. Kaavamuutos hyväksyttiin kunnanhallituksen kokouksessa 12.4.2016 50. Kaavan laatinut konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 9 (13) 8. Asemakaavamuutos kortteleissa 210, 211, 621 ja 640 ja Pysäkkitiellä Asemakaavaa tarkistettiin kortteleissa 210, 211, 621 ja 640 sekä Pysäkkitiellä. Kaavamuutoksella tarkistettiin korttelialueiden rakennusoikeuksia, virkistysalueen sekä korttelin 210 välistä rajaa sekä Härkäkiventien nimisen kadun laajuutta katuverkossa. Osa Pysäkkitiestä nimettiin Härkäkiventieksi. Asemakaavatyö alkoi vuonna 2013. Kaavamuutos hyväksyttiin kunnanhallituksen kokouksessa 12.4.2016 51. Kaavan laatinut konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Punaisella on osoitettu asemakaavoitetut alueet ja tummansinisellä käynnissä olevat ja vuoden 2016 alussa hyväksytyt asemakaavahankkeet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 10 (13) 5 KAAVOITUSOHJELMA VUOSILLE 2016-2018 5.1 Tulevat kaavahankkeet Vuosien 2016 ja 2017 aikana on tarkoitus jatkaa vireillä olevia osayleiskaava- ja asemakaavahankkeita ja saattaa ne kunnanvaltuuston hyväksytettäväksi. Vuosien 2016-2018 aikana käynnistetään kysynnän mukaan seuraavia uusia asemakaavahankkeita: 9. Asemakaavamuutos Riihitiellä Isonkyrön kunta on teettänyt alustavia tiesuunnitelmia Riihitien liikenneyhteyksien parantamisesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on kulkuyhteyksien kehittäminen niin, että alueen asumisviihtyisyys kohentuisi ja yritystoiminnan varastoliikenne toimisi tarkoituksenmukaisella tavalla. 10. Keskustan asemakaavan laajennus Tolkin alueella Keskustan asemakaavaa laajennetaan Tolkin alueella länteen. Asemakaavalla laajennetaan nykyistä asuntoaluetta. Kaavaan liitetään myös eteläpuolisen alueen rakennettavaksi soveltuvat alueet, joille laajennetaan yritystoimintaa palvelevia korttelialueita. 11. Laurilan teollisuusalueen laajentaminen Isonkyrön kunnalla on omistuksessa Laurilan teollisuusalueen ja kantatien välisellä alueella peltomaata, jolle teollisuusalueen kaava tullaan laajentamaan. 12. Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 110 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda asumisviihtyisyydeltään korkeatasoinen ja väljä asunto-alue joenrannalle ja keskeiselle paikalle keskustan taajamaa 13. Asemakaavamuutos Pysäkkitiellä Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa kunnan omistamalle maa-alueelle keskustan palveluihin tukeutuvaa pientaloasumista 14. Keskustan asemakaan muutos Kyrööntien alueella Asemakaavoitetaan Kyrööntien varsi Knaapilantien ja Valtatien 18 välisellä alueella valmisteilla olevan Keskustan osayleiskaavan mukaiseksi. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa alkuvuodesta 2017. 15. Keskustan asemakaavan laajennus Taipaleen alueella Laajennetaan asemakaava-alue valmisteilla olevan osayleiskaavamuutoksen mukaiseksi. Tavoitteena on, että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa syksyllä 2016.

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 11 (13) Kaavoitusohjelmassa esitetyt uudet asemakaavahankkeet numeroituna: 9. Kaavamuutos Riihitiellä, 10. Keskustan asemakaavan laajennus Tolkin alueella, 11. Laurilan teollisuusalueen laajentaminen, 12. Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 110, 13. Asemakaavamuutos Pysäkkitiellä, 14. Keskustan asemakaavan muutos Kyrööntien alueella ja 15. Keskustan asemakaavan laajennus Taipaleen alueella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 12 (13) 5.2 Kaavoitushankkeiden arvioitu aikataulu Vireillä olevat osayleiskaavat 2016 2017 2018 3a. Isonkyrön keskustan osayleiskaava 3b. Ylipään osayleiskaavan muuttaminen kaavaehdotus ja hyväksyminen 4. Kattiharjun tuulivoimaosayleiskaava kaavaehdotus hyväksyminen Vireillä olevat asemakaavat 2016 2017 2018 5. Lapinmäen asemakaava kaavaluonnos kaavaehdotus hyväksyminen 6. Tervajoen keskustan asemakaavamuutos kaavaluonnos ehdotus hyväksyminen 7. Asemakaavamuutos Vainiotiellä kaavaehdotus hyväksyminen 8. Asemakaavamuutos kortteleissa 210, 211, 621 ja 640 ja Pysäkkitiellä kaavaehdotus hyväksyminen Tulevat asemakaavat 2016 2017 2018 9. Kaavamuutos Riihitiellä luon- oas nos ehdotus hyväksyminen 10. Keskustan asemakaavan laajennus Tolkin alueella luon- oas nos ehdotus hyväksyminen 11. Laurilan teollisuusalueen laajentaminen oas 12. Keskustan asemakaavan muutos korttelissa 110 luon- oas nos ehdotus hyväksyminen 13. Asemakaavamuutos Pysäkkitiellä luon- oas nos ehdotus hyväksyminen 14. Keskustan asemakaavan muutos Kyrööntien alueella oas kaavaehdotus hyväksyminen 15. Keskustan asemakaavan laajennus Taipaleen alueella oas kaavaehdotus hyväksyminen

Kaavoituskatsaus ja kaavoitusohjelma 13 (13) 6 KAAVOITUKSEN TAUSTALLA OLEVAT LÄHTÖAINEISTOT JA SELVITYKSET 6.1 Isonkyrön kunnan rakennusjärjestys 6.2 Koordinaatisto Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty vuonna 2002. Rakennusjärjestyksen uusimistyö on käynnissä. Rakennusjärjestyksen hyväksyy Isonkyrön kunnanvaltuusto. Vuoden 2012 aikana on siirrytty yhtenäiskoordinaatistojärjestelmään, joka Isonkyrön alueella on EUREF-FIN koordinaatisto GK22. Kunnan paikkatietojärjestelmät, asemakaavat ja asemakaavojen pohjakartat on muunnettu ko. koordinaatistoon, myös kunnan nettisivuilla oleva kartta- ja kaavamateriaali on ko. koordinaatistossa. 6.3 Asemakaavojen pohjakartat 7 LISÄTIEDOT Numeerinen pohjakartta valmistui Isonkyrön keskustaajamaan vuoden 2001 aikana. Palhojaisten alueen pohjakartta valmistui 2002. Karttaa on laajennettu Lapinmäen alueen osalta v. 2006. Tervajoen pohjakartta laadittiin jo 1990-luvun puolivälissä. Kartasta on laadittu numeerinen kartta vuonna 2007. Tervajoen pohjakarttaa laajennettiin Peippoosen alueen eteläpuolelle 2007. Pohjakartta-aineistoa tulee asemakaavoitukseen ryhdyttäessä tarvittaessa päivittää ja/tai laajentaa suunnittelualueen sijainnista riippuen. Ajankohtaisista kaavoitushankkeista tiedotetaan Pohjankyrö-lehdessä, Isonkyrön kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla: Isokyrö > Kuntalainen > Tekniset palvelut > Kaavoitus Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaavat: Isonkyrön kunta Eino Toivola kunnanjohtaja Juha Försti tekninen johtaja Pohjankyröntie 136 61500 Isokyrö Puh. (06) 470 1111 fax. (06) 470 1444 e-mail. etunimi.sukunimi@isokyro.fi