palvelu- ja vuosisuunnitelma 1 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma vuodelle 2017 Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoja, joissa määritellään toimintaa koskevat pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja linjaukset sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Palvelu- ja vuosisuunnitelmilla tarkennetaan vuosittain talousarviota ja siinä asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita. Palveluja vuosisuunnitelmat ovat välineitä kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien alaisen toiminnan johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat koostuvat kahdesta osasta. Palvelusuunnitelmassa määritellään lautakunnan alaisen toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä linjaukset koskien hankintoja ja toiminnan kehittämistä. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset vuosittaisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi sekä esitetään talous ja talouden sitovat erät. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan sen hyväksyneelle toimielimelle kolme kertaa vuodessa niiltä osin kun tiedot ovat saatavissa. Kokonaisuutena asiakirjasta raportoidaan vuoden lopun tilanteesta.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 2 Sisällys Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma vuodelle 2017...1 Palvelusuunnitelma...3 Joukkoliikennelautakunnan tehtävät ja lautakunnan alainen organisaatio...3 Kaupunkistrategia...3 Toimintasuunnitelmat...8 Hankintalinjaukset...12 Strateginen kehittäminen...14 Vuosisuunnitelma...15 Joukkoliikenne...15
palvelu- ja vuosisuunnitelma 3 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kuvataan yhdyskuntalautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan strategiset tavoitteet ja hankintoja koskevat linjaukset, jotka perustuvat kaupunkistrategiaan sekä kaupunginhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan hyväksymiin toimintasuunnitelmiin. Lautakuntia koskevia strategisia linjauksia on tehty Tampereen kaupunkistrategiassa ja sitä täsmentävissä kaupunkirakenne ja ympäristösuunnitelmassa sekä elinvoimasuunnitelmassa. JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA LAUTAKUNNAN ALAINEN ORGANISAATIO Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta toimii Tampereen, Nokia, Oriveden ja Ylöjärven kaupunkien sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteisenä seudullisena joukkoliikenteen viranomaisena Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen alaisuudessa. Joukkoliikenteen palvelut järjestää Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueeseen sijoittuva joukkoliikenteen palveluryhmä. Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue aloitti toimintansa uudella organisaatiolla 1.1.2017. Poliittisten toimielinten osalta uusi organisaatio astuu voimaan kesäkuussa 2017, jolloin palvelualueen toimielimiä ovat yhdyskuntalautakunta ja sen ympäristö- ja rakennusjaosto sekä alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto, seudullinen joukkoliikennelautakunta sekä alueellinen jätehuoltolautakunta. Kaupunkiympäristön palvelualue vastaa vastuualueelleen kuuluvista tehtävistä ja palvelujen järjestämisestä ja omasta palvelutoiminnasta, viranomaispalveluista ja näihin liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista. Lisäksi palvelualue vastaa vastuualueensa lautakuntien ja jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja asiakasohjauksen järjestämisestä. Kaupunkiympäristön palvelualueella hoidetaan Tampereen kaupungin tekemien yhteistoimintasopimusten perusteella myös joukkoliikenteen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden tehtäviä. Kaupunkiympäristön palvelualueen organisaatio Kaupunkiympäristön palvelualueen palveluryhmiä ovat kaupunkiympäristön suunnittelu, kaupunkiympäristön ylläpito ja rakentaminen, joukkoliikenne sekä kestävä kaupunki. Lisäksi palvelualueeseen kuuluu asiakas- ja tukipalveluyksikkö sekä perustettava Raitiotie-ohjelma. KAUPUNKISTRATEGIA Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia on kaupungin ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungille visio ja visiota tarkentavat strategiset painotukset sekä kaupungin toimintatavat. Päämäärille on asetettu koko valtuustokauden kattavia tavoitteita mittareineen. Tampereen kaupunkistrategia sisältää kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yhteinen Tampere -kaupunkistrategian elokuussa 2013.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 4
palvelu- ja vuosisuunnitelma 5 Yhdessä tekeminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu Kaupungin tuottama tieto on avointa Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu Elinvoima ja kilpailukyky Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 6 Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut Kestävä yhdyskunta Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%). Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Kaupungin kiinteistöjen energiakulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Luonnonsuojelualueita on lisätty.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 7 Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014-2017 Tilikausien 2015 2017 tulos on positiivinen. Tulorahoitus on riittävä. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottaja-malli on arvioitu ja uudistettu. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 8 TOIM INTASUUNNITELM AT Palvelusuunnitelma pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymiin toimintasuunnitelmiin, jotka kokoavat yhteet tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseksi ja kaupunkiympäristön kehittämiseksi vuosina 2014 2017. Toimintasuunnitelmat tarkentavat Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategiaa. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa on kuusi painopistealuetta, jotka ovat kaupunki kasvaa kestävällä tavalla, asuminen on houkuttelevaa ja kohtuuhintaista, kestävä liikkuminen on helppoa, Tampere on joukkoliikennekaupunki, Keskusta on elävä ja vetovoimainen sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia kehitetään. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma sisältää 23 yhdyskuntalautakuntaa koskevaa tavoitetta sekä tavoitteita tarkentavat toimenpiteet. Elinvoimasuunnitelma Elinvoimasuunnitelman keskeisiä painopistealueita on kolme: ROCK: Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunki, RAUTA: Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa ja RAKKAUS. Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaatiokeskus. Elinvoimasuunnitelma sisältää viisi yhdyskuntalautakuntaa koskevaa tavoitetta. Alla on esitetty yhdyskuntalautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan tehtäväalueille kohdistuvat kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman sekä elinvoimasuunnitelman painopisteet ja tavoitteet vuosille 2014 2017. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Painopiste Tavoite 2014-2017 Kaupunki kasvaa kestävällä tavalla Joukkoliikenteen laatukäytävien ja etelän suuntaisen ratavyöhykkeen vaikutusalueilla on tehostettu maankäyttöä ja parannettu ympäristön laatua. Täydennysrakentamisen edellytyksiä on vahvistettu erityisesti EHYT-hankkeen kohdealueilla. Täydennysrakentamisella on parannettu asuinalueiden laatua ja vahvistettu elinvoimaa Valmistuvat kaavat vastaavat kaupungin kasvun edellyttämää rakentamisen määrää sekä asunto-ohjelmassa määriteltyä tavoiteltavaa talotyyppijakaumaa Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi Hillitään asemakaava-alueen lieverakentamista. Haja-asutusalueiden kylien rakentamista tuetaan ja niiden elinvoimasta huolehditaan.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 9 Kantakaupungin yleiskaava 2040 -ratkaisu vähentää päästöjä nykytilanteeseen verrattuna Yhdyskuntarakenteen ja investointien ilmastovaikutuksia vähennetään M aankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut suunnitellaan entistä tiiviimmässä ja määrämuotoisemmassa yhteistyössä Tampereella ja kaupunkiseudulla. M aankäytön suunnittelu on vuorovaikutteista ja sujuvaa Luonnonsuojelualueita on lisätty luonnonsuojeluohjelman mukaisesti Asuminen on houkuttelevaa ja kohtuuhintaista Asuntojen ja asuinympäristöjen toteutukset ovat korkeatasoisia, houkuttelevia ja innovatiivisia Erityisryhmien asuminen on turvattu osoittamalla erityisryhmille esteettömiä vuokra-asuntoja kaupunkielämän ja heidän tarvitsemiensa palveluiden äärestä Kestävä liikkuminen on helppoa Keskustan ja aluekeskusten saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla on parantunut Keskusta ja aluekeskukset ovat parantuneet kävely-ympäristöinä Tyytyväisyys kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneolosuhteisiin on parantunut Liikkumisen hallintaa on kehitetty Tampere on joukkoliikennekaupunki Joukkoliikenteestä tehdään spontaanisti käytetty liikkumistapa Joukkoliikennettä nopeutetaan ja sujuvoitetaan erityisesti keskustan sisääntuloväylillä. M atka-ajat ruuhka-aikana lyhenevät 3% / vuosi Joukkoliikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukevat toisiaan Keskusta on elävä ja vetovoimainen Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan: keskustan uudis-, muutos- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu, kaavoitu ja toteutus etenevät kehittämisohjelman mukaisesti keskustan kulttuurihistoriallista rakennusperintöä vaalien Keskustassa edistetään kestävää liikkumista Ydinkeskustaan toteutetaan kävelyalueita ja liikekeskustaa kehitetään ja laajennetaan Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia kehitetään Tuotanto- ja palvelutoiminnalle varatut alueet sekä tonttitarjonta vastaavat tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeita Logistiikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen vahvistaa alueen kilpailukykyä M aankäytön suunnittelu tukee osaavan työvoiman saatavuutta huomioimalla koulutuksen toimintaedellytykset ja innovatiivisten paikkojen kehittämisen
palvelu- ja vuosisuunnitelma 10 Elinvoimasuunnitelma Painopiste Tavoite 2014-2017 ROCK Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja mat kailukaupunki Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kult t uuri- ja t apaht umakaupunkina Tampereella on hyvät olosuhteet, ympäristö ja tilat tapahtumille kaikkina vuodenaikoina RAUTA Tampere on uudistuvan teollisuuden ja menestyvän yritystoiminnan edelläkävijä Keskustan turvallisuuden lisääntyminen on parantanut yritysten t oimint aedellyt yksiä ja alueen viiht yisyyt t ä Aktiivisella edunvalvonnalla on turvattu elinkeinoelämän menestymistä ja parannettu alueen saavutettavuutta RAKKAUS Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaat iokeskus Alueen elinvoimaisuuden ja menestymisen tukena on vahva sidosryhmäyhteistyö ja verkostomainen toiminta
palvelu- ja vuosisuunnitelma 11 HANKINTALINJAUKSET Kaupunkistrategian mukaan monituottajamalli ja oman palvelutoiminnan kehittäminen tukevat palvelujen hankinnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on oman palvelutoiminnan ja ostopalvelujen tasavertainen asema. Hankinnan periaatteet Hankinnan periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpai-lutusta. Periaatteet on esitelty tarkemmin talousarviokirjan strategiaosassa. Periaatteita on viisi: Tampereen kaupunki käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja parantaa hankintojen vaikuttavuutta edistää hankintatoiminnallaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä sekä vahvistaa alueen elinvoimaa tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden parantaa hankintatoimen tuloksellisuutta panostamalla osaamisen ke-hittämiseen kehittää sekä monituottajamallia että omaa palvelutoimintaa.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 12 Lautakuntakohtaiset hankintalinjaukset Hankintalinjaukset Joukkoliikenne Joukkoliikennepalvelut järjestetään (hankitaan) joukkoliikennelautakunnan palvelutasomäärittelyn mukaisesti. M äärittely ottaa kantaa palvelutarjonnan määrää ja ajalliseen saat avuut een eri alueilla. Joukkoliikennepalvelut järjestetään Tampereen kaupungin alueella omana tuotantona tai hankitaan yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Oman tuotannon osalta noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.12.2010 hyväksymän TKL:n organisointitavan selvityksen linjauksia sekä KH:n että KH:n liikentoimintajaoston myöhempiä linjauksia asiassa. KH:n liiketoimintajaoston päätöksen 10.11.2015 mukaisesti TKL:n osittaista liikkeen luovutusta ei aktiivisesti valmistella, eikä sitä toteuteta vuosina 2016-2019 ja kyseisellä ajanjaksolla TKL:n minimikoko on 110 autoa. Raitiotien myötä tulevien tulevien muutosten jälkeen TKL:n minimikokona pidetään vuoden 2019 jälkeen noin 100 autoa. Järjestettäessä joukkoliikennepalveluita Tampereen kaupungin ulkopuolella liikenne hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Tarjouskilpailuissa toteutetaan monipuolisesti eri kokoisia kilpailukohteita. Liikennöintisopimukset yksityisten tuottajien ja oman tuotannon kanssa tehdään samansisältöisinä. Liikennöintisopimuksiin sisällytetään pääsääntöisesti hyvästä laadusta maksettava rahallinen kannuste ja huonosta laadusta perittävä rahallinen sankt io. Tarjouskilpailuissa edellytetään liikenteessä käytettävä linja-autokaluston täyttävän matkustusmukavuuden, ympäristöominaisuuksien ja turvallisuuden osalta määritellyn minimitason. M inimitason ylittäviltä osilta näistä tekijöistä saa tarjouskilpailuissa lisäpisteitä. M inimivaatimuksia ovat esimerkiksi matala lattia ja esteettömyys kaupunkiliikenteessä, riittävä istumaväljyys sekä uudessa kalustossa sähköpyörätuolien kuljetusmahdollisuus, matkustamon jäähdytysilmastointi ja moottoritilan automaattinen sammutusjärjestelmä. Kilpailutetussa liikenteessä kaluston sisä- ja ulkopuoliset pinnat ovat tilaajan käytettävissä joukkoliikenteen markkinoint iin. Tuot t aja ei saa myydä mainoksia aut on sisä- eikä ulkopinnoille. Omassa tuotannossa käytettävä kaluston matkustusmukavuus ja ympärist öominaisuudet määrit t elevät t ilaaja ja t uot t aja yhdessä.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 13 STRATEGINEN KEHITTÄM INEN Kaupungin kehittämistoimintaa johdetaan projektimallilla. M alli koskee kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä strategiaa toteuttavia kehitysohjelmia. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat organisaation toimintakyky, elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi sekä kaupunkirakenne ja -ympäristö. Kaupunginhallitus päättää kehittämisen strategisista tavoitteista ja resursoinnista. Kaupunginvaltuusto ohjaa projektikokonaisuutta osana talousarvioprosessia ja talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Projektisalkkujen painopisteet on johdettu kaupunkistrategiasta. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Kaupunkirakenne- ja ympäristökokonaisuuteen kuuluu raitiotie-kehitysohjelma. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskusta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunginvaltuuston päättämiä kaupunkirakenne- ja ympäristö kokonaisuuden kehittämisteemoja vuonna 2017 ovat maankäytön kokonaisprosessin, asiakaspalvelun, digitalisaation sekä tietoprosessin kehittäminen. Tampereen kaupungin digi-ohjelma Vuonna 2017 käynnistetään kaupunkitasoinen muutosohjelma edistämään kaupungin toiminnan digitalisointia. Ohjelman tavoitteena on pyrkiä uudistamaan kaupunkia asiakaslähtöisesti, ennustettavasti, toistettavasti ja pysyvästi digitalisaatiota hyödyntäen. Ohjelmalla parannetaan kaupungin toiminnan tuottavuutta ja mahdollistetaan henkilötyövuosien vähentäminen. Ohjelmassa rakennetaan toimintamalleja ja kehitetään osaamista, joiden avulla voidaan hallitusti toteuttaa suuri määrä nopearytmisiä kokeiluja kumppanuuksia ja teknologian mahdollisuuksia hyödyntämällä. Kaupunkiympäristön palvelualueella digitalisaation painopisteet ovat palvelujen toteuttaminen avoimesti ja asiakaslähtöisesti yhden luukun periaatteella sekä maankäyttöprosessien digitalisointi ja niissä syntyvän tiedon ajantasaisuuden ja käytettävyyden parantaminen. Joukkoliikenteessä painopisteenä on maksu- ja infojärjestelmien uudistaminen osana Tampereen älyliikenteen kehittämistä liikennekaaren mukaisesti.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 14 Vuosisuunnitelma Vuosisuunnitelmassa kuvataan joukkoliikenteen palveluryhmän toiminta ja organisaatio, suunniteltu palvelutuotanto ja palveluverkko, toiminnan ja talouden tavoitteet ja toimenpiteet sekä kehittämisen painopisteet. Talouden osalta esitetään joukkoliikennelautakunnan tuloslaskelma. Toiminnan keskeiset tunnusluvut on koottu tunnuslukutaulukkoon. JOUKKOLIIKENNE Toiminnan kuvaus Joukkoliikenteen palveluryhmän tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenteen palvelutilausta suunniteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti sisältäen reitit, aikataulut ja käytettävät pysäkit. Joukkoliikenne suunnittelee liikenteen autokierrot ja hankkii ne operaattoreilta. Palveluryhmä vastaa joukkoliikenteen asiakashinnoittelusta sekä sen noudattamisen edellyttämän maksu- ja lippujärjestelmän teknisestä ylläpidosta ja kehittämisestä. Palveluryhmä vastaa joukkoliikenteen informaatiopalvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä ja on mukana koordinoimassa muita henkilöliikennepalveluja. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne järjestetään EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti tilaaja-tuottaja - mallilla. M alli mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen osana maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin mukainen kaupunkikehitys mahdollistaa joukkoliikennepalvelujen kehittämisen tehokkaasti ja taloudellisesti. Raitiotiehanke on merkittävin lähivuosien joukkoliikennejärjestelmän kehittämishanke. Joukkoliikennelinjasto on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti ja samalla lisäten aluekeskusten liikkumispalveluja. Joukkoliikennelinjaston suunnittelu edellyttää lähivuosina merkittävän suunnittelupanostuksen. Liikennekaari-lakihankkeen myötä Suomeen ollaan synnyttämässä liikkuminen palveluna - toimintakonseptia (M aas). M aas edellyttää merkittäviä panostuksia joukkoliikenteen digitaalisiin palveluihin lähi vuosina. M aksujärjestelmää kehitetään tunnistepohjaiseksi ja nykyinen reaaliaikainen informaatiojärjestelmä uusitaan sopimuksen loputtua vuoden 2019 lopussa. Kehitettävät maksu- ja informaatiojärjestelmät edesauttavat merkittävästi M aas-konseptin käyttöönottoa Tampereen kaupunkiseudulla sekä helpottavat joukkoliikenteen käyttöä monin tavoin ja lisäävät joukkoliikennejärjestelmän hallittavuutta. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Tampereen kaupunkiseudulla Pirkkalassa, Lempäälässä, Vesilahdella, Kangasalla ja Nokialla 30.6.2014 toteutettu joukkoliikenteen järjestämistavan muutos toteutui Ylöjärven joukkoliikennepalveluiden osalta vastaavasti 6.6.2016 alkaen. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön koko kaupunkiseudun kattava uusi yhtenäinen, vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja tariffijärjestelmä. Tariffijärjestelmä otettiin käyttöön myös Orivedellä, vaikka siellä joukkoliikenteen muutoksen siirtymäaika jatkuu vielä 2017 loppuun asti. Vyöhykejärjestelmän myötä joukkoliikenteen asiakashinnat laskivat kehyskunnissa merkittävästi kaikissa matka- ja asiakasryhmissä ja koko seudulla nostettiin lisäksi lasten ikäryhmä 16- vuotiaisiin. Ylöjärven linjasto uudistettiin muutoksen yhteydessä.
palvelu- ja vuosisuunnitelma 15 Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovatkin olleet syksyllä 2016 noin 7 prosenttia suurempia kuin vuotta aikaisemmin, kun otetaan huomioon järjestämisalueen laajeneminen Ylöjärvellä. Kasvua on ollut sekä Tampereen kantakaupungissa että erityisesti edellisemman hinnoittelun johdosta kehyskunnissa. Suhdanteen lievä parantuminen ja kaupunkiseudun luontainen kasvu lisäsivät myös joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Ylöjärvellä kasvua on ollut hinnoittelun ja paremman palvelutason johdosta 15-20 prosenttia edelliseen syksyyn verrattuna. Vuoden 2017 aikana ei toteuteta viime vuosien kaltaisia suuria linjasto- tai hinnoittelumuutoksia. Vuoden 2017 toimenpiteinä onkin taloudellisten resurssien puitteissa vastata kustannustehokkaasti kasvavaan kysyntään. Liikennesuunnittelussa on kohdennettava liikennepalveluja jonkin verran paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi, koska talousarvio 2017 ei mahdollista merkittäviä palvelujen lisäämisiä. Vuoden 2017 aikana toteutetaan koko kaupunkiseudun palvelutason määrittelyprosessi, jonka tulokset ovat käytettävissä seuraavien vuosien taloussuunnitteluprosesseissa. Joukkoliikenteen hoidon kustannustason nousun ennustetaan jatkuvan maltillisena vuonna 2017. Talousarvio on laadittu kustannustason 1,5 prosentin kasvulle. Kustannustason nousu kompensoidaan hieman alle 2 prosentin keskimääräisellä hinnan nousulla. Joukkoliikenteen hintoja korotettiin 1.1.2017 alkaen. Palvelutarjonta kyetään ylläpitämään pääosin vuoden 2016 tasolla. Eritysti Tampereella on kaupunkirakenteen laajenemisen ja kapasiteettiongelmien korjaamiseksi tarvetta tehdä parannustoimia, jotka talousarvion mukaisesti on rahoitettava lipputuloja lisäämällä. Lisääntyvä matkustajamäärä edellyttää jo sellaisenaan tarjonnan lisäämistä. Kaupunkirakenteen laajenemisesta johtuvia lisäystarpeita ovat esimerkiksi Tampellan/ Ranta-Tampellan alue, muut ydinkeskustan reuna-alueet, Lintuhytti ja Kolmenkulman alue. Seutuliikenteessä kyetään toteuttamaan tarjonnan lisäystä Lempäälän-Vesilahden suunnalla. M uualla on arvioitava palvelujen uudelleen kohdentamisia. Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu edellyttäisi valtuustokauden aikana keskimäärin 4-5 prosentin kasvua vuosittain. Talousarviovuonna 2017 tähän kasvuvauhtiin näyttäisi olevan mahdollisuuksia kesän 2016 muutosten positiivisten vaikutusten johdosta. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2017 on asetettu 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä koko kaupunkiseudulla. Palvelukokonaisuuden tavoitteet taulukossa on esitetty ne talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat Joukkoliikennelautakunnan alaiseen toimintaan ja joiden toteutus on vastuutettu kaupunkiympäristön palvelualueen johtajalle ja apulaispormestarille. Lisäksi taulukossa esitetään muut palvelukokonaisuuden tavoitteet, jotka pohjautuvat kaupunginhallituksen hyväksymiin toimintasuunnitelmiin. Palvelukokonaisuuden tavoitteet Kaupunkistrategian tavoite Talousarvion sitovat tavoitteet Toimenpiteet 2017 Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %) Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 % vuodest a 2016 Raitiotien rakentaminen on käynnistynyt kaupunginvaltuuston t ekemän päät öksen mukaisest i Joukkoliikenteen tarjontaa kohdistetaan tehokkaammin hyvän kysynt äpot ent iaalin alueelle. Lisätään joukkoliikenteen käyttöä helpottavien sähköisten palvelujen markkinoint ia. Turvataan raitiotien rakentamisen aikaisen joukkoliikennelinjaston toimintakyky lisäämällä suunnittelun
palvelu- ja vuosisuunnitelma 16 määrää. Tilikausien 2015 2017 tulos on positiivinen. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienent ynyt. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja t yöyht eisöille. Kaupunkistrategian tavoite Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 % vuonna 2016 (2012=19 %) Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvist unut. Joukkoliikennelautakunnan tilikauden t ulos on vuosisuunnit elman mukainen Työvoimakustannukset kaupunkiympäristön palvelualueella ovat vuosisuunnit elman mukaiset Tuottavuutta on parannettu kaupunkiympäristön palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudist ust a hyödynt ämällä Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman sekä elinvoimasuunnitelman tavoitteet Joukkoliikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukevat toisiaan Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kulttuuri- ja t apaht umakaupunkina Käynnistetään joukkoliikenteen tunnistepohjaisen maksujärjestelmän sekä reaaliaikaisen infojärjestelmän (IJ 2020) hankinnat Toimenpiteet 2017 Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely toteutus Selvitetään joukkoliikenteen tapahtumalipun toteutusmahdollisuudet ja toteutetaan vuonna 2017 pilotti. Kehittämisen painopisteet Joukkoliikenteessä digitalisaation keskeisenä painopisteenä on maksu- ja infojärjestelmien uudistaminen osana Tampereen älyliikenteen kehittämistä liikennekaaren mukaisesti. Järjestelmien suunnittelu on jo käynnissä ja vuoden 2017 aikana edetään hankintavaiheeseen. Suunniteltu palvelutuotanto Sopimusliikenteen tuotteet Sopimusliikenne-tuote sisältää joukkoliikennelautakunnan hankkiman ostoliikenteen ja tariffiostot kaupunkiseudulla sekä maksu- ja infojärjestelmän, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kustannukset. Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL) hankittavan liikenteen määrä vuonna 2017 on 8,8 miljoonaa lin-
palvelu- ja vuosisuunnitelma 17 jakilometriä, 440.000 linjatuntia ja 34.500 autopäivää. TKL:lta hankittava liikenne toteutuu pääosin Tampereen kaupungin alueella. Yksityisiltä liikenteen harjoittajilta hankittavan liikenteen kokonaismäärä vuonna 2017 on noin 11,9 miljoonaa linjakilometriä, 485.000 linjatuntia ja 38.600 autopäivää. Yksityisille operaattoreille ja TKL:lle maksettava liikennöintikorvaus on sidottu Tilastokeskuksen ylläpitämään linjaautoliikenteen kokonaiskustannusindeksiin. Ajosuoritteiden yksikköhintoja tarkistetaan vuonna 2017 neljännesvuosittain indeksin perusteella. Joukkoliikennepalveluja toteutetaan eri puolilla kaupunkiseutua myös siirtymäkauden liikennöintisopimuksien ja markkinaehtoisten reittiliikennelupien mukaisesti. Kyseiset Nysse-liikenteessä mukana olevat vuorot noudattavat Tampereen kaupunkiseudun toimivalta-alueella Nysse-taksoja ja asiakastulot kulkevat joukkoliikenteen kirjanpidon kautta samansuuruisina tulo- ja menoerinä. M uita kaupungin oman tuotannon ulkopuolelta ostettavia kaupunkiliikenteen palveluja ovat lipunmyynnistä jälleenmyyjille maksettava myyntipalkkio sekä erilaiset tukipalvelut. Seutuliikenteen tuotteet Seutuliikenne sisältää seutulippusopimukseen perustuvan seutulipun asiakastulot sekä kuntien seutulipputuen. Siirtymäajan liikennöintisopimuksien mukaisesti liikennöitävän seutuliikenteen seutulipun asiakastulot palautetaan liikennöitsijöille. Joukkoliikenne Määrä Yksikkö Hinta (e) Käyttötalous Investointi VS2017 Sopimusliikenne * 8 800 000 linjakilometria 0,827 7 278 7 278 440 000 linjatuntia 31,165 13 713 13 713 34 500 autopäiviä 159,7 5 510 5 510 Tilaaja kokonaishinta 1 276 1 276 Oma tuotanto yhteensä 27 776 0 27 776 Sopimusliikenne * Kokonaishinta 32 281 0 32 281 - liikennepalvelut 11 930 000 linjakilometria 0,657 7 838 7 838 485 000 linjatuntia 29,67 14 390 14 390 38 600 autopäiviä 132,9 5 130 5 130 - liikenneosto kokonaishinta 1 551 1 551 - muut palvelut kokonaishinta 862 862 - lippuostot kokonaishinta 239 239 - tukipalvelut kokonaishinta 971 971 - tukipalvelut ICT kokonaishinta 1 300 1 300 Seutuliikenne ** Kokonaishinta 200 0 200 - lippuostot kokonaishinta 200 200 Muu tuotanto yhteensä 32 481 0 32 481 Yhteensä 60 257 0 60 257
palvelu- ja vuosisuunnitelma 18 Henkilöstö Joukkoliikenne Henkilöstön määrä ja rakenne Palkalliset henkilötyövuodet (htv) VS 2017 Ilman palkkatuettua henkilöstöä (htv) 20,0 Palkkatuettu henkilöstö (htv) 0,5 Yhteensä (htv) 20,5 Josta määräaikainen henkilöstö (htv) 2,0 Eläköityvän henkilöstön lukumäärä (henkilöä) 1 Talous Joukkoliikenne Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot 44 149 42 301 Maksutulot 0 0 Tuet ja avustukset 2 100 3 968 Vuokratulot 0 0 Muut toimintatulot 540 520 Toimintatulot yhteensä 46 789 46 789 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -761-737 Henkilösivumenot Eläkemenot -134-126 Muut henkilösivumenot -47-38 Palvelujen ostot -58 911-59 059 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 0 Avustukset -20 0 Vuokramenot -176-178 Muut toimintamenot -59-119 Toimintamenot yhteensä -60 115-60 257 Toimintakate -13 326-13 468 Vyörytykset (kapa yhteiset) 0-61 Toimintakate vyörytyksin -13 326-13 529 Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset 0 Tilikauden tulos -13 326-13 529
palvelu- ja vuosisuunnitelma 19 Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys (yleisarvosana, keskiarvo) 4,25 4,3 Talous Joukkoliikenteen subventioaste (kuntien rahoitus/ palveluryhmän menot) 26,6 27,3 28,2 Tilikauden tulos (1000 euroa) 13.326 subventio/ linjakm (eur/ linjakm) 0,83 0,79 0,77 subventio/ nousu (eur/ nousu) 0,43 0,43 0,42 Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet 21 Henkilöstömenot (1000 euroa) 901 Työvoimakustannukset (1000 euroa) 901 Toiminnan laajuus nousijamäärät (kpl) 35.123.284 37.317.708 38.800.000 linjakilometrit/ asukas (linjakm/ as.) 51,4 55,1 55,3 nousuja/ asukas (kpl/ as.) 98,7 101,0 102,7 subventio/ asukas (eur/ as) 42,44 43,64 42,77