Mika Kanerva / Hankekoordinaattori K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo 28.9.2012 Rousseau pihapiireissä hankeraportti 1. Johdanto: Rousseau pihapiireissä hanke lähti liikkeelle tarpeesta säilyttää ja levittää tietoisuutta perinne- ja hyötykasvien historiallisista käyttötarkoituksista. Kasveihin liittyvä perinnetiedon määrä on valtava, mutta sen katoaminen on todellinen uhka, sillä yhä useammin tämän tiedon välittäminen eteenpäin koetaan nykymaailmassa turhaksi, tai siihen ei vain ole aikaa. Hankkeen perusajatuksena oli vaalia suomalaiseen kulttuuriperintöön tiukasti liitoksissa olevaa kasvien käyttöä. Kasvien hyödyn ymmärtäminen ja niiden käyttötarkoitusten vaaliminen ovat jo itseisarvoisesti tärkeitä asioita. Lisäksi niiden mukana välittyy muita tärkeitä arvoja, kuten luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen, kestävä kehitys sekä kulttuuriperinnön säilyttäminen. 1
Kun hanke alkoi toukokuussa 2012, kävi selväksi, että perinne- ja hyötykasvi -käsitteiden laajuuden takia täytyy tehdä selvä rajaus hankkeen suunnasta. Hankkeen pituus ja käytettävissä olleet voimavarat huomioon ottaen tehtiin päätös, että hankkeella on kaksi päätavoitetta. Ensimmäinen niistä oli perinnekasvitietopankin kokoaminen sähköiseen muotoon. Tietopankin haluttiin olevan kattava, sen toivottiin avaavan paikallisen kulttuurihistoriallisen näkökulman hyötykasveihin, lisäksi tietopankin toivottiin olevan kaikkien väestöryhmien ja ikäluokkien käytettävissä. Tämän sivuston olisi sekä säilöttävä että siirrettävä perinnekasvitietoisuutta. Toinen päätavoite oli luoda maakunnassa lapsille toimintaa, jonka kautta perinnekasvitietoisuutta saataisiin siirrettyä sopivassa muodossa uusille sukupolville. Samalla tavoitteena oli luoda museopedagogiikan kannalta yhteistyöväyliä ja toimintamalleja, joiden avulla perinnekasvitietoisuuden siirtäminen voisi jatkua myös varsinaisen hankkeen loputtua. Jälkikäteen katsottuna hankkeen aikana saavutettiin paljon sivujuonteita, jotka poikkesivat päätavoitteista. Nämä sivujuonteet olivat toteutukseltaan moninaiset ja vahvistivat alueen toimijoiden verkostoa. 2. Hankkeen toteutus: Kuten edellä mainitaan, ovat Rousseau pihapiireissä hankkeen käytännön tavoitteet olleet jaettavissa kahteen ryhmään: tietopankin luominen ja lapsille suunnatun toiminnan toteuttaminen. Koska nämä tavoitteet olivat selvillä jo hankkeen alusta asti, lähti hankkeen toteutus käyntiin yhteistyösuhteita ja verkoston rakentamista silmällä pitäen. 2.1 Virtuaalinen tietopankki Virtuaalisen tietopankin luominen lähti keväällä käyntiin kirjallisen materiaalin keräämisellä ja läpikäymisellä. Kirjaehdotuksia ja perinnekasvivinkkejä hanke sai mm. ETT:lta (K.H. Renlundin museon Erikoistietotoimisto), sekä ulkopuoliselta asiantuntija Terho Taarnalta. Tietopankin suunnittelussa apua saimme myös Kokkolan kaupungin IT-yksiköltä, sekä kaupungin paikkatietopalveluilta. Itse tutkimus ja kirjoitustyö olivat intensiivisimmillään kesäkuukausien (kesä-elokuu) aikana ja sivusto valmistui syyskuun alussa. Sivusto on nyt avattu ja nähtävissä osoitteessa: www.kokkola.fi/rousseau_hanke. Virtuaalisen tietopankin nimeksi tuli Rousseaun perinnekasvipuutarha. 2
Kokkolan kaupungin sivuille rakennettu perinnekasvitietopankki on yksinkertainen ja helposti lähestyttävä, sen onkin tarkoitus olla kaikkien ikäluokkien käytettävissä. Perinnekasvitietopankin sisältö muodostui pitkälti kirjallisten lähteiden pohjalta. Kirjallisia lähteitä löytyi mm. museon kokoelmista sekä kirjastoista. Perinnekasvitietoutta haalittiin kasaan myös Internetistä perinnekasviharrastajien ja perinnekasveja tutkivien instituutioiden sivustoilta. Lisäksi hanketyöntekijä Mika Kanervan matkat mm. Aspegrenin puutarhaan Pietarsaaren ja MTT:n tutkimuslaitokseen Jokioisissa toivat sivustoille lisätietoa perinnekasveista. Verkkotietopankki on valmistumisensa jälkeen ollut paikallismediassa esillä mm. Österbottens Tidningissä ja Kokkola-lehdessä. Sivusto on saanut lisäksi tunnettavuutta Kokkolan kaupungin verkkosivujen, museon tiedotusväylien, Ekotaideteos-projektin (varsinkin avajaistapahtumassa) sekä hankkeen oppilastoiminnan (ollut koulujen ennakkomateriaalina) kautta. Verkkotietopankkiin yritettiin loppukeväällä lisätä yhteisöllisyyttä kouluille suunnatun kesätehtävän avulla. Kouluille tiedotettiin kilpailusta, jossa oppilaat keräisivät kesän aikana vapaaehtoisesti kuvia kasveista, sekä liittäisivät kuviin kertomuksia niiden perinteisistä käyttötarkoituksista. Tämä kokeilu ei onnistunut vaikka tarjolla oli pieniä palkintoja parhaista tarinoista. Emme saaneet kerätyksi ainuttakaan perinnetarinaa kesätehtävällä. 3
Virtuaaliseen tietopankkiin on luotu myös visuaalisempi versio sivuston sisällöistä. Tämä toteutettiin Prezi-sivuston ohjelma-alustan avulla. Siirtämällä www-sivustojen sisällöt Prezialustalle, on pyritty esittämään www-sivujen tieto interaktiivisemmassa muodossa. Verkkotietopankin sisältöjen siirtämisessä Prezi-alustalle on saatu apua museon datanomiharjoittelija Jani Typöltä. Idea Prezi-sivustojen käytöstä tuli Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulun kautta. Kuten esimerkki osoittaa, ovat hankkeen eri osa-alueet täydentäneet jouhevasti toisiaan. Hankkeen Prezi-sivustoille pääsee Rousseaun perinnekasvipuutarha aloitussivulta löytyvästä linkistä. 2.2 Lapsille suunnattu perinnekasvitoiminta Toinen, jälkikäteen katsottuna suuremman painoarvon saanut osa projektia oli perinnekasviaiheisen museotoiminnan luominen lapsille. Tämä osa hankkeesta käynnistyi jo toukokuussa, kun yhteistyösuhteiden luominen varsinkin alueen koulujen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä käynnistettiin. Toukokuun aikana yhteistyökuvioita selviteltiin mm. Marttojen, 4H-Kerhon, paikallisen seurakunnan, alueen koulujen ja Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa. Kesäheinäkuussa hankkeen puitteissa toteutettiin tietojen ja materiaalin vaihtoa paikallisen Elban luontokoulun kanssa. Lohtajan 4H-kerhon kanssa yhteistyö poiki teematoimintaa Kannuksessa pidetyllä 4H-leirillä. Museolta hanketyöntekijä Mika Kanerva ja kesätyöntekijä Janette Makkula kävivät opettamassa maakunnan 8 14-vuotiaille perinteisten kanervaluutien ja nokkosleipien tekemistä. Lohtajan 4Hkerholaiset tekivät vastavierailun syyskuussa järjestettyyn Linnén jalanjäljissä teemapäivään. Janette Makkula auttoi myöhemmin myös hankkeen visuaalisen materiaalin tuotannossa. Hänen piirroksensa koristavat mm. hankkeen Internet-sivuston alkunäkymää. Hankkeen puitteissa tuotettiin perinnekasviteemaista ohjelmaa kahteen otteeseen paikallisen seurakunnan kanssa. Kesäkuussa järjestettiin seurakunnan keskiaikainen pajapäivä lapsille ja nuorille. Päivän ohjelma koostui osaksi perinnekasvipajoista (kanervaluudat, nokkosleivät, yrttien tunnistaminen, kasvitarinat) ja osaksi museolehtori Lauri Skantsin luomista museopedagogiikan työpajoista. Rousseau pihapiireissä hanke oli järjestämässä myös perinnekasviohjelmaa (kanervaluutien valmistuksen opettelua) lapsille museon ja seurakunnan yhteisessä keskiaikatapahtumassa 1. syyskuuta. Pajassa vieraili yli 200 lasta, nuorta ja aikuista. 4
Kanervaluutien valmistus on yksi lukemattomista perinnekasveihin liittyvistä taidoista, joita hankkeen puitteissa yritettiin elvyttää. Hyviä kontakteja kertyi myös K.H. Renlundin museon toisen kasviaiheisen projektin kautta. Johanna Holmbäckin organisoiman Ekotaideteos-projektin välityksellä Rousseau pihapiireissä hankkeelle luotiin yhteistyökuvioita, joita hyödynnettiin myöhemmin hankkeen aikana. Yksi syksyn pajatoiminnassamme olleista luokista, Kyrkbackens Skola, tavattiin juuri Ekotaideteoksen välityksellä. Ekotaideteoksen kautta yhteistyösuhteita luotiin myös Svenska Daghemin, Länsipuiston yläkoulun sekä Kokkolan aikuisopiston maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa. Hankkeen tärkein ja laajin tuotos nähtiin toiminnassa syyskuun aikana. Jo keväällä virisi Rousseau pihapiireissä hankkeen ja yliopistokeskuksen välillä yhteistyö. Hankkeesta Mika Kanerva osallistui mm. paikallisen luokanopettajakoulutuksen loppuseminaariin arvioijan asemassa. Koska museolla ja yliopistokeskuksella on jo menneinä vuosina ollut yhteistyötä, alettiin ns. kouluprojektia suunnitella yhdessä. Kevään tapaamisten perusteella mukaan projektiin saatiin myös opetushallituksen rahoittama Kuperkeikka ja ProjekTori hanke, joka työllisti kaksi luokanopettajaa: Auli Palosaaren ja Pertti Kuosmasen. Myöhemmin Pertti Kuosmanen joutui muiden työkiireiden takia jäämään projektissa hieman sivummalle, ja hänen tilalleen tuli luokanopettaja Janne Turunen. Museolla oli myös ennestään ollut yhteistyötä kyseisen hankkeen kanssa. Entiset yhteistyökuviot helpottivat selvästi 5
kouluprojektin rakentamista ja tekivät siitä laadukkaamman, kuin siinä tapauksessa, että kaikki olisi pitänyt aloittaa tyhjästä. Näistä lähtökohdista päästiin rakentamaan syksyllä pidettyjä Linnén jalanjäljillä teemapäiviä. Teemapäiviä oli yhteensä 13 kappaletta ja ne toteutettiin 4.9. 20.9.2012. Päivät kestivät klo 9.00 14.00, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kaksi näistä päivistä oli varattu yliopiston uusien opiskelijoiden sisääntuontiin museoyhteistyön ja toiminnallisen oppimisen maailmaan. Loput päivät oli varattu alueen koulujen 5. ja 6. luokille. Teemapäivillä kävi n. 200 lasta ja n. 50 aikuista. Päivistä 11 pidettiin Kokkolassa Kaarlelan kotiseutumuseon pihapiirissä. Kahtena päivänä (13. ja 14.9.) teemapäivät vietiin Lohtajan pappilan pihapiiriin. Näin myös keskustasta kaukaisten koulujen oli mahdollista saada kokea toiminnallisen oppimisen pajamme ilman pitkiä ja kalliita siirtymämatkoja. Koululuokista kymmenen olivat suomenkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Mukana oli myös immersion-, eli kielikylpyluokkia. Kukin luokka vietti kokonaisen koulupäivän Linnén jalanjäljillä teemapäivillä. Toimintapäivien sisältö liikkui valistuksen ja hyödyn ajan historian, sekä varsinkin hyötykasvien ympärillä. Joka päivä uusi luokka saapui kokemaan elämää 1700-luvun tyyliin, rooliasuja myöten. Kouluille oli etukäteen lähetetty ennakkotehtäviä, joilla oppilaat perehdytettiin omiin rooleihinsa. Ennakkomateriaalit sisälsivät myös esitietoja perinnekasveista ja elämästä 1700-luvun Kokkolassa. Ennakkotehtävät löytyivät internetsivuilta https://sites.google.com/site/linnen2012/. Ennakkotehtävät oli jaettu kolmeen osaan: 1. Antin blogi (tietoa 1700-luvun elämästä blogityyliin kirjoitettuna) 2. Oppilaiden roolit 3. Ennakkotietoja perinnekasveista (Rousseaun perinnekasvipuutarha -sivustoon liittyviä tiedonhakutehtäviä). Oppilaat vierailivat kunkin teemapäivän aikana n. 3-6 perinnekasveja ja perinnekulttuuria käsittelevässä pajassa. Teemapäivien pajat oli rakennettu toteuttamaan eheyttävää ja ainerajat ylittävää opetusta. Oppilaat harjaantuivat esimerkiksi perinnemarjojen maistelupajassa matematiikassa, koska ensin marjat piti ostaa 1/4 riikintaalerilla ja sitten piti vielä muuttaa vanhoja mittayksiköitä nykymuotoon. Yrttipajassa taas haisteltiin, maisteltiin ja opittiin tuntemaan eri yrttejä. Samalla kuunneltiin tarinoita niiden käyttötarkoituksista. Lopuksi yrttejä kerättiin ja niistä tehtiin tuoksupusseja, joista vielä kirjoitettiin artikkeli Suomalaisiin Tieto-Sanomiin. Yhdessä pajassa oppilaat siis saivat harjoitusta mm. biologiassa, historiassa, käsitöissä ja äidinkielessä, ilman että edes itse huomasivat asiaa. 6
Teemapäivillä oppilaat kokosivat päivän antia Suomalaisiin Tieto-Sanomiin valistusreporttereina. Teemapajat vaihtuivat päivien aikana, koska luokanopettajaopiskelijat kehittivät kolmen viikon aikana useita pajoja, jotka vaihtelivat päivästä toiseen. Teemapajoja olivat mm. kasvivärjäyspaja, perunan historia ja käyttö -paja, entisajan tarinat ja lähdekriittisyys -paja, yrttiteepaja, omenapiirakka ja vanhat mitat -paja, yrttipuutarhan salat -paja, tuoksupussit ja kanervaluudat -paja, Versaillesin pihasommitelma -paja sekä kasvi- ja tautitiedon suunnistuspaja. Jokainen paja oli suunniteltu niin, että sen sisältö vastasi peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteita. Linnén jalanjäljillä -teemapäiviin voi olla erittäin tyytyväinen, koska sen myötä saatiin rakennettua neljää eri toimijaa hyödyttävä kokonaisuus. Museo ja Rousseau pihapiireissä -hanke hyötyi projektista, koska sen avulla saatiin levitettyä perinnetietoisuutta ja museolle tärkeää sisältöä. Museo sai myös kahdesta luokanopettajasta ja kuudesta luokanopettajaharjoittelijasta todella suuren voimavaran. Ilman heidän apuaan ei teemapajoista olisi voitu rakentaa niin laadukkaita, laajoja ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia, kuin niistä muodostui. Museon näkökulmasta teemapäivillä rakennettiin toimintamalleja ja yhteistyöväyliä, joiden kautta museo tulee toivottavasti olemaan jatkossakin keskeisellä sijalla alueen historian- ja kulttuuriopetuksen järjestämisessä. Yliopistokeskus taas sai puitteet ja materiaalit, joiden avulla se pystyi järjestämään kuudelle luokanopettajaopiskelijalleen ilmiökeskeisyyteen tähtäävän syventävän harjoittelun. Samalla yliopistokeskuksen syventävän harjoittelun opiskelijat saivat ohjausta ja ympäristön, joiden avulla 7
he pystyivät kehittymään aihekokonaisuuksiin painottuvassa, konstruktivistisia opetus- ja kasvatusnäkemyksiä tukevassa opettamisessa. Luokanopettajaopiskelijoille avautui myös ainutlaatuinen tilaisuus nähdä millaisia lopputuloksia yhteistyöllä ja verkostoitumisella voidaan saada aikaan. Kuperkeikka ja ProjekTori hanke ajaa kulttuuriperinnön säilyttämisen sekä visuaalisen- ja mediakasvatuksen tavoitteita, jotka täytettiin teemapäivien pajojen toteutustavoissa ja sisällöissä. Monissa pajoissa painotettiin esimerkiksi kuvataidetta ja mediakasvatusta. Medialukutaidot tulivat taasen esiin mm. ennakkotehtävissä, sekä tiettyjen pajojen lähdekriittisyyden ja journalististen taitojen harjoittelussa. Kuperkeikka ja ProjekTori hankken luokanopettajat Auli Palosaari ja Janne Turunen toimivat Linnén jalanjäljissä teemapäivillä ohjaajina yliopistokeskuksen harjoittelijoille. Eniten yhteisprojektista kuitenkin hyötyivät alueen lapset ja koulut, jotka saivat koettavakseen valmiin perinnekasvitapahtuman, jossa käytettiin uusimpia pedagogisia toimintamalleja. Koulut ja teemapäivillä vierailleiden luokkien opettajat saivat myös kokemuksen siitä, kuinka paljon paikallinen yhteistyö voi avata mahdollisuuksia opetuksen ja kulttuurituotannon kehittämiselle. Teemapäivien myötä myös alueen koulujen ja opettajien kuva museosta tärkeänä yhteistyökumppanina toivottavasti muuttui yhä parempaan suuntaan. Linnén jalanjäljissä teemapäivien myötä luotiin lisäksi toimintamalli, jota voidaan jatkossakin käyttää perinnekasvien opetukseen. Museo tulisi tulevaisuudessa nähdä voimavarana paikallisen historian, taiteen ja kulttuurin kasvatusta suunniteltaessa. Museon roolin kouluopetuksessa ei tarvitse rajoittua museovierailuihin, vaan museo voi parhaimmillaan tuoda tietotaitoansa mukaan alueen yhteistyöhankkeisiin. Museolla on tarjota materiaalia ja tietoa, joiden avulla opetustilanteita voidaan siirtää entistä useammin pois luokkahuoneista ja niiden laatua parantaa. Samalla myös museo saa yhteistyökumppaneilta resursseja (kuten pedagogista osaamista), joiden hankkiminen muussa tapauksessa voisi olla lähes mahdotonta. Oppilaiden lisäksi teemapäivillä vieraili muita hankkeen yhteistyökumppaneita, kuten Kokkolan aikuiskoulutuskeskuksen nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien opiskelijaryhmä. Päivien toteutusta kävivät myös ihailemassa myös Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen maahanmuuttajaopiskelijat, sekä jo mainitut 4H-kerholaiset. Myös paikallinen lehdistö oli 8
teemapäivistä erittäin kiinnostunut ja se saikin paljon näkyvyyttä Keskipohjanmaa- ja Kokkolalehdissä sekä Österbottens tidningissä. 2.3 Muuta hankkeeseen liittyvää Rousseau pihapiireissä -hankkeen myötä toteutui, tai aloitettiin muutamia pienempiä perinnekasviaiheisia projekteja. Hanke mm. tuotti K.H. Renlundin museon Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon Ekotaideteoksen avajaisiin jaettavaksi tuoksupusseja, joita Suomessa on perinteisesti tehty vaatekaappeihin tuhohyönteisiä karkottamaan. Kesän aikana oli myös tarkoituksena luoda perinnekasvikartta, joka olisi liitetty kaupungin paikkatietopalvelun ylläpitämään ulkoilukarttaan. Siitä kaupungin asukkaat olisivat itse voineet todeta missä mitäkin kasvia kasvaa. Perinnekasvikartan tekeminen aloitettiin kesäkuussa verkkosivujen kuvamateriaalin hankkimisen ohessa, mutta nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että tämä kartta olisi vaatinut todella suuren työpanoksen, eikä se toteutunut. 3. Mahdollinen jatko: Hankkeen aikana on käynyt selväksi, että ainakin Keski-Pohjanmaan alueella on runsaasti kysyntää perinnekasvitietoisuuden lisäämiselle. Myös museon tuottama osallistava koulutoiminta on koettu erittäin tarpeelliseksi, varsinkin kun perinnekulttuuri ja -tavat välittyvät sen avulla erittäin tehokkaasti. Esimerkiksi eri-ikäisistä maahanmuuttajista koostuvat opisto- ja kouluryhmät ovat viestineet, että juuri tämän tyyppiselle, museoiden järjestämälle, toiminnalle olisi suuri tarve maahanmuuttajien sopeutumista edistävänä tekijänä. Nämä ryhmät ja niiden ohjaajat ovat olleet sitä mieltä, että monesti kielellisiä ongelmia omaavat maahanmuuttajat saavat oman toimintansa ja eläytymisen kautta paljon kokemuksia, jotka edesauttavat sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Linnén jalanjäljissä teemapäivien tyyppinen toiminta on saanut myös paljon kiitosta siitä, että se on erittäin eriyttävää ja ottaa huomioon eri lähtökohdista tulevat oppilaat. Teemapäivien aikana moni luokkahuonetilanteessa huonosti pärjäävä lapsi sai onnistumisen tunteita, jotka voivat olla tärkeä voimavara myöhemmässä elämässä. Teemapäivät ovat siellä vierailleiden lasten ja aikuisten mukaan olleet erittäin onnistuneita ja niitä pitäisi suuren enemmistön mielestä jatkaa tulevaisuudessakin. Paljon kertovaa on se, että vaikka teemapäiviä ei varsinaisesti mainostettu, olisi 9
osallistuvia luokkia yhteydenottojen perusteella ollut tulossa vähintään n. 10 enemmän kuin teemapäiville voitiin ottaa. Virtuaalisen perinnekasvitietopankin sisällön kasvattaminen on jatkossa todella tärkeää, sillä tällä hetkellä siellä on tietoja vain 38 kasvista. Tietopankki on kirjoitettu tällä hetkellä pelkästään suomeksi, tosin toistakymmentä kasviartikkelia on jo käännetty ruotsin kielelle. Kaksikielisessä kunnassa on ensisijaisen tärkeää saada koko sivusto myös ruotsiksi. Myös englanninkielinen käännös edesauttaisi sivuston käytettävyyttä esimerkiksi oppilaitoksissa ja maahanmuuttajaväestön piirissä. Kokkolassa 28.9.2012 Mika Kanerva 10
Hankkeen näkyvyys mediassa: - Radio Yle Keski-Pohjanmaa - ÖT-lehti (Österbottens Tidning) - Keskipohjanmaa-lehti - Lestijoki-lehti - Kokkola-lehti - Museon sisäiset tiedotteet ja kaupungin työntekijöiden lehti (E-kirje ja PikkuTynnyri) Yhteistyötahot: - Lohtajan 4H-kerho (varsinkin toiminnanjohtaja Kaisa Hihnala) - Ekotaideteos-projekti (Svenska Daghem, Aikuisopiston maahanmuuttajaryhmä, Länsipuiston yläkoulun kuvataideluokka) - Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksen luokanopettajakoulu (varsinkin Päivi Perkkilä, Maarika Piispanen ja Merja Meriläinen) - Kuperkeikka ja ProjekTori hankkeen luokanopettajat (Auli Palosaari, Janne Turunen, Pertti Kuosmanen) - ETT (Erikoistietotoimisto) - Lohtajan ja Kokkolan seurakunnat - Keskiaikamarkkinat - 5 koulua 11 ryhmää (ks. ajanvarauslista) - Terho Taarna - Villa Elban luontokoulu (ja tätä kautta myös Porvoon luontokoulu, Pia Lindström) - MTT (Jokioinen) - K-P kulttuurirahasto (Kulttuurirahaston kokous elokuun loppupuolella) - Kokkolan kaupunginteatteri (pukujen lainaus) - Museon työntekijät Janette Makkula ja Jani Typpö - Muita kaupungin organisaation toimijoita (IT-yksikkö, paikkatietopalvelut, puutarha ja pihahoito) - Aikuisopiston nuoriso-ohjaajakoulutus (vierailivat teemapäivillä syyskuussa) 11
- Ammattikorkeakoulun/yliopistokeskuksen maahanmuuttajaopiskelijoita (vierailivat keskiaikapäivillä ja syyskuun pajatoiminnassa) 12