Pro Lukion Valtakunnallinen lukioseminaari 3. 4.11.2016 LUKIOKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA Lieselotte Eskelinen, erityisasiantuntija 040 526 9362 lieselotte.eskelinen@kuntaliitto.fi Liese Eskelinen 1
1. Lukiokoulutuksen nykytilasta 2. Talousarvioesityksestä 2017 3. Lukiokoulutuksen rahoituksesta Lukiokoulutuksen kehittäminen Tulevaisuuden lukio: Mihin suuntaan? Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma 2025 Kärkihankkeet Opettajien osaaminen 3.11.2016 Liese Eskelinen 2
Tulevaisuuden kunta ja tulevat maakunnat Maakuntauudistus sisältää sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen että aluehallintouudistuksen. Kuntaliitto tukee kuntia ja alueita uudistusten suunnittelussa ja toteutuksessa. http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/maakuntauudistus/sivut/default.aspx
Kuntien rooli ja tehtävät muuttuvat 4 3
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 5
6
Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Arvio vuodelle 2016: Hahmotelma vuodesta 2019: (mukana sote-uudistus, perustoimeentulotuen siirto Kela:lle, kiky-sopimus) Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % ulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Materiaalin ostot 7% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Muut henk.menot 9% Palvelujen ostot Valtionosuudet 12 % Toimintatulot 12% 23 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit noin 7 mrd. Lainanotto 6 % 17 % Lainanotto 8 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut menot 4 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. 7 Lähde: Kuntaliitto
Suomeen syntyi ennätysvähän lapsia vuonna 2015 TK:n ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi 55 000 lasta vuonna 2015. Tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina. 62 000 Syntyneiden lukumäärä Suomessa 60 000 58 000 56 000 54 000 52 000 50 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Tilastokeskus 8
Tulevaisuuden sivistyskunta Koulutuksen merkitys korostuu tulevaisuuden kunnassa Muutos haastaa niin valtiota kuin kuntiakin Miten turvaamme koulutuksellisen tasa-arvon kaikilla koulutuksen osa-alueilla? Miten saamme riittävät resurssit ja miten ohjaamme niiden käyttöä? Miten kunta organisoituu? 9
Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus MAAKUNNAT Roolit Rajapintakysymykset ja palvelut: esim. hyte, tukipalvelut, oppilashuolto, työllisyys,, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen, elinvoima,, asuminen, järjestöyhteistyö, osallisuus, johtaminen jne. Vuorovaikutus ja neuvottelumenettely KUNNAT Roolit Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset 10
Kulttuuri Lukiokoulutus Liikunta Nuoriso Perusopetus Ammatillinen koulutus Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Elinkeino- ja työllisyyspalvelut 12 3.11.2016 Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUS NYKYTILASTA
Vuonna 2015 94 kuntaa, joissa alle 25 syntynyttä 60 kuntaa, joissa 25-49 63 kuntaa, joissa 50-99 82 kuntaa, joissa 100-499 18 kuntaa, joissa 500 tai enemmän 14
Ikäluokan, 0-18-vuotiaat, osuus väestöstä vuosina 2014 ja 2025 2014 Koko maa 20,8% 2025 Koko maa 20,2 % Karttakuva Kuntaliitto 25.1.2016/JAH Kuntarajat MML 2016 15 3.11.2016 Liese Eskelinen
Lu k io k o u lu t u k s e n jä r je s t ä j ä t 2015 Lähde: Opetushallituksen yksikköhinta- ja opiskelijamääräraportit (20.1.2015) MS 18.6.2015 Liese Eskelinen 3.11.2016 16
Lukiokoulutusta järjestävät kunnat* ja opiskelijamäärä 20.1.2015 *Koulutuskuntayhtymät sisältyvät kuntien määrään Liese Eskelinen 3.11.2016 17
Lukiokoulutuksen järjestäjät omistajuuden ja opiskelijamäärän mukaan Lähde: Opetushallituksen valtionosuusraportit sekä tilastokeskuksen koulutustilastot MS 7/2016
Lukiokoulutuksen järjestäjäjakauma 2015 Omistajatyyppi % % opiskelijoista Yksityinen (36) 13,0 10,1 Valtio (3) 1,1 0,3 Yliopistot (8) 2,9 2,2 Kunta (223) 80,8 82,6 Kuntayhtymä (6) 2,2 4,8 Yhteensä (276) 100,0 100,0 Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja 20.9. opiskelijamääräraportit 19 3.11.2016 Liese Eskelinen
300 250 Lukiokoulutuksen järjestäjät omistajuuden mukaan 2008-2015, lukumäärä 200 Lkm 150 Yksityinen Valtio Yliopistot Kunta Kuntayhtymä 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 20 3.11.2016 Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksessa olevien ja lukioiden määrän kehitys - Tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat Lähde: Tilastokeskus MS 7/2016
Lukiokoulutuksen opiskelijat* 1999-2015 140000 130624 120000 104060 100000 80000 60000 46033 40000 35262 20000 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 *Lukion koko oppimäärää opiskelevat Opiskelijat yhteensä Uudet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus
500 Lukioiden määrä 1999-2015 456 450 400 350 440 440 440 439 436 428 418 406 406 398 395 388 381 374 366 350 300 250 200 150 100 50 22.9.2016 OPHH Kuukauden tilasto: Peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten määrä väheni vuosina 2010 2015 Perus- ja toisen asteen oppilaitosten määrät ovat vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Kyseisellä ajanjaksolla lakkautettiin 393 peruskoulua, 44 lukiota ja 22 ammatillista oppilaitosta. 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Oppilaitosten lkm 250 Lukioiden määrä ja koko 2005-2015 2005 yhteensä 428 lukiota ja 2015 yhteensä 350 200 428 418 406 406 398 395 388 381 374 366 350 Yhteensä 150 100 50 1-49 opiskelijaa 50-99 opiskelijaa 100-299 opiskelijaa 300-499 opiskelijaa 500-999 opiskelijaa 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1000- opiskelijaa
Opetus- ja kulttuuritoimen valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 15.9.2016 VM 25 3.11.2016 Liese Eskelinen
Yleistä Kuntien peruspalveluiden valtionosuusprosentti alenee 25,61 prosentista 25,23 prosenttiin (-0,38 %). Kuntien rahoitusosuus 74,77 %. Indeksikorotusten jäädytys sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen sekä peruspalveluiden valtionosuuden sopeutustoimiin. Kuntien sopeutustoimiin eivät sisälly valtion talousarvioon sisältyviin perusopetuksen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset. Niillä on kuitenkin vaikutuksia myös kuntien talouteen ja toimintaan valtion rahoituksen vähenemisenä. VM:n esityksessä huomioitu kilpailukykysopimuksen valtionosuusvähennykset.
Kilpailukykysopimus 2017 Kuntatalousohjelman mukaiset valtionosuusvähennykset PERUSPALVELUIDEN VALTIONOSUUSRAHOITUS VÄHENEE 356 110 000 EUROLLA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALAN VÄHENNYS NOIN 16 000 000 EUROA Esi-ja perusopetus/okrl (Kiky) -2 977 000 Lukiokoulutus (Kiky) -5 400 000 Taiteen perusopetus (Kiky) -434 000 Vapaa sivistystyö -1 001 000 Liikunnan koulutuskeskukset -8 000 Ammatillinen koulutus -5 337 000 Ammattikorkeakoulut -6 900 000 Teatterit, museot, orkesterit -583 000 Yhteensä -22 640 000 Työnantajamaksuja alennetaan yhteensä 1,59 prosenttia ja sen vaikutukset on kohdennettu täysimääräisesti valtion rahoitusosuuteen. Lomarahaleikkauksen laskennallinen säästö on jaettu kuntien ja valtion kesken lakisääteisen valtionosuusprosentin mukaisesti. Työajan pidentämisestä seuraavan tuottavuuden kasvun johdosta rahoitusta ei ole alennettu valtionosuusjärjestelmän ja valtion rahoituksen piirissä olevilta. Kilpailukykysopimuksen mukainen määrärahatason alennus on kohdistettu ainoastaan lakisääteiseen valtion rahoitukseen. 3.11.2016
Arviot lapsi- ja opiskelijamääristä SUORITEMÄÄRÄMUUTOKSET 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muutos 2016-2017 Varhaiskasvatus 208300 211 550 211 190 212 550 213 050 213 550 500 Esiopetus 58 800 59 800 60 420 62 500 62 000 62 000 - Perusopetus 522 000 526 850 529 880 531 000 531 000 534 000 3 000 Lukiokoulutus 106 000 105 120 102 840 108 000 107 000 103 000-4 000 Ammatillinen peruskoulutus3) 178 650 182 410 183 060 183 300 183 000 175 000-8 000 Ammatillinen lisäkoulutus4) 69 420 63 290 64 890 66 500 66 500 66 000-500 Ammattikorkeakoulun perustutkinnot 131 374 129 636 128 751 128 545 129 300 129 300 - Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 7 834 8 566 9 218 10 133 10 300 10 600 300 Lähde: Tilastokeskus. Opetushallinnon alainen koulutus. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat valtionosuusjärjestelmän mukaisia opiskelijamääriä. Päivähoidon, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen luvut eivät sisällä Ahvenanmaata. 3) Sisältää ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä. 4) Sisältää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavan valtionosuusrahoitteisen oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen. Tilastokeskuksen opiskelijamäärät kuvaavat koulutukseen osallistuvien henkilöiden todellisia lukumääriä, jonka vuoksi ne poikkeavat rahoituksessa käytettävistä valtionosuusjärjestelmän mukaisista laskennallisista vuosiopiskelijamääristä. 3.11.2016
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000-2200 -2400 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-40 -40-1 394-35 -1 469-1 354-1 394-1 444-1 444-50 -40-40 -40-35 -61-96 -75-185 -89-75 -111-343 -75-343 -343-1 998-2 087-2 198 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli noin 20 % * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. vuosina 2012-2015. Vuosina 2016-2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 220 milj. vuoden 2019 tasolla. -40-75 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus Indeksisidonnaisten menojen 75 milj. euron lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus vuonna 2017 18.8.2016 sl/hp
Yleissivistävä opetus Määräraha valtionosuuksiin ja avustuksiin 720 558 000 euroa (- 3,7 milj. euroa) Yleissivistävän koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot 32 milj. euroa: digitaalisuus ja taiteen perusopetuksen saavutettavuuden edistäminen, tilastoinnin kehittäminen, tutkimus- ja koulutushankkeet, kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeet. - Sisältää kärkihankerahoitusta 15 milj. euroa kielikokeiluihin, taiteen perusopetuksen saavutettavuuteen ja digitalisaatioon. 30 3.11.2016 Liese Eskelinen
Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista edistävistä toimista sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä siihen liittyvien menettelyiden kehittämisestä aiheutuvien avustusten ja menojen maksamiseen. Lisäys lähes 6 milj. euroa. 2017 TAE 8 090 000 2016 TAE 2 190 000 Perusopetus Vieraskielisten oppilaiden AI ja SU/RU opetuksen valtionosuusrahoitus säilytetään 85 %:ssa, lisäys 3 milj. euroa. AIKUISTEN PERUSOPETUS 2018 Uudistetaan tuntijako, rahoitus, opetussuunnitelman perusteet 31 3.11.2016 Liese Eskelinen
Valtionosuusrahoitus 2017 Peruspalvelut ja toisen asteen koulutus Valtionosuus peruspalvelujen valtionosuus (VM) 25,23 % opetustoimen valtionosuus (OKM) ilman amk-siirron vaikutusta valtionosuus 41,89 % Säästö 190 M esitetään kohdistettavaksi kuntien rahoitusosuuteen Kunnan omarahoitusosuudet KL arvio: peruspalvelujen valtionosuus (VM) ~3 620 euroa/as. opetustoimen valtionosuus, arvio (OKM) 260,63 euroa/as. 32 3.11.2016 Liese Eskelinen
Ammatillisen koulutuksen 190 M säästön vaikutus -34,81 euroa/as. kuntien rahoitusosuuteen. 33 3.11.2016 Liese Eskelinen
Akselin otsikko 100 % Kuntien ja valtion rahoitusosuudet lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 2006-2017 (milj. euroa) Lähde: Rahoitusjärjestelmäraportit, Opetushallitus. 2011 lukien Valtion talousarvio, VM. 2015 lukien sis. AMK:n rahoitusosuuden 291 milj. euroa. Sisältää ammatillisen oppilaitosmuotoisen peruskoulutuksen ja oppisopimuksena järjestettävän peruskoulutuksen. 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % Lisäksi Kiky 2017 Lukio -5,4 M Ammatillinen yht. -5,3 M 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lukio Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en Amm atillin Lukio en 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Valtio 217 535 222 580 245 626 245 664 249 692 274 713 287 745 289 748 277 738 180 512 173 487 167 479 Kunnat 262 647 268 700 333 869 340 922 345 960 401 991 421 1036 425 1036 402 1021 458 1209 449 1174 450 972 Amm atillin en 34 3.11.2016 Liese Eskelinen
4 500 Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus Rahoitusvastuun jakautuminen M TAE 2017 4 000 3 500 3 000 2 076 2 500 2 000 1 422 1 500 1 451 1 000 972 646 500-479 450 625 167 Kunnat Valtio Laskennalliset kustannukset Lukiokoulutus Ammatillinen pk yhteensä YHTEENSÄ 35 3.11.2016 Liese Eskelinen
Yleissivistävä koulutus Valtionavustukset 2017 Yleissivistävän koulutuksen valtionavustusten kohdennus 2016 2017 Erotus Esi- ja perusopetus: erityisopetuksen laatu ja kk-avustajien palkkaaminen + ryhmäkoko 7645000 15228000 7583000 Laadun kehittäminen 6365000-6365000 Innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan. 5575000 4875000-700000 Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 9175000-9175000 Kerhotoiminnan tukeminen 2865000 2865000 0 Kielikylpytoiminnan laajentaminen 842000 842000 0 Kärkihanke: Osaaminen ja koulutus, nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan 300000 300000 Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 11975000 14975000 3000000 YHTEENSÄ 44442000 39085000-5357000 Saamenkielinen ja saamen kielen opetus: Perusopetus, lukio, ammatillinen 2 275 000 Saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelut 120 000 36 3.11.2016 Liese Eskelinen
Lukiokoulutusta kehitetään Yo-tutkinnon kehittäminen. Sähköisenä koko tutkinto keväällä 2019. Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Uusi lukio uskalla kokeilla kehittämisohjelma: jatketaan tuntijakokokeilua ja kehittämisverkoston toimintaa. Valmistellaan rahoitusjärjestelmä- ja järjestäjäverkkouudistusta. Tuetaan opiskeluympäristöjen ja toimintaympäristön kehittämistä. Kevennetään kurinpitoon ja ohjeistamiseen ja oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin sisältyviä velvoitteita. 37 3.11.2016 Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksen ja lukioon valmistavan koulutuksen rahoitus 2016 2017 Laskennalliset kustannukset 621 138 000 624 618 000 Kunnallinen lukiokoulutus 535 534 000 538 063 000 Yksityinen lukiokoulutus 62 716 000 62 304 000 Kunnallinen yli 18-v. aloittaneet 18 262 000 18 763 000 Yksityinen yli 18-v. aloittaneet 4 626 000 5 488 000 Rahoitusosuudet 2017 Kunnat 450 344 000.(72,1%) Valtionosuus 166 653 000 2016 Kunnat 448 521 000 Laskennalliset kustannukset kasvavat 3,5 milj. euroa eli 0,6 % Sisältää: Opiskelijamäärän aleneminen 1,2 milj. euroa, Kikysopimus 5,4 milj. euroa ja indeksikorotuksen leikkaus. 38 3.11.2016 Liese Eskelinen
HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS OPETUSALA Opetustoimen toimintamenot: Opetustoimen henkilöstökoulutus 15 M (18,5 vuonna 2016) Osallistuja-arvio 20 000. Kärkihankeraha Opettajien osaamisloikkaan noin 20 milj.euroa Korkeakoulujen rahoituksessa. 39 3.11.2016 Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA TAE 2017: Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamista valmistellaan. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksen vaikuttavuus, laatu ja tehokkuus parantuvat ja että lukiokoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan. 3.11.2016 Liese Eskelinen 40
talousarvio Lukion rahoitus (Kaatuneesta HE 2015) Indeksikorotettava rahoitus Rahoitus, joka perustuu toteutuneeseen alv-tasoon Rahoitusosuudet Muu rahoitus alvkorvaus yksityisille Vaikuttavuusrahoitus Suoritus - rahoitus Perusrahoitus Majoitus, harkinnanvarainen rahoitus 3.11.2016 Liese Eskelinen 41
LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUKSESTA/KL Rahoitusjärjestelmän tulee olla ennakoitava, läpinäkyvä ja selkeä. Lukiokoulutuksen nykyinen rahoitusjärjestelmä toteuttaa nämä tavoitteet. Tähän järjestelmään muutoksena riittäisi pienten lukioiden lisän muuttaminen saavutettavuuslisäksi. 42 3.11.2016 Liese Eskelinen
LUKIOKOULUTUS ON LAADUKASTA JA KUSTANNUSTEHOKASTA Lukiokoulutus on nykyään laadukasta ja kustannustehokasta kaikkialla maassa» Tutkimuksissa ei lukiokoulutuksessa ja sen tehokkuudessa ole osoitettu suuria eroja maan eri lukioissa» Rahoitus on erittäin alhaista» Silti jokaisesta lukiosta on hyvät mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin, niin korkeakouluihin kuin toisen asteen yo-pohjaisiin ammatillisiin peruskoulutuksiin» Lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti on pieni; 4 % keskeyttää lukio-opinnot ja vain n. 1,5 % ei suorita toisen asteen tutkintoa» Opettajat ovat kelpoisia (93,5%) ja tyytyväisiä työhönsä» Lukiokoulutusta ja opettajia arvostetaan 3.11.2016 Liese Eskelinen 43
KUNTALIITON TAVOITE: LUKIOKOULUTUKSEN ALHAINEN RAHOITUSTASO KORJATTU V. 2025 Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus on selvästi tätä nykyä alhaisemmalla tasolla kuin ammatillisen peruskoulutuksen alhaisin yksikköhintarahoitus. Opetusjärjestelyt ovat koulutusmuodoissa kuitenkin samankaltaisia. Valtiontalouden säästövaikutukset ovat entisestään suurentaneet tätä eroa.» V. 2016 ero halvimpaan ammatilliseen koulutusalaan n. 24%» V. 2015 n. 30% Ennen mahdollisesti tulevaan uuteen rahoitusjärjestelmään siirtymistä lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tulisi vastata ammatillisen peruskoulutuksen yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnonalan opiskelijakohtaisen yksikköhintarahoituksen tasoa. LISÄKSI: Vuonna 2015 lask.keskim.yksikköhinta/opiskelija oli 6024, kun toteutunut opiskelijakohtainen kustannus oli 7747, eli n. 30 % korkeampi! 3.11.2016 Liese Eskelinen 44
Lukiokoulutus 7000,00 6000,00 6004,93 Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta Muutos 2016-2017 1,25 % 6122,06 6198,30 5000,00 4000,00 3000,00 2000,00 1000,00 0,00 Vähimmäishinta VnA2015 117,33 76,24 2016 2017 Euroa Muutos euroa 45 3.11.2016 Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksen kehittämisestä Tulevaisuuden lukio: Mihin suuntaan?
Kuntaliiton sivistyspoliittisen ohjelma 2025 3.11.2016 Liese Eskelinen 47
Lukiokoulutus rakentamassa osaamisperustaa Lukiokoulutusta on saatavilla koko maassa Valtakunnallinen kehittämisohjelma: laadukasta toisen asteen yleissivistävää koulutusta sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen Lukiotutkinto tasa-arvoistaa toisen asteen koulutuksen 3.11.2016 Liese Eskelinen 48
Millainen on tulevaisuuden hyvä lukio 2025? KL:n VISIO VUODELLE 2025 Lukiokoulutus on vetovoimainen ja laadukas toisen asteen yleissivistävä koulutusmuoto. Lukiokoulutus on koko maassa kuntalaisten saatavilla. Kunnat kantavat vastuun lukiokoulutuksesta. Lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa lukiotutkinnon. Lukion ylioppilaalla on vahva perusta jatko-opintoihin erityisesti yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. 3.11.2016 Liese Eskelinen 16.4.2015 49
Lukiokoulutuksen saavutettavuus enintään 10 ja 30 kilometrin etäisyydellä alueittain vuosina 2009, 2011 ja 2013 Lähde: Patio - paikkatietoportaali 50 3.11.2016 Liese Eskelinen
Lukiokoulutuksen kehittämisestä Kärkihankkeet Opettajien osaaminen http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/?lang=fi http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/peruskouluuudistus/opet tajankoulutusfoorumi/index.html
Kehitetään opettajankoulutusta yhdessä!
Opettajankoulutusfoorumin tehtävät 1. Laaditaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusohjelma - nykytila ja haasteet - visio opettajankoulutukselle - tavoitteet tulevaisuuden opettajuudelle - kuusi strategista linjausta ja niihin liittyvät toimenpiteet. 2. Tuetaan paikallista visiointi- ja kehittämistyötä. 3. Käynnistetään ja tuetaan kehittämishankkeita opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen uudistaminen opetuksen järjestäjien, koulujen, johtajien, opettajien ja verkostojen tarpeet huomioon 4. 3.11.2016 Arvioidaan ohjelman toteutumista 54
VISIO Luomme yhdessä parasta osaamista maailmaan! 3.11.2016 55
Syvällinen oman alan osaaminen Pedagoginen taitavuus Yhteiskunnalliset, globaalit ja eettiset kysymykset Arvo-osaaminen Tunne-, vuorovaikutusja yhteistyötaidot Yritteliäisyys Muutososaaminen 3.11.2016 Tavoitteet Laajaalainen perusosaaminen Uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus Oman osaamisen ja yhteisön jatkuva kehittäminen - Opetussuunnitelmaosaaminen - Luovuus, uteliaisuus, kokeilu- ja kehittämisrohkeus - Taito luoda yhdessä ja ottaa käyttöön uusia opetuksen innovaatioita (mm. digisosaaminen) - Taito reflektoida ja arvioida - Taito muuttaa oma toimintaa - Pystyvyys ja toimijuus - Koulun toimintakulttuurin kehittäminen verkostoissa - Oman osaamisen kehittäminen itsearviointeihin ja tutkimukseen perustuen 56 - Verkostoituminen ja yhteisöosaaminen
Muuta Kärkihanke: Nopeutetaan siirtymistä työelämään» Huom! Lukiolaiset ja ylioppilaat - oppisopimuskoulutus Uskalla kokeilla Lukion uudet opetussuunnitelmat, Sähköistyvät ylioppilaskirjoitukset Kehittyvät ylioppilaskirjoitukset» OKM: Ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita selvittävä työryhmä» OKM: Ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen korkeakouluvalinnoissa 57 3.11.2016 Liese Eskelinen
Valtionavustukset kärkihankkeen Uusi peruskoulu -ohjelman kehittämis- ja koulutustoimintaan ovat nyt haettavissa Opetushallituksen sivuilla. Hakuohjeet 1) tutoropettajien koulutukseen ja 2) toimintaan sekä 3) kokeilu- ja kehittämistoimintaan osoitteessa: http://www.oph.fi/rahoitus/valtionavustukset/103 /0/valtionavustukset_karkihankkeen_uusi_perusk oulu_-ohjelman_kehittamis- _ja_koulutustoimintaan?language=fi 58 3.11.2016 Liese Eskelinen
KIITOS! 3.11.2016 Liese Eskelinen 59