Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 Kaupunginhallitus 14.04.2014 Sisällysluettelo Sivu 174 Luvan antaminen kirjanpitopäällikön viran täyttämiseen 3 175 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 5 176 Vesa ja Pirjo-Leena Kahariston poikkeamislupahakemus lomarakennuspaikan muuttamiseksi ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja rakennusoikeuden ylittämiseksi 7 177 Aamupäivätoiminnan järjestäminen lukuvuonna 2014-2015 13 178 Tietohallintostrategia 2014-2016 ja tietohallinnon toimenpidesuunnitelma 2014-1H/2015 19 179 Vesihuollon vesimaksun ja jätevesimaksun korottaminen 21 180 Pirttiluodon-Karjaluodon tonttien luovuttaminen 27 181 Lammasluodon asemakaavamuutos ja alueen rakennushankkeet 29 182 Kettumaan ranta-asemakaavamuutos 35 183 Länsitalon ranta-asemakaavan muutos 40 184 Kuparivuoren jäähallien lauhdelämmön hyödyntäminen 42 185 Talousarvion 2014 tammi - helmikuun kuukausiraportti 45
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 2 Kaupunginhallitus 14.04.2014 Aika 14.04.2014 kello 17:30-20:15 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Tuuna Markku puheenjohtaja Aalto Hannu 1. varapuheenjohtaja Jalkanen Heini 2. varapuheenjohtaja Forsblom Toni Jan Lindströmin varajäsen Gustafsson Hanna jäsen Hagsberg Sirpa jäsen Kuustonen Juho jäsen Linja Anne jäsen Santalahti Samuli jäsen Savolainen Arja jäsen Tavio Tero jäsen Rönnholm Mikko valtuuston pj. Salokangas Elina valtuuston 1. vpj., 178-185 Björkskog Tommy valtuuston 2. vpj. Kuokkanen Juha rakennustarkastaja, 176 Laurila Eija vapaa-aikatoimen päällik kö, 177 Riekkinen Juha tietohallintopäällikkö, 178 Sipponen Martti vs. kaupunginjohtaja Lehtinen Riitta kaupunginsihteeri Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Käsitellyt asiat 174-185 Allekirjoitukset Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Samuli Santalahti ja Arja Savolainen. Markku Tuuna puheenjohtaja Riitta Lehtinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 16. toukokuuta 2014 Samuli Santalahti Arja Savolainen
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 3 Kaupunginhallitus 174 14.04.2014 Luvan antaminen kirjanpitopäällikön viran täyttämiseen 304/01.02.00/2014 Kaupunginhallitus 174 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen: Kirjanpito on hallinnolliset organisaatiorajat ylittävä kokonaistehtävä, joka palvelee kaikkia kunnan viranomaisia ja toimielimiä. Kirjanpitopäällikkö vastaa ulkoisen laskentatoimen (kirjanpito) lisäksi tilinpäätöksen laadinnasta ja hän toimii viiden kirjanpitäjän ja yhden toimistosihteerin esimiehenä. Kaupunginkamreeri on kirjanpitopäällikön ja pääkassan esimies. Kirjanpitopäällikkö (vakanssinumero 021-013) on irtisanoutunut 1.11.2014 alkaen eläkkeelle siirtymisen johdosta. Sitä ennen hän pitää kertyneet vuosilomansa, noin kolme ja puoli kuukautta. Talousarviossa on rahatoimen tehtäväalueen perusteluissa todettu seuraavaa: "---. Lisäksi on varauduttu kirjanpitopäällikön eläköitymiseen siten, että uu si viranhaltija voisi olla noin kolme kuukautta yhtä aikaa nykyisen viranhal tijan kanssa." Näin ollen talousarviossa on jo otettu huomioon tuleva eläkkeelle siirtyminen ja siten otettu kantaa siihen, että kyseinen virka tulee täyttää. Täyttämättä jättäminen tai tehtävän hoito sisäisin järjestelyin eivät ole mahdollisia. Tehtäviin perehtyminen edellyttää, että valittava henkilö aloittaa työskentelyn 1.8.2014. Palkkaus ja muut ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Viran nykyinen tehtäväkohtainen palkka on 3 189,65 euroa/kk. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Viran täyttämisessä sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakuaika on kolme viikkoa. Hakijat haastatellaan ja valinnassa käytetään soveltuvuusarviointia. Valintapäätöksen tekee kaupunginjohtaja kaupunginkamreerin esityksestä. Kelpoisuusehtona virkaan on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai entinen opistotasoinen tutkinto. Virkaan valittavalta toivotaan erinomaisia taitoja taloushallinnon ohjelmistojen hallinnassa ja kehittämisessä, hyviä
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 4 Kaupunginhallitus 174 14.04.2014 vuorovaikutustaitoja, kykyä kokonaisuuksien hallintaan, itsenäistä ja tarkkaa työotetta. Viran hoitamisessa on eduksi kunnallistalouden ja -hallinnon tuntemus sekä kokemus esimiestehtävistä. Kirjanpitopäällikön vakanssi ilmoitetaan haettavaksi lyhyellä ilmoituksella Turun Sanomissa. Varsinainen pitkä hakuilmoitus julkaistaan KuntaRekryssä, työvoimatoimistossa sekä kaupungin nettisivuilla ja ilmoitustaululla. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus antaa keskusvirastolle luvan kirjanpitopäällikön viran täyttämiseen 1.8.2014 lukien. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 5 Kaupunginhallitus 175 14.04.2014 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 27/00.99.00/2014 Kaupunginhallitus 175 Toimielinten pöytäkirjat 1 Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto 7.4.2014 34 Kaupunginjohtajan tilannekatsaus 35 Kiinteistö Oy Naantalin Portin hakemus rakentamisvelvollisuuden määräajan jatkamisesta 36 Rakentamisvelvoitteen jatkoaikahakemus, Pekka Sevon 37 Manner-Naantalin osayleiskaava 38 Naantalin kaupungin ja As Oy Kreivinniityn välinen asemakaavan käynnistämissopimus 39 Villan tila 40 Lammasluodon asemakaavamuutos ja alueen rakennushankkeet 41 Kukolan teollisuusalueen asemakaavan muutos, osa 1 2 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 10.4.2014 36 Keskustakortteleiden asemakaavan laatiminen 37 Porhonkallion ja Virpin asemakaavan muutos ja laajennus 38 Asemakaavan työprosessin analyysi ja kehittäminen 39 Viranhaltijapäätökset / maankäyttöosasto 40 Lempi-nimisen aluksen nostaminen 41 Lausunto Fingrid Oyj:n Naantalin varavoimalaitoksen ympäristöluvan muutoshakemuksesta 42 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle / Orkla Foods Finland Oy 43 Kaupunginhallituksen päätös vesihuoltoverkostoon liittymättömistä kiinteistöistä 44 Ilmoitusasiat / ympäristönsuojelu 3 Koulutuslautakunta 9.4.2014 24 Talousarvion 2014 toteutuminen 25 Perusopetuksen tuntiresurssin käyttö lukuvuonna 2014-2015 26 B2-saksan kielen oppimistulosten valtakunnallinen arviointi 27 KiVa-ohjelman tulokset Naantalin yläkouluissa 2013 28 Lukion opiskelijamäärä ja resurssitarve lukuvuonna 2014-2015 29 Poikon päiväkodin vuokrasopimuksen muuttaminen vastikkeettomaksi 30 Poikon päiväkodin varhaiskasvatuspalvelusopimuksen jatkaminen ja sopimuksen mukainen hintojen tarkastus
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 6 Kaupunginhallitus 175 14.04.2014 Viranhaltijapäätökset 31 Päivähoitomaksujen indeksikorotukset 1.8.2014 32 Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen järjestäminen 33 Varhaiserityiskasvatuksen toimintasuunnitelma 2014-2018 34 Kultarannan päiväkodin lakkauttaminen 35 Palvelukiinteistöjen vuokrasopimukset 36 Irtaimen omaisuuden hankinnat 2014 37 Saatavien poisto 38 Ilmoitusasiat 1 Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen 18/2014 Kauppakirja, Maija-Liisa Hirvonen 19/2014 Määräaikaisen pysäköinnintarkastajan viran täyttäminen peruutuksen johdosta 20/2014 Immasen alueen omakotitontin 529-28-17-15 myyminen Joo nas Kärkkäiselle ja Niina Markulle (vuokratontin lunastus) VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ot to-oikeutta edellä seloste tuissa toimielinten pöytäkirjoissa sekä viranhaltija päätöksissä ilmeneviin päätöksiin. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 7 Kaupunginhallitus 145 24.03.2014 Kaupunginhallitus 161 07.04.2014 Kaupunginhallitus 176 14.04.2014 Vesa ja Pirjo-Leena Kahariston poikkeamislupahakemus lomarakennuspaikan muuttamiseksi ympärivuotiseen asuinkäyttöön ja rakennusoikeuden ylittämiseksi 592/10.04.02/2013 Kaupunginhallitus 24.03.2014 145 Tarkastusinsinööri Lauri Granberg: Hakija Vesa ja Pirjo-Leena Kaharisto, Raisio Rakennuspaikka Teersalo, Kivikko, 529-564-0012-0001 pinta-ala 3 731 m², Vuorilantie 93, Velkua Kaavoitustilanne Yleiskaava, Velkuan kunnanvaltuusto 30.12.1997 Sallittu kerrosala 105 m² Rakennettu kerrosala 123,5 m² Rakennusoikeus Lomarakennuspaikalle RA saa rakentaa yhden lomaraken nuksen, kerrosalaltaan 80 m² ja saunan 25 k-m². Erillispientalojen alueella AO rakentamistehokkuus e=0,5-1.0. Sen mukaisesti olisi tällä rakennuspaikalla kerrosala 187 k-m²-373 k-m². Rakennushanke Hakemus koskee rakenteilla olevan loma-asun non (kerros ala 91 m²) muuttamista yksiasuntoiseksi omakotitaloksi ja sen laajentamista 10 k-m², nykyisen rakennusluvassa purettavaksi merkityn vanhan lo ma-asunnon 52 k-m² säilyttämisen pienentäen sitä 25 k-m²:n ko koiseksi vierasmajaksi sekä saunarakennuksen (k-ala 12,5 m²) laajentamista kerros alaltaan 30 m²:n suu ruiseksi. Nykyinen rakennettu (ei huomioitu purettavia) ja rakenteilla oleva rakennusluvan mukainen kerrosala on yht. 123,5 m². Hakemuksen mukainen kerrosala on yht. 176 m².
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 8 Kaupunginhallitus 145 24.03.2014 Kaupunginhallitus 161 07.04.2014 Kaupunginhallitus 176 14.04.2014 Poikkeaminen Velkuan osayleiskaavan RA-lomarakennuspaikalle myönne tyn lomarakennuksen muuttaminen omakotitaloksi ja koko naisrakennus oikeuden ylitys. Hakijan selvitys Hakijat perustelevat hakemustaan mm. seuraa vasti : Kuuleminen "Kiinteistö on ostettu tarkoituksella rakentaa omakotitalo ja muuttaa pysy västi kohteeseen. Rakenteilla oleva loma-asunto rakennetaan vakituisen asunnon vaatimukset täyttäväksi ja luvassa määritellyn rakennusoikeuden vähäisellä muutoksella saadaan rakenteita yksinkertaistettua. Olemassa oleva, lähes neljäkymmentä vuotta paikallaan ollut vaatimaton, mutta siisti vanha loma-asunto voidaan hyödyntää talousrakennuksena pie nellä muutoksella. Päärakennukseen ei rakenneta erillistä saunaa, vaan nykyinen saunaraken nus on tarkoitus lämpöeristää ja laajentaa tarkoitukseen sopivaksi. Kiinteistölle on kunnostettu hyväkuntoinen tie. Jätevesien käsittely toteute taan rakennusluvassa 12-258R vaaditulla, säädökset täyttävällä tavalla. Ta lousvesi saadaan vesijohtoverkostosta. Kiinteistön lähistöllä on muitakin vakituisessa asuinkäytössä olevia raken nuksia." Naapuritilojen omistajat esittävät poikkeamishakemuksen joh dosta seuraavat huomautukset. 529-564-1-30 omistaja: "Onko todella mahdollista rakentaa Velkuan osayleiskaavan lo ma-asunto alueeksi osoitetulle rakennuspaikalle RA1 rakennuksia, jotka ylittävät 70 m²:llä rakennusoikeuden."
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 9 Kaupunginhallitus 145 24.03.2014 Kaupunginhallitus 161 07.04.2014 Kaupunginhallitus 176 14.04.2014 529-564-1-39 omistaja: Sovelletut oikeusohjeet "Saako tontilla olla viisi rakennusta, varasto,mökki, sauna, leikkimökki,uusi rak.? Saako rakennusalan ylittää näin huomat tavasti?. Kiinteistö on myyty ainoastaan ja vain kesäasunnok si!" MRL 171 poikkeamisvalta, MRL 172 poikkeamisen edellytykset Päätösehdotus Tarkastusinsinööri Lauri Granberg puoltaa hake musta. Päätösehdotuksen perustelut Katselmusryhmä puoltaa hakemusta, koska rakennuspaikka ja aiottu rakentaminen täyttävät ympärivuotisen asumisen edellytykset. Naapurikiinteistöön on myönnetty poikkeamishakemuksen perustella omakotitalo lomarakennuspaikalle ja lähialueella on useita ympärivuotisessa käytössä olevia rakennuspaikkoja. Talousvesi saadaan vesijohtoverkosta ja jätevedet käsitellään jätevesiasetuksen mukaisesti, joten jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa. Hakemuksen mukainen poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Alueella ei ole luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelun tavoitteita eikä poikkeaminen johda vaikutuksiltaan merkittävään muutokseen. Kiinteistön maapinta-ala ylittää kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisen vähimmäispinta-alan. Yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus omakotitalopaikoille ei ylity. Koska kyseessä on yleiskaavan mukainen lomarakennuspaikka ja ra ken nus muutetaan pysyvään asuinkäyttöön sekä rakennusoikeuden ylitys, on toimivalta asiassa kunnalla. (MRL 172 ).
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 10 Kaupunginhallitus 145 24.03.2014 Kaupunginhallitus 161 07.04.2014 Kaupunginhallitus 176 14.04.2014 Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen 19.3.2014: Kaupunginhallitus 07.04.2014 161 Sijaintikartat, yleiskaavaote ja asemapiirros ovat esityslistan liitteinä (KH 24.3.2014). Kiinteistö on voimassa olevassa Velkuan yleiskaavassa lomarakennuspaikka RA-merkinnällä, jonka sallittu kerrosala on 105 m².naapurit vastustavat poikkeamista. Poikkeami sen myöntäminen vastaa aiemmin noudatettua käy tän töä. Jatkossa poikkeamishakemusten osalta tu lee tarkistaa pe rusteet yleis kaavan mu kaisen rakennusoikeuden ylittämisestä 50 %:lla. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy Vesa ja Pirjo-Leena Kahariston poik kea mis lu pa ha ke muk sen tarkastusinsinööri Lauri Granbergin esit tä min pe rus tein. Päätös on voimassa kaksi vuotta kaupunginhallituksen päätöksen lainvoi maiseksi tulosta lu kien. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. KAUPUNGINHALLITUS: Hannu Aallon ehdotuksesta kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. Sijaintikartat, yleiskaavaote ja asemapiirros ovat esityslistan liitteinä (KH 7.4.2014). VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy Vesa ja Pirjo-Leena Kahariston poikkeamislu pahakemuksen tarkastusinsinööri Lauri Granbergin esittämin perustein. Päätös on voimassa kaksi vuotta kaupunginhallituksen päätöksen lainvoi maiseksi tulosta lukien. Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 11 Kaupunginhallitus 145 24.03.2014 Kaupunginhallitus 161 07.04.2014 Kaupunginhallitus 176 14.04.2014 Kaupunginhallitus 176 KOKOUSKÄSITTELY: Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana, ettei poikkeamislupaa myönnetä. KAUPUNGINHALLITUS: Esittelijän ehdotuksesta kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle. Sijaintikartat, yleiskaavaote ja asemapiirros oheistetaan. LIITE A1, KH 14.4.2014 VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus hyväksyy Vesa ja Pirjo-Leena Kahariston poikkeamislu pahakemuksen tarkastusinsinööri Lauri Granbergin esittämin perustein. Päätös on voimassa kaksi vuotta kaupunginhallituksen päätöksen lainvoi maiseksi tulosta lukien. Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Merkittiin, että rakennustarkastaja Juha Kuokkanen esitteli asiaa kokouksessa. Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana, ettei poikkeamislupahakemusta hyväksytä, koska rakennusoikeuden ylitys on niin huomattava. Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa ää nestyksessä vs. kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Hanna Gustafsson, Heini Jalkanen, Ju ho Kuus to nen, To ni Forsblom, Anne Linja, Samuli Santalahti, Tero Ta vio ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänesti vät Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg ja Arja Savolainen.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 12 Kaupunginhallitus 145 24.03.2014 Kaupunginhallitus 161 07.04.2014 Kaupunginhallitus 176 14.04.2014 Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaupunginhallituksen päättäneen hyväksyä vs. kaupunginjohtajan ehdotuksen äänin 8-3. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 13 Koulutuslautakunta 11 12.02.2014 Kaupunginhallitus 143 24.03.2014 Kaupunginhallitus 177 14.04.2014 Aamupäivätoiminnan järjestäminen lukuvuonna 2014-2015 288/12.00.05/2014 1070/02.04.00/2013 Koulutuslautakunta 12.02.2014 11 Vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila Kaupunginvaltuusto päätti 18.11.2013 talousarviokokouksessaan aamu- ja iltapäivätoiminnasta seuraavaa: "Ohjattua harrastuksenomaista aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan koulun työpäivinä klo 11.00-17.00, muutos 1.8. alkaen. Toimintaa järjestetään kaikille 1.luokan oppilaille sekä erityisen tuen piiriin kuuluville 3.-9.luok kalaisille oppilaille alakouluilla tai niiden läheisyydessä. Toimintaan ote taan mahdollisuuksien mukaan myös 2.luokan oppilaita. Toimintaan saa daan valtionosuutta enintään 4 tunnin mukaan/pv. Mikäli toimintaa järjeste tään aamuisin, on toiminnan oltava rahoituksellisesti täyskatteista." Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on kuluvana lukuvuonna ollut noin 250 lasta ja aamutoiminnassa noin 150 lasta. Toimintaa järjestetään yhdeksässä eri toimipisteessä. Kaupunki saa aamu- ja iltapäivätoimintaan valtionosuutta 26 euroa/ohjaustunti. Valtionosuutta on mahdollista saada maksimissaan 4 tuntia/päivä. Yhdessä toimipaikassa voi olla useampi ryhmä, jolloin valtionosuuttakin on mahdollista anoa esimerkiksi 3 (ryhmää) x 4 (tuntia) x 26 (euroa). Ryhmien lu ku määrä koostuu toimipaikkojen lapsiryhmän koosta ja joissakin toimipai koissa myös mahdollisista erityisjärjestelytarpeista. Aamu- ja iltapäivä toi min nan bruttokustannukset vuonna 2013 olivat noin 2 840 eu roa/ lap si/ lukuvuosi. Kun otetaan mukaan valtionosuudet oli vastaa va kus tannus noin 1 900 euroa. Kuukausikustannukset (9,5 kk) olivat noin 200 eu roa/ lap si. Tästä maksut kattoivat noin 70 euroa, jolloin kaupungille toi minnasta ai heutuva nettokustannus on vuonna 2013 ollut 130 euroa/lap si/kuukausi. Kustannukset vaih te le vat vuosittain; oh jaa jien mää rä on riip pu vai nen lapsi ryhmän koosta ja myös eri tyisjär jeste lyjen tarve vaih telee. Joulukuussa 2013 tehtiin tulevien 1.- ja 2.-luokkalaisten lasten vanhemmille kysely, jossa tiedusteltiin mm. lapsen todennäköistä osallistumista joko aa-
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 14 Koulutuslautakunta 11 12.02.2014 Kaupunginhallitus 143 24.03.2014 Kaupunginhallitus 177 14.04.2014 mutoimintaan, iltapäivätoimintaan tai aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kyselyssä oli mainittu, että maksut voivat nousta. Maksimimaksuksi oli kyselyyn laitettu 140 euroa/kk. Maksu olisi tällöin valtakunnan korkeimpia. Nykyisiin maksuihin on tällöin tehty 40 %:n korotus siltä osin, kuin laki sen sallii. Toiminta-aika - iltapäivä klo 12-16 (tarvittaessa klo 11 alkaen) - iltapäivä klo 12-17 (tarvittaessa klo 11 alkaen) - aamu- ja iltapäivätoiminta klo 7.30-17 - aamupäivätoiminta (ei sisälly aamupalaa) Toimintamaksu kuukaudessa oppilasta kohti 80 euroa (lakisääteinen yläraja 4 tunnille) 100 euroa 140 euroa 40 euroa Taulukossa määritellyt maksut nostavat asiakasmaksutuloja arviolta 25 %. Maksut on määritelty siten, että lapset osallistuvat toimintaan samassa laajuudessa kuin nyt. Ta lous ar vios sa 2014 on toi min taan va rat tu mää rä ra haa yh teensä noin 700 000 eu roa. Ot taen huo mi oon vuoden 2013 toteu tu neet kus tannuk set noin 710 000 eu roa ja maksu jen ko rotusten tuoma tu lon lisäys noin 19 000 euroa, on toi minta mah dol lis ta to teut taa ny kyi ses sä laa juu dessaan hy väksy tyn ta lous ar vion net tora si tetta li säämättä. Tulevien 1. luokan oppilaiden vanhemmista kyselyyn vastasi 123 ja tulevien 2. luokan oppilaiden vanhemmista 84. Vastaajamäärä oli yhteensä 207, ky sely lä hetet tiin 432 kotitalouteen. Vastaajista 88 piti todennäköisenä, että lapsi tulee tarvitsemaan aamukerhopaikkaa. Lukuvuoden 2014-2015 luku järjestys on vanhempien tiedossa varmimmin vasta syyslukukauden 2014 alussa ja muutama kommentti tulikin siitä, että tarvetta aamukerhopaikalle tulee, jos koulut alkavat esimerkiksi klo 10.00. Vastaajista 70 oli arvioinut, että lapsi tulee tarvitsemaan kerhopaikkaa aamu- ja iltapäivässä, jolloin kuukausimaksuksi oli ennakoitu 140 euroa ja kerhoajaksi klo 7.30-10.00 ja klo 11-17. Muutama kommentti tuli tästäkin, että valikoimassa olisi pitänyt olla vaihtoehtona myös klo 7.30-10.00 ja klo 11-15 -toiminta-ajat ja siihen oma maksu.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 15 Koulutuslautakunta 11 12.02.2014 Kaupunginhallitus 143 24.03.2014 Kaupunginhallitus 177 14.04.2014 Kaupunginhallitus 24.03.2014 143 Naantalissa on hyvin harvinaista, että koulut päättyvät jo klo 11.00. Kuluvana lukuvuonna näin on vain yhdessä koulussa ja yhtenä koulupäivänä. Lain hen gen mukaista on, että 80 euron kuukausimaksulla lapsi pystyy ole maan oh jatus sa, virikkeellisessä toiminnassa neljä (4) tuntia päivässä. Naantalin il tapäi vätoiminnassa todellinen aktiivinen ja ohjattu toiminta al kaakin pääsääntöi sesti vasta klo 12.00. Vastaajista 50 ilmoitti, että lapsella ei ole tarvetta toiminnalle. Esitän, että perusopetuksen aamupäivätoiminnan järjestämistä jatketaan Naantalissa, mutta toimintakatteen parantamiseksi toimintamaksuja nostetaan yllä todetulla tavalla. Lautakunnan talousarvioesitykseen verrattuna on valtuuston hyväksymästä vuoden 2014 talousarviosta jo vä hen netty 60 000 euroa pe rus tee na aa mu toi min nan lakkauttaminen. Aamutoiminnan järjestä minen täyskatteisena ei ole mahdollista. KOKOUSKÄSITTELY: Jussi Tähti esitti, että maksujen korotus olisi enimmillään 20 %. Esitystä ei kannatettu. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että koska vuoden 2013 aikana toteutulla yhteisen henkilöstön käytön lisäämisellä on kus tannukset pys tyt ty alen ta maan lä hes vuo den 2014 ta lous ar viomäärärahan ta solle, aa mutoi minnan jär jestä mistä jat ke taan nykyisessä laa juudes saan. Maksuihin teh dään esitte lyssä tode tut muutokset. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Jussi Tähti jätti eriävän mielipiteensä korotusten suuruudesta. Oheismateriaali: Vanhemmille lähetetty kysely Vertailu kustannuksista: Raisio, Kaarina, Naantali
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 16 Koulutuslautakunta 11 12.02.2014 Kaupunginhallitus 143 24.03.2014 Kaupunginhallitus 177 14.04.2014 Kaupunginhallitus 177 Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen: VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus hyväksyy koulutuslautakunnan esityksen aa mu toi min nan järjestämisestä nykyisessä laajuudessaan talous arvion 2014 määrä raho jen mu kai sesti. Markku Tuuna esitti Tero Tavion kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun. KAUPUNGINHALLITUS: Markku Tuunan ehdotuksesta kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uu del leen val mis tel tavaksi. Oheismateriaali: Vanhemmille lähetetty kysely Vertailu kustannuksista: Raisio, Kaarina, Naantali Selvitystä aamupäivätoiminnan järjestämiseen lukuvuonna 2014-2015 Naantalin maksut olivat vuodesta 2005 vuoteen 2013 samat: kello 15:een asti 60 euroa, kello 17:ään asti 80 euroa ja pelkkä aamupäivä 20 euroa. Luku vuonna 2013-2014 maksu oli kello 15een asti 80, kello 17:ään asti 100 euroa ja pelkkä aa mupäivä 25 euroa. Vähäisessä määrin aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja on jäänyt perintään. Vastaavasti Raisiossa iltapäivämaksu on 85 euroa ja Kaarinassa 80 euroa. Merkittävää yleisesti aamu- ja iltapäivätoiminnan kannalta on se, että aa mupäivätoimintaa eivät järjestä lähiseudulla esim. Raisiossa, Turussa, Loimaalla, Liedossa, Uudessakaupungissa, Kaarinassa, Salossa eikä Paraisilla. Edel lä ole va lis ta ei tar koita sitä, etteivätkö myös muut naapurikunnat ole järjes tä mät tä aa mu päi vätoi mintaa.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 17 Koulutuslautakunta 11 12.02.2014 Kaupunginhallitus 143 24.03.2014 Kaupunginhallitus 177 14.04.2014 Elokuussa 2013 lasten määrä oli 253 ja 2014 maaliskuussa 232 eli vähennystä 21 lasta. Ohjaajien tuntimäärä oli 637,75 elokuussa 2013 ja 630,25 maaliskuussa 2014, henkilötyövuosiksi muutettuna 16,7 elokuussa 2013 ja 16,5 maaliskuussa 2014. Täten työpanos on jonkun verran lisääntynyt lasta kohti. On myös useastikin toistuvia tilanteita jossain ryhmissä, et tä on yk si lapsi ja yksi hoitaja. Naantalissa ei ole asetettu ryhmän perustamiseen alarajaa, vastoin useampia muiden kuntien järjestämistapaa. Lisäksi tulevaisuudessa tulisi koulun käynninohjaajien työpanosta lisätä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämi sessä. Esimerkiksi jos avustettavan lapsen koulu päättyy kello 13, niin ul kopuolisen näkökulmasta voisi koulunkäynninohjaaja osallistua iltapäivä toimintaan. Elokuun alusta 2014 esimiestyössä tapahtuu sellainen muutos, että koulunkäynninohjaajien esimiestyö siirtyy johtavalta koulupsykologilta Eija Laurilalle. Rehtorit toimivat edelleen koulunkäynninohjaajien lähiesimiehinä. Urheiluseuroille asiaa on esitelty seuraparlamentin kokouksissa. Käytännössä, jos seurat järjestäisivät kerhotoimintaa aamupäivällä, se ei olisi lainmukaista ap-ip -toimintaa ja vapausaste järjestelyihin olisi merkittävästi suurempi. Aamupäivätoiminnan lopettaminen toisi säästöjä arvioni mukaan vähin tään 75 000 eu roa ja vain vähäinen osa tuosta säästöstä kuluisi, jos iltapäivätoiminta aloi tettaisiin jo kello 11 tarpeellisissa kouluissa. Sivistystoimenjohtajan ja rehtoreiden selvityksen mukaan koulun aloittaminen kello kahdeksan on erittäin vaikeaa. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus hyväksyy koulutuslautakunnan esityksen aamutoiminnan järjestämisestä nykyisessä laajuudessaan talousarvion 2014 määrärahojen mukaisesti. Merkittiin, että vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila esitteli asiaa kokouksessa. Tero Tavio esitti Hanna Gustafssonin ja Sirpa Hagsbergin kannattamana, että talousarviossa annettuihin raameihin tulee
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 18 Koulutuslautakunta 11 12.02.2014 Kaupunginhallitus 143 24.03.2014 Kaupunginhallitus 177 14.04.2014 päästä ensisijaisesti toimintaa tehostamalla. Jos kuitenkin hintoja joudutaan em. syistä korottamaan, tulee korotuksen olla enintään 20 %. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 19 Kaupunginhallitus 178 14.04.2014 Tietohallintostrategia 2014-2016 ja tietohallinnon toimenpidesuunnitelma 2014-1H/2015 305/07.01.02/2014 Kaupunginhallitus 178 Tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen: Tietohallintostrategian tehtävänä on kuvata kaupungin strategisten yleistavoitteiden toteuttamista tietohallinnossa. Kaupungin yleiset strategiset arvot ja voimassa olevat strategiset tavoitteet ovat tietohallintostrategian pohjana. Tietohallintostrategiaa päivitetään yleisten strategisten linjausten muuttuessa. Strategisia tavoitteita ohjaa myös muuttuva kansallinen lainsäädäntö ja julkisten tietohallintojärjestelmien kehittämishankkeet. Tietohallinnon strategisena lähtökohtana on, että kaupunki kehittää aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikan palveluita päämääränään entistä paremmat palvelut kuntalaisille, sekä kustannustehokas ja moderni hallinto. Lisäksi kaupunki osallistuu aktiivisesti tietohallinnon valtakunnalliseen ja seudulliseen kehittämiseen sekä varmistaa omalla suunnittelullaan, että täyttää tietohallinnolle asetetut kehitystavoitteet. Strategiaa ilmennetään ja täydennetään toimenpidesuunnitelmalla, jonka tarkoitus on paitsi ohjata tietohallinnon resurssien kohdentamista, myös tuottaa pikakatsaus tietohallinnon toiminnasta kaikille sidosryhmille. Tämä tietohallintostrategia on yhteinen Naantalin ja Raision kaupungeille. Toimenpidesuunnitelman sisältö on perusinfrastruktuuriin ja tietohallinnon toiminnan kehittämiseen liittyen yhteinen sekin mutta substanssitoiminnan luonteesta johtuen toimialoittain ainakin osittain erilainen. Tietohallintostrategia 2014-2016 sekä tietohallinnon toimenpidesuunnitelma 2014-1H/2015 oheistetaan. LIITTEET B1 - B2, KH 14.4.2014 Oheismateriaali: Seudullisen kuntajakosel vi tyk sen ICT-materiaalia (ICT haas teet ja kehittä mistarpeet v1.0, ICT synergiavaikutuksia v0.6) VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi ja jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessa.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 20 Kaupunginhallitus 178 14.04.2014 KOKOUSKÄSITTELY: Merkittiin, että Elina Salokangas saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn alussa klo 18.45. Merkittiin, että tietohallintopäällikkö Juha Riekkinen esitteli asiaa ko kouk sessa. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 21 Tekninen lautakunta 24 19.03.2014 Kaupunginhallitus 179 14.04.2014 Vesihuollon vesimaksun ja jätevesimaksun korottaminen 1100/02.04.00/2013 Tekninen lautakunta 19.03.2014 24 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää 17.2.2014: Vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä päätettiin vesihuollon perusmaksuihin tehtävästä 20 %:n tasokorotus 1.1.2014 alkaen. Edellisen kerran perusmaksuja tarkistettiin vuoden 2012 alusta. Lisäksi korotettiin jätevesimaksua 0,20 e (sis. alv 24 %). Veden kulutusmaksuihin ei esitetty korotusta. Syksyllä 2013, jolloin talousarviota laadittiin vuodelle 2014, lähtötietoina olivat toteutuneet vesimäärät vuodelta 2012 ja puolen vuoden toteutumat vuodelta 2013. Näiden perusteella tehty arvio laskutettavasta vesimäärästä on osoittautunut ylimitoitetuksi. Helmikuussa 2014 selvisi, että vedenkulutus vuonna 2013 on vähentynyt lähes 100 000 m3 ja samalla myös jäteveden laskutus on vähentynyt. Veden kulutus on vähentynyt kaikissa käyttäjäryhmissä. Liitteenä on veden kulutuksen toteutuneita tietoja eri käyttäjäryhmissä. LIITE B3, TEKLA 19.3.2014 Veden hankinnan ja jäteveden puhdistuksen kokonaiskuluista merkittävä osa on vuosittain kiinteitä kuluja, joiden kustannuksiin ei myytävän veden ja puhdistettavan jäteveden määrä suoraan vaikuta. Tämän vuoksi toteutuneen mukainen vähentynyt laskutus vaikuttaa vesihuoltolaitoksen tulokseen noin 280 000 euroa heikentävästi vaikka myös veden hankinnasta aiheutunut kustannusten vähentyminen on huomioitu. Liitteenä on vesihuoltolaitoksen menojen jakautuminen kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. LIITE B4, TEKLA 19.3.2014 Turun Seudun Puhdistamo Oy (TSP) laskuttaa jäteveden puhdistuksesta kiinteillä kuukausihinnoilla, jota sitten korjataan helmi-maaliskuussa, kun TSP on saanut laskettua osakkaiden kokonaiskuormitukset ja vastaavasti tilinpäätöksensä mukaisen tuloksen. Vuoden 2013 osalta Naantalin vesihuoltolaitosta hyvitettiin tasauslaskutuksessa noin 22 000 euroa. Toteutumien perusteella TSP:n vahvistanut seuraavan vuoden vuosilaskutuksen osakkailleen ja Naantalin kohdalla se on vuositasolla noin 34 000 euroa suurempi, mihin talousarviossa on varauduttu.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 22 Tekninen lautakunta 24 19.03.2014 Kaupunginhallitus 179 14.04.2014 Liitteenä on TSP:n vuoden 2013 laskutus ja kokonaiskuormitukset osakaskunnittain. LIITE B5, TEKLA 19.3.2014 Toteutuneiden myynnin määrien ja toisaalta Turun Seudun Puhdistamon ja Turun Seudun Veden antamien tarkennettujen laskutustietojen perusteella on todettavissa, että vuoden 2014 talousarvion tuottotavoite ei toteudu päätetyillä jäteveden ja veden kulutusmaksuilla vaan tulos tulee jäämään noin 280 000 alle katetavoitteen. Vesihuoltolaitoksessa tehtyjen uusien lähtötietojen perusteella tarkistetut laskelmat vuodelle 2014 osoittavat, että veden verollisen hinnan olisi pitänyt olla 0,12 euroa korkeampi ja jäteveden laskutushinnan 0,22 euroa korkeampi, että käyttökatetavoite olisi saavutettu. Kesken talousarviovuotta esitettävä hinnan korottaminen tuottaa vesihuoltolaitokselle lisätuottoa vasta korotusten tultua voimaan. Tässä vaiheessa tehty korotusesitys voidaan saattaa kaupunginvaltuuston käsittelyyn aikaisintaan huhtikuussa ja näin ollen korotus voisi tulla voimaan kesäkuun alusta alkaen. Vuoden 2014 käyttökatetavoitteeseen päästäkseen, vesihuol tolaitoksen tulisi esittää veden verollisen hinnan korottamista 0,25 euroa ja jäteveden verollisen hinnan korottamista 0,35 euroa ja em. korotukset otettaisiin käyttöön 1.6. Tämä johtaisi siihen, että vuoden 2015 hintoja tulisi alentaa, jos vesihuoltolaitoksen katetavoite, veden kulutuskäyttäytyminen sekä veden hankinnan, jäteveden puhdistuksen ja veden jakelun kustannukset säilyisivät nykyisillä tasoillaan. Vesihuoltolaitoksessa on päädytty esittämään asiassa ratkaisua, jossa veden ja jäteveden vastaanoton hinta asetetaan nyt sellaiselle tasolle, että laskutushintoihin ei tarvitsisi tehdä korjauksia myöskään vuodelle 2015, jos vesihuoltolaitoksen katetavoite, veden kulutuskäyttäytyminen sekä veden hankinnan, jäteveden puhdistuksen ja veden jakelun kustannukset säilyvät nykyisillä tasoillaan. Tämä johtaisi siihen, että vesihuoltolaitoksen toimintakatetavoitetta pitäisi alentaa talousarvion mukaisesta 1 327 837 eurosta 1 207 837 euroon eli 120 000 euroa. Tällä periaatteella laskettuna on päädyt ty esittämään taksan korotusta niin veden, kuin laskutettavan jäteveden hin taan 1.6.2014 alkaen seuraavasti: kulutusmaksut, sis. alv 24 % Hinta nyt: 1.6.2014: muutos: vesi 2,48 2,60 +0,12 jätevesi 2,78 3,00 +0,22 5,26 5,60 +0,34
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 23 Tekninen lautakunta 24 19.03.2014 Kaupunginhallitus 179 14.04.2014 Kaupunginhallitus 179 Taksankorotuksen vaikutus omakotitalossa asuvan nelihenkisen perheen vesilaskuun on kulutuksesta riippuen keskimärin noin 4,5 e/kk ja 54 e/v. Hinnankorotuksen jälkeen Naantalin verolliset kulutusmaksut olisivat yhteensä siis 5,60 e/m3. Vertailun vuoksi Raision kulutusmaksut ovat täl lä het kellä yhteensä 6,14 e/m3, Kaarinan 4,91 e/m3, Liedon 5,86 e/m3 ja Paraisten 6,15 e/m3. Turun vesilaitoksen verolliset kulu tus maksut ovat yhteensä 3,53 e/m3. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupungin valtuustolle, että vesihuoltolaitoksen kulutusmaksuja korotetaan 1.6.2014 alkaen seuraavasti: Vesimaksu veroton hinta 2,00 e/m3 korotetaan 2,10 e/m3, jolloin uusi ve rollinen vesimaksu 1.6.2014 alkaen on 2,60 e/m3. Jätevesimaksun veroton hinta 2,24 e/m3 korotetaan hintaan 2,42 e/m3, jol loin uusi verollinen jätevesimaksu 1.6.2014 alkaen on 3,00 e/m3. Samalla todetaan, että vesihuoltolaitoksen käyttökatetavoite tulee alittu maan vuonna 2014 noin 120 000 euroa. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Tekninen lautakunta hyväksyy teknisen johtajan päätösehdotuksen mutta edellytti, että kaupunginhallituksen käsit te lyyn tuodaan lisätietoa mm. seuraavista asioista: onko kiinteissä kuluissa sellaisia tekijöitä, joista olisi löydettävissä säästöjä ja mitkä ovat vesihuoltolaitoksen vuotovesiprosentit ja mikä on vuotojen vähentämisen vaikutus käyttötalouteen. Oheismateriaali: Veden kulutuksen toteutuneita tietoja eri käyttäjäryhmissä Vesihuoltolaitoksen menojen jakautuminen kiinteisiin ja muuttuviin kustan nuksiin Turun seudun puhdistamo Oy:n vuoden 2013 laskutus ja ko konaiskuormi tuk set osa kas kun nit tain
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 24 Tekninen lautakunta 24 19.03.2014 Kaupunginhallitus 179 14.04.2014 Tekninen johtaja Kimmo Suonpää 7.4.2014: Esityslistan liitteenä on selvitys vesihuoltolaitoksen kulurakenteesta, Turun seu dun puhdistamo Oy:n osa kas kun tien jätevesien vuotovesiprosenteista ja keski hin nois ta se kä Turun seudun vesi Oy:n osa kas kun tien vuotovesiprosenteista (KH 14.4.2014). Sellaisia kiinteitä kuluja, joihin vesihuoltolaitos voi omalla toiminnalla vaikuttaa, ovat henkilöstökulut, osa ulkopuolisten palveluiden ostoista ja osa tarvikehankinnoista. Vesihuoltolaitoksen kokonaiskulut ovat noin 4,55 milj. euroa. Tästä Turun seudun vesi Oy:lle (TSV) maksettavia kiinteitä maksuja on noin 30 %, Turun seudun puhdistamo Oy:lle (TSP) maksettavia kuukau sieriä on noin 20 %. TSV:lle ja Raision-Naantalin vesilaitos kunta yhtymälle yhteensä maksettavia muuttuvia kustannuksia on noin 18 %. Vesihuoltolaitoksen henkilöstökulut ovat noin 12 % ja palveluiden ostot sekä ai neet ja tarvikkeet yhteensä noin 11 % laitoksen kokonaiskuluista. Henkilöstön muodostavat vesihuoltopäällikkö, työnjohtaja ja kymmenen asentajaa. Vesihuoltolaitos päivystää kaikkina päivinä kellon ympäri. Omalla henkilöstöllä hoidetaan kaikki vesihuollon jakelutoiminta, korjauk set, saneeraukset, toiminnan valvonta, liittymissopimukset, laskutus ja mah dollisuuksien mukaan myös yllättävät vuototilanteet ym. Henkilöstömitoi tus on tiukan talouden suunnittelun kautta muotoutunut siten, että omana työnä pystytään suoriutumaan perustehtävästä, mutta kaikkiin yllättäviin tehtäviin, kuten vuotojen ja laiterikkojen korjaamiseen ym. joudutaan käyt tämään myös ulkopuolista palvelua. Ulkopuolisten palveluiden ja muiden aineiden ja tarvikkeiden osalta kustannuksia kertyy suurelta osin sen perus teella, kuinka paljon yllättäviä rikkoontumisia ja vuotoja talousarviovuoden aikana sattuu. Näiden kiinteiden kulujen kohdalla ei ole mahdollisuutta vä hentää kustannuksia ilman, että toiminnan riskit kasvavat liikaa. Jätevesien vuotovedet Jätevesiverkoston vuotovedet ovat pääosiltaan jätevesiviemäriin kuulumattomia sade- ja kuivatusvesiä, jotka johtuvat viemäriin esimerkiksi verkoston ja siihen liittyvien kaivojen vuotojen kautta. Kaupungin vesihuoltolaitos johti vuonna 2013 TSP:lle jätevettä yhteensä noin 1 215 000 m³ ja vastaava laskutettavan jäteveden määrä oli yhteensä noin 821 000 m³. Tämän perusteella laskettu vuotovesiprosentti on siis noin 32, joka on TSP:n osakaskunnista kolmanneksi alhaisin. Lisäksi vesihuol tolaitos on laskuttanut omilla puhdistamoilla puhdistetusta jätevedestä erik seen noin 36 000 m³.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 25 Tekninen lautakunta 24 19.03.2014 Kaupunginhallitus 179 14.04.2014 Jos Naantali olisi toimittanut TSP:lle jätevettä niin, että vuotovesiprosentti olisi ollut 5 % alhaisempi, voitaisiin karkealla tasolla arvioida, että vesihuoltolaitos olisi säästänyt kustannuksissa noin 35 000 euroa. Tässä laskennassa oletettiin, että vesiä olisi johdettu 60 000 m³ vähemmän ja kuutiohintana käytettiin Naantalin vuonna 2013 toteutunutta kuutiohintaa 0,59 euroa. Jätevesien vuotovesien määrän vähentymisen todelliset kustannusvaikutukset eivät kuitenkaan ole tarkasti arvioitavissa, koska TSP:n kokonaiskustannukset jaetaan osakkaiden kesken niiden toteutuneiden kuormitusarvojen perusteella. Kuormitusarvot muuttuvat heti kaikkien osakaskuntien osalta, jos yhdenkin osakkaan joko vesimäärässä tai likaisuudessa tapahtuu muutos. Samalla kustannusvaikutus näkyy myös yhtiön kokonaiskustannuksissa, jotka tulevat kaikkien osakkaiden jaettavaksi kuormituksen suhteessa. Jätevesiverkoston saneeraamisella ja vuotokohtien etsinnällä ja niissä ilmenneiden toimenpiteiden toteuttamisella on suoraan vaikutusta vesihuoltolaitoksen kustannuksiin. Laskuttamattoman veden määrä eli vuotovesiprosentti Laskuttamattoman veden määrä kuvaa vesijohtoverkostosta vuotaneen tai laskuttamatta otetun veden suhteellista määrää verkostoon pumpattuun vesimäärään nähden. Laskuttamattoman veden määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Pääosa siitä on verkostosta vuotanutta vettä. Vesihuoltolaitos osti vuonna 2013 TSV:ltä vettä noin 2 253 000 m³ ja laskutti noin 2 100 000 m³. Kun tästä määrästä lasketaan pois Neste Oil Oyj:l le toimitettu vesimäärä, saadaan Naantalin vesihuoltolaitoksen vuotovesiprosentiksi noin 10 %. Vertailun vuoksi Turun vesilaitoksen vastaava vuotovesiprosentti oli 22 %, Kaarinan 23 %, Raision 19 % ja Maskun 17 %. Jos vesihuoltolaitoksen vuotovesiprosentti olisi ollut 2 % alhaisempi, eli noin 8 % ja laskutetun veden määrä olisi pysynyt samana, olisi vesihuoltolaitoksen säästö käyttömenoissa ollut noin 10 000 euroa. Pieni kustannusvaikutus johtuu siitä, että TSV:lle maksettavista kuluista suurin osa on kaupungin vesivaraukseen liittyviä rahoituskuluja, jotka säilyvät samoina vedenkulutuksesta riippumatta. Veden valmistuksen ja toimittamisen osuus veden ostohinnasta oli 0,37 euroa vuonna 2013. VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus esittää val tuus tolle, et tä ve si huol to lai toksen kulutus mak suja koro tetaan 1.6.2014 al kaen seu raa vasti:
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 26 Tekninen lautakunta 24 19.03.2014 Kaupunginhallitus 179 14.04.2014 Vesimaksu veroton hinta 2,00 /m³ korotetaan hintaan 2,10 /m³, jol loin uusi verollinen vesimaksu 1.6.2014 alkaen on 2,60 /m³. Jätevesimaksun veroton hinta 2,24 /m³ korotetaan hintaan 2,42 /m³, jolloin uusi verollinen jätevesimaksu 1.6.2014 alkaen on 3,00 /m³. Samalla todetaan, että vesihuoltolaitoksen käyttökatetavoite tulee alittumaan vuonna 2014 noin 120 000 euroa. KAUPUNGINHALLITUS: Markku Tuunan ehdotuksesta kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 27 Kaupunginhallitus 180 14.04.2014 Pirttiluodon-Karjaluodon tonttien luovuttaminen 1155/10.01.02/2013 Kaupunginhallitus 180 Maankäyttöinsinööri Pirjo Pitkänen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 24.2.2014 1 Pirttiluodon-Karjaluodon tonttien hinnoittelun ja luovutusmenettelyn. Kaupungilla on alueella neljä AO-tonttia ja kolme AP-tonttia. Tonttien hinnoitteluyhteenveto ja sijaintikartat oheistetaan. LIITTEET A2 - A3, KH 14.4.2014 Tonttien muut luovutusehdot on esitetty oheisissa kauppakirjaluonnoksissa. LIITTEET A4 - A5, KH 14.4.2014 Tontin ostaja saa aloittaa rakentamisen 1.6.2015. Hallintaoikeus tonttiin siirtyy kuitenkin ostajalle heti kauppakirjan allekirjoittamisesta lähtien lukuun ottamatta korttelin 42 tonttia 5, jossa hallintaoikeus tonttiin siirtyy ostajalle 1.6.2015 lähtien. Karjaluodon-Pirttiluodon kunnallistekniikan rakennusurakan ajaksi varataan rakennusmateriaalien välivarastointiin osa tontin 12-42-5 alueesta. Tontti 5 luovutetaan ostajalle siistittynä. Oheismateriaali: Tontille 12-42-5 varattavan välivarastointialueen osoittava kartta Pirttiluodon nykyiset ajoyhteydet sijaitsevat tonttien 12-41-16, 12-41-17 sekä 12-42-5 rakennusalojen kohdalla. Nykyiset ajoyhteydet säilytetään voimassa asemakaavan mukaisten katujen käyttöön ottoon saakka, eli 1.6.2015 asti. Näitä ajoyhteyksiä varten perustetaan väliaikaiset rasitteet. Tontin ostaja sitoutuu rakentamaan uudisrakennuksen, jonka kerrosala on vähintään puolet tontin kokonaisrakennusoikeudesta, kolmen vuo den kuluessa siitä, kun tontille pääsee rakentamaan. Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaiset kauppakirjat ja päättää samalla julistaa tontit haettaviksi. Oheismateriaali: Alueen tontista tullut tarjous (ei julkinen)
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 28 Kaupunginhallitus 180 14.04.2014 VS. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaiset Pirttiluodon-Karjaluodon alueen tonttien kauppakirjat. Samalla kaupunginhallitus päättää julistaa tontit haettaviksi tarjousmenette lyllä. KAUPUNGINHALLITUS: Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 29 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 40 07.04.2014 Kaupunginhallitus 181 14.04.2014 Lammasluodon asemakaavamuutos ja alueen rakennushankkeet 1105/10.03.01/2013 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 07.04.2014 40 Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen, kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila ja rakennustarkastaja Juha Kuokkanen: Lammasluodon alueelle on päätetty tehdä asemakaavamuutos. Muutosalueen ja maanomistuksen osoittavat kartat oheistetaan. LIITTEET A3 - A5, KSJ 7.4.2014 (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaupunki omistaa voimassa olevan asemakaavan mukaisen Y-tontin alueella. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on teh nyt Y-tont tia kos ke van, 21.2.2014 päivätyn vuok raus ano muk sen. Vuok ra-ajan tulee olla vähintään 45 vuotta Aran edellyttämien eh tojen mu kaises ti. Ton tille tultai siin ra kentamaan asumisyksikkö vii delle toista ke hi tysvam maisel le, kaupun gin osoittamalle henkilölle aputi loi neen. Neuvot telu asiasta pidetään 14.4.2014. Y-tontin viereiselle tontille on saa punut 25.11.2013 myös rakennuslupahakemus. Kaupunginjohtajan maankäyttöryhmässä 24.3.2014 sovittiin, että asia valmis tel laan kaupunkisuunnittelujaoston ko kouk seen 7.4. ja sen jälkeen kaupun gin hal li tus päät tää mah dolli sesta rakennuskiellosta. Maankäyttöosasto valmistelee Lammasluodon tilanteen nykykuvauksen ja ar vioi rakennuslu pa-anomuksen ja vuokrausanomuksen vaiku tuksen kaavoitukseen. Rakennustarkastaja Juha Kuokkanen: Osoitteessa Lukkarinkatu 1-3 (529-9-8-1) on vireillä 25.11.2013 saa pu nut rakennuslupahakemus, jossa haetaan olemassa olevan rakennuk sen laajentamista 3 majoitushuoneistoa käsittävällä laajennuksella. Hakemuksen kohteena olevassa korttelissa 8 (Lukkarinkatu 1) on voimassa Väinölänniemen asemakaava (Ak-100), joka on vahvistunut 19.10.1978. Siinä korttelin käyttötarkoitusmerkintä on liikerakennusten kortteli alue (AL). Sallittu kerrosluku on I ja rakennusoikeus 400 k-m². Autopaik ka määräys edellyttää liikehuoneistojen osalta 1ap / 50 k-m². Kaavan käyttötarkoitusmerkintä (AL) ei tässä asemakaavassa pidä sisällään asumista, vaikka nykyään vastaava kirjainyhdistelmä yleensä tarkoittaa
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 30 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 40 07.04.2014 Kaupunginhallitus 181 14.04.2014 myös asumista. Naantalin asemakaavoissa on 70-luvulla vahvistuneita kaavoja kahdeksan asemakaavaa, jossa on käytetty tämän tyyppistä merkintää. Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila: Lammasluodon asemakaavamuutoksen kannalta ei ole kokonaisuudelle merkitystä sisältyykö Y-tontti kaavamuutokseen vai rajataanko se pois suunnittelualueesta. Rakennustarkastajan, kaupunginarkkitehdin ja maankäyttöpäällikön esitys toimenpiteistä: Vs. kaupunginjohtaja Martti Sipponen: Alueella, jolla asemakaavan muuttaminen on vireillä, on yleisesti ottaen tarkoituksenmukaista tutkia rakennushankkeen vaikutus kokonaisuuteen asemakaavamuutoksen yhteydessä. Tämän perusteella asemakaavasta poikkeavan käyttötarkoituksen muutoksen vaikutukset olisi perusteltua tutkia asemakaavalla. Poikkeamalla voidaan edetä silloin, kun alueen suunnittelu on viety asiallisesti riittävän pitkälle. Jotta edettäisiin näin, suunnittelualueelle tulisi hyväksyä rakennuskielto. Kaupungin omistaman Y-tontin alue voidaan poistaa muutosalu eesta ilman, et tä sillä vaikutetaan loppuosan suunnitteluun. Tontti on otettu mukaan muutosalueeseen, koska on haluttu tutkia sitä, voidaanko se muuttaa asuin alueeksi ja voidaanko sen rakennusoikeutta nostaa. Tämä palvelisi kaupun gin maapolitiikkaa ja tiivistämistavoitteita. Muutosalueen valmistelun aika na ei ollut tiedossa mitään hanketta alueelle. Y-tontin osalta kyse on kau pungin tonttipolitiikasta ja kokonaistaloudellisesta edusta. Kehitysvammais ten Palvelusäätiön hankkeelle ei ole toistaiseksi löydetty vaihtoehtoista si joituspaikkaa. Miten suuri paino annetaan sille, että tämä hanke voidaan saa da toteutettua kaupungin alueella verrattuna siihen, että kaupunki voisi kaa vamuutoksen kautta saada käynnistettyä noin 1 200 k-m²:n asuinraken nushankkeen alueelle. Tontin myyntihinta olisi 500 /k-m²:n hinnalla noin 600 000 euroa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö vuok raisi tontin. Vuokra pe rustuisi edellä esitettyyn tontinhintaan. Viime kädes sä pal velujen ostaja maksaisi vuokran. Sosiaalitoimella on näkemys siitä, mikä taloudellinen, toiminnallinen ja palvelutasoon vaikuttava merki tys sil lä oli si, että kehitysvammaisten asun to la saa tai siin oman kun nan alu eelle. Kaupunginhallitus päätti Lammasluodon asemakaavoituksesta kesäkuussa 2012 ja uu del leen kaavoituskatsauksen 2013 yhteydessä sekä viimeksi ko kouk ses saan 16.12.2013 542 kä si tel les sään kaavoituskatsausta 2014.
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 31 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 40 07.04.2014 Kaupunginhallitus 181 14.04.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 13.11.2013 102 antanut kaupungin lausunnon Kehitysvammaisten Palvelusäätiön palveluasumishankkeeseen. Lautakunnan pöytäkirjassa on todettu mm. seuraavaa: "Naantalin kaupungin vammaispoliittisessa ohjelmassa vuoteen 2015 on ehdotettu kehitysvammaisten laitosasumisen pur ka misen ja asumisen järjestämiseksi, että yksityinen palvelun tuottaja rakentaa palvelutalon naantalilaisten ja lähikunnissa elävien ke hitysvammaisten tarpeisiin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on ilmaissut kiinnostuksensa rakentaa oma yk sikkö Naanta liin. Asiasta on neuvoteltu kaksi kertaa vuoden 2013 aikana kaupungin ja säätiön välillä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen toimija, joka on rakentanut vuodesta 1992 alkaen 27 asumispalveluyksikköä eri puolelle Suomea. Viimeisin yksikkö on valmistunut lokakuun lopussa Mänttä-Vilppulaan. Rakenteilla on tällä hetkellä yksikkö Kauhavalle. - - - - - Tilalaitos on esittänyt sijaintivaihtoehdoksi Väinölän kaupunginosassa Lukkarinkadulla sijaitsevaa tonttia. - - - - - Lausunto tulee olla ARA:ssa 14.11.2013. Perusturvajohtajan allekirjoittama lausunto annetaan määräaikaan mennessä ja mikäli lautakuntakäsittelyssä tulee lausuntoon muutoksia, toimitetaan ne ARA:n käyttöön välittömästi kokouksen jälkeen." Sosiaali- ja terveyslautakunta piti Kehitysvammaisten Palve lusäätiön hanketta kunnan palvelurakenteen kannalta merkittä vänä ja tarpeellisena sekä an toi hankkeesta puoltavan lausunnon. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön edustajat ovat hankkeen suunnittelun aikana olleet yhteydessä kaupunginarkkitehtiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on todettu mm. seuraavaa: "53 Kiellot asemakaavaa laadittaessa Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 :ssä säädetään (toimenpide rajoitus).
Naantalin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 32 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 40 07.04.2014 Kaupunginhallitus 181 14.04.2014 Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kun nan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta. Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman." Hallintosäännön 5 kohdan 3.13 mukaan MRL:n 53 :n mukaisesta rakennuskiellosta päättää kaupunginhallitus. Rakennuskielto tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu siten kuin kun nalliset ilmoitukset julkaistaan. Rakennuskielto voidaan määrätä tulemaan voimaan ennen päätöksen lainvoimaisuutta, koska päätös rakennuskiellosta on muutoksenhakukelpoinen. Kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoituskatsauksen mukaan Lammasluodon asemakaavan tulee valmistua kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2015 loppuun mennessä. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan helmikuussa 2014 hyväksy män työsuunnitelman mukaan alueen luonnossuunnitelmien käsittely on al kanut helmikuussa ja lautakunta käsittelee asiaa ensimmäisen kerran kesä kuun 2014 kokouksessa. Naantalin seurakunnan ja Naantalin kaupungin välillä on 24.11.1978 allekirjoitettu kiinteistön käyttösopimus. Sopimuksessa seurakunta on luovuttanut noin 3,54 ha:n suuruiset vesi- ja ranta-alueet kaupungin hallintaan 1.7.1977 venelaitureiden ja vesiväylien rakentamista varten. Sopimus on ollut voimassa 31.12.2007 saakka. Sopimus jatkuu entisin ehdoin aina kaksi vuotta kerrallaan. Sopimus on esityslistan liitteenä (KSJ 7.4.2014). Seurakunnan omistamalla alueella on vuokralaisena Naantalin Purjehdusseura. Lammasluodon aluetta koskevasta kaupunginhallituksen kaavoitus pää tökses tä on ku lu nut lä hes kak si vuot ta. Alueen tulevan kaavoituksen ja ke hittämi sen hel pot tami seksi olisi järkevää, jos maan omistus oli si yksis sä kä sissä. Naan talin seura kunta yhty mällä on val mius neuvotel la omistamansa alueen myyn nistä kaupun gille. Oma käsitykseni maa- ja vesialueen arvosta on alustavasti 300 000-500 000 euroa. Alueen yhtenäinen omistus helpottaisi myös mahdollisen vuok rasopimuksen tekemistä Naantalin Purjehdusseuran kanssa.