VAIKUTTAVAA LYHYTPSYKOTERAPIAA JA NEUVONTAA MASENNUKSEEN: IPT JA IPC Seinäjoki 13.10. 2009 Jarmo Kontunen
Interpersoonallinen psykoterapia (IPT) Aikarajattu (12-16 istuntoa) ja vaiheistettu hoito Käsitellään nykyhetken vuorovaikutussuhteita Perusajatus (Weissman, Markowitz, Klerman 2000) auttaa ymmärtämään oireiden ja elämäntilanteessa olevien interpersoonallisten ongelmien yhteyksiä, löytää keinoja käsitellä interpersoonallisia ongelmia ja sitä kautta helpottaa depressiivisiä oireita
Interpersoonallinen neuvonta Interpersonal counseling (IPC) IPT:n periaatteita noudattava lyhyt (6-7- käyntiä) ohjaus- ja neuvontatyyppinen työmuoto, jolla pyritään Ennaltaehkäisemään vakavampia oireita tai lievittämään oireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Kohderyhmänä perusterveydenhuollon tai työterveyshuollon potilaat, jotka kärsivät lievemmistä (depressiivisistä) oireista: uupumus, huolet tai elämäntilannekriisit
Kirjallisuus Alkuperäinen manuaali Klerman, G, Weissman, M, Rounsaville, B, Chevron, E. (1984) Interpersonal Psychotherapy of Depression. BasicBooks. Perusteos: Weissman, M., Markowitz, J., Klerman, G. (2000) Comprehensive Guide to Interpersonal Psychotherapy. Basic Books Uusin tiivis kokonaiskatsaus Weissman, M., Markowitz, J., Klerman, G. (2007) Clinician s Quick Guide to Interpersonal Psychotherapy. Oxford University Press. Suomeksi Kontunen, J., Karlsson, H., Larmo, A. (2007) Interpersoonallinen psykoterapia depression fokusoitu hoitomenetelmä. Edita.
Kirjallisuus IPT:n sovellutuksista Markowitz, J. (1998) Interpersonal Psychotherapy for Dysthymic Disorder. Wilfley, D., MacKenzie, R., Welch, R., Ayres, V., Weissman, M. (2000) Interpersonal Psychotherapy For Group. Stuart, S., Robertson, M. (2003) Interpersonal Psychotherapy. A Clinician s Guide. Mufson, L., Dorta, K., Moreau, D., Weissman, M. (2004) Interpersonal Psychotherapy for Depressed Adolescents. Frank, E. (2005) Treating Bipolar Disorder. A Clinician s Guide to Interpersonal and Social Rhythm Therapy. Hinrichsen, A., Clougherty, K. (2006) Interpersonal Psychotherapy for Depressed Older Adults. Miller, M. (2009) Clinician s Guide to Interpersonal Psychotherapy in Late Life, Helping Cognitively Impaired or Depressed Elders and Their Caregivers.
IPT:n tausta Interpersoonallinen koulukunta USA:ssa Perustui alkuaan Harry Stack Sullivanin työhön Interpersoonallinen suhde = merkityksellinen (pitkäaikainen) yhteys kahden tai useamman ihmisen välillä. Psykoterapian tavoitteena on mahdollistaa interpersoonallinen oppiminen Interpersoonallisen koulukunnan ajatuksiin tukeutuen Klerman ja Weissman kollegoineen Kehittivät ja testasivat kokeellisissa tutkimusasetelmissa 1970-luvulla yksinkertaista, määräkestoista psykoterapiaa Painopiste yksilön ottamissa ja saamissa rooleissa vuorovaikutussuhteissa sekä niiden muutosmahdollisuuksissa
Tutkimushavainnot depression ymmärtämiseksi interpersoonallisena ongelmana Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria (attachment) antaa taustan ymmärtää, miksi läheisten suhteiden katkeaminen johtaa depressioon Lisäksi tutkimushavainnot depression yhteyksistä Sosiaaliseen stressiin Menetyksiin ja vastoinkäymisiin elämässä Interpersoonallisiin vaikeuksiin masennuksen seurauksena Korjaaviin kokemuksiin lähisuhteissa
IPT:n tulostutkimukset Verrattu kokeellisissa asetelmissa sekä lääkehoitoihin että ei-valikoituun (tai ei-ajallisesti rajattuun) hoitoon Vaikutukset oiretasolla samaa tasoa kuin lääkehoidossa, mutta tulevat esille hiukan myöhemmin Parempi tulos, kun lääkehoito ja IPT yhdistetty, kuin kumpikaan erikseen Lääkehoito ja psykoterapia vaikuttavat eri alueilla: lääkehoito ehkäisee oireiden pahentumista ja relapseja IPT parantaa sosiaalista selviytymistä IPT ja aivojen kuvantaminen IPT:lla havaittavissa PET ja SPECT menetelmillä samankaltaista aivotoiminnan korjaantumista kuin lääkehoidolla
IPC:n tulostutkimuksia Ensimmäinen satunnaistettu IPC-tutkimus (Klerman al. 1987) IPC oli toteutettavissa perusterveydenhuollossa potilaiden oireet vähenivät enemmän kuin vertailuryhmässä Yleissairaalassa ikääntyneillä henkilöillä (Mossey & al. 1996) IPC osoittautui käyttökelpoiseksi, hyvin vastaanotetuksi ja masennusoireita vähentäväksi Puhelinkonsultaationa (Neugebauer & al. 2006) keskenmenon kohdanneiden naisten IPC-ohjausta verrattiin tavanomaiseen kontaktiin. IPC-ryhmässä oireet olivat selvästi vähäisemmät kuin vertailuryhmässä Perusterveydenhuollossa (Menchetti 2009) Monikeskustutkimus Italiassa: SSRI-lääkitys vs. IPC 300 potilasta IPC antoi vähintään yhtä hyvän hoitotuloksen kuin SSRI-lääkitys.
IPT:N VAIHEET Alkuvaihe (3 käyntiä): Oireiden kartoitus ja niiden kuvaus potilaalle yksilöllisellä ja yleisellä tasolla Interpersoonallisten suhteiden kartoitus Keskeisen ongelma-alueen määrittely ja hoitosopimus Keskivaihe (5-9 käyntiä): työskentely sovitussa fokuksessa Lopetusvaihe (2-4 käyntiä) Keskustelu voinnista, tehdystä työstä ja tuki terapiasuhteen päättämiseen
IPC:N VAIHEET Alkuvaihe (2 käyntiä) Stressin oireiden/huolien kartoitus ja yhteydet elämäntilanteeseen Interpersoonallisten suhteiden kartoitus Keskeisen ongelma-alueen määrittely Keskivaihe (3 käyntiä) työskentely sovitussa fokuksessa Lopetusvaihe (1-2 käyntiä) Rohkaisu ja tuki käyttää itsenäisesti omia selviytymiskeinoja
Toipilaan roolin määrittely IPT:ssa Diagnostiikan läpikäynti, lääkityksen tarpeen ja työ-/ opiskelukyvyn arviointi on jo osa sairaan/toipilaan roolin määrittelyä Lisäksi terapeutti tuo esille sairaan/toipilaan rooliin liittyviä tekijöitä Avun hakeminen on ollut järkevä teko ja potilaalla lupa vapautua määräajaksi joistakin sosiaalisista velvollisuuksista Toipilaan rooli on väliaikainen: toipumisprosessin kuvaus rajaa sairaan roolin ja luo edellytykset yhteistyölle toipumisen hyväksi
Interpersoonallisten suhteiden arviointi Terapeutti kiinnittää potilaan huomion niihin elämäntapahtumiin ja interpersoonallisiin tekijöihin, jotka edelsivät hoitoon hakeutumista Monipuolinen kuva jokaisesta potilaalle tärkeästä henkilöstä Kontaktin tiiviys ja sisältö Odotukset puolin ja toisin sekä ovatko odotukset toteutuneet Suhteen tyydyttävät ja ei-tyydyttävät puolet Tavat, joilla potilas on yrittänyt muuttaa tai haluaisi muuttaa suhdetta
Keskeisen ongelma-alueen määrittely Mitkä tekijät ovat yhteydessä depression oireisiin (depression kehä) Ongelma-alueen rajauksella voidaan asettaa realistiset tavoitteet ja valita hoitostrategia Ongelma-alueet: Suru Interpersoonalliset rooliristiriidat Roolimuutokset Interpersoonallinen arkuus
Depression kehä Edeltävät tapahtumat Kokemukset/tunteet FOKUS: Suhteet Suhteet Depression oireet Kokemukset/tunteet
KESKIVAIHEEN TYÖSKENTELY Terapeutin aloituskysymys suuntaa huomion ajankohtaisiin tapahtumiin ja tunteisiin Terapiatunnin perusrakenne Voinnin seuranta Jonkin ongelmatilanteen yleinen tarkastelu Potilaan odotukset ja havainnot tilanteesta tarkentaen Vaihtoehtoisten toimintatapojen etsiminen Rohkaisu uuden toimintatavan käyttöön Tavoitteena uusi käyttäytymistapa: potilas saa mahdollisuuksia purkaa depressiota laukaissutta ja/tai ylläpitävää vuorovaikutuskehää
Suru Depressioon johtanut suruprosessi voi ilmetä viivästyneenä (yhteys menetykseen on saattanut kadota) tai estyneenä (ilmenee esimerkiksi somaattisina reaktioina) Terapeutin tehtävänä rohkaista potilasta ajattelemaan menetystä keskustella siitä, mitä kuolemaa ennen ja sen jälkeen tapahtui ja tutkia kuolemaan assosioituneita tunteita ohjata muutosmahdollisuuksiin interpersoonallisissa suhteissa, kun potilas on siihen valmis
Interpersoonalliset rooliristiriidat Potilaan ja hänen läheisensä yhteen sovittamattomat odotukset suhteesta voivat olla asteeltaan: osapuolille tietoisia ja he yrittävät aktiivisesti muuttaa tilannetta tuki käynnissä olevalle prosessille umpikujatilanteessa, jossa osapuolet ovat lopettaneet keskustelun saada vuoropuhelu liikkeelle peruuttamattomasti korjaamaton suhde auttaa luopumaan ja suremaan Terapiassa tehtävänä on ymmärtää, miten erilaiset rooliodotukset ovat yhteydessä ongelmiin tutkia rinnakkaisuuksia aikaisempiin suhteisiin havaita ääneen lausumattomat oletukset suhteesta ja oppia ilmaisemaan omat tarpeet molempien tarpeet huomioiden
Roolimuutokset Vaikeudet selvitä elämänmuutoksesta, joka vaatii roolimuutosta elämänvaiheisiin liittyvät muutosvaatimukset sosiaalisen aseman muutokset Terapiassa arvioidaan vanhaa roolia, tutkitaan siihen liittyviä tunteita, realisoidaan uuden roolin vaatimuksia ja rohkaistaan uudessa roolissa tarvittavien taitojen hankintaan
Interpersoonallinen arkuus Hyvin niukat vuorovaikutussuhteet, jotka ovat yhteydessä depressioon Tavoitteena vähentää sosiaalista eristäytyneisyyttä ja rohkaista uusien suhteiden muodostamiseen Tarkastellaan menneitä merkityksellisiä suhteita ja toistuvia toimintamalleja, jotka estävät läheisten suhteiden syntymistä Suhde terapeuttiin tärkeä pohja hahmottaa odotuksia vuorovaikutussuhteista ja tätä tietoa voidaan käyttää potilaan vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen ja aloitteellisuuden rohkaisuun
LOPETUSVAIHE Mahdollisuus lopettamiseen liittyvien tunteiden käsittelyyn Oireissa tapahtuneiden muutosten arviointi Muutosten ja kykyjen tunnistaminen interpersoonallisissa suhteissa Tulevaisuuden mahdollisten stressitilanteiden kartoitus ja niistä selviämisen keinot Mahdollisen jatkohoidon tarpeen arviointi
TERAPEUTTISET TOIMENPITEET IPT:SSA Kysyminen ja kuunteleminen Rohkaisu tunteiden käsittelyyn Selventäminen ja osoittaminen Kommunikaatioanalyysi Terapeuttisen suhteen tarkastelu Käyttäytymisen ohjaaminen Päätöksentekoanalyysi Rooliharjoitus