Asemakaavamuutoksen selostus AKM 910 (luonnos) kaavaselostus täydentyy kaavaprosessin edetessä

Teollisuuskylän 9. kaupunginosan osakorttelia 125 ja korttelia 128, osaa Maakarintietä sekä puistoalueita koskeva asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako (Lieksan Saha Oy:n asemakaavamuutos) Kuva 1: Ilmakuva alueesta Asemakaavamuutoksen selostus AKM 910 (luonnos) kaavaselostus täydentyy kaavaprosessin edetessä LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö/Kaavoitus 19.11.2014

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Teollisuuskylä Lieksan kaupunki Teollisuuskylän 9. kaupunginosa Korttelit ym. vanhat: Teollisuus- ja varastoalueiden (T) osakorttelialueet 125 ja 128, yleisten rakennusten osakorttelialue 128, osa Maakarintien katualueesta sekä puistoalueita (P). Lieksan kylän tilaa Alava rno 363:0 Korttelit ym. uudet: Kaavan nimi: Teollisuus- ja varastoalueiden (T) kortteli 133 sekä lähivirkistysalueita (VL) Lieksan Saha Oy:n asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Laatijan nimi: Martti Piironen Maankäyttöpäällikkö Puh. 040 104 4840 martti.piironen@nurmes.fi Kaavasuunnittelu: Reino Hirvonen kaavasuunnittelija Puh. 040 104 4714 reino.hirvonen@lieksa.fi Käyntiosoite: Pielisentie 3 81700 LIEKSA Postiosoite: PL 41 81701 LIEKSA Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Saha Oy:n välisen maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Lieksan Saha Oy:n asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako (AKM 910) Kaavan päätarkoitus: Asemakaavassa alue on Teollisuus- ja varastoalueiden (T) ja yleisten rakennusten korttelialuetta, Maakarintien katualueetta sekä puistoalueita (P). Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Saha Oy:n maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Sopimuksen mukaisesti tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että laajennetaan teollisuus- ja varastoaluetta kaavaluonnoksen mukaisesti. Samalla tutkitaan rakennusoikeuden riittävyys. Kerrosala: Väestö: Laajuus: Työpaikat: 40000 ke-m² 0 henkilöä 7,3480 ha 10 20 henkilöä

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset... 5 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset... 5 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 6 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSI... 6 2.2 ASEMAKAAVAN PERUSTELUT... 6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 UIMARANTA-ALUE JA LEIRINTÄALUE OVAT LIEKSAN KAUPUNGIN OMISTUKSESSA. LEIRINTÄALUE ON VUOKRATTU MATKAILUYRITTÄJÄLLE. RAKENNUSPAIKKA ON YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA.... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 3.2.2 Maakuntakaava... 9 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 9 3.2.5 Rakennusjärjestys... 9 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 9 3.2.7 Pohjakartta... 9 3.2.8 Rakennuskiellot... 10 3.2.9 Muut selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE... 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 13 4.5.1 Vaihtoehdot... 13 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta... 13 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 KAAVAN RAKENNE... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.1.2 Palvelut... 14 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 14

5 5.3 ALUEVARAUKSET... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 7. LÄHDELUETTELO... 15 8. KUVALUETTELO... 15 10. LIITTEET... 15 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE MUUT LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA SITOVA TONTTIJAKO VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös 13.11.2008 - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen 5.3.2014.

6 Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävillä 16.6. 5.9.2014. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. 1.6.3 Paikalliset selvitykset Lieksan kaupunginvaltuuston 1.12.1986 hyväksymä, oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Saha Oy:n maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on Lieksan Lehdessä 22.11.2014 sekä ilmoitustaululla ajalla 24.11. 29.12.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), asemakaavaluonnos selostuksineen pidetään nähtävillä 24.11. 29.12.2014 välisenä aikana. Samalla suoritetaan valmisteluvaiheen alustava kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 5.5. 3.8.2014 väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 89. Kuopion hallinto-oikeus on 27.12.2013 todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 2.2 Asemakaavan perustelut Asemakaavassa alue on Teollisuus- ja varastoalueiden (T) ja yleisten rakennusten korttelialuetta, Maakarintien katualueetta sekä puistoalueita (P). Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Saha Oy:n maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Sopimuksen mukaisesti tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että laajennetaan teollisuus- ja varastoaluetta kaavaluonnoksen mukaisesti. Samalla tutkitaan rakennusoikeuden riittävyys. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin Lieksan Saha Oy:n ja Lieksan kaupungin toimesta. Asemakaavamuutoksen etenemistä seurataan vuosittain kaavoituskatsauksessa.

7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Teollisuuskylän (9.) kaupunginosassa. Alue on 1970-luvun puolivälissä rakennettua pienteollisuusaluetta. Matkaa Lieksan keskustaan on noin kaksi kilometriä. 3.1.2 Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualue on pääosin jo rakentunut. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 3. Ilmakuva alueesta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Teollisuuskylän rakennukset ovat 1-3 kerroksisia peltivuorattuja pienteollisuusrakennuksia. Ajoneuvoliikenne tapahtuu Kerantien kautta. Katujen kunnossapidosta vastaa Lieksan kaupunki. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Sähkön jakelusta vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Kaukolämpöverkosta vastaa Lieksan Lämpö Oy.

8 Kuva 4. Tekninen huolto. 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008.

9 3.2.2 Maakuntakaava Maakuntakaava on suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen 5.3.2014. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävillä 16.6. 5.9.2014. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. 3.2.3 Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu lääninhallituksessa 21.4.1978. 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Kortteliin 125 on laadittu tonttijako ja tontit ovat kiinteistörekisterissä. Kortteliin 128 ei ole laadittu tonttijakoa. 3.2.7 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty 19.11.2014 päivättyä numeerista karttaa. Kartta on täydennetty kaavaprosessia varten. Pohjakartta on maankäyttö- ja rakennuslain ja suosituksen JHS 185 mukainen. Asemakaava on tulostettu 1:2000 mittakaavaan.

10 3.2.8 Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa, mutta korttelialueet ovat MRL 81 :n tarkoittamassa rakennusluvan myöntämiskiellossa. 3.2.9 Muut selvitykset Suunnittelualueelle ei ole katsottu aiheelliseksi laatia erillisiä selvityksiä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Saha Oy:n maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Sopimuksen mukaisesti tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että laajennetaan teollisuus- ja varastoaluetta kaavaluonnoksen mukaisesti. Samalla tutkitaan rakennusoikeuden riittävyys. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Saha Oy:n maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Kaavamuutoshanke ei ole ollut mukana Kaavoituskatsauksessa 2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois- Karjalan ELY -keskusta, Museovirastoa, PKS Sähkönsiirto Oy:tä, Jätekukko Oy:tä ja Lieksan kaupunkia. 4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin ja Lieksan Saha Oy:n maanvuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus.

11 Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä 22.11.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty (ns. valmisteluvaiheen kuuleminen). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 4.4.1.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaavan vaihe 1. on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys, 2. vaihe on hyväksytty 4.5.2009 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty 3.6.2013 maakuntavaltuustossa ja siinä käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaiheen 5.3.2014. Maakuntahallitus on päättänyt 17.12.2012 käynnistää maakuntakaavan 4. vaiheen. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos ja siihen liittyvä valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävillä 16.6. 5.9.2014. Maakuntahallitus on tehnyt 22.4.2013 periaatepäätöksen maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistämisestä. 5. vaiheen pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö.

12 Kuva 5. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset 4.4.1.3 Yleiskaavoitus Kaavamuutosalue on kaupunginvaltuuston 1.12.1986 hyväksymässä taajamaosayleiskaavassa (ei oikeusvaikutteinen) teollisuus- ja varastoaluetta (T) sekä yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Kuva 6. Ote taajamaosayleiskaavasta.

13 4.4.1.4 Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu lääninhallituksessa 21.4.1978. Asemakaavassa alue on teollisuus- ja varastoaluetta, Maakarintien katualuetta, yleisten rakennusten korttelialuetta sekä puistoalueita. Kuva 7. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Asemakaavaa muutetaan kaavaluonnoksen mukaisesti 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset, koska alue on jo rakentunut. Vaikutukset näkyvät lähinnä vähäisen uudisrakentamisen yhteydessä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset. Suunnittelualue on vesihuoltolain mukaisesti hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Suunnittelualue on kunnallisen viemäri- ja vesijohtoverkoston piirissä. Puistoalue kapenee hieman. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 19.11.2014 ja siihen liittyvä 19.11.2014 päivätty asemakaavaluonnos selostuksineen.

14 Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä 22.11.2014 ja kuulutus on ollut nähtävänä teknisen viraston ilmoitustaululla ajalla 24.11. 29.10.2014. Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville 5.5. 3.6.2014 väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 89. Kuopion hallinto-oikeus on 27.12.2013 todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 7,3480 ha, joka koostuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) ja lähivirkistysalueesta (VL). 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueen (T) pinta-ala on 6,5461 ha rakennusoikeuden ollessa 40000 kem² ja kerrosala II, lähivirkistysalueiden (VL) 0,8019 ha. 5.1.2 Palvelut Alueella ei sijaitse palveluja vaan ne on haettava keskustasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo lähes kokonaan rakentunut, joten lisärakentaminenkaan ei vaikeuta ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutosaluetta on yhteensä 7,3480 ha. Teollisuus- ja varastoalueiden korttelialueen (T) pinta-ala on 6,5461 ha rakennusoikeuden ollessa 40000 kem² ja kerrosala II, lähivirkistysalueiden (VL) 0,8019 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Lisäksi asemakaavamuutosta laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n tarkoittamat yleiskaavan sisältövaatimukset.

15 * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, joskin rakentamisen aikana rakentaminen työllistää jonkin verran väkeä. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset * rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin ei vaikutuksia. * tekniseen huoltoon ei ole olennaisia vaikutuksia. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset jäävät vähäisiksi. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun ei erityisiä vaikutuksia 5.5 kaavamerkinnät ja määräykset 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI... 3 KUVA 3. ILMAKUVA ALUEESTA.... 7 KUVA 6. TEKNINEN HUOLTO.... 8 KUVA 7. OTE MAAKUNTAKAAVASTA.... 12 KUVA 8. OTE TAAJAMAOSAYLEISKAAVASTA.... 12 KUVA 9. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA.... 13 10. LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE (liitetään kaavaehdotukseen) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA)

ASEMAKAAVA (ei mittakaavassa) 16

17

18

19 POISTUVA KAAVA KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmisteluvaiheen) KAAVOTTAJAN VASTINEET (ehdotusvaiheen)