Perusturvalautakunta 66 26.05.2016 Mega-mallin mukainen kokeilu suun terveydenhuollon palveluissa 1.9.2016-30.4.2017 438/06.08/2016 Perusturvalautakunta 26.05.2016 66 Suun terveydenhuollon palveluista on kunnan talouden tasapainotuksen vuok si vähennetty vuosien 2014 ja 2015 alussa hammaslääkäri- ja hammas hoi ta ja re surs se ja noin 20 % ja lisäksi sijaisten palkkausta on ajoittain ra joi tet tu. Suun terveydenhuoltoon on viime vuoden aikana hakeutunut pelkästään ai kuis ten kiireettömään hoitoon noin 30 % enemmän kuntalaisia kuin minään ai em pa na vuonna. Näistä syistä pääsy suun terveydenhuollon kiireettömään hoi toon on ruuhkautunut. Vuodenvaihteessa jonossa oli yhteensä 2 023 hen ki löä ja yli kuu si kuukautta jonottaneita 635. Vuoden 2014 alussa suun ter vey den huol toon ei ollut kii reet tö mään hoitoon jonoa ja hoitoon pääsi noin kah den viikon kuluttua yh tey den otos ta. Viime vuoden huhtikuussa suun terveydenhuoltoon saatiin yhden hoitajan ja yh den käytännön palvelua suorittavan hammaslääkärin vakanssit, jotka käy tän nön syistä voitiin täyttää vasta 1.6.2015 lähtien. 1.4.2016 lähtien suun ter vey den huol to on saanut vakanssit toiselle hammaslääkäri-hoitajatyöparille. Hen ki lös tö re surs sien lisäysten vaikutukset hoitoon pääsyssä näkyvät pienellä vii veel lä. Vuoden 2015 lopussa käynnistettiin selvitystyö koskien Mega mallin eli kerralla kuntoon mallin käyttöönottoa. Kirkkonummen kuntastrategiassa vuosille 2015 2017 ja sen strategisissa me nes tys te ki jöis sä on keskeisenä palveluiden kehittäminen uudella tavalla ja uu sil la ratkaisuilla huomioiden laatu- ja talousnäkökulmat. Nykyisen toimintamallin haasteet Nykyisellä toimintamallilla aikuisasiakkailla on keskimäärin 2,5 käyntiä, mutta vaih te lu on suurta. Aikuispotilaille annetaan pääsääntöisesti 30-45 minuutin ai ka. Annettavan ajan pituuteen vaikuttaa arvioitu hoidon tarve. Aikuispotilaan hoi to kestää harvoin juuri ennalta varatun ajan verran, ennalta arviointi on ko ke neel le kin kliinikolle vaikeaa. Potilaalle hyötyä tuottava aika on lyhyt, sen sijaan kustannuksia tulee töistä pois sa olois ta, matkustamisesta, odottamisesta ja ehkäpä vielä ylimääräisiä käyn te jä päivystyksessä hoidon venyessä. Asioiden kirjaamiseen ja po ti lasvaih toi hin kuluu paljon aikaa käyntiä kohden. Potilaiden vaihtuessa usein eri lai sia instrumentteja tarvitaan päivän aikana paljon. Tämä lisää välinehuollon työ tä ja tarvittavaa työaikaa. Potilaspäiväkirjat ovat pitkälle täynnä, jo aloitetut hoi dot venyvät, uusien potilaiden hoitoon pääsy viivästyy ja jono kasvaa. Ham mas lää kä rin ja hoitajan työ on tiukkaan aikataulutettua, kiire ja hukkaan jää vä aika turhauttavat. Se lisää stressiä ja heikentää työhyvinvointia. Megamalli ja sen hyödyt
Mega malli perustuu yksityisen Megaklinikka hammaslääkäriaseman toteut ta maan sähköiseen tuotannonohjausjärjestelmään, joka mahdollistaa jous ta vat po ti lai den hoitoajat ja tehokkaan resurssien käytön. Mallissa ei anneta kiin tei tä potilasaikoja. Potilas varaa ennalta tunnin aikaikkunan ja saa teks ti vies til lä tar kan ajan 30 minuuttia ennen vastaanottoaikaansa. Tarvittavan hoi to ajan pi tuut ta säädetään hoidon aikana sen mukaan, mikä on hoidon tarve ja mi ten työ etenee. Esimerkiksi potilas varaa ajan tarkastukseen ja hänelle il moi te taan aikaikkunaksi klo 11-12. Aikaikkunan lähestyessä tarkentuu po ti laan hoi to ajak si klo 11:15 ja hänelle lähtee tekstiviesti klo 10:45. Potilas pää see hoi to huo nee seen klo 11:15 ja tarkastuksessa todetaan kaksi reikää. Tar vit ta vaa hoi to ai kaa pidennetään siten, että paikkaus on mahdollista samalla käyn nil lä. Seu raa va potilas kutsutaan vasta, kun edellisen aikaa on enää 30 min jäljellä. Isossa otanta-aineistossa on todettu, että annettu aika toteutuu 5 min tarkkuu del la. Mallia kokeiltiin julkisessa terveydenhuollossa ensimmäiseksi Jyväs ky läs sä ja siellä se soveltui noin 65 %:lle aikuispotilaista (noin 40 % kaikis ta potilaista). Käyntejä tulee potilasta kohden noin 1,4 (nykyisessä mallissa 2,5). Jyväskylän kokeilun mukaan potilaat ovat palveluun tyytyväisiä. Heidät hoide taan pääsääntöisesti kerralla kuntoon ja hoitoon pääsy nopeutuu jonon pie nen tyes sä. Päivystystarve pienenee ja potilaan matka- ja odotuskustannukset pie ne ne vät, jolloin potilaalle hyötyä tuottava aika kasvaa. Potilas saa joka käyn nil lä ehkäisevän hoidon ohjauksen, mikä vähentää hoidon tarvetta ja kus tan nuk sia pidemmällä tähtäimellä. Myös käyntimaksujen osuus potilailla pie ne nee käyntikertojen vähentyessä. Jyväskylästä saatujen kokemusten mukaan myös työntekijät ovat malliin tyy ty väi siä. Mega mallin toiminnanohjausjärjestelmä edistää työnjakoa ja tii mi työ tä. Saman käynnin aikana potilasta voi hoitaa tarpeen mukaan sekä ham mas lää kä ri että suuhygienisti. Työntekijät siirtyvät hoitohuoneeseen sen mu kaan, missä heitä kulloinkin tarvitaan. Malli mahdollistaa myös joustavat ja no peat konsultaatiot hammaslääkäreiden ja suuhygienistien kesken. Työ huo neet ja työparit hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien vä lil lä vaihtuvat päivän aikana ja työkierto mahdollistuu. Kokemusten mukaan tä mä useimmiten lisää työviihtyvyyttä. Koska Mega mallissa potilaan tar vit se maa aikaa voi säätää kesken työn, hammaslääkärit ja suuhygienistit voivat työs ken nel lä omaan tahtiinsa eikä työtä tarvitse jättää aloittamatta tai varata uut ta aikaa liian lyhyen vastaanottoajan vuoksi. Uusi potilas on myös odot ta mas sa heti edellisen valmistuttua, joten seuraava työ päästään aloittamaan no peas ti. Jyväskylässä saatujen kokemusten mukaan päivittäisten käyntien määrä las kee, mutta valmiiksi tulevien potilaiden sekä tehtyjen toimenpiteiden määrä päi väs sä kasvaa noin 25 %. Päivittäisten käyntimäärien laskiessa vä lin huol lon kustannukset ja kuormitus pienenevät ja kertakäyttötarveaineiden kus tan nuk set vähenevät. Myös potilasvaihtoon kuluvaa työaikaa säästyy, koska po ti las vaih to ja on vähemmän. Koska kirjattavia potilaita päivän aikana on vä hem män, myös potilasasiakirjaan kirjaamiseen kuluu vähemmän aikaa. Mal lis sa hoitoaikaa ei jää myöskään käyttämättä, koska tarvittavaa hoitoaikaa voi sää tää lyhyemmäksi tai pidemmäksi vielä hoidon alettua. Jyväskylän ko ke mus ten mukaan myös
peruuttamattomia poisjääntejä on mallissa vähän. Malli so vel tuu myös hampaan tai paikkojen lohkeamien hoitoon, joihin kuluu Kirk ko num mel la 1-2 hammaslääkärin työpanos joka arkipäivä. Mega mallin haasteet Mega malli ei sovellu kaikille potilaille, kuten monisairaille, laitospotilaille ja muil le erityisryhmille, joita julkisella puolella on yksityistä puolta merkittävästi enem män. Malli soveltuu lapsille vain rajoitetusti. Koululaisille malli sopii, jos hän voi lukea tekstiviestejä kesken koulupäivän ja tulla hoitoon itsenäisesti. Huol ta jan kanssa tuleville lapsille malli soveltuu, jos huoltajalla on mah dol li suus tuoda lapsi 30 minuutin kuluessa tekstiviestin saapumisesta vas taan otol le. Jyväskylässä malli on käytössä vain 17-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Mega mallin toiminnanohjausjärjestelmä on erillinen tietojärjestelmä, joka ei ai na kaan toistaiseksi ole integroitavissa nykyiseen potilastietojärjestelmä Ef fi caan. Näin ollen työssä käytettävien tietojärjestelmien ja niihin kirjautumisten mää rä kasvaa. Kirjautuminen Efficaan on lisäksi tehtävä joka kerta hoi to huo neen ja potilaan vaihtuessa. Järjestelmät eivät toimi vielä ns. toimikortilla, jolla kir jau tu mi nen olisi nopeampaa. Potilaille yksittäisestä käynnistä kertyvä lasku saattaa olla suuri, mikä voi lisä tä laskutuksiin liittyviä puhelintiedusteluja ja tarvetta maksuaikojen pi dentä mi sel le. Mega malli Kirkkonummella Megaklinikan sekä Jyväskylän kokemusten perusteella hoitohuoneiden mää räl lä on olennainen merkitys mallin toimivuudelle. Kahdeksan hoitohuonetta on ehdoton minimi, jotta järjestelmästä saadaan kaikki hyöty käyttöön ja toi min ta mal li ei ole niin herkkä haavoittumiselle, esim. yhden työntekijän sai ras tu mi sel le. Tällä hetkellä Kirkkonummella on kahdeksan eri toimipistettä, joista kuu des sa on 1-2 hoitohuonetta, yhdessä kolme ja terveysasemalla kym me nen. Malli edellyttää suuhygienistin työpanoksen siirtoa aikuishammashoitoon, kos ka tiimissä on yleensä 1:1 kutakin suun terveydenhuollon työntekijää, eli yh tä monta hammaslääkäriä, suuhygienistiä ja hammashoitajaa. Mallin käyttöönotto edellyttää sähköistä tuotannonohjausjärjestelmää, joka mah dol lis taa huoneiden ja henkilöstön joustavan käytön. Tämä tie to jär jestel mä on potilasjärjestelmästä erillinen ohjelma. Tuotannonohjausjärjestelmä voi daan SOTE-palveluna hankkia kahdeksan kuukauden määräajaksi ilman kil pai lut ta mis ta. Sen jälkeen järjestelmä tulee kilpailuttaa. Jyväskylän kokemusten mukaan malli tuottaa julkisessa suun ter vey denhuol los sa noin 25 % enemmän toimenpiteitä ja hoidettuja potilaita täysiaikaista työn te ki jää kohden. Koska mallissa hammaslääkäreiden suorittamien toi men pi tei den määrä lisääntyy, heille maksetut palkkiot kasvavat.
Tarvittavat tilat ja tilajärjestely Mallin toteutus Kirkkonummella edellyttää toimintojen uudelleen suunnittelua ja sijoittelua sekä vähintään kahden hoitohuoneen lisäystä Kirkkonummen ter veys ase mal le, jossa nyt on kymmenen hoitohuonetta. Näistä yksi ei so vel lu pienen kokonsa vuoksi työparityöskentelyyn ja terveysasemalla tulee voida hoi taa myös muita kuin malliin soveltuvia potilaita. Jyväskylän kokemusten mu kaan aikuisväestöstä 65 % sopii hoidettavaksi tässä toimintamallissa. Suun terveydenhuollon nykyiset sosiaalitilat, joissa toimii osa-aikaisesti myös atk-pää käyt tä jä ja ajanvaraus, voitaneen muuttaa kahdeksi hoitohuoneeksi. Atk-pää käyt tä jäl le ei ole vielä vaihtoehtoisia tiloja tiedossa, mutta ter veys ase man muiden toimijoiden kanssa on sovittu, että nykyinen terveysaseman ko kous ti la on suun terveydenhuollon käytössä lounastauon ajan. Vuo den vaih tees sa vuodeosastolta vapautuviin tiloihin voitaneen rakentaa uusi kokoustila ja ny kyi ses tä kokoustilasta saadaan alakerrassa toimivalle henkilöstölle so si aa li ti la sekä atk-pääkäyttäjälle ja ajanvaraukselle toimistotila. Toimintojen ja henkilöstön muutokset Tilajärjestelyjen lisäksi joudutaan mahdollisesti osa nyt terveysasemalla toimi vis ta suun terveydenhuollon toiminnoista siirtämään muihin sivupisteisiin. Suun terveydenhuollon päivystys ja mahdollisesti esimerkiksi oikomishoito ja ki rur gia voidaan joutua siirtämään joko kokonaan tai osittain Masalan ja Veik ko lan sivupisteisiin. Nyt päivystys ja suuri osa oikomishoidosta ja kirurgiasta ta pah tuu terveysasemalla. Toiminnan muutos tarkoittanee myös henkilöstön siirtymistä eri toimipisteisiin. Mi kä li nyt terveysasemalla toimiva hammaslääkäri, suuhygienisti tai ham mas hoi ta ja ei työskentele Mega mallissa tai hän päivystää, joutuu hän to den nä köi ses ti vaihtamaan työpistettä joko kokonaan tai osittain toiseen pisteeseen. Vas taa vas ti sivupisteistä malliin mukaan haluavat joutuvat siirtymään osittain tai kokonaan terveysasemalle. Tähän liittyen malli on käsitelty Perusturvan YT-ryh mäs sä 27.4.2016. Ennen käyttöönottoprojektia tullee aikuishoidon kiireettömän hoidon jono het kek si kasvamaan, koska ajanvarauskirjat tulee tyhjentää mallin käynnis tä mi sek si. Kustannukset Investointikustannukset Käyttöönottokustannukset ja koulutus - 30 000 Hammashoitokoneet -70.000 (vanhojen koneiden uusintaan on varattu 100.000 ) Yht. -100 000 Käynnistämisvaiheen kustannukset Työhuoneiden muutoskustannukset -35.000
Käyttökustannukset Käyttöoikeusmaksut kokeilun aikana - 30.000 Tekstiviestipalvelun operaattorikulut arvio -250 /kk -2.000 Tietokoneiden liisaus (kok.hinta 10 000 ) -3 000 Yhteensä -35.000 Menot yhteensä -170.000 Toimenpidepalkkioiden kasvu Arvio hammaslääkäreiden toimenpidepalkkioiden kasvusta -1.400 / kk Yhteensä 8 kk -11.200 Arvioitu asiakasmaksutulojen lisäys Toimenpiteiden lisäys 25 % (8 kk) +70.000 laskelmassa on huomioitu asiakasmaksujen 30 % nousu 1.1.2016 lähtien Asiakasmaksutulojen lisäys kattaa ohjelmiston käyttöönotto sekä työtilojen muu tos kus tan nuk set. Kokeilujaksolla käyttöönottoprojektin ja koulutuksen hin ta alentavat vastaavalla summalla normaalia käyttöoikeusmaksua. Vaikutukset aikuisten kiireettömään hammashoidon hoitoon pääsyyn Megamallissa voidaan hoitaa noin 50 potilasta päivässä, joista 50 % tulee ker ral la kuntoon. Nyt suunnitellulla toteutusmallilla, kuukaudessa saadaan hoi det tua noin 400 potilasta. Kirkkonummen suun terveydenhuollon aikuisten kii reet tö män hoidon jonossa on tällä hetkellä hieman yli 2.000 potilasta, joista noin 670 on odottanut yli kuuden kuukauden hoitotakuurajan. Mallin avulla hoi to ta kuu saataneen toteutumaan kolmen kuukauden kuluessa toiminnan aloit ta mi ses ta ja jono purettua tarjouksen mukaisen kahdeksan kuukauden mää rä ajan kuluessa. Käytettävissä olevien tietojen perusteella hoidon saatavuus ja tämän hetkinen ky syn tä on mahdollista saada nyt esitetyllä Mega mallilla tasapainoon. Mikäli mal li toimii odotetusti, sen käyttö kannattaa vakinaistaa ja järjestelmä kil pai lut taa, muutoin jono palannee takaisin. Hyvä hoidon saatavuus vähentää päi vys tyk sen tarvetta, lisää kuntalaisten suun terveyttä, vähentää potilaalle ai heu tu via kokonaiskustannuksia, mahdollistaa pitkällä tähtäimellä kannattavan en nal ta eh käi se vän hoidon, lisää työhyvinvointia ja tehostaa potilastyöaikaa. Mal li myös vastaa kuntastrategian tavoitteisiin hyödyntää modernia tek no lo giaa ja kehittää palveluja uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla huomioiden laa tu- ja talousnäkökulmat. Valmistelijat: Osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri Arja Liinavuori, ham mas lää kä ri Aija Hietala-Lenkkeri, johtava hammaslääkäri Taina
Remes-Lyly, p. 050 594 2865 etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä 1. Mega mallin mukaisen kokeilun toteuttamisen suun terveydenhuollossa se los tus osan mukaisesti 19.9.2016-19.5.2017. 2. edellyttää perusturvaa tuomaan kokeilun tulokset perusturvalautakunnan ar vioi ta vak si helmikuussa 2017, jolloin päätetään mallin lopullisesta käyttöön otos ta ja kilpailuttamisesta. Päätös Perusturvalautakunta: Perusturvalautakunta päätti 1. hyväksyä Mega-mallin mukaisen kokeilun toteuttamisen suun terveydenhuollossa selostusosan mukaisesti 19.9.2016 19.5.2017. 2. edellyttää perusturvaa tuomaan kokeilun tulokset perusturvalautakunnan arvioitavaksi helmikuussa 2017, jolloin päätetään mallin lopullisesta käyttöönotosta ja kilpailuttamisesta. Esa Lindell poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 21.05. Tiedoksi Muutoksenhakuohje Terveyspalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö ja asian valmistelijat Kohta 1 oikaisuvaatimus Kohta 2 muutoksenhakukielto (kuntalaki 91 )