JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen Susan Meriläinen - 5/28/2016 1
Fleming & Spicer 2006 Valta pakottamisena perinteinen näkemys vallasta valta on kuin hyödyke, jonka joku omistaa ja jota voidaan käyttää ja hankkia lisää valta on konkreettista ja näkyvää valta nujertaa vastarinnan palkkioilla ja sanktioilla käsitys ihmisestä rationaalisena toimijana, joka muokkaa toimintaansa kun sitä ohjataan oikein
Vastarinta kieltäytymisenä muodoltaan passiivista, koska vastaa vallan käskyyn olemalla noudattamatta sitä, mutta jättää vallan (pelin säännöt) ennalleen näkyvää ja riskialtista, koska vastarinta kiinnittää valtaa pitävän/pitävien huomion ja kieltäytyjä/kieltäytyjät joutuvat parrasvaloihin vrt. Kotterin muutosvastarinta -> johdon on käytettävä enemmän valtaa muutosvastarinnan nujertamiseksi
Valta manipulointina A antaa B:lle mahdollisuuden tehdä vapaasti päätös A:lle edullisella tavalla vaihtoehdoista, jotka A on ennalta määritellyt A vaikuttaa siihen mitä pidetään tärkeänä ja mitä ei sekä siihen mistä B voi ja ei voi päättää ei näkyvää pakottamista, mutta jättää B:n täysin voimattomaksi manipuloinnissa on kysymys ei-päätöksen tekemisestä eli kulissien takana tapahtuvasta neuvottelusta, joka määrittää mikä on tärkeää ja mikä ei mistä päätetään julkisesti ja mistä ei millä pelisäännöillä, areenoilla ja menettelyillä edelliset määritellään julkiselle päätöksenteolle alistetaan vain ns. turvalliset asiat epärelevantit asiat ja vaihtoehdot, jotka eivät sovi valtaeliitin näkemyksiin suljetaan lähtökohtaisesti ulos päätöksentekoprosessista
Vastarinta julkituomisena (voice) pyrkimys saada oma ääni kuuluviin legitiimillä tavalla, jotta voisi muuttaa itselle haitallisia valtarakenteita ja vallankäyttötapoja pyritään pääsemään mukaan päätöksentekoon, joka muutoin muodostuisi ei-päätöksenteoksi täytyy luoda tila, jossa ääni tulee kuulluksi (julkisuus, mediat) legitiimejä vaihtoehtoisia organisaatiorakenteita : esim. ammattiliitot, sosiaaliset liikkeet, yhteisten intressien pohjalta syntyneet ryhmittymät
Valta dominointina jotkut asiat ovat laajalti ja yhteiskunnallisesti oikeutettuja, hyväksyttäviä ja kyseenalaistamattomia esim. tuloksellisuus, tehokkuus, innovatiivisuus, globalisaatio, kilpailukyky, kapitalismi, markkinalogiikka vallalla olevaa (dominoivaa) pidetään yhteisenä tai ainakin useimpien hyvänä ja siksi oikeutettuna ja kyseenalaistamattomana dominoivat asiat nähdään arvovapaina, neutraaleina ja epäpoliittisina ja kilpailevat näkemykset ideologisina ja poliittisina, vaikka todellisuudessa dominoiva on aivan yhtä ideologista vrt. vaalien alla käytävä puolueiden välinen keskustelu valta muokkaa intressejämme, preferenssejämme, mielipiteitämme sekä tärkeinä ja hyödyllisinä pitämiämme asioita vrt. työnjohtotason tehtävät ja keskijohdon tehtävät
Vastarinta pakona kognitiivinen etäännyttäminen esim. kyynisyyden, ironian ja huumorin avulla Vaikka käyttäydyn ja puhun organisaation valtakulttuurin mukaisesti, olen täysin tietoinen näiden taustalla vaikuttavista merkityksistä ja siten vapaa kontrollista kyynisyys ja skeptisyys varaventtiileinä, joiden kautta höyryt päästetään ulos vahingoittamatta vallitsevaa järjestelmää vallanpitäjien kielen puhumisen vaarat
Valta subjektifikaationa Tietyt organisaatiot tuottavat tietyntyyppistä minuutta ja subjektiviteettia (Knights & Willmott, 1989) Valtasuhteet (joista A ja B eivät edes ole tietoisia) saavat A:n ja B:n huomaamattaan olemaan tietynlaisia ja saavat heidät pitämään tätä luonnollisena kyse ei ole päätöksenteon tai ei-päätöksenteon, vaan päätöksiä tekevän ja päätöksistä ulkopuolelle jätettävän/jättäytyvän ihmisen muokkaamisesta valta (instituutiot, käytänteet, diskurssit) tuottaa meistä niitä ihmisiä, joita me luontaisesti koemme olevamme kyse ei ole vain roolista, vaan subjektiviteetista (eri asia kuin identiteetti)
Hyvien (ihanteellisten) organisaation jäsenten rakentaminen Diskursiivisilla käytänteillä (dominoivan) diskurssin (teksti, visuaaliset representaatiot, kulttuuriset artefaktit) merkitys identiteettien luomisessa ja vallankäytössä Käsitteillä ja sillä kielellä, jota puhumme (ja saamme muut puhumaan) on väliä! Muilla sosiaalisilla käytänteillä esim. pukeutumis- ja tervehtimiskäytänteet, käskytyskäytänteet, sosiaalistamiskäytänteet, rangaistus- ja palkitsemiskäytänteet, esimerkinantokäytänteet, ylennys- ja urakehityskäytänteet Hallinnan ja itsehallinnan tekniikoilla Käytännöt, joilla meistä tuotetaan tietynlaisia subjekteja ja joita me organisaatioiden jäseninä omaksumme ja joiden avulla tuotamme itse itsestämme ja toinen toisistamme hyviä jäseniä
Vastarinta luomisena Vastarinta ei organisoitua eikä vastakkainasetteluun perustuvaa Käytetään hyväksi dominointia ja hyödynnetään sitä luomalla jotain muuta kuin valtaapitävät olivat suunnitelleet (vrt. puhtaanapitohenkilöstöä koskeva esimerkki) Keinoina absurdiksi tekeminen, tekopyhyyden osoittaminen, parodia, yli-identifioituminen, vaihtoehtoisten narratiivien ja identiteettien luominen valtakulttuurin sisällä
Vallan kohteet: Pakottaminen: kohteena tehdyn päätöksen toteuttaminen Manipulointi: kohteena päätöksenteon pelisääntöjen muokkaaminen ja ei-päätöksenteko Dominointi: kohteena päätösten taustalla vaikuttavat ja niitä tuottavat mielipiteet, preferenssit ja ajattelutavat Subjektifikaatio: kohteena päätöksiä tekevän ihmisen subjektiviteetti ja käsitys paitsi päätöksenteosta myös itsestä ja maailmasta
Näkökulmien väliset erot Yksilökeskeinen valta näkyvää, konkreettista ja henkilöihin sidottua pyritään ymmärtämään miten vallankäyttö kannattaa organisoida mahdollisimman tehokkaasti ja rationaalisesti uskoo ja pyrkii tietyllä tavalla optimaaliseen ja ideaaliseen tilaan ja antaa pitäisi - ja tulisi tyyppisiä ohjeita sen saavuttamiseksi sekä esteiden ja häiriöiden poistamiseksi Suhteissa rakentuva valta ei konkreettinen eikä yksilöiden kontrolloitavissa oleva resurssi, vaan näkymätön ilmiö, joka on läsnä suhteissa, käytänteissä ja toiminnassa haluaa ymmärtää miten valta oikeasti toimii ja vaikuttaa