-2, TL :30

-2, TL 2016-05-10 16:30 Kokouskutsu Tiistai 10.5.2016 klo 16.30 kokoushuone Sevilla, Strengberginkatu 1 Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Johan Karjaluoto, puheenjohtaja Michael Östman Bjarne Kull, varapuheenjohtaja Monica Wenman Harald Wester Maria Lunabba Kristina Lundström-Björk Maria Hällis Marja Eriksson Christel Sandell Vuokko Piippolainen Mauri Korkeamäki Mervi Rantala Vesa Suvanto Eero Luomala Tauno Vornanen Patrik Hellström Tua Mäenpää Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Ittonen, kaupunginhallituksen edustaja Olivia Sjölund, nuorisovaltuuston edustaja Kristina Stenman, kaupunginjohtaja Christer Tonberg, vt. kaupungingeodeetti Rune Hagström, vt. tekninen johtaja, talonrakennuspäällikkö Harri Kotimäki, kaupungininsinööri Pekka Elomaa, asemakaava-arkkitehti Jonny Wallsten, talouspäällikkö Ulla Lundell-Muittari, sihteeri Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Ulla Lundell-Muittari sihteeri

72, TL 2016-05-10 16:30 KOKOUSKUTSUN LAINMUKAISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja julistaa kokouksen avatuksi ja toteaa sen olevan laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.

73, TL 2016-05-10 16:30 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan torstaina 12 toukokuuta 2016. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

74, TL 2016-05-10 16:30 ILMOITUSASIAT Dnro 693/2015 Sören Öhbergin opintovapaa jatkuu syksyllä Sören Öhberg on ollut opintovapaalla vuoden alusta toukokuun loppuun ja palaa hoitamaan virkaa kesän ajaksi. Hänelle on 20.4. myönnetty opintovapaa ajalle 1.9.-31.12.2016 kun opinnot Luulajan Teknillisessä Yliopistossa jatkuvat. Melinda Lyttbacka jatkaa hänen sijaisenaan ja kesän aikana määräaikaisen sopimuksen turvin. Ben Griepin tehdessä osa-aikaisesti työtään ei tällä järjestelyllä ole vaikutusta budjettiin. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta merkitsee asiat tiedoksi.

75, TL 2016-05-10 16:30 TV: 404/2016 KATUSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: ITÄRANNANTIE VÄLILLÄ ITÄLAHDEN- TIE JA ITÄKUJA Asemapiirustus 2kpl, Itärannantie: Liite 75 A Liikennemerkkisuunnitelma 2kpl, Itärannantie: Liite 75 B Pituusleikkaus, Itärannantie: Liite 75 C Poikkileikkaus, Itärannantie: Liite 75 D Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh. 044-7851221 Katusuunnitelmaehdotus: Itärannantie välillä Itälahdentie ja Itäkuja on ollut maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaisesti yleisesti nähtävillä säädetyn 14 päivän ajan 25.4.2016 alkaen. Yhtään muistutusta ei ole jätetty ehdotuksen nähtävillä olon aikana. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta hyväksyy katusuunnitelman oheisten liitteiden A-D mukaisesti. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

75, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Bilaga 75 A, TN 10.5.2016 Vj + 0,12 SITUATIONSPLAN / ASEMAPIIRROS 1:500 Trumma Bet 600 OBS! KOORDINATER:ETRS-GK23 HUOMI! KOORDINAATIT:ETRS-GK23 OBS! ALLA HÖJDER ENLIGT NN-1912 HUOMI! KAIKKI KORKEUDET NN-1912

75, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Bilaga 75 A, TN 10.5.2016 SITUATIONSPLAN / ASEMAPIIRROS 1:500 OBS! KOORDINATER:ETRS-GK23 HUOMI! KOORDINAATIT:ETRS-GK23 OBS! ALLA HÖJDER ENLIGT NN-1912 HUOMI! KAIKKI KORKEUDET NN-1912

75, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Bilaga 75 B, TN 10.5.2016 SITUATIONSPLAN / ASEMAPIIRROS 1:500 OBS! KOORDINATER:ETRS-GK23 HUOMI! KOORDINAATIT:ETRS-GK23 OBS! ALLA HÖJDER ENLIGT NN-1912 HUOMI! KAIKKI KORKEUDET NN-1912

75, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Bilaga 75 C, TN 10.5.2016

75, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Bilaga 75 D, TN 10.5.2016 FUNDAMENT FUNDAMENT OBS! KOORDINATER:ETRS-GK23 HUOMI! KOORDINAATIT:ETRS-GK23 OBS! ALLA HÖJDER ENLIGT NN-1912 HUOMI! KAIKKI KORKEUDET NN-1912

76, TL 2016-05-10 16:30 TV: 383/2016 TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN TOIMEKSIANTONA SKATA TL 17.11.2015 185 Aloite: Liite 185 A Kaupunginosayhdistys Skata ry on jättänyt kaupungille kirjeen ehdotuksella toimenpiteistä ja parannuksista Skatan kaupunginosassa ja ehdottavat, että kaupunki perustaa työryhmän, jonka tarkoituksena on kehittää kaupunginosaa. Kaupunki ottaa huomioon ja huolehtii kuntoon ne kohdat, jotka yhdistys listaa kirjoituksessaan taloudellisten ja muiden resurssien sekä priorisointien puitteissa. Kaupungin organisaatiossa on yksikkö, kaavoitusosasto, jonka tehtävä on asemakaavojen avulla kehittää ja mahdollistaa erilaisia toimintoja kaupungissa. Tämän lisäksi voivat Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian tyyppiset organisaatiot myös mahdollisesti avustaa osaamisellaan erityyppisissä kehittämisprojekteissa. Ehdotus Päätös Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta merkitsee Kaupunginosayhdistys Skata ry:n kirjeen tiedokseen ja ehdottaa yhdistykselle, että he itse perustaisivat työryhmän kaupunginosa Skatan kehittämiseksi. Tekninen lautakunta nimeää asemakaava-arkkitehdin kaupungin edustajaksi tähän työryhmään. Tekninen lautakunta: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. TL 10.5.2016 76 Dnro 383/2016 Kirje, lähettäjänä Märta-Lisa Westman: Liite 76 Märta-Lisa Westman on lähettänyt tekniselle lautakunnalle kirjeen, jossa hän ehdottaa, että työryhmä perustettaisiin toimeksiantona Skata. Tekninen lautakunta on muutama kuukausi sitten 17.11.2015 185 käsitellyt samankaltaista ehdotusta, joka silloin tuli kaupunkiosayhdistys Skata ry:tä. Tekninen lautakunta päätti tuolloin ehdottaa yhdistykselle, että he itse perustaisivat työryhmän kaupunginosa Skatan kehittämiseksi ja valitsivat asemakaava-arkkitehdin kaupungin edustajaksi tähän työryhmään.

76, TL 2016-05-10 16:30 TV: 383/2016 Ehdotus: Vt. teknisen johtajan päätösehdotus: Tekninen lautakunta viittaa edelliseen päätökseensä 17.11.2015.

76, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Bilaga 76, TN 10.5.2016

77, TL 2016-05-10 16:30 CFV: 278/2015 VALTUUTETTU EIJA VÄHÄSÖYRINKI YM.: ALOITE PIETARSAAREN KEVYENLII- KENTEEN VÄYLIEN ASIANMUKAISEEN TILAAN SAATTAMISEKSI Kv 9.3.2015 20 Aloite: Liite 20 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto päätti työjärjestyksensä mukaisesti lähettää asian kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 16.3.2015 130 Aloite: Liite 130 Ehdotus Päätös Kaupunginjohtajan sijainen: Kaupunginhallitus lähettää aloitteen tekniselle lautakunnalle lausuntoa varten. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. TL 10.5.2016 77 Aloite: Liite 77 A Reittiverkko: Liite 77 B Esitys: Liite 77 C Terhi Luukkosen esitys: Liite 77 D Valmistelu: Ben Griep, 044-785 1328 Harri Kotimäki, 044-785 1750 Kaupungin pyöräilyn yhteyshenkilön tilannekatsaus valtuutettu Eija Vähäsöyringin ynnä muiden aloitteen johdosta Pietarsaaren kevyenliikenteen väylien asianmukaisen tilaan saattamiseksi

77, TL 2016-05-10 16:30 CFV: 278/2015 Kaupunginhallitus päätti 29.4.2013, 232, että Pietarsaaren kaupunki liittyy Pyöräilykuntien verkosto ry:n jäseneksi. Kaupunginhallitus antoi Tekniselle palvelukeskukselle tehtäväksi nimetä kaupungin yhteyshenkilön. Yhteyshenkilöksi nimitettiin allekirjoittanut, toimistoarkkitehti Ben Griep. Pyöräilykuntien verkosto ry:n jäsenyyden vaikutukset ovat rajoittuneet lähinnä siihen, että kaupungin yhteyshenkilö on osallistunut verkoston jokavuotisiin vuosikokouksiin seminaareineen. Verkoston toimitusjohtaja Matti Hirvonen kävi lisäksi henkilökohtaisesti tutustumassa Pietarsaaren paikallisoloihin. Kaupungin yhteyshenkilönä sain tässä yhteydessä paikalliset avainhenkilöt koolle jonkinlaiseen järjestäytymiskokoukseen, joka ei kuitenkaan johtanut pysyvään jatkotoimintaan. Kolme vuotta on kulunut kaupunginhallituksen päätöksestä liittyä Pyöräilykuntien verkostoon ja voinemme todeta, ettei päätöksellä ollut toivottua vaikutusta kaupungin arkipyöräilyasian edistämiseksi. Tämä ei toki tarkoita sitä, ettei mitään tapahtuisi asian suhteen. Tekninen palvelukeskus hoitaa ja parantaa kevyen liikenteen infrastruktuuria koko ajan osana omaa, jokapäiväistä työtehtäväänsä. Myös muut hallintokunnat edistävät varmaankin pyöräilyasiaa omien rutiinitehtäviensä yhteydessä. Tämähän on sinänsä hyvä menetelmä ja niin on meneteltävä jatkossakin. Kaikki tulokset arkipyöräilyn edistämiseksi saavutetaan tällä menetelmällä kuitenkin vain sen ansiosta, että jotain muuta oli pantu vireille. Kaupunki kaavoittaa uutta aluetta, rakentaa uuden tien- tai kadunpätkän, saneeraa jonkun tieristeyksen tai kunnostaa päiväkodin tai koulupihan. Itse arkipyöräilyn vuoksi ei käynnistetä mitään toimenpiteitä, omaehtoisesti, puhtaasti arkipyöräilyn tarpeiden perusteella. On selvää, että tällä menolla Pietarsaaresta ei milloinkaan saada pyöräilykaupunkia. Jos Pietarsaari oikeasti mielii pyöräilykaupungiksi, sen on ryhdyttävä aktiivisesti kartoittamaan arkipyöräilyn infrastruktuurin ja toimintaympäristön puutteet ja pullonkaulat ja sen on ohjelmoidusti käytävä niiden kimppuun. Pyöräilyverkoston yhteyshenkilönä laadin tätä vastinetta varten arkipyöräilyn alustavan reittikartan ja merkitsin puuttuvat väyläosuudet siihen punaisella (liite B). Alustava reittiverkko on pitkälti sama kuin kaupungin yleiskaavassa esitetyt kevyen liikenteen reitit eli kaupunginvaltuusto on sen jo kaksi kertaa tavoitteeksi hyväksynyt, viimeksi 28.1.2008. Taustatiedoksi kokosin kuvasarja-esityksen, josta saa käsityksen mistä on kyse Pietarsaaren kevytliikenneverkoston katkonaisuuden osalta (liite C).

77, TL 2016-05-10 16:30 CFV: 278/2015 On kuitenkin pidettävä mielessä, että reittien pelkkä olemassaolo ei riitä, vaan arkipyöräilyn toimintaympäristön tulee olla myös riittävän laadukas, mukava ja turvallinen koko laajuudessaan. Siitä saa yleistasoisen käsityksen Tampereen Yliopiston tutkija Terhi Luukkosen esityksestä Viihtyisä, turvallinen ja hauska kaupunkitila (liite D). Jatkuvuuden vaatimus koskee koko ketjua, joka on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Kehitystyötä tarvitaan kouluissa ja päiväkodeissa, palvelusektorilla (kauppiaat), suurten työnantajien ja yritysten keskuudessa ym. Ehdotus satunnaisten pyöräreittien kehittämiseksi kaupungin arkipyöräilyn ehjäksi laatuväyläverkoksi: Kaupunki pääsisi alkuun vaikkapa heti valitsemalla arkipyöräilyn reittikartasta (liite B) ensimmäiset (punaisella osoitetut) puuttuvat kohteet lähivuosina toteuttaviksi. Pidemmän päälle tarvitaan kuitenkin kattavampi arkipyöräilyn edistämisen ohjelma, jossa lähtötilanne on määrällisesti ja laadullisesti kartoitettu, tavoitetilanne asetettu ja tarpeelliset toimenpiteet ohjelmoitu. Ehdotus arkipyöräilyasian edistämisen organisoimisesta: Jotta arkipyöräilyasia saataisiin liikkeelle, on luovuttava ajatuksesta, jonka mukaan Pyöräilyverkoston yhteyshenkilö saisi yksin asian rullaamaan. Ehdotan kolmen koplaa, eli kahdella tukihenkilöllä vahvistettua pyöräilyasiamiestä, seuraavalla työnjaolla: a) Arkipyöräilyasian uudeksi yhteyshenkilöksi valitaan luonnetyypiltään ulospäin suuntautunut tekijä/toimija, joka osaa innostaa sidosryhmiä ja saa asioita liikkeelle, joka on käytännöllinen ja jolla on organisointikykyä. b) Uutta yhteyshenkilöä avustaa oman työn ohella asiakeskeinen tukihenkilö, joka tarvittaessa tukee yhteyshenkilöä ideoimalla, tutkimalla ja pohtimalla, keskustelemalla ja suunnittelemalla. Luonnetyypiltäni harkitsevaisena tutkijana/ajattelijana olisin siinä roolissa mielelläni edelleen käytettävissä pyöräilyasioiden edistämisessä. c) Uutta yhteyshenkilöä avustaa lisäksi päällikkötason tukihenkilö, joka pystyy asemansa perusteella turvaamaan yhteyshenkilön toimintaedellytyksiä aikaansaamalla päätöksiä, järjestelemällä resursseja, avaamalla ovia ja raivaamalla pattitilanteita. Kaupungin yhteyshenkilö Pyöräilykuntien verkosto ry:ssä, Ben Griep toimistoarkkitehti Kunnallisteknisen osaston kommentti

77, TL 2016-05-10 16:30 CFV: 278/2015 Liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2014 tutkittiin erityisesti kevyen liikenteen jatkuvuutta. Raportin toimenpideohjelmassa esitetystä toimenpiteestä 69/92 liittyy pyöräteihin. Kustannukset ovat yleensä kohteittain kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin. Varmaan löytyy myös pieniä puutteita, jotka ovat helpommin korjattavissa. Uudessa torin seudun suunnitelmassa edistetään kävelypainotteista keskustaa, jossa pyöräilyllä on oma tärkeä osansa. Runeberginkadulle on suunniteltu uutta pyöräpysäköintiä. Pyörätelineitä on viimeksi asennettu Campus Allegron viereiselle jalkakäytävälle. Kaupungin omat kiinteistöt ovat yhtiöiden tai tukipalvelukeskuksen hallinnassa. Kaupungintalon edessä pyörien pysäköinti ei pysynyt järjestyksessä, joten telineet (myös katoksissa) järjestettiin sisäpihan puolelle. Lähes kaikki paikat ovat käytössä. Pyöräteitä priorisoidaan tällä hetkellä niin, että ne kuuluvat talvikunnossapitoluokkaan 1, jossa toimenpiderajana on 3 cm lunta. Kunnossapidon toive on, että pyörätien leveys olisi aina vähintään 3 m. Kuten Griep mainitsee, uutta pyörätieverkostoa on rakennettu lisää aina katusaneerausten yhteydessä. Saneerauskohteet on valittu yhteisten tarpeiden perusteella ja perusteluna silloin on ollut huono tekninen kunto. Uudisrakentamista taas on ohjannut tonttituotanto. On aiheellista laittaa painoa myös yhteyksien parantamiseen ja turvallisuuteen. Nämä hankkeet vaatisivat erillistä määrärahaa vuosittain noin 200.000. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää antaa valmistelun lausuntonaan aloitteesta. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 A, TL 10.5.2016

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 B, TL 10.5.2016 TN TL 10.5.2016 77 B

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER PYÖRÄILYREITIT CYKELLEDER VARDAG FÖR 50 ÅR SEDAN Pietarsaaren kaavoitusosasto Jakobstads planläggningsavdelning

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER PYÖRÄILYREITIT CYKELLEDER NÄTVERK AV CYKELLEDER I JAKOBSTADS FÖRSTA GENERALPLAN 1997 Pietarsaaren kaavoitusosasto Jakobstads planläggningsavdelning

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER PYÖRÄILYREITIT CYKELLEDER VÄGVERKET FÖLJDE STADENS GENERALPLAN NÄR OMFARTSVÄGEN REPARERADES I SLUTET AV 1900-TALET Pietarsaaren kaavoitusosasto Jakobstads planläggningsavdelning

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER PYÖRÄILYREITIT CYKELLEDER MEN VAD HÄNDE NÅGRA ÅR SENARE? KILLINGHOLMEN ÅR 2008... Pietarsaaren kaavoitusosasto Jakobstads planläggningsavdelning

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER PYÖRÄILYREITIT CYKELLEDER MEN VAD GÖR STADEN SJÄLV?... OCH KILLINGHOLMEN ÅR 2012!!! Pietarsaaren kaavoitusosasto Jakobstads planläggningsavdelning

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER PYÖRÄILYREITIT CYKELLEDER STADSSTYRELSENS BESLUT 29.4.2013, 232, OM ATT STADEN SKA ANSLUTA SIG TILL NÄTVERKET FÖR CYKELKOMMUNER. Pietarsaaren kaavoitusosasto Jakobstads planläggningsavdelning

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER PYÖRÄILYREITIT CYKELLEDER FULLMÄKTIG EIJA VÄHÄSÖYRINKI M.FL.:S MOTION 9.3.2015 OM ATT SÄTTA LÄTTRAFIKLEDERNA I JAKOBSTAD I ÄNDAMÅLSENLIGT SKICK Pietarsaaren kaavoitusosasto Jakobstads planläggningsavdelning

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER AV DE ENSKILDA CYKELLEDERNA I STADEN GÖRS EN HELHET AV KVALITETSLEDER FÖR VARDAGSCYKLANDE. EN GLIMT AV VAD DET ÄR FRÅGA OM BEN GRIEP 22.4.2016

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER TÄTORTEN JAKOBSTAD ÄR GANSKA KOMPAKT OCH I PRINCIP KAN ALLA GATOR ANVÄNDAS AV CYKLISTER. VID FÖRSTA ANBLICKEN SER DET UT SOM OM STADEN SKULLE HA ETT HELTÄCKANDE OCH MÅNGSIDIGT NÄTVERK AV CYKELLEDER.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER VIKAR FRÅN HAVET OCH LARSMOSJÖN, UTFALLS- DIKEN SOM RINNER UT MOT HAVET OCH ANDRA VATTENDRAG UTGÖR LIKVÄL NATURLIGA HINDER. CYKELTRAFIKEN MÅSTE DESSUTOM TA EN OMVÄG RUNT STORINDUSTRIER, SJUKHUS, IDROTTS- OCH SKOLANLÄGGNINGAR SAMT GRAVGÅRDS- KOMPLEX OCH STORA KVARTER.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER JÄRNVÄGEN TILL ALHOLMEN GÅR GENOM TÄTORTEN OCH SKÄR AV MÅNGA NATURLIGA DIREKTA FÖRBINDELSER MELLAN STADSDELARNA. FÖRBINDELSERNA TILL ANDRA SIDAN JÄRNVÄGEN SAKNAS HELT ELLER SÅ ÄR DE ALLTFÖR FÅ, SPECIELLT MELLAN: - SKATA OCH LONDON, - CENTRUM OCH SIKÖREN SAMT - KIVILÖS OCH PEDERS. På intilliggande bild utmärks avbrutna förbindelser med orange och fungerande förbindelser med ljusgrönt.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER ÖKNINGEN AV BILTRAFIKEN INTENSIFIERADES PÅ 1960- TALET OCH TRAFIKLEDERNA BÖRJADE TRÄNGA DJUPARE IN I TÄTORTEN. HELA STADSDELAR AVSKILDES FRÅN VARANDRA.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER DESSA OLIKA FAKTORER KAN TILLSAMMANS ORSAKA AVSEVÄRDA BEGRÄNSNINGAR. CYKELLEDEN FRÅN BJÖRNHOLMEN ELLER ÖSTANPÅ VIA CENTRUM TILL BAGGHOLMEN OCH BJÖRNVIKEN GÅR GENOM MÅNGA TRÅNGA PASSAGER, MEN FUNGERAR ÄNDÅ PÅ NÅGOT MÄRKLIGT VIS RELATIVT BRA.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER ALTERNATIV ELLER FLEXIBILITET FINNS DOCK INTE. OM EN INVÅNARE I BJÖRNHOLMEN ELLER I DEN NORRA DELEN AV ÖSTANPÅ TILL EXEMPEL INTE KAN CYKLA DIREKT TILL CENTRUM, EFTERSOM HAN SAMTIDIGT SKA FÖRA SITT BARN TILL DAGHEM- MET I PERMO, DÅ MÅSTE HAN CYKLA LÄNGS TRAFIKLEDERNA OCH VIA UNDERFARTERNA OCH GÖRA EN AVSTICKARE TILL PERMO. avbrutna rutter med rött påtvingad rutt med ljusblått

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER DET TIDIGARE EXEMPLET ÅSKÅDLIGGÖR HUR OSAMMANHÄNGANDE NÄTVERKET FÖR CYKLISTER I VERKLIG- HETEN ÄR I STADEN. ALLA GATOR OCH CYKELVÄGAR ÄR NOG ANVÄNDBARA MEN HELHETEN FUNGERAR DÅLIGT, EFTERSOM MÅNGA NATURLIGA DIREKTA FÖRBINDELSER ÄR AVBRUTNA. DE VIKTIGASTE SAKNADE LÄNKARNA FINNS UTMÄRKTA PÅ DEN INTILLIGGANDE BILDEN MED ORANGE. VÄRST ÅTSKILDA ÄR BL.A. KIVILÖS <-> PEDERS, CENTRUM <-> SIKÖREN <-> SVEDJENABBA + PERMO, PERMO <-> NYVÄGEN <-> BJÖRNHOLMEN + ÖSTANPÅ.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER MEN MAN KAN OCKSÅ SE POSITIVT PÅ SAKEN: STADENS CYKELNÄTVERK ÄR I VERKLIGHETEN REDAN NÄSTAN FÄRDIGT! NU SKA DET HÄR CYKELNÄTVERKET BARA KOMPLETTERAS GENOM ATT MAN SYSTEMATISKT BÖRJAR BYGGA DE SISTA DELARNA SOM ÄNNU FATTAS. primärt nätverk i gult rutter som ska kompletteras i brunt avbrutna delar av rutter i rött

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER NÄR DET GÄLLER KONSTRUKTIONEN OCH UNDERHÅLLET AV DE BEFINTLIGA CYKELRUTTERNA FINNS DESSUTOM MÅNGA KVALITATIVA BRISTER. MAN BORDE GÖRA EN GRUNDLIG KARTLÄGGNING AV CYKELRUTTERNAS NULÄGE, DEN KVALITATIVA MÅLSÄTTNINGSNIVÅN FÖR RUTTERNAS KONSTRUK- TION SKA DEFINIERAS OCH UNDERHÅLLET OCH KVALITETEN SKA HÖJAS TILL MÅLSÄTTNINGSNIVÅN GENOM ATT MÅLMEDVETET BÖRJA REPARERA BRISTERNA INOM BESTÄMD TID SÅ ATT DE MEST BRÅDSKANDE ÅTGÄRDAS FÖRST.

77, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 77 C, TL 10.5.2016 CYKELLEDER MED DESSA ÅTGÄRDER BLIR NOG JAKOBSTAD ÄNNU EN CYKELSTAD! BEN GRIEP, 22.4.2016 Staden Jakobstads kontaktperson i nätverket för cykelkommuner

78, TL 2016-05-10 16:30 TV: 102/2016 TEOLLISUUSTONTIN VARAAMINEN ALHOLMINTIEN VARRELTA Hakemus: Liite 78 A Hakemus: Liite 78 B Kartta: Liite 78 C Asemakaava: Liite 78 D Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh. 044-785 1399 Muodostettava tontti 598-10-18-9 on ollut alustavasti varattuna pelastuslaitoksen veneille ja laitteille. Käyttösopimuksen mukaisesti, allekirjoitettuna 18.11.2015, on kaupungilla pääsy laituripaikalle pelastusveneillä ja laitteilla Oy Nautor Ab:n laituriin Borgmästarinsaaressa. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Tonttia ei näin ollen tarvita yllä mainittuun tarkoitukseen. Kolme hakemusta on jätetty varattavaksi tai vuokrattavaksi muodostettavalle tontille 598-10-18-9 seuraavasti: Dnro 102 / 2016 Roger Sundstedt ja Jarmo Myllymäki hakevat muodostettavan yhtiön lukuun tontin varausta. Tarkoituksena on rakentaa noin 800-1000m² suuruinen halli. Halli jaetaan 4-6 osastoon korjausta, rakentamista ja veneiden säilytystä varten. Osaa toiminnoista harjoitettaisiin liiketoimintana. Sundstedt ja Myllymäki ehdottavat myös pelastusveneiden ja niiden laitteiden sijoittamista tontille. Dnro 285 / 2016 Oy Herrfors Ab:lla on suunnitelmia laajentaa toimintojansa Pietarsaaren seudulla ja anovat siksi tontin varausta.yleiset perusteet, jotka vaaditaan, ovat mm. sähköenergian varma saanti, kylmä jäähdytysvesi, paikallinen tietotaito, hyvät kuituyhteydet, hyvä infrastruktuuri ja rakennusoikeus noin 7 000 m². Useampia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on selvitetty. Niiden tutkimusten perusteella, joita on tehty, paras sijainti Pietarsaaressa olisi tontit 598-10-15-9 ja 598-10-15-10 Alholmintien varrella, jonka Oy Herrfors Ab vuokraa. Jotta vaaditut perusteet täytetään ja annetaan mahdollisuus laa-

78, TL 2016-05-10 16:30 TV: 102/2016 jentumiselle hakee Oy Herrfors varausta viereiselle tulevalle tontille 598-10-18-9. Dnro 288 / 2016 Andersman Oy Ab vuokraa osan tonttia (1700 m²) vuoden kerrallaan. Alkuperäinen vuokrasopimus tehtiin Oy Norrfiber Ab:lle ja vuokraoikeus siirrettiin 13.6.2012 Anders Luukkoselle muodostettavalle yhtiölle (Andersman Oy Ab). Nyt Luukkonen hakee pitempiaikaista vuokrasopimusta. Tarkoituksena on rakentaa isompi venesatama vuokrauspaikoin. Vuonna 2009 hyväksytyn asemakaavan mukaan sijaitsee muodostettava tontti 598-10-18-9 korttelialueella merkinnällä T-1 (veneilyyn ja merenkulkuun liittyvien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Osa korttelialueesta on vesialuetta ja sillä merkintänä tw-1 (Teollisuusrakennusten korttelialueen osa, joka voidaan jättää kokonaan tai osittain vesialueeksi tai jolle voidaan sijoittaa laitureita, aallonmurtajia tai liikennöintialuetta sekä niihin liittyviä rakenteita). Tontin pinta-ala on 4 386 m² ja tehokkuusluku on e=0,40. Oy Herrfors Ab:n rakentamissuunnitelmat mainitulle tonteille siinä laajuudessaan mihin nyt viitataan, vaatinee ainakin poikkeusluvan nykyisistä asemakaavamääräyksistä. Vt. kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää varata muodostettavan tontin 598-10-18-9 Oy Herrfors Ab:lle. Varausaika on 3 vuotta. Tekninen lautakunta päättää vuokrausehdoista kun rakentamisen investointipäätös on tehty ja projektin laajuus on tunnettu. Tekninen lautakunta päättää myös, että Andersman Oy Ab saa jatkaa tontinvuokrausta 598-10-8-9 vuoden kerrallaan kunnes investointipäätös on tehty. Edellytyksenä on se, että liittymäyhteys Alholmintielle voidaan järjestää. Vuokrausehdot jatkuvat kuten aikaisemmin, mutta pinta-ala muuttuu uuden tontin mukaisesti 4 386 m² ja vuosittainen vuokramaksu tulee olemaan 918,50 euroa. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

78, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Bilaga 78 A, TN 10.5.2016

78, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 78 B, TL 10.5.2016

Alholmsvägen 78, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 78 C, TL 10.5.2016 484596 7067354 7067354 484800 51 10K1 484946 10 rp1 Tomtreservering för: 2 Tontinvaraus: 1 Objekt: Kohde: 27 2 18 Oy Herrfors Ab 1 Muodostettava 36 tontti 35 nro 10-18-9 26 73 Under bildning varande tomt nr 10-18-9 49 50 B 17 10 18 37 1:1 14 9 18 (15) 3 26 11 13 22 15 9 8 2 5 4 12 1:128 12 5 7067200 7 Alholmintie 3 7067200 6 (6) 10 7 6 2 2 13 4 28 (12) 34 12 4 7 14 35 15 9 (15) 18 (15) 3 8 3 33 8 (8) 32 36 ca 4386 m2 9 11 10 10 27 6 1 Alholmsvägen 1:128 30 1 31 38 37 7 71 7067000 1:128 3 3A 2 9 29 7067000 6 28 281 39 16 k 8 11 18 (15) 24 251 1 27 25 43 18 26 1:2000 7066830 23484596 02.05.2016 13 / 2016 23484800 M615 23484946 7066830

78, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 78 D, TL 10.5.2016 23484557 7067454 7067454 tr Utdrag från detaljplan Ote asemakaavasta IV 11700 LAITURI sp + sk s-1 23485068 ml LS 7 SR tm tw-1 LRT ev L W tw-1 338 10ALHOLMEN 10ALHOLMA 18 T-1 II e=0.40 tw-1 EN +48.0 e=0.40 12 12 1:3000 7066682 23484557 02.05.2016 13 / 2016 23485068 7066682

79, TL 2016-05-10 16:30 TV: 411/2016 KESKUSKENTÄN NURMIKENTÄN SANEERAUS Anomus: Liite 79 Valmistelu: Harri Kotimäki, 044-785 1750 Keskuskentän nurmi tarvitsee korjausta. Kulumisen ja painumien takia ruoho on huonoa kentän keskiosalla. Palvelusopimuksen mukaan pienehköt korjaukset kuuluvat toteuttajalle: Kunnossapito sisältää jäljempänä lueteltujen liikuntapaikkojen ja alueiden sekä niihin liittyvien rakenteiden pitämisen niiden käyttötarkoitusta vastaavassa kunnossa. Kunnossapito käsittää korjaustyöt ja vuodenajasta riippuvat toimet, jotka tarvitaan alueen valmisteluun käyttökuntoiseksi. (käyttötalousmääräraha) Peruskorjaus on laajempi korjaustyö, joka talousarviossa (kirjanpidossa) jaksotetaan kuluksi usean vuoden ajalle. Peruskorjaus ei sisälly kunnossapitopalveluun. (investointimääräraha) Keskuskentän käyttöä koskee seuraava: Keskuskentän yleisurheilu ja jalkapallo: 15.5-30.9 klo. 08:00-22:00. Laitoksen laadun on täytettävä kansalliset normit ja ne, joita terveysviranomaiset asettavat, jotta pietarsaarelaiset seurat voivat järjestää otteluita ja kilpailuja.. Palloliiton mukaan Miesten ykkösen seuralisenssi Liite 15, Stadionin tiedot, sanotaan vain, että ottelukenttä voi olla hyvä, epätasainen tai huono. Harjoituskenttä voi olla erinomainen, riittävä tai huono. Löytääkseen tarkempia ohjeita siitä, mikä on huono, täytyy mennä UEFA:an: UEFA Stadium Infrastructure Regulations Edition 2010 II. Structural criteria applicable to all categories Section 1: Areas relating to players and officials Article 4 - Field of play 1 The field of play must be smooth and level. 2 The stadium must be equipped with either a natural playing surface or football turf. 3 Football turf must meet all of the following conditions: a) it must have been granted the required FIFA licence, which can only be delivered after the turf in question has been tested by a FIFA-accredited laboratory as meeting the FIFA quality standards for football turf; b) it must meet all the requirements of the national legislation in force;

79, TL 2016-05-10 16:30 TV: 411/2016 c) its surface must be green and marked in white. 4 The field of play must be equipped with a drainage system so that it cannot become unplayable due to flooding. 5 The stadium must be equipped with facilities, such as pitch heating, to ensure that the field of play is playable on any matchday during the whole UEFA competition season. 6 No object can be located less than 21m above the field of play. Se tarkoittaa, että luonnonnurmen tulee olla tasainen ja vaakasuora, väriltään vihreä eikä se saa kerätä vettä niin paljon, että se estää pelaamisen. Nyt näyttää siltä, että Keskuskenttä on paikoitellen keltainen ja se saattaa kerätä vettä. Nämä puutteet on korjattava. Kysymys on nyt, miten talousarviossa hoidetaan sellainen asia, joka maksaa noin 42.000 (kuljetuksineen). Kuluminen on ehkä kunnossapitoa, kuten asfalttipintaukset, mutta saneeraus on investointi. Palvelusopimuksen mukaan tilaajan meno vastaa vuosittain palvelun tuottajalle budjetoitua tuloa. Laskutus tapahtuu sisäisellä laskutuksella kuukausittain toteutuman mukaisesti. Nyt tuottajalle on budjetoitu 637.000 ja 590.000 tilaajalle. Tekniselle lautakunnalle tulojen pitäisi vastata menoja niin, että jää miinus 10.000 (Länsikentän vuokra). Jotta tilaajan määräraha riittäisi, meidän pitäisi vähentää menoja 37.000. Ei ole toisin sanoen mitään mahdollisuutta rasittaa käyttötaloutta lisää 42.000 :lla. Mitkä ovat vaihtoehdot? 1.Pelataan sen sijaan keinonurmella 2.Sivistyslautakunta korjaa talousarviotaan 3.Käyttösuunnitelmaa tarkistetaan Tässä vaiheessa voidaan pelata kunnallisteknisillä investoinneilla. Lopulliset kustannukset tiedetään paremmin vuoden loppua lähestyttäessä. Mikäli tämä hanke otetaan mukaan jo nyt, on aina mahdollisuus, että määräraha riittää kaikkeen mitä voidaan toteuttaa talousarviovuoden aikana, mutta emme voi luottaa siihen. Sen takia voimme pienentää riskiä ja myöhentää joitakin investointeja kuten esim. kaukalon hankintaa ja pysäköintiautomaattia. Kaukalon perustus voidaan mahdollisesti valmistella syksyn kuluessa. Kaupungininsinööri: Tekninen lautakunta päättää uudistaa Keskuskentän nurmikentän vuonna 2016 ja että kunnallisteknisten investointien käyttösuunnitelmaa tarkistetaan myöhemmässä vaiheessa. Ehdotus

79, TL 2016-05-10 16:30 TV: 411/2016 Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää kaupungininsinöörin ehdotuksen mukaisesti.

79, TL 2016-05-10 16:30 / :s bilaga: Liite 79, TL 10.5.2016

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 TORIN PINNAT JA KATUSUUNNITELMAT SEKÄ KUSTANNUKSET 2016 TL 12.4.2016 59 Katusuunnitelmat: Kartta: Liite 59 A Poikkileikkauksia: Liite 59 B Yksityiskohtia: Liite 59 C Asemakaavoja: 376 Tori ja Isokatu: Liite 59 D 144 Runeberginkatu pohjoinen: Liite 59 E 39 Keskusta, vanhemmat osat: Liite 59 F Hakemistokartta ajantasaisista asemakaavoista: Liite 59 G Muistutus; Tero Loppi: Liite 59 H Muistutus; Maj Boström: Liite 59 I Muistutus; Jakobstads Citygrupp r.f.: Liite 59 J Valmistelu: Vastaava suunnittelija Johan Enlund, puh. 044 785 1221, kaupungininsinööri Harri Kotimäki, 044 785 1750 Katusuunnitelmaehdotukset: Isokatu välillä Kauppiaankatu ja Perämiehenkatu Raatihuoneenkatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Kauppiaankatu välillä Otto Malminkatu ja Runeberginkatu Alholminkatu välillä Kanavapuistikko ja Perämiehenkatu Tori Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 mukaisesti yleisesti nähtävillä säädetyn 14 päivän ajan 29.3.2016 alkaen.

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 Ehdotuksista on tehty kolme muistutusta ja www-sivujen kautta on jätetty paljon palautetta. Torin kustannusten vuodelle 2016 on arvioitu olevan 500.000. Tämä on se osa, jonka kaupunki tulisi maksamaan katusuunnitelmissa esitetyistä pinnoista. Mikäli pintojen laatutasoa ei nosteta, palautetaan pinnat alkuperäiseen tasoon (asfaltti). Taustatietoa Asemakaavan muutos hyväksyttiin 25.8.2014. Siinä tuli Osuuspankin edessä olevasta tontista torialuetta. Asemakaavassa sanotaan torista Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välissä, että Torialueen tulee luonteeltaan säilyä yhtenäisenä avoimena, ympäröivien korttelien julkisivujen rajaamana tilana. Torin poikki saa järjestää ajoväyliä. Se ja erityisen topografian säilyttäminen oli myös Museoviraston kokonaisvaltainen tavoite: Avoin julkinen paikka vaihteleville toiminnoille ja tapahtumille, jotta RKY-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävä omaleimaisuus ja erityispiirre säilytetään. Pietarsaaren keskustalle on tunnusomaista leveät kadut, kaupunginosia erottavat esplanadit ja kaupungin eteläosan vauraimpien tonttien eduspuutarhat. Kaupungin porvaristo on rakentanut talonsa Puutarhakadun sekä pääkadun, Isokadun, varteen. Nämä kadut ovat säilyttäneet pääosin vanhan rakennuskantansa. [Isokadun] puolivälissä on raatihuoneen tori, jonka itälaidalla on 1800---luvun lopulla rakennettu kaupungintalo puistoineen. Isokadun päätteen muodostaa poikittainen toriaukea, jonka koilliskulmassa on Strengbergin eli Labbartin talo. Kaupungin puinen, kaksikerroksinen raatihuone on rakennettu 1878 (G. Wilenius). Uuteen asemakaavaan tuli tavaraliikennettä koskevia rajoituksia: Tavaran sisäänotot, lastausportit, huoltopihat, sisäänajoportit yms. on sijoitettava ja muotoiltava niin, että häiritsevät katukuvaa ja liikennettä mahdollisimman vähän. Näitä toimintoja ei saa suunnata Kanavapuistikon tai Isokadun suuntaan. Maanpäällisiä rakenteita koskee: Laitoksen uloskäynnit on sen länsiosassa integroitava torin paviljonkirakennukseen ja Isokadun alaisen paikoituksen osalta korttelin 4 uudisrakennukseen. Torin itäpuolelle voidaan sijoittaa kaksi (1) uloskäyntiä, joiden kunkin kerrosala saa olla korkeintaan 20 neliömetriä, ja jotka on muotoiltava pääasiassa metallista ja lasista. Näkyvät rakenteet ja maanpinnan käsittely on tehtävä alueen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen.

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 RKY-alueeseen kohdistuvista rakentamistoimenpiteistä tulee varata Museoviranomaiselle mahdollisuus lausunnon antamiseen. (teksti on poikkeava eri kielillä) Tilaus ideasuunnittelusta Suunnittelun kohde on Pietarsaaren kaupungin tori ja kävelypainotteinen keskusta. Suunnittelutyö on kaksiosainen: kaupungin nykyisen ja tulevan kävelypainotteisen keskusta-alueen periaatteellinen yleissuunnitelma, jonka ytimen muodostaa yksityiskohtainen torialueen suunnittelu sekä torin arkkitehtonisten periaatteiden suunnittelu tarkempaa katusuunnittelua varten. LÄHTÖKOHDAT Yleissuunnitelma laaditaan kävelypainotteisen keskustan alueelle. Torialueelle suunnitellut kiveysratkaisut jatkuvat luonnollisesti myös muille yleissuunnitelman alueille, kun niistä alueista aikanaan laaditaan yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Suunnitelmassa esitetään periaatteet alueen läpäiseville reiteille, kuten pohjois - eteläsuuntainen historiallinen akseli (Isokatu päästä päähän), Kanavapuistikon kevytliikenne ja itä - länsisuuntaiset raatihuoneen molemmin puolin olevat kadut kaupungin liikenneverkossa. Katutilan käyttöä jaetaan eri tarkoituksiin koko kävelykeskustan alueella, (käyttö voi vaihtua vuodenajan mukaan). Katu- ja toripinnat suunnitellaan esteettömiksi ja aina mahdollisuuksien mukaan esim. näkövammaisia opastaviksi. Liikenteen sijoittelusta tehdään luonnokset tyyppiratkaisuista, joissa otetaan huomioon viimeisin alan tietämys (kehitys ja säädösmuutokset). Yleissuunnitelma on luonnosmainen, mutta perustelee yksityiskohtaisen suunnitelman väliaikaisen liittymisen nykyiseen katupintaan. Yleissuunnitelmalla luodaan keskustaa yhdistävä looginen katupintojen hierarkia, joka ohjaa ja opastaa kadun ja torin käyttäjää ja luo viihtyisän ympäristön. Katupinta kertoo nimenomaisen alueen käyttötarkoituksesta ja säätelee esimerkiksi ajonopeutta. Materiaalivalinnolla, ladontatavoilla ja limityksellä voidaan hienovaraisesti kertoa kaupungin historiasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Materiaalivalinnoissa käytetään ohjeena Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjaa 2008-2020 (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky). Yksityiskohtainen suunnitelma laaditaan torialueelle ja siihen liittyville katujen osille. Toripinnoite suunnitellaan juhla- ja tapahtumatorille, Isokadulle ja kaupalliselle torille. Kaupallisen torin puolella varataan asemakaavassa osoitettu alue paviljonkirakennukselle. Paviljongin toteuttamisesta ei ole

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 tehty toistaiseksi päätöksiä. Porrashuoneiden väliin ja niiden tuntumaan sijoittuu erilaiset ruokakojut ja -kärryt sekä jäätelökioski. Muu torimyynti sijoittuu yleensä Isokadun länsipuolelle. Juhla- ja tapahtumatori levittäytyy Isokadun itäpuolelle raatihuoneen eteen. Torin pintaan ja sen alle asennetaan tarkoituksenmukaiset varaukset tapahtumien valaistuksia ja äänentoistoja varten. Pintavesien ohjaus on hallittu osa toripinnan ilmettä. Yksityiskohtainen suunnitelma toimii luonnoksena virallisille katupiirustuksille. Suunnitelmassa esitetään materiaalit ja värit, limitykset ja ladontamallit, ja eri yksityiskohtien periaateratkaisut. Suunnitelma on havainnollinen päätöksenteon helpottamiseksi. Suunnitelma sisältää joukon teknisten ratkaisujen periaatteita toteutettavaksi nyt ja varauksina tulevaisuuteen. Suunnitelman kuvaus YLEISSUUNNITELMA Koko suunnittelualue on käsitelty kävelypainotteisena alueena. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä ovat muutettu yksisuuntaisiksi. Näillä kaduilla kävelijän asema korostuu aivan erityisesti. Suunnittelualueen kadut ovat hidaskatuja. Ajoradan ja jalkakäytävän välinen korkoero on 4 cm. Tämä on toimiva ratkaisu näkövammaisten liikkumista ajatellen. Pysäköinti on tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon, jolloin jalkakäytävät näyttävät visuaalisesti leveämmiltä. Samalla muutamiin paikkoihin saadaan nykyistä enemmän tilaa terasseille. Koko suunnittelualueella käytetään luonnonkivipinnoitteita. Ajoradoilla pinnoitteena on lohkopintainen nupukivi ja jalankulun ja pyöräilyn alueilla sileäpintainen nupukivi. Työssä esitettävissä suunnitteluratkaisuissa on pyritty ottamaan huomioon historiallisesti arvokas keskustamiljöö. TORIN ARKKITEHTISUUNNITELMA Toripinta uusitaan toriparkin rakentamisen myötä. Torin vanha kupera topografia säilytetään ennallaan. Torialueella pinnoitteena käytetään lohkopintaista noppakiveä kaariladottuna. Torimyyntipaikat osoitetaan nupukivirivein. Arkeologisten kaivausten perusteella paikannetun historiallisen torin sijainti vuodelta 1783 tuodaan hienovaraisesti esiin toripintaan vaaleammalla punaisella kiveyksellä ja teräsreunuksella.

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 Torin laidoilla ja Isokadun varrella jalankulun alueet pinnoitetaan sileäpintaisella nupukivellä. Valaisinpylväsrivit sijoitetaan Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun varsille. Historiallisia rakennuksia korostetaan torin reunoilla seinävalaisimin ja torin kohokohta, raatihuone, erikoisvalaistaan. Isokadulla valaistuksen pylväsvalaisinten vaihtoehtona on kadun valaisu vaijerivalaisimin. Toriympäristön valaistusta käsitellään tarkemmin erillisessä valaistusraportissa. TORIMYYNTIPAIKAT Torialue palvelee pietarsaarelaisia ympäri vuoden ja mahdollistaa erilaiset tapahtumat, konsertit sekä torimyynnin. Torimyyntipaikat merkitään kahden nupukiven raidoin. Keskiakseli raatihuoneelle jätetään vapaaksi myyntikojuista. Torialueelle on mahdollista sijoittaa 115 torimyyntikojua. TEKNIIKKAKAIVOT Toripinnan alle asennetaan kuusi tekniikkakaivoa, joiden kautta hoidetaan sähkönjakelu torialueella. Lähtökohtaisesti torimyynti ohjataan torin länsilaidalle ja vedenjakelu järjestetään länsilaidalle suunnitellun toripaviljongin kautta. Tekniikkakaivoihin on mahdollista yhdistää myös vedenjakelu. Tällöin sähkökeskus vaatii leveämmän kannen. AJONEUVOLIIKENNE Ajoradan leveys keskustan kaksisuuntaisilla kaduilla on yleisesti 6,5 metriä. Isokatu Kauppiaankadun ja Perämiehenkadun välillä sekä Raatihuoneenkatu Runeberginkadun ja Otto Malminkadun välillä kuten myös osa Kauppiaankadusta on muutettu yksisuuntaisiksi. Yksisuuntaisten katujen leveydet ovat 3,25 3,75 m. Kauppiaankadulla, joka on linja-auton reitti, ajoradan leveys on poikkeuksellisesti 7 metriä. Kauppiaankadun länsipäässä, Otto Malminkadun risteyksessä, on liikennöinti parkkihalliin huomioitu erillisellä ajokaistalla. Ajoneuvojen pysäköintipaikat ovat tuotu jalankulun kanssa samaan tasoon. Ajoradan ja jalankulkuväyliä erottaa 4 cm yliajettava reunatuki. Runeberginkadun pohjoispää on ajateltu toimivan pääosin jalankulun ja pyöräilyn reittinä, jolla sallitaan huoltoajo kiinteistöille. Tällä osuudella ei ole tasoeroa jalankulun ja ajoradan välillä - jalankulun ja huoltoliikenteen väylä osoitetaan 0-tasoon upotetulla reunakivellä ja eri pintamateriaalein. JOUKKOLIIKENNE Kauppiaankadun ja Isokadun linja-autopysäkit ovat yhden linjaauton ajoratapysäkkejä, ilman pysäkkilevennystä. Tämä tarkoit-

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 taa sitä, että linja-auto hetkellisesi pysähtyessään ajoradalle muodostaa esteen sen takaa tulevalle ajoliikenteelle. Pysähdys kestää tosin ajallisesti niin pienen hetken ja tapahtuu sen verran harvoin, ettei sen ole arvioitu aiheuttavan ongelmia liikenteen sujuvuuteen. PYÖRÄILY JA JALANKULKULIIKENNE Polkupyöräliikenne on huomioitu erillisellä polkupyöräkaistalla Runeberginkadulla. Runeberginkadun pohjoispäähän on suunniteltu erillinen polkupyöräpaikoitus. Muilla hidaskatuosuuksilla polkupyöräilijät ajavat yhdistetyllä jalankulun ja pyöräilyn väylällä. Kävelykadulla pyöräilijät sallitaan kuten aikaisemminkin liikkuvan jalankulkuliikenteen seassa. Kävelijän asema korostuu yksisuuntaisiksi suunnitelluilla kadunosuuksilla. KUNNALLISTEKNIIKKA Torin alle rakennettava pysäköintilaitos aiheuttaa luonnollisesti muutostarpeita alueen rakennettuun kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan muutossuunnitelmat on laadittu jätevesiviemäröinnin, vedenjakelun, hulevesiviemäröinnin ja kaukolämmön osalta insinööritoimisto Ylitalo Oy:n laatiman suunnitelman mukaan (piir. LVI 4813-001). KUIVATUS Torilla ei ole nykyisellään rakennettua kuivatusjärjestelmää ja torin uuden pinnoitteen suunnittelun yhteydessä on pyritty parantamaan pintavesien hallittavuutta uudella sadevesien keräysjärjestelmällä. Suunnitelman piirustuksessa 201 esitetään, että torin kumpaankin laitaan sekä torin rakennettavan paviljonkirakennuksen eteen rakennettaisiin linjakuivatusjärjestelmä, joka pystyy keräämään laajalta alueelta virtaavat pintavedet. Järjestelmä parantaisi pintavesien hallittua johtamista ja kulkeutumista sadevesienviemäreihin. Linjakuivatusjärjestelmä voidaan hieman ylimitoittaa siten, että se jossain määrin toimisi sadevesiä viivyttävänä järjestelmänä. Järjestelmän yhteyteen voitaisiin tarvittaessa myös harkita rakennettavaksi maanalainen sadevesien viivytysjärjestelmä (säiliö sadevesien hetkellistä varastoimista varten), jos käytettävissä oleva tila sen sallii. Viivytyssäiliöt tasaavat sadevesien virtausta rankkasateiden huippuvirtaamien aikana, jolloin olevien sadevesiviemäreiden välityskyky useimmiten ylittyy. Linjakuivatusjärjestelmä liitetään olemassa oleviin tai rakennettaviin sadevesikaivoihin ja toimii täten osana sadevesiviemäriverkostoa. Suunnitelman detaljipiirustuksessa 202 esitetään sadevesikourun pari asennus-/perustamisvaihtoehtoa. KAUPUNKIKUVA

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 I Pietarsaaren keskustaympäristön laatukäsikirjassa (Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy, Sito-Yhtiöt Oy ja Tuomas Santasalo Ky) keskustan ydin on määritelty laatuvyöhykkeeksi 1. Koko suunnittelualue kuuluu tähän alueeseen. Keskustan ytimessä pyritään luomaan viihtyisiä jalankulkuympäristöjä ja kävelypainotteisia liikenneympäristöjä. Suunnittelualueella käytetään luonnonkivipintoja ja pyritään esteettömään ympäristöön. PINNOITTEET Ajoradat päällystetään nupukivin, joiden pinta on lohkottu. Jalankulun ja pyöräilyn alueet toteutetaan pinnaltaan poltetusta luonnonkivestä. Torialue päällystetään kaariladotulla lohkopintaisella noppakivellä. Torialuetta kehystävät jalankulun väylät päällystetään poltettupintaisin nupukivin. NOPPAKIVET Kivenä käytetään lohkottua, väriltään punaista (Mäntsälän punainen) noppakiveä (kivikoko 90x90x90 mm). Noppakivet asennetaan 50 mm maakosteaan betoniin, saumaus tehdään sementtihiekalla. Saumojen leveys on 10 mm. Vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista noppakiveä (Viitasaaren pink). Kaikille noppakivettäville alueille tehdään yksi kivirivi ehjistä noppakivistä kivettävien alueiden ympärille. Samoin kaivojen ja valaisimien ympärille tehdään yksi kivirivi ehjistä kivistä. NUPUKIVET Ajoradoilla kivenä käytetään 140x140x220 mm kokoisia kiviä, joiden pinta on lohkottu. Kivet ladotaan tiililadontana kadun poikkisuuntaan. Jalankulun ja pyöräilyn alueilla käytetään pinnaltaan poltettuja ja sivuiltaan lohkottuja kiviä. Pysäköintipaikat toteutetaan pinnaltaan lohkotusta kivestä. Nupukiveykset ovat väriltään punaista kiveä (Mäntsälän punainen). Poikkeuksena vanhan torin alueella käytetään vaaleampaa punaista kiveä (Viitasaaren pink) ja torilla myyntipaikkoja osoittavassa ruudutuksessa väriltään harmaata (Kurun harmaa) kiveä. Pysäköintipaikat reunustetaan harmaalla nupukivirivillä (Kurun harmaa). TERÄSREUNUS Vanhan torin alue rajataan maahan upotetulla RSTteräsreunuksella. OPASLAATAT Isokatu Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun välisellä osuudella on samassa tasossa muun toripinnan kanssa. Tällä osuudella Isokatu erotetaan jalkakäytävästä kahden nupukiviraidan ja graniittisen opaslaatan avulla. Opaslaattaa käytetään näkövammaisten liikkumisen ohjauksessa varoittamassa ajoradasta. Suojateiden kohdilla voidaan käyttää varoittavia laattoja, joissa on metallinastat, varoittamassa ylityspaikoista.

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 KASVILLISUUS KATUPUUT JA KESÄKUKA-ASTIAT Raatihuoneenkadun varrelle istutetaan yksittäispuita lajina lehmus. Puiden suojauksessa käytettäviä varusteita ovat: rungonsuoja, maaritilä (1500x1500), tukikehikko, perustus, asennushelat ja kiinnikkeet. Kaikille katupuille asennetaan lisäksi ilmastusritilät. Torilla ja muulla kävelypainotteisen keskustan alueella käytetään sopivin paikoin siirrettäviä kesäkukka-astioita. Astioihin istutetaan kevätkaudella erilaisia sipulikukkia sekä kesä- ja syyskaudella kesäkukkia tai perennoita. PENKIT JA ROSKA-ASTIAT Torin ympäristöön asennetaan kiinteitä penkkejä, jotka ovat kestäviä ja helposti huollettavia. Penkit on sijoiteltu torialueen reunoille eri ilmansuuntiin. Selkänojattomat penkit mahdollistuvat istumisen eri ilmansuuntiin. Selkänojattomien penkkien lisäksi suunnittelualueelle on suositeltavaa sijoittaa myös selkäja käsinojallisia penkkejä erilaisia käyttäjäryhmiä palvelemaan. Penkkimalliksi soveltuu esimerkiksi Metalcon Libre, joka on hyvin muunneltavissa oleva malli. Torin kiinteisiin rakenteisiin, esimerkiksi penkkeihin, voidaan integroida valaisimia. Roska-astioina käytetään klassista astiamallia, esimerkiksi Lappsetin, CT30, 60, 100 litraisia roska-astioita. PYÖRÄTELINEET Laaja pyöräpaikoitusalue järjestetään Runeberginkadulle, kirjaston kulmalle. Pyörätelineeksi valitaan pyörän runkolukituksen mahdollistava telinemalli, esimerkiksi Elpacin kaariteline, Benkertbänken C500 pyöräteline tai Cykloksen Delta teline. INFORMAATIOTAULUT Torin laidalle asennetaan yksi informaatiotaulu, jonka tulee olla säätä ja vuodenaikoja kestävä. KESÄTERASSIEN RAJAAMINEN KATUTILASSA Liikkeidenharjoittajat voivat rajata kesäterassejaan suurin ruukuin tai siirrettävin köysiaidoin. MUUT VARUSTEET Talvisin torialuetta voidaan elävöittää elävällä tulella soihduin erikoistapahtumien yhteydessä. MUISTUTUKSET: Loppi

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 Raatihuoneenkadun ja Kauppiaankadun yksisuuntaistaminen? Perusteluna on yksinkertaisesti toripaikoitukselle suunnitellut ajorampit. Liikennesimulointeja on tehty asemakaavan yhteydessä (WSP). Miksei Isokatu kokonaan kävelykaduksi? Huoltoliikenne Perämiehenkadun kautta on vaihtoehto, mutta saavutettavuus vaatii ajettavan kadun pohjoisen suuntaan. Alholminkatu saa olla ennallaan? Suuria muutoksia ei suunniteltukaan, mutta samaa tyyliä ja logiikkaa pitää soveltaa kaikilla kaduilla. Tilapäinen ramppi vai pysyvä? Viimeisin tieto rakentajalta on, että rampista Kauppiaankadulla tulee pysyvä, vaikka uusi ramppi rakennetaan Raatihuoneen viereen. Kanavan ylittävä silta on ajateltu ottaa käyttöön. Uusi rumpu pitää asentaa. Torin tekniikkakaivot? Määrästä on keskusteltu niin, että rakennettaisiin enemmän. Länsipuolelle tulisi ehkä 8, riippuen mahdollisen toripaviljongin rakentamisesta. Vesijohto olisi mahdollista rakentaa, mutta kaivosta täällä tulisi matalampi kuin vakiokaivo niin, että molempien yhdistäminen voi olla hankalaa. Kytkemistä jätevesiviemäriin ei voida ajatella kaikissa paikoissa. Paikoitellen on hyvä varata enemmän sähkötehoa. Kasvillisuus? Museoviraston ja myös meidän mielestä ei keskelle toria. Syvyys, joka meillä on pysäköinnin yläpuolella ei riitä juurille. Istutettava puu tulisi istutuslaatikkoon n. 3m x 3m suunnilleen puoli metriä pinnan yläpuolelle. Pysäköintipaikkoja Raatihuoneenkadulle? Lyhytaikaiseen pysäköintiin, invapaikoiksi tai taksille pitää jäädä muutamia paikkoja. Katu ilman korkeuseroja viestittää liikenneympäristöstä, että se on tilaa, joka pitää jakaa kevyen liikenteen kanssa. Boström Pysäköinti ja tavaraliikenne? Shared space tilassa on tilaa kaikille, myös tavaraliikenteelle, mutta pysäköintipaikat tulee merkitä. Liikennemerkeillä voidaan sallia tai kieltää pysäköintiä. Eri vuodenaikoina sitä voidaan yksinkertaisesti muuttaa tarpeen mukaan. Pysäköintipaikkojen poistuminen? Paikkojen määrä ei vähene, mutta tarve rakentaa lisää torin alle on edelleen olemassa. Maria Malmihan on tilapäinen ratkaisu. Suurin muutos, joka tarvitaan ajattelussa, on se, että jätetään lähimmät pysäköintipaikat juuri keskustan asiakaspysäköinnille. Tyhjä tori? Liikenne kulkee ja tori voidaan sisustaa huonekaluilla ja kasveilla, joulutoriksi tai siellä ovat nuoret ajoneuvoineen.

80, TL 2016-05-10 16:30 TV: 301/2016 Siellä voi olla elämää ja siellä voidaan kokoontua. Silloin kun torikauppaa ei ole, niin mikään ei estä muuta käyttöä. Kioski takaisin? Siitä voidaan keskustella, sama tai uusi ja kummalla puolella. Joka tapauksessa pitäisi rakentaa uudet sähkö-, vesi-, ja jätevesiliittymät. Kun itätoria kaivetaan, niin vanha tekniikka häviää. Citygruppen Lisää lyhytaikaista pysäköintiä? Se riitelee kävelykeskustan ajatuksen kanssa, mutta pitää paikkansa, että lyhyillä asioilla ei haluta kulkea pitkiä matkoja. On myös ihmisiä, jotka missään tapauksessa eivät halua ajaa pysäköintilaitokseen. Ne pysäköintipaikat, joita voidaan suunnitella, voisivat olla puolen tunnin paikkoja tai maksullisia niin, että ne sopivat hieman pitempään pysäköintiin. Pinnalla pitää olla myös riittävästi invapaikkoja. Pysäköinti Isokadun länsipuolella? Yhdellä katuosalla on vähän tai ei lainkaan ovia kadulle. Siellä ei siis myöskään tarvita tilaa myyntipaikoille tai terasseille, joten pysäköintiruutuja voitaisiin järjestää. Pysäköinti Isokadun itäpuolella? Siellä voidaan ajatella leveämpi jalkakäytävä tarpeelliseksi ja siten jää vähemmän parkkipaikkoja. Vinopaikoitus Forumin ja K-marketin kohdalla? Tämä oli suunnittelualueen ulkopuolella eikä pysäköintipaikkojen vähentämiseen ole tarvetta. Piirustukseen oli luonnosteltu vain muutama paikka. Liikenne torin poikki tulee sallia! Kyllä, se on edelleen sisäänajona ja ajomahdollisuus säilytetään. Vain korkeat reunakivet poistuvat. Saavutettavuus ja huoltoliikenne? Huoltoliikenne sallitaan myös. Siitä voidaan huolehtia niin, että koko matkaa ei täytetä terasseilla. Voimassa olevassa asemakaavassa on joitakin rajoituksia koskien Isonkadun huoltoliikennettä. Polkupyörien pysäköinti Runeberginkadulla? Runeberginkatu on myös polkupyöräreitti. Torin kunnallistekniikka? Ruokamyynti eli tori ja kävelykatu elintarvikehuoneistona aiheutti tori WC:n rakentamisen. Ajatus oli, että se on tilapäinen ratkaisu. Jos sähkö ja vesi halutaan samaan kaivoon, niin kesävesijohto voidaan rakentaa, mutta viemärin kanssa voi tulla ongelmia. Sen takia WC, pesutila ja pukeutumistila tulee olla erillisessä rakennuksessa kuten Raatihuone tai toripaviljonki.