Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE Loppuraportti

2 (67) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 4 2 TAUSTA JA TAVOITTEET 4 2.1 TAUSTA 4 2.2 TAVOITTEET 7 2.3 PROJEKTIN ORGANISOITUMINEN 7 3 PROJEKTIN TULOKSET 8 3.1 STRATEGIATYÖ 8 3.1.1 Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista 10 3.1.2 Strateginen tavoite 2: Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen 13 3.1.3 Strateginen tavoite 3: Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen 15 3.1.4 Strateginen tavoite 4: Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen 16 3.2 TUOTTAVUUSOHJELMA 16 3.2.1 Tarve tuottavuuden parantamiselle 16 3.2.2 Tuottavuushankkeet 18 3.2.3 Tuottavuusyhteenveto 23 3.3 TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTTAVUUSSUUNNITELMA 24 3.3.1 Avopalveluiden palveluverkon muutos 25 3.3.2 Laitoshoidon palvelurakenteen muutos 28 3.3.3 Työhyvinvoinnin lisääminen ja muut yhteiset tuottavuustoimenpiteet 30 3.3.4 Riskit 30 3.3.5 Tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman yhteenveto 31 3.4 ULKOINEN ARVIOINTI 32 3.4.1 Eksoten kuntalaskutusmalli 32 3.4.2 Kuntien laskutusperiaatteiden selkiyttäminen 33 3.4.3 Kuntien omistajaohjauksen kehittäminen 36 3.4.4 Alijäämän syntyminen ja ongelmakohtien ratkaisut 37 3.4.5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden toteuttamismalli ja hallintomalli 38 3.4.6 Nykymallin puutteiden korjaamisen vaihtoehdot 38 3.5 PALVELUVERKKOSUUNNITELMA 40 3.5.1 Palveluverkon vaihtoehdot 40 3.5.2 Vaihtoehtojen kuvaaminen 41 3.5.3 Vaihtoehtojen riskianalyysi 52 3.5.4 Vaihtoehtojen yhteenveto 53 3.6 KELA JA LOGISTIIKKA 54 3.6.1 Rinnakkaisen tutkimushankkeen valmistelu (LUT, Saimia, Uef, SAvonia) 56 3.6.2 Eksoten logistiikkakeskus 58 3.6.3 Tietojärjestelmään perustuva potilaiden ohjaus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä 59 3.6.4 Hankkeen tavoitteet 60 3.6.5 Kuvaus nykyisestä työprosessista ja sen kehittämismahdollisuuksista 61 4 SAAVUTETUT TULOKSET 62

3 (67) 4.1 LAITOSHOIDON PURKAMINEN, PALVELUVERKON MUUTOKSET JA TEKNOLOGIAN TUKEMAT TOIMINTATAPOJEN MUUTOKSET 62 4.1.1 Laitoshoidon purkaminen 62 4.1.2 Kuntoutuksen tehostaminen 62 4.1.3 Avohoidon uudet mallit 63 Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatio 63 Liikkuvat palvelut 63 4.1.4 Henkilöstön laaja yhteiskäyttö 63 4.1.5 ICT-ratkaisut 63 4.1.6 Investoinnit 64 4.2 TALOUDELLINEN JA TOIMINNALLINEN TULOS 64 4.3 EKSOTEN ARVIOINTIA 65 5 YHTEENVETO 65 LIITTEET LIITE 1. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilastoja 2010-2012 (2013) LIITE 2. Vanhusten palvelut - Kustannuskehitys vuosina 2010-2013 LIITE 3. Lastensuojelun avo- ja laitospalvelujen ostot 2010-2013 Opinnäytetyöt 2010-2014 Julkaisut 2010-2012

4 (67) 1 Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote) valtionavustusta aluekokeiluhankkeeseen Palvelujärjestelmän kehittäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä EKSOTEALUE ajalle 1.4.2011-31.10.2013. Hankkeen puitteissa on syntynyt useita osatuotoksia, joista tässä Eksotealuehankkeen loppuraportissa on tiivistetysti esitetty tulokset: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategian toimeenpanosuunnitelma 2011-2015 (hallituksen hyväksymä) Eksoten tuottavuusohjelma (luonnos) Eksoten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma (luonnos) Eksoten logistiikkakeskuksen kehittäminen yhteistyössä KELAn kanssa (Hankehakemus ja KELAn kielteinen rahoituspäätös) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Talouden ja hallinnon rakenteiden arviointi (Loppuraportti) Etelä-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallinen palvelusuunnitelma Palveluverkon vaihtoehdot (hallituksen hyväksymä) 2 Tausta ja tavoitteet 2.1 Tausta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö käynnistyi vuonna 2005. Valmistelutyön pohjaksi tehtiin palvelutarvetta ja palvelujen tuottamista koskevat taustaselvitykset terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista: Pekurinen, Markku 2005. Etelä-Karjalan terveyspiiriselvitys (www.ekliitto.fi/selvitykset) Hiltunen-Toura, Maarit & Myllärinen, Tarja 2006. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Sosiaalihuollon sisältöselvitys (www.socom.fi/dokumentit/julkaisut) Selvitysten perusteella päätettiin käynnistää perustamisneuvottelut, joissa olivat mukana kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Yhteinen neuvottelutulos saavutettiin joulukuussa 2006. Imatran kaupunki ilmoitti tammikuussa 2007, että se osallistuu sosiaali- ja terveyspiirin jatkovalmisteluun ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta. Sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyön toinen kierros käynnistyi kuntien vastattua myönteisesti Lappeenrannan kaupungin tiedusteltua kuntien valmiutta neuvotteluihin joiden tavoitteena on perustaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri siten, että Imatraa lukuun ottamatta kaikki muut maakunnan kunnat tulevat mukaan piiriin samanaikaisesti ja samalla palveluvalikolla.

5 (67) Joutsenon, Lappeenrannan, Lemin, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Ylämaan valtuustot päättivät syyskuussa 2007 liittyä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin vuoden 2009 alusta perussopimuksen ja perustamissuunnitelman mukaisin ehdoin. Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnanvaltuustot hylkäsivät tuolloin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustamissuunnitelman ja perussopimuksen, mikä merkitsi piirin perustamista koskevien päätösten raukeamista kaikkien kuntien osalta. Uusi valmisteluvaihe käynnistyi helmikuun lopussa 2008, kun Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat tekivät myönteisen päätöksen. Perussopimukseen tehtiin kuntien valtuustoissa muutokset, jotka aiheutuivat Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksesta ja Suomenniemen kunnan suuntautumisesta Etelä-Savon suuntaan. Kunnat allekirjoittivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perussopimuksen 13.8.2008 17.3. 2008 alkoi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustan rakentamishanke, joka päättyi 1.3. 2009. Projektisuunnitelmassa valmisteluorganisaatiolle asetettiin kahdenlaisia tavoitteita: yleisiä tavoitteita ja tavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää päätöksentekoa. Valmistelutyölle asetettiin seuraavat yleiset tavoitteet: sosiaali- ja terveyspiirin toiminnan käynnistymisen turvaaminen kuntien päätösten mukaisesti siten, että kaikki kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, ympäristöterveydenhuoltoa ja eläinlääkintähuoltoa, järjestetään maakunnallisina palveluina ilman kuntarajoja (Imatran kaupungin osalta ainoastaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelut). maakunnallisen palveluorganisaation luominen tuottamaan lainsäädännön edellyttämät laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut valtakunnallisesti vertailtuna kustannustehokkaasti, kuntien tulokehityksen ja maksukyvyn mahdollistamalla tasolla. Lisäksi projektisuunnitelmassa asetettiin päätöksentekoa vaativat yksilöidyt tavoitteet, joiden valmisteluun osallistuivat organisaatio- ja sääntötyöryhmä ja projektin johtoryhmä. Projektin aikana työvaliokunta ja ohjausryhmä tekivät valmisteluun liittyvät päätökset. Mikäli asiat vaativat virallisia päätöksiä, ne tehtiin sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa vuoden 2008 loppuun saakka ja sen jälkeen sosiaali- ja terveyspiirin hallituksessa. Tarkennetussa projektisuunnitelmassa asetettiin aikataulutettuja tavoitteita seuraavasti: sosiaali- ja terveyspiirin organisaation hyväksyminen 06/2008 toimitusjohtajan valinta 06/2008 keskeisten johtavien virkojen perustaminen 06/2008 keskeisten johtavien virkojen täyttäminen 08/2008 aluejohtajien ja päällikkötason virkojen perustaminen 08/2008 johto- ja muiden sääntöjen hyväksyminen 11/2008 talousarvioasetelman ja 2009 talousarvion hyväksyminen 11/2008

6 (67) palvelusopimusmallin hyväksyminen vuodesta 2010 12/2008 palvelusopimusten tekeminen kuntien kanssa vuodelle 09 12/2008 nimeämiset päällikkötason virkoihin syksy 2008 Sosiaali- ja terveyspiirin toisessa valmisteluvaiheessa syksyllä 2007 oli nimetty työvaliokunta, ohjausryhmä, kolme koordinaattoria, projektin johtoryhmä ja projektipäällikkö sekä 13 sisältötyöryhmää. Työryhmille asetettiin seuraavat tavoitteet: uudenlaisten toimintamallien ja rakenteiden löytäminen ja hyödyntäminen pitkälle tulevaisuuteen. uudenlaisten tapojen löytäminen vaikuttavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. palvelujen suunnittelun ohjautuminen maakunnan asukkaiden tarpeiden pohjalta Hankkeen aikana luotiin hankkeen nimen mukaisesti perusta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille: hyväksyttiin kuntayhtymän perussopimus ja perustamissuunnitelma sekä niitä täydentävä toimeenpanosopimus ja - suunnitelma ja hallintosääntö. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toiminta käynnistyi 1.1.2009 ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri lakkasi. Perusratkaisut sosiaali- ja terveyspiirin organisaatiosta, palvelujen järjestämisestä ja keskeisistä viroista tehtiin hankkeen ohjausryhmässä ja tarvittavat päätökset sairaanhoitopiirin valtuustossa. Strateginen johtajisto valittiin ja strategiatyö käynnistyi. Tehtiin ratkaisut keskeisistä yhteisistä tietojärjestelmistä. Hankkeen aikana tiivistynyt kuntien välinen yhteistyö tuotti myös muita tuloksia, joista merkittävin oli Saimaan Talous ja Tieto Oy:n perustaminen. Sosiaali- ja terveyspiiri ja Lappeenrannan kaupunki perustivat SaITa Oy:n hoitamaan taloushallinnon ja tietotekniikan palveluja. Muille kunnille annettiin mahdollisuus liittyä yhtiöön myöhemmin. Hankkeen aikana tehtiin selvitys ruoka-, puhtaus- ja tekstiilihuoltopalvelujen järjestämisestä, joka johti Saimaan tukipalvelut Oy:n perustamiseen 1.4.2010. Yhtiön omistus jakaantuu siten, että Lappeenrannan kaupunki omistaa 64 %, Eksote 30 % ja Imatran kaupunki 6 %. Saimaan Tukipalvelut Oy:n perustehtävänä on tuottaa asiakkaiden kumppanina terveyttä edistäviä ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalvelu-kokonaisuuksia joustavasti ja taloudellisesti. Myös materiaalihallinnon logistiikkaselvityksen tekemisestä tehtiin päätös. Se johti alkuvuodesta 2009 esitykseen maakunnallisen logistiikkakeskuksen perustamisesta. Asiaa on valmisteltu myös Eksotelaue-hankkeen puitteissa (Kappale 3.6 Kela ja logistiikka). Logistiikkakeskuksen valmistelutyöt ovat edelleen kesken. Nämä uudet yhteistyön avaukset tai esiin nousevat yhteistyömahdollisuudet voidaan katsoa osaksi sosiaali- ja terveyspiirin perustan rakentamishankkeen vaikuttavuutta ja voivat tulevina vuosina saada aikaan merkittäviä toiminnallisia hyötyjä tai kustannussäästöjä. Piirin toiminta käynnistyi äärimmäisen haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja siihen kohdistui suuria odotuksia. Haasteisiin on pyritty vastaamaan, mutta

7 (67) kaikkia odotuksia ei ole voitu täyttää nopealla aikavälillä. Toimenpiteitä, joilla kustannustehokkuutta on pyritty saamaan, on selvitetty EKSOTEALUE-hankkeen puitteissa. 2.2 Tavoitteet EKSOTEALUE-hankkeen päätavoitteena oli dokumentoida Eksoten käynnistämisen prosessi ja sen keskeisiä tuloksia vuosilta 2010 2012. Toisena tavoitekokonaisuutena oli rahoitusjärjestelmäuudistuksen vaikutusten simulointi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä eli selvittää eri laskutusmallien toimivuutta ja mahdollisuuksia koelaskentojen avulla. Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää oli tavoitteena sovittaa yhteen monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi (matkakustannusten mallintaminen, keskitetyn logistiikkakeskuksen etujen selvittäminen). Hankkeen ensimmäinen vaihe lähti liikkeelle strategiamäärittelystä ja strategian toimeenpanosuunnitelmasta ja eteni tuottavuusohjelman kautta tuloksellisuusja vaikuttavuusohjelmaan. Näiden pohjalta eri vaihtoehtoja kuntalaskutuksen jatkokehittämiseksi esiteltiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ulkoisessa arvioinnissa. Strategiatyön, tuottavuustoimenpiteiden ja ulkoisen arvioinnin tulosten yhdistäminen kulminoitui lopulta palveluverkkosuunnitelmaan, jota Eksote valmisteli yhdessä kuntien kanssa. Palveluverkkosuunnitelman ensimmäinen luonnos hyväksyttiin 20.8.2013. Tämän jälkeen suunnitelmaa on tarkennettu kuntien antaman palautteen pohjalta. Suunnitelma lähetettiin lausuttavaksi kuntiin ja se hyväksyttiin hallituksessa marraskuussa 2013 ja valtuustossa joulukuussa 2013. Palveluverkkosuunnitelma toimii strategian toimeenpano-ohjelmana Hankkeen toisessa vaiheessa haettiin Kansaneläkelaitokselta rahoitusta hankkeelle Kela-etuuksien käsittelyn yhdistämiseksi alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmään. KELAlta saatiin kielteinen rahoituspäätös, jossa todettiin aiheen kuitenkin olevan ajankohtainen ja tärkeä sekä vaativan yhteistyötä muidenkin keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli, että Kelayhteistyö aloitettaisiin mallintamalla matkakorvaukset. Kelan logistiikkakeskuksen toimintaa oli tarkoitus integroida paremmin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan hoitamalla kaikkien kuljetusten ja varausten suunnittelu keskitetysti. Eksote on valmistellut yhteistyötä omalta osaltaan valmistelemalla logistiikkakeskuksen toimintaa, jotta muiden toimijoiden kytkeminen mukaan onnistuisi jatkossa. 2.3 Projektin organisoituminen Eksotealue-hanketta ohjasi hankkeen ohjausryhmä, johon kuului Eksoten toimitusjohtaja, Pentti Itkonen Eksoten hallintojohtaja, Virpi Kölhi Eksoten kehittämisjohtaja, Merja Tepponen Eksoten talousjohtaja, Liisa Mänttäri

Projektin vastuullisena johtajana toimi kehittämisjohtaja Merja Tepponen ja projektipäällikkönä Katja Klemola. Hankkeen projektiryhmään kuului 8 (67) Projektipäällikkö Katja Klemola Talouden asiantuntijoina o Taloussuunnittelupäällikkö Sari Salopelto o Controller Jari Iskanius o Controller Heidi Sinkkonen o Laskentasuunnittelija Juho Ahola Palveluverkon asiantuntijana projektipäällikkö Tanja Kaarna Suuri osa tehdystä työstä on liittynyt hyvin kiinteästi Eksoten johtoryhmätyöskentelyyn. 3 Projektin tulokset 3.1 Strategiatyö Eksoten strategiassa esitetään strategiakartan mukaisesti neljästä näkökulmasta sellaisia tavoitteita, joilla vastataan ympäristön asettamiin haasteisiin ja siirrytään kuntakohtaisesta ajattelusta ja toiminnan järjestämisestä alueellisesti integroituun toiminnan järjestämiseen. Suurimmat väestön ikääntymisen haasteet alkavat vaikuttaa palvelujärjestelmässä lähivuosina. Sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa palveluiden kysyntä tulee lisääntymään. Julkisen talouden kehityksestä riippumatta tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää palvelujärjestelmän voimakasta uudistamista erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden turvaamiseksi. Strategiakartassa esitetyt tavoitteet on otettu lähtökohdaksi myöhemmin esitettäville tarkennetuille strategisille tavoitteille.

9 (67) Kuva 1. Eksoten strategiakartta. Eksoten strategiaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta, jotka ovat Talous ja tuloksellisuus, Asiakkaat ja palvelut, Toimintamallit ja prosessit sekä Ihmiset ja osaaminen. Näkökulmien keskeiset strategiset tavoitteet ovat Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista (Asiakkaat ja palvelut) Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen (Toimintamallit ja prosessit) Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen (Ihmiset ja osaaminen) Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen (Talous ja tuloksellisuus) Strategian toimeenpanosuunnitelman painopisteitä on työstetty valtuuston puheenjohtajasta, hallituksen jäsenistä, virka-miehistä ja henkilöstön edustajista muodostetussa työryhmässä. Strategiset tavoitteet eivät voi lähteä palvelujen lisäämisestä ja toiminnan laajentamisesta entisissä rakenteissa. Keskeisintä on painopisteen siirtyminen kustannuksiltaan edullisempiin, mutta vaikuttavuudeltaan tehokkaampiin palveluihin. Ehkäisevien ja avopalvelujen osuus vahvistuu ja monipuolisten kuntouttavien toimintamallien käyttö lisääntyy. Eksoten strategian tärkeimmät tavoitteet ovat toimintojen integrointi tuottavuuden parantamiseksi sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Toimintojen integrointi edellyttää onnistunutta osaamisen ja muutoksen johtamista.

Integrointi toteutuu prosessien, toimitilojen ja teknologian uudistamisen ja kehittämisen kautta (kuva 2). 10 (67) Kuva 2. Eksoten strategiassa painottuu alueellisten toimintamallien ja palvelutuotannon kehittäminen (integraation edistäminen). 3.1.1 Strateginen tavoite 1: Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista Palvelutuotannon kyky vastata asiakkaiden tarpeisiin edellyttää, että painopistettä siirretään raskaammista kevyempiin palveluihin ja laitoshoidosta avohoitoon. Painopisteen siirtymisen myötä asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaaman varhemmin ja oikea-aikaisemmin mikä lisää kustannusvaikuttavuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Karjalan asukkaiden hyvinvoinnista vastaavat toimijat Eksote, kuntien eri toimialat, kolmas sektori ja yritykset ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin maakunnallisen hyvinvointistrategian toteuttamiseksi. Hyvinvointistrategiasta ja terveyden edistämisestä on laadittu erillinen toimintasuunnitelma jossa kunkin toimijan rooli toteuttamisessa on sovittu. Palvelutarpeen arviointi Neuvonnan ja oikean ohjauksen avulla vähennetään kuormitusta raskaammissa palveluissa. Tämä edellyttää, että kansalaiset saavat palveluneuvontaa ja palvelutarve voidaan arvioida eri kanavien kautta (puhelinneuvonta, sähköinen kanava, henkilökohtainen neuvonta). Matalan kynnyksen palveluita on saatavissa riittävästi ja ne ovat asiakkaille helposti löydettävissä ja käytettävissä. Keskeisille asiakasryhmille on nimetty palvelukoordinaattorit tai palveluohjaajat. Tavoitteena on, että asiakkaat liikkuvat vähemmän ja palvelut enemmän. Tämä edellyttää, että palveluja viedään asiakkaiden lähelle. Uudenlaisen toimintamallin

11 (67) avulla vähennetään tarpeettomia sairaalahoitopäiviä ja vähennetään virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen kohdistuvaa kysyntää. Ensiarviointiin liittyvien toimijoiden (kotihoito, ensihoito, päivystys, tehostettu kotisairaanhoito, turvaauttajat) välistä yhteistyötä lisätään. Ennaltaehkäisevänä toimintana laajennetaan konsultoivien tiimien tukea lapsiperheiden psykososiaalisissa ongelmissa. Palveluohjaus on ikäihmisten palveluiden koko rakenteen toimivuuden kannalta yksi tärkeimmistä osa-alueista. Palveluohjausjärjestelmää (SAS) laajennetaan eri palvelualueille, erityisesti ikäihmisten palveluihin. Käytännössä palveluohjaukseen syntyvän keskuksen kautta tullaan hoitamaan koko vanhuspalveluiden ohjaus ja asiakkaiden sijoittaminen eri palveluiden piiriin. Ennaltaehkäisevillä kodin muutostöillä voidaan myöhentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Nopeuttamalla muutostöiden arviointia ja toteutusta, nopeutetaan potilaiden palaamista kotiympäristöön ja vähennetään turhia sairaalapäiviä. Edellytyksenä on kuntien teknisen toimen ja Eksoten yhteistyökäytäntöjen luominen. Palvelutuotannon kehittäminen Ensisijaisena tavoitteena on kotona asumisen/selviytymisen tukeminen. Arkiympäristön tukea lisätään kaikkien asiakasryhmien kohdalla. Pitkäaikaissairaiden suunnitelmallista hoitoa ja sairauksien ehkäisyä tehostetaan ottamalla käyttöön terveyshyötymalli kaikilla vastuualueilla. Vastaanotot jaetaan lääkäri- hoitaja-, asiantuntija- sekä omahoitajien vastaanottoihin. Terveyshyötymallin mukainen toiminta parantaa/selkeyttää hoitoprosesseja, vähentää lääkärikäyntejä ja tuo joustavuutta asiakaspalveluun. Lasten ja nuorten perheiden kohdalla arkiympäristön (koti, päivähoito, koulu) tukea lisätään ja neuvoloiden roolia vahvistetaan ns. hyvinvointineuvolan toimintamallin mukaisesti. Laitossijoituksille organisoidaan vaihtoehtoisia ehkäiseviä avohoidon palveluita (lastensuojelupalveluita). Äitiyshuollon prosessin toimijoiden (neuvola, äitiyspoliklinikka, synnytysosasto, lapsivuodeosasto) välistä työnjakoa tuetaan tietojärjestelmän avulla. Kansalainen liittyy sähköisten itsepalveluiden kautta osaksi prosessin eri vaiheita. Vapautunut työaika ohjataan äitiyshuollon ennaltaehkäisevään työhön. Taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen panostetaan. Elämäntilannetta edistävien toimenpiteiden avulla estetään tilanteen kroonistuminen. Uudessa palvelurakenteessa strategista kumppanuutta laajennetaan yrityksiin, yksityisiin palveluntuottajiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Lähtökohtana on, että strategisessa kumppanuudessa eri toimijatahot yhdistävät voimavaransa työttömien henkilöiden työelämävalmiuksien ja elämänhallintakyvyn parantamiseksi. Kumppanuusyhteistyössä korostuu myös monitoimijaisen verkosto-organisaation johtaminen ja kehittäminen sekä eri toimijoiden roolit ja vastuut. Uutta teknologiaa hyödynnetään prosessien kehittämisessä. Leikkaus- ja anestesiatoiminnan tehokkuutta lisätään toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotolla. Järjestelmällä tehostetaan leikkaussalien käytön, henkilöstöresurssien ja muiden tähän liittyvien prosessien toimintaa.

12 (67) Lääkkeiden jakelua uudistamalla ja teknologiaa hyödyntämällä pystytään vapauttamaan ja uudelleen kohdistamaan henkilöstön työaikaa. Oikea-aikainen ja tehokas kuntouttava jatkohoito Varhaisella ja prosessien läpi menevällä kuntoutuksella voidaan tukea toimintakykyä ja nopeuttaa työelämään palaamista tai tukea kotona selviytymistä. Kuntoutukseen panostamalla vähennetään sairaalapäiviä ja laitoshoidon tarvetta. Tämä edellyttää kuntoutuksen maakunnallisen kokonaissuunnitelman ja palveluverkkolinjausten tekemistä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Asiakkaiden toimintakykyä tukevilla jatkohoidon ja kotiuttamisen käytännöillä tuetaan asiakkaiden kotona selviytymistä. Tämä voi tarkoittaa lyhytaikaisen hoidon toteuttamista muualla kuin kotikunnan terveysaseman vuodeosastolla. Kuntouttavien kotiuttamismallien käyttöönotto edellyttää osaamisen lisäämistä kaikissa toimintayksiköissä. Kuntouttavaa toimintaa tuotetaan laitoksissa tapahtuvan kuntoutuksen lisäksi yksityisten yrittäjien ja kolmannen sektorin ja kotihoidon toimesta lähipalveluina kotona, palveluasunnoissa ja päivätoimintakeskuksissa. Toiminnassa huomioidaan integroitu kuntoutusketju, jossa yhtenä osana on monipuolinen kolmannen sektorin järjestämä vertaistoiminta. Vertaistoiminta tuo osaltaan iloa ja mielekkyyttä vanhusten elämään. Palveluiden tuottaminen kotiin Eri toimijoiden kotiin tuottamien erityyppisten palvelujen koordinoinnilla voidaan kotona asumista tukea riittävän varhaisessa vaiheessa. Kokoamalla yksittäiset palvelut (esim. lääkejakelu, ateriapalvelut, toimintakyvyn seuranta) palvelukokonaisuuksiksi voidaan palvelut toimittaa kustannustehokkaammin. Kotihoito on keskeisessä asemassa ikäihmisten kotona asumisen tukemisessa. Eksoten palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti yli 80-vuotiaiden määrän kasvaessa nopeammin kuin maassa keskimäärin. Erityisesti muistisairaiden määrän kasvu lisää uudenlaisten palvelujen tarvetta. Kotihoidon vahvistaminen, erilaisten palvelujen koordinointi ja teknologisten sovellusten käyttöönotto ovat toimia, joilla kotihoitoa voidaan vahvistaa. Ympärivuorokautisen hoivan tarvetta voidaan siirtää kuntouttavan ja toimintakykyä vahvistavan kotihoidon avulla. Muutos edellyttää palveluverkoston koordinointia ja voimavarojen lisäämistä kotihoitoon. Omaishoidolla on merkittävä rooli osana palvelujärjestelmää. Omaishoito on sekä inhimillisesti että kustannusvaikuttavuudeltaan hyvä vaihtoehto joillekin asiakasryhmille. Omaishoidettavan ja -hoitajan tukeminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen edellyttävät uusien toimintamallien käyttöönottoa. Keskeistä on luoda toimintamalli, jossa omaishoitajan ja hoidettavan palvelut koordinoidaan palvelukokonaisuutena. Toimintamallissa valinnanvapautta, elämänlaatua sekä toimintakykyä lisätään yhdessä eri toimijoiden, erityisesti kolmannen sektorin kanssa.

13 (67) 3.1.2 Strateginen tavoite 2: Palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistaminen Palvelurakenteen uudistamisen merkittävimmät toimenpiteet ovat asumispalveluiden monipuolistaminen, terveyskeskusten vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan toimintaan, keskussairaalaan modernisointi sekä teknologian monipuolinen hyödyntäminen toiminnan tukena. Monipuoliset asumispalvelut Yli 75-vuotiaiden määrä Etelä-Karjalassa kasvaa ennusteen mukaan vuodesta 2011 vuoteen 2015 yli 8% ja vuoteen 2020 yli 20%. Vanhusväestön uudet asumisen muodot ovat avainasemassa, kun ikääntyvälle väestölle tarjotaan yhtä aikaa laadukkaita palveluita ja pidetään kustannuskehitys maltillisena. Tavoitteena on luoda uusia nykyistä kevyempiä ja monipuolisempia asiakkaiden erilaisia tarpeita vastaavia asumisen ratkaisumalleja (esim. palvelukadut, palvelukorttelit). Samalla kilpailuttamisen menetelmiä uudistetaan toimivampien kilpailuttamiskäytäntöjen saavuttamiseksi. Painopistettä muutetaan raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin. Muutoksen aikaansaamiseksi: panostetaan kuntoutukseen ja kotiutukseen lisätään kotihoitoa ja omaishoitoa muutetaan terveyskeskusten vuodeosastoja ja vanhainkoteja palveluasumiseksi. Kevyemmät palvelut ovat kustannuksiltaan edullisempia sekä joustavampia. Palveluasumisessa palveluita lisätään hoidon tarpeen mukaan, jolloin siirtymistä eri laitosten ja hoitomuotojen välillä ei tarvita. Laitoshoidon vähentäminen koskee vanhusten palvelujen lisäksi lastensuojelua, vammaispalveluja sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja. Myös akuuttihoidossa hoitojaksojen keskimääräistä kestoa pyritään lyhentämään. Terveysasemien vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan jatkohoitoon Terveyskeskusten vuodeosastojen rooli vaatii uudistamista. Jatkossa keskussairaala ja alueen terveyskeskukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa sujuva ja nopea jatkohoito sekä kuntoutus ovat avainasemassa. Pitkäaikaisen laitoshoidon määrä nykymuodossaan vähenee merkittävästi ja painopiste siirtyy kotihoitoon ja erilaisiin asumispalveluihin. Nykyisen kaltainen pitkäaikainen vuodeosastohoito korvautuu uudenlaisilla asumispalveluratkaisuilla. Terveysasemat ja erityisesti niiden vuodeosastot eivät sellaisenaan sovellu uudenlaisen ja monipuolisen asumisen tarpeisiin. Samanaikaisesti keskussairaalan tilojen suunnittelun kanssa tulee arvioida alueen terveysasemien saneeraus- ja peruskorjaustarve sekä tulevaisuuden toiminnan muutostarve. Terveyskeskuksissa tapahtuva lyhytaikainen hoito painottuu kuntouttavaan toimintaan ja yksiköt erikoistuvat erilaiseen kuntoutukseen kuten geriatriseen

14 (67) kuntoutukseen, aivohalvauspotilaan kuntoutukseen jne. Kuntoutuksen aseman nostaminen keskeiseksi toiminnaksi on perusedellytys ikääntymisen vaativan hoivan tarpeen ratkaisemiseksi. Keskussairaalan modernisointi Etelä-Karjalan keskussairaala on rakennettu vuonna 1955. Tämän jälkeen sairaalaa on laajennettu vuosikymmenien kuluessa useaan eri suuntaan. Sairaalassa on tulevina vuosina edessä mittavat peruskorjaustarpeet rakennuskannan ja tekniikan vanhetessa. Toiminnan muutokset ja uudenlainen tekniikka edellyttävät sairaalan modernisointia. Tässä vaiheessa on tarkoituksenmukaista tehdä pitkän tähtäimen tilasuunnitelma, joka takaa toiminnallisen tehokkuuden ja perustuu keskussairaalan rooliin osana alueellista palvelujärjestelmää. Merkittävä syy Eksoten perustamiselle oli, että yhteistoiminta-alueen kautta haluttiin varmistaa erikoissairaanhoidon säilyminen alueella. Ilman yhteistyötä nähtiin mahdollisena erikoissairaanhoidon siirtyminen alueen ulkopuolisiin yksiköihin. Eksoten on varauduttava erikoissairaanhoidon mahdolliseen valtakunnalliseen uudelleenjärjestelyyn luomalla toimivat puitteet erikoissairaanhoidon toteuttamiselle myös jatkossa. Erikoissairaanhoidon aseman vahvistamisella turvataan palveluiden säilyvyys maakunnan sisällä. Eksotessa on jo tehty onnistuneita uudistuksia eri toimialueilla, mutta erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuksista on ollut vaikea löytää säästökohteita. Lähivuosien tavoitteena kuitenkin on, että suuresta toiminta-alueesta saadaan skaalaetuja muun muassa paremman kotiuttamisprosessin ja jatkohoidon tehostamisen kautta. Erikoissairaanhoito on tärkeä osa terveydenhuollon toimintaa ja potilaan hoitokokonaisuutta. Toiminnan kehittäminen kokonaisuutena vaikeutuu huomattavasti jos erikoissairaanhoito eriytyy palveluprosessista. Tavoitteena on lisäksi ammattitaitoisen henkilöstön turvaaminen alueelle myös tulevaisuudessa. Pula osaavasta henkilöstöstä näyttäytyy lisääntyneinä ostopalveluina, mikä toteutuessaan lisää kustannuksia merkittävästi. Erikoissairaanhoidon kuten muidenkin palveluiden kysyntä lisääntyy väestön ikääntyessä. Sairaalan toiminnan kehittäminen on edellytyksenä sairaalatoiminnan tuottavuuden lisäämiseksi. Tämä edellyttää toimivia tilaratkaisuja, jotka tukevat mahdollisimman sujuvaa potilastyötä. Tulevaisuudessa on pystyttävä hoitamaan yhä enemmän potilaita suhteellisesti pienemmällä henkilöstömäärällä. Tilojen ja prosessien toimivuus on edellytyksenä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi myös jatkossa. Teknologiahankinnat prosessien kehittämisen tukena Kasvava palvelutarve edellyttää tiedon ja palvelujen logistiikan tehostamista teknologian avulla. Teknologiaa hyödynnetään prosessien tehostamisessa, hallinnollisten tehtävien keventämisessä sekä kotihoidon ja palveluasumisen tukemisessa. Eri palveluyksiköiden ylitse menevien prosessien myötä tietojärjestelmien kehittäminen kohdennetaan jatkossa selkeämmin prosessiohjausta tukevien toiminnanohjausjärjestelmien suuntaan. Kansalaisen omavastuu hoidostaan tai

15 (67) asioiden käsittelystä lisääntyy. Kansalaisille rakennetaan sähköisiä palveluita, jotka kytkeytyvät osaksi ammattilaisten suorittamia palveluprosesseja. Tulevaisuudessa hoito- ja asiakaspalvelutapahtumia hoidetaan tarpeiden mukaan vaihtelevasti kiinteissä tai mobiileissa palvelupisteissä sekä asiakkaiden kotona. Käytännössä yllämainitut asiat tarkoittavat uusien teknologisten ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä. Kansalaisille suunnattuja palveluja ovat mm. ajanvaraus, itseilmoittautuminen, kroonisten sairauksien seurantapalvelut. Käytännön työtä tuetaan muun muassa toiminnanohjausjärjestelmien, mobiilien päätelaitteiden ja videoneuvotteluyhteyksien avulla. Rutiiniprosesseja automatisoidaan esimerkiksi toimikortteihin pohjautuvan kertakirjautumisen, sähköisen työsopimuksen ja käyttäjähallinnan kautta. 3.1.3 Strateginen tavoite 3: Yhteisiin arvoihin perustuvan toimintakulttuurin luominen Yhteisiksi arvoiksi strategiakartassa on määritelty asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, avoimuus ja tuloksellisuus. Työhyvinvoinnin edistäminen on yksi Eksoten tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Työhyvinvoinnin edistämisen ja Eksoten arvojen tulee näkyä yksiköiden toiminnan johtamisessa ja strategisissa tavoitteissa. Jokaisen työntekijän vastuulla on oman terveyden ja osaamisen ylläpitäminen. Jokainen esimies puolestaan on vastuussa työn tekemisen hyvästä organisoinnista sekä Eksoten arvojen mukaisesta johtamisesta. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on useita: johtaminen, työn edellyttämä osaaminen, työpaikan fyysiset puitteet ja työvälineet, työyhteisön toimivuus sekä yksittäisen työntekijän henkilökohtainen terveys ja elintavat. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus vaikeutuu tulevina vuosina ja ennenaikaiselle eläkkeelle jääminen sekä sitä edeltävät sairauspoissaolojaksot aiheuttavat jo nyt sekä toiminnallisia haittoja että lisäkustannuksia organisaatiolle. Työhyvinvointityön kehittämisen tavoitteena on nivoa työhyvinvoinnin johtaminen entistä enemmän osaksi arkista johtamistyötä. Organisaation hyväksymät toimintamallit varhaiseen tukeen, päihteiden käyttöön ja epäasialliseen kohteluun otetaan aktiiviseen käyttöön kaikissa työyksiköissä. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy ja painopiste on entistä enemmän ennakoivissa toimenpiteissä. Ennenaikaisten eläkkeiden ja sairauspoissaolojen kustannusten seurantaa kehitetään osana Kevan Kaarilaskurihanketta. Suurimpien poissaolosyiden, mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, hallitsemiseksi haetaan väliintuloa kuntoutuksen, koulutuksen ja työergonomian avulla mahdollisuuksien mukaan osana isompaa työhyvinvoinnin hankekokonaisuutta. Henkilöstön omaa työkyvyn ylläpitoa ja parantamista aktivoidaan liikuntaseteleillä, osallistumalla valtakunnallisiin kampanjoihin sekä mahdollisuuksien mukaan järjestämällä myös omaa toimintaa. Ammattitaitoa ja asiantuntijuutta ylläpidetään kouluttamalla henkilöstöä uusiin tehtäviin ja muuttuviin työnkuviin. Tämä korostuu erityisesti kotihoidon, terveysasemien vuodeosastojen sekä lääkkeenmäärämiskoulutuksessa olevan henkilöstön osalta. Lisäksi henkilöstön koulutuksessa painottuu kuntoutuksen ja palvelutarpeen arvioinnin osaamisen lisääminen, terveyshyötymallin käyttöönottoon liittyvä koulutustarve (care manager / koordinaattori / asiakasohjaaja), verkostotyön ja liikkuvan työtavan lisääntymisen sekä teknologian hyödyntämisen edellyttämä koulutustarpeen lisääntyminen. Esimiesten johtamisosaamisen varmistamiseksi sekä sosiaalisten ja työyhteisötaitojen kehittämiseksi laaditaan erillinen suunnitelma.

16 (67) Lähivuosina, monien ammattiryhmien osalta on odotettavissa pulaa työntekijöistä. Siksi rekrytointi on strategisesti tärkeä asia. Rekrytointiin keskeisesti liittyviä asioita ovat oppilaitosyhteistyö, opiskelijaohjaus, perehdytys ja maineenhallinta. Koko organisaation työhyvinvointi ja positiivinen suhtautuminen harjoittelijoihin ja opiskelijoihin vaikuttaa keskeisesti siihen, miten hyvin rekrytointi onnistuu. Rekrytointi ja perehdyttäminen järjestetään siten, että tulevaisuudessa pystytään turvaamaan riittävä ammattitaitoisen henkilöstön saanti. 3.1.4 Strateginen tavoite 4: Talouden ja tuloksellisuuden jatkuva parantaminen Palvelujen turvaamisen kannalta kustannustehokas ja korkealaatuinen toiminta ovat avainasemassa. Kustannuskehityksen tulee olla kuntien tulokehityksen ja taloudellisten toimintaedellytysten mukainen sekä valtakunnallista keskimääräistä sosiaali- ja terveystoimen kustannuskehitystä alhaisempaa. Kustannustasoa verrattaessa käytetään hyväksi Kuntaliiton tuottamia tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoista. Vertailussa huomioidaan alueelliset erot ikä- ja sukupuolirakenteessa, sairastavuudessa sekä sosioekonomisessa asemassa (tarvevakioinnin avulla). Kustannuskehitystä verrataan kuntien peruspalvelujen hintaindeksin kehitykseen. Nykyistä kuntalaskutusmallia kehitetään edelleen, jotta kuntien välinen oikeudenmukaisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on lisätä mallin läpinäkyvyyttä ja laskutuksen ennustettavuutta kuntien näkökulmasta. Talouden ja tuloksellisuuden edellytyksenä on ajantasainen ja toimiva raportointi. Raportointia kehitetään, jotta yksiköillä olisi käytettävissä riittävät tiedot oman toimintansa suunnitteluun ja seurantaan. Myös tietojen yksiselitteisyyteen ja luotettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Rutiiniraportointia pyritään mahdollisuuksien mukaan automatisoimaan, jotta työaikaa vapautuu tuottavampaan työhön. Toimintaa täytyy jatkuvasti kehittää toiminnan tehostamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kehittämishankkeiden tuottavuus ja vaihtoehtoiskustannukset tulee osoittaa laskelmien ja vertailutietojen avulla. 3.2 Tuottavuusohjelma 3.2.1 Tarve tuottavuuden parantamiselle Kun toimenpiteet strategian toteuttamiseksi oli esitetty, oli seuraavana vaiheena arvioida toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Tuottavuusohjelmassa pyrittiin arvioimaan strategian toimeenpanosuunnitelman kustannusvaikutuksia. Tuottavuusohjelman perustana olevan tuottavuustarpeen arvioinnissa laskennan lähtökohtina olivat: 1. Vuoden 2011 budjetoidut nettotoimintamenot palvelualueittain. Nettotoimintamenoissa toimintamenoista on vähennetty asiakastuotot (muut kuin kuntien jäsenmaksutuotot), koska asiakastuotot muuttuvat samassa suhteessa kustannusten kanssa.

2. Vuosittain sallittu nettotoimintamenojen kasvu on peruspalveluindeksin suuruinen (3,1 prosenttia). 3. Yleinen kustannustason nousu (inflaatio) on vuoden 2011 tasolla eli Tilastokeskuksen mukaan 3 prosenttia vuodessa. 17 (67) 4. Kysyntä kasvaa ikääntymisestä johtuen samassa suhteessa kuin Etelä- Karjalassa kasvaa yli 75-vuotiaiden henkilöiden määrä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ennusteen mukaisesti. Palveluiden peittävyyden oletetaan pysyvän ennallaan. Vanhusten palveluiden kustannukset nousevat kysynnän mukaisesti ja terveyspalveluiden kustannuksista 40% kasvaa kysynnän mukaisesti (terveyspalveluiden asiakkaista 60% on vanhusväestöä). Muihin kustannuksiin vaikuttaa vain yleinen kustannustason nousu. 5. Henkilöstömitoitus on nykyisen suosituksen mukainen eri palveluissa. Näistä lähtökohdista on arvioitu kustannusten kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2040 nykyisellä palvelurakenteella (kuva 3.). Laskelman mukaan vuosittaiset kustannukset ylittävät vuonna 2040 sallitun kustannustason lähes 300 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa yli 3,7 miljardin euron alijäämäkertymää vuoteen 2040 mennessä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kasvavat kysynnän kasvusta johtuen 1% vuodessa, jolloin päädytään samaan tuottavuustarpeeseen kuin yllä esitetyillä lähtökohdilla (kohta 4). Kustannusten lisäksi ikääntyminen vaikuttaa voimakkaasti myös henkilöstötarpeeseen. Nykyisellä palvelurakenteella vanhustenpalveluihin tarvittavien henkilötyövuosien määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, mikä on suuri haaste henkilöstön saatavuudelle. Kuva 3. Väestön ikääntymisen vaikutus kustannuksiin ja henkilöstömäärään nykyisellä palvelurakenteella vuoteen 2040 mennessä.

18 (67) Edellä olevan laskelman mukaisesti Eksoten kustannukset ylittävät nykyisellä palvelurakenteella jo vuonna 2015 sallitun kustannustason 13 miljoonalla eurolla vuodessa (kuva 4.). Kuva 4. Väestön ikääntymisen vaikutus kustannuksiin nykyisellä palvelurakenteella vuoteen 2015 mennessä. Seuraavassa kappaleessa on esitetty tuottavuustarkastelun näkökulmasta tärkeimmät toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi vuosina 2011 2015. 3.2.2 Tuottavuushankkeet Strategian toimeenpanosuunnitelma jaettiin tuottavuusnäkökulmasta viiteen pääkohtaan, jotka ovat: 1. Monipuoliset asumispalvelut 2. Terveyskeskusten vuodeosastojen erikoistuminen kuntouttavaan toimintaan 3. Keskussairaalan modernisointi 4. Teknologian hyödyntäminen 5. Työhyvinvoinnin lisääminen Seuraavaksi on kuvattu tarkemmin palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistamisen sekä teknologian hyödyntämisen tuottavuusvaikutukset. Tuottavuustarkastelussa arvioidaan toiminnan muutoksen tuottamia hyötyjä suhteessa investointien aiheuttamiin kustannuksiin. Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden välttämättömyyttä suhteessa nykyrakenteen aiheuttamiin kustannuksiin, ellei kyseisiä toimenpiteitä toteuteta.

19 (67) Monipuoliset asumispalvelut Vanhustenhuollon asiakasmäärä kasvaa noin 270 henkilön verran vuodesta 2011 vuoteen 2015 mennessä. Palvelurakenteen muutoksen tavoitteena on, että vuonna 2015 pitkäaikaisessa laitoshoidossa on vain 1% yli 75-vuotiaista. Pitkäaikaiset laitoshoitopaikat korvataan erityyppisillä asumispalveluilla. Lisäksi kevyempiä palveluita kuten kotihoito ja omaishoito, lisätään palvelutarvetta vastaaviksi (kuva 5). Kuva 5. Asiakasmäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen 2015 Väestön ikääntyminen edellyttää lisäystä vanhustenhuollon henkilöstömäärään. Suunnitellun rakennemuutoksen seurauksena tarvittava henkilöstömäärän lisäys tulee olemaan 50 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä (kuva 6). Ilman palvelurakenteen muutosta lisäystarve olisi 100 henkilötyövuotta. Kuva 6. Vanhustenpalveluiden henkilöstömäärän muutos vuodesta 2011 vuoteen 2015. Muutoksen tuottavuutta on arvioitu huomioiden Etelä-Karjalan vanhusväestön kasvu. Laskelmassa on verrattu nykyisen palvelurakenteen mallin mukaista kehitystä tavoitetilan mukaiseen kehitykseen. Eri palvelujen kustannuksina on

käytetty keskimääräisiä hoitopäivän kustannuksia eri hoitomuodoissa. Koska kunnat joutuvat joka tapauksessa tekemään investointeja lisääntyvän asiakasmäärän vuoksi, ei investointikustannuksia ole huomioitu laskelmissa. Oletuksena on, että investointien suuruusluokka on sama vaihtoehtoisista skenaarioista riippumatta. Myöskään inflaation vaikutusta ei ole huomioitu. 20 (67) Vanhustenhuollon rakennemuutos toteutetaan asteittain ja sen seurauksena tuottavuusvaikutus lisääntyy vuosittain vuoteen 2015 asti (kuva 7). Vuonna 2015 vuosittainen tuottavuus on noin 5,6 M. Kuva 7. Vanhustenhuollon rakennemuutoksen tuottavuusvaikutus vuosina 2011 2015 Vanhustenhuollon lisäksi palvelurakennetta muutetaan laitospainotteisesta kevyempiin ratkaisuihin myös mielenterveys- ja päihdepalveluissa, lastensuojelussa sekä vammaispalveluissa. Terveysasemien erikoistuminen Kuntoutuksen tehostaminen on edellytyksenä asumispalveluissa tapahtuvalle muutokselle. Tuottavuuslaskelmissa on huomioitu nykyisten lyhytaikaisten vuodeosastojen muuttaminen kuntoutusosastoiksi. Vuodepaikkojen määrä kokonaisuudessaan laskee, mutta kuntoutusosastojen henkilöstöresursointi on perinteisiin osastoihin verrattuna hieman suurempi. Terveysasemille jää Eksoten alueella noin 130 lyhytaikaista kuntoutuspaikkaa. Taulukko 1. Tuottavuusvaikutus terveysasemien lyhytaikaispaikkojen muuttamisesta kuntouttaviksi yksiköiksi. Vuosittainen Sairaansijat (määrä) tuottavuus 2011 2015 M Kuntoutus 39 130-7,0 Lyhytaikaishoito 146 0 8,5 Yhteensä 185 130 1,5

21 (67) Tavoitteena on, että terveysasemien kuntoutuspaikat muodostavat yhden toiminnallisen kokonaisuuden eli niin sanotun virtuaalisen kuntoutuskeskuksen. Kuntoutuksen tehostaminen nostaa yksittäisen toimintayksikön kustannuksia, mutta lyhytaikaisten hoitopaikkojen vähentäminen kokonaisuudessaan lisää tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Muutoksen seurauksena tuottavuus lisääntyy noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Keskussairaalan modernisointi Keskussairaalan tilojen saneeraaminen tulevaisuuden tarpeita ja kysyntää vastaavaksi edellyttää kokonaisvaltaista suunnitelmaa. Huonosti toimivien tilojen aiheuttamat ylimääräiset käyttökustannukset tulevat muutamassa vuodessa ylittämään tilojen muutoksiin käytettävien kustannusten määrän. Välttämättömien peruskorjausten lisäksi on syytä samalla käydä läpi tilojen muutostarpeet kokonaisuudessaan. Pelkästään peruskorjauksiin on arvioitu tulevina vuosina kuluvan noin 30 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi välttämättömiin tilojen laajennuksiin kuluu joka tapauksessa useita kymmeniä miljoonia. Suomen keskussairaalaverkosto on rakennettu suhteellisen samoihin aikoihin ja useat alueet ovat samankaltaisen tilojen ja toiminnan uudistamishaasteen edessä. Useissa sairaaloissa eri puolilla Suomea on selvitetty sairaalan modernisoinnin tuottavuushyötyjä ja hankkeen takaisinmaksuajan on arvioitu olevan noin 8-10 vuotta. Eksotessa tulee tehdä kartoitus toiminnan kehittämisestä ja tilojen muutostarpeista tuottavuuden selvittämiseksi. Sairaalan modernisoinnin mahdollistamia tuottavuushyötyjä ovat muun muassa: tilojen tehokkaampi käyttö (poliklinikkatoiminnan uudelleenjärjestely) henkilöstön käytön parempi kohdentaminen (hoidon vaativuuden mukaiset osastot) potilas-, materiaali- henkilöstölogistiikan tehostaminen hoitoprosessien tehostaminen (yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen yhteinen prosessi sekä päivystyksen ja ensihoidon yhteiset tilat) potilasturvallisuuden lisääntyminen (yhden / kahden hengen huoneet) säästöt energiakustannuksissa Teknologiahankinnat Tietotekniikan hyödyntäminen ei itsessään lisää tuottavuutta, mutta parhaimmillaan se toimii prosessien tehostamisen tukena ja teknologian avulla voidaan automatisoida rutiinitoimintoja. Tiettyjä toimintoja voidaan myös siirtää asiakkaiden ja potilaiden itsensä hoidettavaksi. ICT-hankintojen tuottavuusvaikutusten realisoitumisessa erityisen suuri merkitys on toimintatapojen muutoksella. Merkittävimmät tuottavuutta parantavat teknologiahankkeet ovat: Leikkaus- ja anestesiatoiminnan ohjausjärjestelmä: Toiminta tehostuu rutiinitoimenpiteiden (kuten kirjaamisen) automatisoinnin kautta ja

22 (67) ostopalveluissa saadaan säästöjä. Tuottavuuden realisoituminen edellyttää vaihtotiimin palkkaamista. Oletuksena on, että vuodessa voidaan tehdä 500 toimenpidettä enemmän. Äitiyshuollonprosessin ohjausjärjestelmä: Työaikaa säästyy hoidon vakioinnin ja läpinäkyvyyden lisääntymisen kautta. Myös hoidon laatu paranee vähentyneen komplikaatioriskin kautta. SAS-prosessin ohjausjärjestelmä: Työaikaa säästyy läpinäkyvyyden lisääntymisen kautta. Asiakkaan kokema laatu paranee, kun päästään pois esimerkiksi käytäväpaikoista. Kansalaisen ajanvarauspalvelu: Työaikaa säästyy ajanvarauksen sähköistämisen kautta. Asiakkaan kokema laatu paranee, kun tiedot ajanvarauksesta ovat helposti saatavilla. Itseilmoittautuminen: Työaikaa säästyy ilmoittautumisen sähköistämisen kautta. Asiakkaan kokema laatu paranee, kun tiedot kirjataan kerralla oikein asiakkaan itsensä toimesta ja asiakaspalvelutiskien jonotusajoista päästään eroon. Videoneuvottelu: Matkakulut vähenevät ja työaikaa säästyy, kun osa palavereista voidaan hoitaa omassa työpisteessä matkustamisen sijaan. Kotihoidon teknologia: Työaikaa säästyy esimerkiksi kenttätyönohjauksen, sähkölukkojen käyttöönoton, mobiilikirjauksen ja lääkkeenjakelun automatisoinnin myötä. Taulukko 2. Aikataulullisesti teknologiahankintojen tuottavuusvaikutukset realisoituvat asteittain toiminnan laajentuessa. Teknologiahankkeiden tuottavuus vuosittain 2011 2012 2013 2014 2015 Leikkaus- ja anestesia 0,10 0,20 0,40 0,40 Äitiyshuolto 0,15 0,15 0,15 SAS-prosessi 0,05 0,10 0,15 0,15 0,15 Kansalaisen ajanvaraus 0,05 0,15 0,15 0,15 Itseilmoittautuminen 0,05 0,08 0,08 0,08 Videoneuvottelu 0,20 0,50 0,50 0,50 Kotihoidon teknologia 0,53 1,05 1,05 Teknologia tuottavuus yhteensä /vuosi 0,05 0,50 1,76 2,48 2,48 Kumulatiivinen 0,05 0,55 2,31 4,79 7,27 Työhyvinvoinnin tuottavuus Monissa tutkimuksissa on osoitettu työhyvinvoinnin yhteys toiminnan tuottavuuteen. Käytännön toimenpiteinä ovat nousseet esille johtaminen ja johtamisvalmennnus, yhteistoiminta, sekä hyvät työterveys- ja työsuojelukäytännöt. Työhyvinvoinnin lisääntymisen osalta tavoitteena on tiiviimpi ja säännöllinen yhteistyö työterveyshuollon, työsuojelun sekä pääluottamusmiesten kanssa, että sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuotta kohti vähenee vuoden 2010 tasosta

23 (67) (16 vrk/ htv) yhdellä vuorokaudella (15 vrk/htv). Tämän seurauksena tuottavuus kasvaa vuosittain 0,5 1 miljoonalla eurolla. Muut tuottavuustoimenpiteet Keskeisimpien tuottavuustoimenpiteiden lisäksi tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan useita pienempiä kehitystoimia. Keskeisimmät toimenpiteet kohdistuvat erityisesti ikääntymisestä johtuvaan tuottavuustarpeeseen. Nämä eivät yksistään riitä, vaan tuottavuustoimenpiteitä tarvitaan koko palveluverkostossa. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähdätään entistä voimakkaammin. Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa suorien kustannusten lisäksi paljon välillisiä kustannuksia. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömien määrää 1 000 henkilöstä 550 henkilöön vuoteen 2015 mennessä. Tämän muutoksen seurauksena suorat kustannukset vähenevät 160 000 euroa vuosittain. Välilliset tuottavuusvaikutukset on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle. 3.2.3 Tuottavuusyhteenveto Aikaisemmissa kappaleissa on esitetty koko Eksoten tasolla merkittävimmät tuottavuustoimenpiteet ja niiden tuottavuuslaskelmat. Näillä tuottavuustoimenpiteillä saavutetaan lähes 90 % 14 miljoonan euron tuottavuustarpeesta vuoteen 2015 mennessä (taulukko 4). Kuva 8. Tuottavuushankkeet suhteessa tuottavuustarpeeseen.

24 (67) Taulukko 3. Eksoten tuottavuus vuosina 2011-2015. Tuottavuustarve 2011 2012 2013 2014 2015 Kysynnän kasvu ja inflaatio 2,62 6,43 11,02 13,15 Alijäämän kattaminen 0,50 1,00 Tuottavuustarve yhteensä M /vuosi 2,62 6,43 11,52 14,15 Tuottavuushankkeet 2011 2012 2013 2014 2015 Terveysasemien vuodeosastojen erikoistuminen 0,77 1,53 1,53 1,53 Monipuoliset asumispalvelut -0,95 2,53 5,25 7,11 - vanhusten palvelut 0,00 1,22 1,89 4,08 5,58 - vammaisten palvelut 0,00 0,31 0,62 0,93 1,24 - lastensuojelu 0,00-1,39 0,02 0,24 0,29 Teknologiahankinnat prosessien tukena 0,05 0,50 1,76 2,48 2,48 Sairauspoissaolojen väheneminen 0,50 0,50 0,50 0,50 Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen 0,08 0,24 0,40 0,56 0,73 Tuottavuus yhteensä M /vuosi 0,13 1,05 6,72 10,32 12,35 Tuottavuusodotukset muodostuvat ennustetun kustannuskehityksen ja sallitun kustannuskehityksen välisenä erotuksena. Mikäli kustannuskehitys säilyy maltillisena palvelujen kysynnän lisääntyessä, on tuottavuusodotukset saavutettu. 3.3 Tuloksellisuus- ja vaikuttavuussuunnitelma Tuottavuusohjelmaa ei sellaisenaan hyväksytty Eksoten hallituksessa, vaan työ jatkui laajennettuna tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman valmisteluna. Tässä suunnitelmassa pyrittiin kuvaamaan tarkemmin avopalveluiden palvelutuotannon ja palvelujen jakelun uudistamisen sekä laitospalveluiden rakennemuutoksen taustalla olevat toimenpiteet sekä niiden tuottavuusvaikutukset. Myös tarkastelun aikajännettä pidennettiin vuodesta 2015 vuoteen 2020.

25 (67) 3.3.1 Avopalveluiden palveluverkon muutos Kuva 9. Avopalveluiden tuottavuustoimenpiteet Toimenpiteet Avopalveluiden palveluverkkoa uudistetaan asiakastarvelähtöisemmäksi. Eksoten alueen asiakastarpeet kartoitetaan huomioimalla väestöntiheys, välimatkat, ikärakenne, palveluiden käytön frekvenssi ja asiakkaiden erityistarpeita (mm. tietyt diagnoosit). Palveluverkon uudistuksen tavoitteena on tuottaa palvelut tehokkaasti ja tasapuolisesti koko Eksoten alueella. Kiinteitä toimipisteitä ylläpidetään suuremmille väestötihentymille ja syrjäisemmille alueille tarjotaan liikkuvia palveluita. Sähköisillä palveluilla kevennetään tarvetta laajalle toimipisteverkostolle. Avopalveluiden palvelutuotannon kustannusrakennetta kevennetään myös uudenlaisella työjaolla. Lääkäri sairaanhoitaja työnjakoa uudistetaan kroonisten sairauksien potilaiden hoitosuunnitelman toteuttamisessa. Sairaanhoitajavastaanottoja kehitetään hoitamalla näissä entistä enemmän päivystyspotilaita, jolloin lääkäriresursseja säästyy. Lisäksi sairaanhoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus on avainasemassa hoitajavastaanottojen toiminnan laajentamisessa. Suun terveydenhuollossa hammaslääkäri suuhygienisti ja suuhygienisti hammashoitaja työnjakoa kehitetään. Terveysasemille perustetaan asiantuntijafysioterapeuttien alaselkävastaanotoja, jotka korvaavat lääkärin vastaanotolla käyntejä. Yhteinen organisaatiorakenne mahdollistaa myös henkilöstön yhteistoiminnan yli kuntarajojen. Tämä edesauttaa henkilöstön erityisosaamisen hyödyntämistä ja lisäksi sijaisten tarve on vähäisempi. Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa tehostetaan luomalla yhteistyötä hajautettujen poliklinikoiden välille. Avohoitopainotteisuutta lisätään päiväsairaalatoiminnan kautta.