HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2007

1 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet 4.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne 4.3 Eläkkeelle siirtyminen 4.4 Palvelussuhteen pituus 4.5 Vaihtuvuus 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 6.1 Koulutustaso 6.2 Osaamisen kehittäminen 6.3 Johtamisen kehittäminen 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot 7.2 Kuntoutus ja työterveydenhuolto 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi 7.4 Työhyvinvointi ja työilmapiirimittaukset 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta 8.2 Sisäinen tiedottaminen 8.3 Kehittämishankkeet 8.4 Yhteistoiminta 8.5 Asiakastyytyväisyys 8.6 Seutu- ja aluekeskusyhteistyö 8.7 Yhteisösuhteet 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja keskituntiansiot 9.3 Henkilöstökustannukset 9.3 Muut välilliset kustannukset LIITTEET

2 1 JOHTAVAN REHTORIN KATSAUS Forssan ammatti-instituutti voitti ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun v. 2005 ja on sijoittunut hyvin ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailuissa. FAI:n opiskelijat ovat vuosittain menestyneet erinomaisesti valtakunnallisissa ammattitaitoa mittaavissa kilpailuissa. Hyvä menestys on osoitus opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvästä tasosta, motivaatiosta ja toiminnasta. Vakinaisen henkilöstön keski-iän ollessa varsin korkea tulee edelleenkin kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen vaativassa työssä suuntaamalla resursseja ja toimenpiteitä erityisesti mm. osaamisen, tiedon ja suorituksen johtamiseen sekä yksilön terveyden ja voimavarojen edistämiseen, aktiiviseen työympäristön kehittämiseen ja kannustavaan palkitsemiseen. Henkilöstöraportti toimii yhtenä välineenä tiedon keräämiseksi henkilökunnasta sekä seurannan ja tulevien toimenpiteiden suunnittelun pohjana. 2 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus: FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ- ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOI- DEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys, 2) yksilöllisyys, 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu ja 5) yhteistyö 3 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kuntayhtymän henkilöstöpoliittinen ohjelma ja tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty ja siinä on henkilöstöpolitiikan avainalueiksi valittu seuraavat: henkilöstön saatavuuden varmistaminen johtamiskulttuurin kehittäminen osaamisen kehittäminen perehdyttämiskoulutuksen systemaattinen järjestäminen työaikamuotojen kehittäminen työssä jaksamisen edistäminen palkkausjärjestelmien uudistaminen henkilöstön yksilöllinen huomioiminen henkilöstövoimavarojen oikea käyttö ja mitoitus.

3 4 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4.1 Palvelussuhteet Päätoiminen opetushenkilöstö 31.12.2007: Perus- Vak. Avoimina Vak. Määrä- Yhteensä tettuja lehtorin- olevia tunti- aikaisia lehtorin viran lehtorin opettajia tuntivirkoja haltijoita virkoja opettajia TEKLI/ammatilliset aineet 16 14 2 2 5 21 TEKLI/yhteiset aineet 5 5 0 0 1 6 KOSME/ammatilliset aineet 0 0 0 0 1 1 RATA/ammatilliset aineet 4 3 1 3 1 7 VIE/ammatilliset aineet 1 1 0 1 1 3 KOL/ammatilliset aineet 8 6 2 1 1 8 KOL/yhteiset aineet 2 2 0 3 0 5 SOTE/ammatilliset aineet 7 7 0 1 5 13 KÄTA/ammatilliset aineet 4 4 0 1 1 6 KÄTA/yhteiset aineet 0 0 0 0 1 1 MOL/ammatilliset aineet 6 6 0 1 0 7 Yhteensä 53 48 5 13 17 78 Kaikki opettajat ovat kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella viranhaltijoita. Muu henkilöstö 31.12.2007: Perus- Vak. Avoimina Vak. työ- Määrä- Yhteensä tettuja viran- olevia sopimus- aikaisia virkoja haltijoita virkoja suhteisia työsop. Johtava rehtori 1 1 0 0 0 1 Koulutusalajohtaja 4 4 0 0 0 4 Koulutustarkastaja 1 1 0 0 0 1 Talouspäällikkö 1 1 0 0 0 1 Opinto-ohjaaja 1 1 0 0 0 1 Taloussuunnittelija 0 0 0 1 0 1 Palkkasihteeri 0 0 0 1 0 1 Toimistosihteeri 0 0 0 5 0 5 Opintosihteeri 0 0 0 2 0 2 Koulutussihteeri 0 0 0 1 0 1 Varastonhoitaja 0 0 0 1 0 1 Atk-tukihenkilö 0 0 0 1 0 1 Kirjastonhoitaja 0 0 0 1 0 1 Koulunkäyntiavustaja 0 0 0 1 1 2 Ammatillinen ohjaaja 0 0 0 0 1 1 Koulukuraattori 0 0 0 1 0 1 Asuntolanhoitaja 0 0 0 1 0 1 Ruokapalveluesimies 1 1 0 0 0 1 Ruokahuollon varastonhoitaja 0 0 0 1 0 1 Suurtalouskokki 0 0 0 5 0 5 Keittiöapulainen 0 0 0 1 0 1 Siivoustyönohjaaja 0 0 0 1 0 1 Siivooja 0 0 0 7 1 8 Kiinteistöesimies 0 0 0 1 0 1 Kiinteistönhoitaja 0 0 0 3 0 3 Muu henkilöstö 9 9 0 35 3 47 (tummennetulla merkityt ovat virkasuhteisia 31.12.2007) Henkilöstön kokonaismäärä oli 125, johon sisältyy 16 osa-aikaeläkkeellä olevaa (joista opettajia 11) ja 1 osa-aikainen tukipalveluhenkilö.

4 Vakinaisen henkilöstön (105) osuus kokonaishenkilöstömäärästä v. 2007 oli 84,0 % (v. 2006 vastaavasti 83,9 %). Määräaikaisen henkilöstön määrään vaikuttaa melko paljon sosiaali- ja terveysalan työllisyys- ja oppisopimusteoriakoulutuksen lisääntyminen sekä tekniikan ja liikenteen kuljettajakoulutuksen määrällinen lisäys. Kuntayhtymässä on opettajavirkojen lisäksi 9 muuta sellaista virkaa, jotka on kuntalain 44 :n 2 momentin perusteella katsottavaksi sellaisiksi, joissa käytetään julkista valtaa ja jotka tulee hoitaa virkasuhteessa. Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv. 2006-2007 (31.12.): Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä 2007 2006 2007 2006 2007 2006 2007 2006 FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori 1 1 0 0 0 0 1 4 1 Koulutusalajohtaja 2 2 0 0 0 0 2 2 Opinto-ohjaaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Päätoimiset opettajat 49 51 0 0 15 11 64 62 Koulutustarkastaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Talouspäällikkö 1 1 0 0 0 0 1 1 Tukipalveluhenkilöstö 23 29 5 1 3 1 31 31 78 86 5 0 18 12 101 99 TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Päätoimiset opettajat 5 4 0 1 2 1 7 6 Tukipalveluhenkilöstö 1 2 0 0 1 0 2 2 7 7 0 1 3 1 10 9 LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Päätoimiset opettajat 7 7 0 0 0 2 7 9 Tukipalveluhenkilöstö 6 6 0 0 0 0 6 7 13 14 0 0 0 2 13 17 Yhteensä 99 107 5 3 21 15 125 125 Jos em. palvelussuhteet muutetaan kunta-alan suosituksen mukaisiksi henkilötyövuosiksi saadaan n. 120 htv v. 2007. 4.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2006 oli 49 v 10 kk (vuotta aiemmin 49 v 8 kk). Alle 40-vuotiaiden osuus oli 19,2 % vakinaisesta henkilöstöstä. Yli 55-vuotiaiden osuus oli vastaavasti 39,5 %. Vakinaisesta palvelussuhteesta eläkkeelle v. 2007 siirtyneiden (2) keski-ikä oli 63 v 10 kk. Muut vakinaisesta palvelussuhteesta irtisanoutuneet (6) olivat 46-57 -vuotiaita ja heidän keski-ikänsä oli 50 v 3 kk.

5 HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUTUMA 31.12.2007 Henkilöitä 25 20 15 10 5 0 10 6 6 3 0 2 4 6 7 5 0 1 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 Ikäluokka 45-49 13 50-54 12 11 10 8 55-59 60-64 Miehiä Naisia Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 59,6 % (58,4 % v. 2006). Sosiaali- ja terveysalalla sekä ravitsemis- ja matkailualalla on opetushenkilöstö miltei yksinomaan naisia. Kaupan ja hallinnon sekä kulttuurin alallakin n. 2/3 opetushenkilöstöstä on naisia. Sen sijaan tekniikka ja liikenne sekä luonnonvara-ala ovat varsin selkeästi miesopettajavaltaisia. Tukipalveluhenkilöistä n. 25 % on miehiä. Siivoushenkilöstö on yksinomaan naisia, kun taas kaikki kiinteistönhoitajat ovat miehiä. 4.3 Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyminen vv. 1996-2007: Henkilöstö- Osa-aika- Kokonaan eläkkeelle siirtyneet määrä eläkkeelle 31.12. siirtyneet lkm % henkilöstöstä 1996 150 5 0 0,00 % 1997 149 10 0 0,00 % 1998 144 2 5 3,47 % 1999 140 1 3 2,14 % 2000 133 2 5 3,76 % 2001 131 2 4 3,05 % 2002 131 5 4 3,05 % 2003 130 2 3 2,31 % 2004 130 0 2 1,54 % 2005 127 4 3 2,36 % 2006 125 4 1 3,20 % 2007 125 2 2 1,61 % Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen oli voimakkainta vv. 1996-1997. Kokonaan eläkkeelle siirtyi henkilöstöä vv. 1998-2003 keskimäärin 3,0 %/vuosi eli n. 1/5 koko henkilöstöstä. Vanhuuseläkkeelle siirtyisi laskennallisen eläkeiän perusteella vuoteen 2012 mennessä 26 työntekijää eli n. 21 % nykyisestä henkilöstöstä (keskim. n. 4 %/vuosi), mutta eläkkeelle siirtyminen painottuisi nimenomaan vuosille 2010-2012.

6 Laskennallisen eläkeiän perusteella vanhuuseläkkeelle siirtymisen vuoksi vapautuisivat seuraavat virat ja toimet vv. 2008-2012: 2008 2009 2010 2011 2012 Opetushenkilöstö Ammatilliset aineet (KMT) 1 Ammatilliset aineet (AKT) 1 Ammatilliset aineet (RATA) 1 1 Ammatilliset aineet (VIE) 1 Ammatilliset aineet (KOL) 2 Ammatilliset aineet (KOL) 1 Ammatilliset aineet (SOTE) 1 1 Ammatilliset aineet (KÄTA-puu) 1 Ammatilliset aineet (MOL) 1 Yhteiset aineet (englanti/ruotsi) 1 Yhteiset aineet (mat/fys/tietotekn) 1 Yhteiset aineet (muu) 1 Tukipalveluhenkilöstö Hallinto 1 1 Toimisto 1 1 1 Ruokahuolto 1 Siivous 1 1 1 Kiinteistönhoito 1 Muu toiminto 1 Yhteensä 2 3 5 9 7 Osuus henkilöstöstä 1,6 % 2,4 % 4,0 % 7,2 % 5,68 % (tummennetulla merkityt ovat jo nyt osa-aikaeläkkeellä olevia) 1.1.2005 lukien tuli voimaan kunta-alan eläkeuudistus, jonka mukaan työntekijällä on yksin omaan valintansa perusteella oikeus jäädä eläkkeelle vasta 68-vuotiaana. Tätä mahdollisuutta tuskin suuremmassa määrin käytetään. On muistettava, että tähän mennessä FAI:n henkilöstöstä n. 60 % on käyttänyt tarjoutuneen osa-aikaeläkevaihtoehdon miltei heti kun se on ollut mahdollista. Vuoden 2007 aikana siirtyi osa-aikaeläkkeelle kaksi opettajaa. Lähivuosinakin jäänee 2-3 työntekijää vuosittain osa-aikaeläkkeelle. 4.4 Palvelussuhteen pituus PALVELUSAIKA FAI:SSA 31.12.2006 (myös sitä edeltävissä oppilaitoksissa) 10-14 v. alle 5 v. 5-9 v. alle 5 vuotta 5-9 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta yli 25 vuotta Henkilökunnasta joka toinen on ollut palveluksessa yli 10 vuotta. Peräti 15 %:lla palvelusaika ylittää 20 vuotta.

4.5 Vaihtuvuus 7 Vuoden 2007 aikana suoritettiin seuraavat henkilöstösiirrot: ammatillisten aineiden määräaikaisena tuntiopettajana vuodesta 2005 alkaen toiminut opettaja siirrettiin kaupan ja hallinnon ammatillisten aineiden (tietojenkäsittely) lehtorin virkaan 1.8.2007 lukien Liesjärven toimipisteen lakkautettavasta koulutusalajohtajan virasta siirrettiin viranhaltija 1.1.2008 suostumuksellaan luonnonvara-alan ammatillisten aineiden lehtorin virkaan velvollisuudella toimia luonnonvara-alan osastonjohtajana 6 vvh:n huojennuksella. Vuoden 2007 aikana valittiin: 1 ammatillisten aineiden (sosiaali- ja terveysala) lehtori 1 ammatillisten aineiden (rakennusala) tuntiopettaja 5 uutta määräaikaista tuntiopettajaa 1 ammatillinen ohjaaja (koulunkäyntiavustaja) 1 koulunkäyntiavustaja oppisopimuksella 1 siivooja. Ns. lähtövaihtuvuusprosentti v. 2007 oli 4,0 % (vastaavasti 1,6 % v. 2006 ja 4,7 % v. 2005). Vuoden 2007 aikana irtisanoutui pysyvästä palvelussuhteesta: sosiaali- ja terveysalan ammatillisten aineiden lehtori auto- ja kuljetusalan ammatillisten aineiden lehtori ravitsemis- ja talousalan ammatillisten aineiden lehtori luonnonvara-alan ammatillisten aineiden lehtori 2 siivoojaa. Lukuun ottamatta luonnonvara-alan lehtoria muut v. 2007 irtisanoutuneet opettajat olivat kotoisin kuntayhtymän toimialueen ulkopuolelta ja saivat uuden työpaikan asuinpaikkakunniltaan. Toisen siivoojan irtisanoutumisperuste oli muutto toimialueen ulkopuolelle. Henkilöstö verotuskunnittain 31.12.2006 Urjala 1 % Muut kunnat 22 % Ypäjä 1 % Somero 2 % Jokioinen 3 % Forssa 45 % Tammela 22 % Humppila 4 %

FAI:n henkilöstöstä peräti 22 % asuu kuntayhtymän toimialueen ulkopuolella. Toimialueen ulkopuolelta vakinaisestikin valitut työntekijät eivät pääosin näytä muuttavan seutukunnalle, vaan käyvät muualta instituutin toimipisteissä työssä. Kun joka viidennellä työntekijällä on varsin pitkä päivittäinen työmatka, se tulevaisuudessakin lisää henkilöstövaihtuvuutta. 8 4.6 Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen Forssan ammatti-instituutissa on eläkkeelle (myös osa-aikaeläkkeelle) siirtyminen ollut viime vuosina suhteellisen suurta. Sen seurauksena on menetetty paljon hyvää osaamista ja hyviä työtapoja, joista uusi työntekijä perehdytysvaiheessa usein kaipaa enem-män tietoa. Toisaalta oppilaitoksessa on jo koettu erityisesti muodollisesti pätevän ja tietyn ammatillisten aineiden osaamisalueen hyvin hallitsevan opetushenkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia, joiden suuruutta ei pelkästään hakijoiden lukumäärä osaksi. Hakijoiden määrät v. 2007: sosiaali- ja terveysalan ammatillisten aineiden lehtorin virkaan oli hakijoita 16, joista 5:llä oli muodollinen kelpoisuus virkaan auto- ja kuljetusalan ammatillisten aineiden lehtorin virkaan (edellytettiin vankkaa autoalan käytännön työkokemusta) oli hakijoita 4, joista kenelläkään ei ollut muodollista kelpoisuutta virkaan rakennusalan tuntiopettajan toimeen ei saatu lainkaan hakemuksia, vaikka hakuilmoitus julkaistiin myös Helsingin Sanomissa. Muodolliset kelpoisuusehdot täyttävien eri alojen ammatillisten aineiden opettajien löytäminen tuottaa vuosi vuodelta enemmän vaikeuksia. Toisaalta vuonna 2007 avoimia virkoja hoitamaan onnistuttiin kuitenkin rekrytoimaan henkilöitä, joilla on alan vankka työkokemus, ja soveltuvuus opettajatehtäviin. Toisaalta muodollinen kelpoisuus puuttui vain osaksi. Eläkkeelle siirtyminen tulee Forssan ammatti-instituutissa ja koko kunta-alalla olemaan erityisen voimakasta vv. 2010-2012. Rekrytointi ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen tulevat entisestään korostumaan. 5 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Palkalliset ja palkattomat poissaolot työpäivinä vv. 2004-2007: 2004 2005 2006 2007 Sairaus 684 623 998 626 Tapaturma 70 75 100 41 Perhepol. syyt (äitiysloma yms.) 403 858 450 314 Koulutus 646 374 465 429 Vuosiloma 2 410 2 404 2230 2210 Muu palkallinen poissaolo 5 5 2 5 Opintovapaa 193 248 111 88 Lomautus 182 143 36 0 Kuntoutus 0 10 4 0 Muu palkaton poissaolo 415 364 604 763 Yhteensä 5 008 5 104 5 000 4 476

6 OSAAMINEN, SEN KEHITTÄMINEN JA JOHTAMINEN 9 6.1 Koulutustaso Henkilöstön koulutustaso tilastokeskuksen koulutusalaluokituksen mukaan 31.12.: 2006 2007 Perusaste 5 5,5 % 3 2,4 % Keskiaste 24 18,9 % 27 21,6 % Alin korkea-aste 16 13,4 % 18 14,4 % Alempi korkeakouluaste (amk ja opistot ) 56 44,1 % 50 40,0 % Ylempi korkeakouluaste 22 16,5 % 25 20,0 % Tutkijakoulutus 2 1,6 % 2 1,6 % Yhteensä 125 100,0 % 125 100,0 % Suoritetut tutkinnot v. 2007: yksi kaupan ja hallinnon ammatillisten aineiden tuntiopettaja suoritti v. 2007 ylemmän korkeakouluasteen yksi siivoojista suoritti alansa ammattitutkinnon. Lisäksi useita työntekijöitä oli parhaillaan omaehtoisesti työnsä ohessa suorittamassa eriasteisia tutkintoja. Omaehtoinen koulutus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustuslisäjärjestelmässä. Toisaalta koulutustason nousu johtaa opetusalalla lähes poikkeuksetta OVTES:n mukaisen taulukkopalkan korotukseen. Yksi koulutusalajohtajista oli vuoden 2007 aikana omaehtoisesti palkattomalla virkavapaalla suorittaakseen ylemmän korkeakoulututkinnon. Opetushenkilöstöstä lähes 1/5:lla ei ollut viran edellyttämää muodollista kelpoisuutta, koska useimmilta määräaikaisilta opettajilta puuttuu ns. pedagoginen kelpoisuus (35 ov:n lisäopinnot). Opettajien tutkintovaatimusten noustua on rekrytoitaessa entistä vaikeampaa löytää hyvää opettajaa, jolla vaaditun ylemmän korkeakoulututkinnon tai amk-tutkinnon lisäksi on soveltuva kolmen vuoden työkokemus ja 35 ov:n pedagogiset lisäopinnot. Kuljettajalinjan ammatillisten aineiden opettajilta vaaditaan lisäksi liikenneopettajan kelpoisuus. Vuoden 2007 aikana kaksi kuljetusalan määräaikaista tuntiopettajaa suoritti asetuksen edellyttämät pedagogiset lisäopinnot. Toinen ko. opettajista saavutti samalla muodollisen kelpoisuuden virkaan. 6.2 Osaamisen kehittäminen Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti-instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,2 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. FAI:n kehittämishankkeisiin (esim. laatutyö, nuorten näytöt ja opettajien työelämätyöskentely) on oleellisesti liittynyt henkilöstön osaamisen kehittämistä. Opetushenkilöstökoulutuksen painopistealueet ovat seuraavat: 1) työelämäosaamisen diplomin suoritus 2) erityispedagogiikan suoritus 3) ope.fi -koulutus.

Opetushenkilöstön suoritukset em. painopistealueilla 31.12.2007 mennessä on esitetty liitteenä. Tavoitteeksi on otettu, että 4 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n työelämäosaamisen diplomin (4 ov:n opettajan työelämäjakso, 3 ov:n alakohtainen työelämäosaaminen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittäminen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa). Työelämädiplomin edellyttämät opinnot suoritti 2 opettajaa v. 2007. Ammatillisten aineiden opettajista n. 15 %:lla on ko. diplomi. Tukipalveluhenkilöstön koulutuksessa on pääpaino lisääntyvän tietotekniikan hyväksi käytössä ja alati muuttuvien ohjelmien hallinnassa. 10 6.3 Johtamisen kehittäminen Kuntayhtymässä ollaan toteuttamassa organisaatiouudistusta vv. 2007-2008 ja sen ohella. myös kuntayhtymän talousarvio-asetelma uudistetaan vuoden 2008 aikana. Kehityskeskustelut Koko henkilöstö oli systemaattisten kehityskeskustelujen piirissä ja kehityskeskustelujen kattavuusprosentti oli 100 % v. 2007. Työpaikkakokoukset Koko henkilöstö oli säännöllisten työpaikkakokousten piirissä v. 2007. Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestettiin 27.3. ja 9.10.2007. Kokouksien aiheita olivat mm. tilinpäätös, laatutyö, organisaatiomuutokset, riskien arviointi, uusi kulunvalvontajärjestelmä ym. ajankohtaisia asioita. Johtamiskoulutus Johtamisen erikoisammattitutkinnon (=JET) suoritti 6 johtavaa viranhaltijaa, 6 osastonjohtajaa ja 2 vastuuhenkilöä vv. 2003-2005. Koulutuksen järjestäjänä oli JTO. 7 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 7.1 Sairauspoissaolot ja kuntoutus Sairauspoissaolot pituuden mukaan: 2006 2007 Opetushenkilöstö 1-5 pv 98 99 Opetushenkilöstö yli 5 pv 537 260 Muu henkilöstö 1-5 pv 80 83 Muu henkilöstö yli 5 pv 816 349 Yhteensä 1 521 791 Opetushenkilöstön sairauspoissaolo-% työpäivistä oli 2,2 % v. 2007. Muun henkilökunnan osalta vastaava prosentti oli 4,5 %. Sairauspoissaolot yhtä työntekijää kohti laskettuna: 2006 2007 Opetushenkilöstö 0-5 pv 1,2 1,2 Opetushenkilöstö yli 5 pv 6,6 2,0 Muu henkilöstö 0-5 pv 1,8 2,0 Muu henkilöstö yli 5 pv 18,5 8,5

Sairauspoissaoloja koskevat em. tunnusluvut ovat varsin hyvät ja selvästi paremmat kuin Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken vertailuoppilaitoksissa. Työtapaturmien takia kertyi 41 poissaolopäivää v. 2007 (100 pv v. 2006). Kaikki tapaturmat olivat varsin lieviä. Käynnit työterveyshuollon sairaanhoitovastaanotoilla ja tutkimuksissa vv. 2002-2007: 2003 2004 2005 2006 2007 Lääkäri 169 143 153 152 134 Terveydenhoitaja 61 51 58 61 52 Psykologi 6 4 Laboratoriotutkimukset 772 721 928 1266 889 Käyntien kustannukset v. 2007 olivat yhteensä 11 283,80 e (v. 2006 yht. 13 623,80 e). Työterveyshuolto vv. 2005-2007: Työpaikkaselvitykset Tietojen anto ja ohjaus Terveystarkastukset tuntia tuntia kpl 2006 2006 2006 2006 2006 2006 Lääkärit 10,00 7,30 3,00 6,30 4 31 Terveydenhoitajat 19,00 19,30 4,60 17,30 6 41 Fysioterapeutit 1,00 3,30 4 3 Psykologit 1,30 1,00 2 3 Laboratoriotutkimukset 27 287 Yhteensä 31,30 27,60 7,60 26,90 43 365 Työterveyshuollon kustannukset v. 2007 olivat yht. 11 573,62 e (v. 2006 yht. 6 087,06 e). Em. kustannuksista työpaikkaselvitysten kulut olivat 2 070,00 e (v. 2006 2 893,00 e). 11 7.3 Työn kuormittavuuden arviointi Työturvallisuuslain (738/2002) 25 :n mukaan jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Forssan ammatti-instituutissa suoritettiin marraskuussa 2006 (edellisen kerran toukokuussa 2003) työturvallisuuslain edellyttämä riskien kartoitus, jonka perusteella valmistellaan uusi toimenpide-ehdotus ja tarkistetaan työsuojelun toiminta-ohjelmaa. Kehityskeskustelut, säännölliset työpaikkakokoukset ja johtamiskoulutus on jo todettu hyviksi menetelmiksi esille tuleviin työssäjaksamisongelmiin. Vuoden 2007 aikana jatkettiin varahenkilöjärjestelmän luomista erityisesti kirjanpidon osalta ja laadittiin suunnitelmia ajatellen pienempien toimipisteiden toimistotehtävien hoitamista.

12 7.4 Työhyvinvointi, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilöstölle marraskuussa 2007 järjestetyn henkilöstökyselyn tulokset (vastaajia 83): Pitääkö väite paikkaansa? Ei lainkaan Osin Melko hyvin Hyvin Erittäin hyvin Olen tyytyväinen esimiestyöhön ja työn organisointiin 5 % 12 % 31 % 34 % 18 % Olen tyytyväinen organisaatiomme toimivuuteen 2 % 17 % 33 % 37 % 11 % Voin vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen 1 % 12 % 16 % 45 % 27 % Olen tyytyväinen työn sisältöön 0 % 4 % 18 % 51 % 28 % Olen tyytyväinen työkykyyni ja voimavaroihini 0 % 4 % 20 % 54 % 23 % Olen tyytyväinen työolosuhteisiin 4 % 11 % 28 % 45 % 13 % Olen motivoitunut ja tyytyväinen kehittymismahdollisuuksista 2 % 9 % 17 % 48 % 24 % 8 INNOVATIIVISUUS, YHTEISTOIMINTA JA VERKOSTOITUMINEN 8.1 Aloitetoiminta Aloitetoiminta ja aloitteellisuus on yhtenä neljästä perusteesta FAI:n voimassa olevassa kannustusrahajärjestelmässä. 8.2 Sisäinen tiedottaminen Yhden koulutusalajohtajan toimenkuvaan on 1.8.2003 lukien sisällytetty viestinnän kehittäminen ja tiedotus. FAI:lla on nyt selkeästi vastuutettu ja toimiva intranet ja tiedotuskäytäntö. Sisäistä tiedottamista on lisäksi pyritty parantamaan kehityskeskusteluilla, työpaikkakokouksilla ja henkilöstön yhteisillä kokouksilla. 8.3 Kehittämishankkeet Vuoden 2007 aikana oli FAI:ssa useita henkilöstön kehittämishankkeita, mm. laatutyön, työssäoppimisen ja nuorten näyttöjen kehittämisprojektit. Lisäksi oli seuraavat ESR-proktit: opettajien työelämätyöskentelyn projekti, työpaikkaohjaajakoulutusprojekti ja logistiikka-alan yhteistyöprojekti. 8.4 Yhteistoiminta Kuntayhtymässä on 12-jäseninen yhteistoimintaryhmä, jossa 4 työnantajan edustajaa (sis. työsuojelupäällikön ja palkka-asiamiehen) ja 8 henkilöstön edustajaa (sis. kaikki luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet sekä kaksi työsuojeluvaltuutettua). Yhteistoimintaryhmätoimii samalla työsuojelutoimikuntana. Kokouksia 4 kpl v. 2007.

8.5 Asiakastyytyväisyys 13 Oppilaitoksessa keskeisin asiakastyytyväismittari on vuodesta 2004 alkaen ollut kaikille opiskelijoille vuosittain tehtävä opiskelijakysely. Opiskelijakyselyn tuloksista lähemmin toimintakertomuksessa. 8.6 Seutu- ja aluekeskusyhteistyö Kuntayhtymällä on edustaja mm. Forssan seudun kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöasiain neuvottelukunnassa Forssan seudun Kuntaosaaja 2012 -hankkeessa Forssan seudun aluekehitysohjelman osaamisvaliokunnassa Forssan seudun aluekehitysohjelman johtaminen ja kuntapalvelut -valiokunnassa 8.7 Yhteisösuhteet Yhteisösuhteissa on keskeisimmällä sijalla yhteydet elinkeinoelämään ja työpaikkaohjaajiin. Yhteistoiminnasta on lähemmin toimintakertomuksessa vuodelta 2007. 9 PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 9.1 Palkkausjärjestelmät ja palkitseminen Forssan ammatti-instituutissa noudatetaan seuraavia virka- ja työehtosopimuksia kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) 34 kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) 6 kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES) o yhteiset määräykset 7 o liite 4 (ammattioppilaitos) 45 o liite 5 (kauppaoppilaitos) 13 o liite 7 (sosiaali- ja terveysalan oppilaitos) 13 o liite 8 (metsä- ja puutalousoppilaitos) 7 OVTES:n liitteiden 7 ja 8 alaiset opettajat (yhteensä 19) ovat kokonaistyöajassa. Yhtymähallituksen 25.1.2005 hyväksymien perusteiden mukaan voi johtava rehtori myöntää kannustuslisinä ryhmille 0,2 % kk-palkkaisten palkkamenoista ja tulosaluejohtaja alaisilleen 0,2 % alaistensa kk-palkkaisten palkkamenoista seuraavin 21.6.1995 hyväksytyin kriteerein: 1) keksinnöt/aloitetoiminta, 2) aktiivisuus suuressa uudessa projektissa, 3) omaehtoinen koulutus tai 4) henkilöstön vähentämisestä aiheutuva työmäärän lisääntymisen korvaaminen. Kannustuslisiä myönnettiin yhteensä 13 883 euroa 50 työntekijälle v. 2007. Kannustuslisä oli keskimäärin 278 euroa/työntekijä (100 800 euroa). KVTES:n 11 :n mukaista tulospalkkiota ei kuntayhtymässä ollut käytössä.

14 9.2 Henkilöstökustannukset Henkilöstökulujen osuus kokonaiskäyttökuluista v. 2007 oli 64,3 % (ed. vuonna 63,5 %). Palkkojen ja sivukulujen kehitys (1 000 e): 2005 2006 2007 muutos 2006-2007 Palkat 4 133 4 143 4 377 5,7 % Eläkekulut 947 976 1 038 6,4 % Muut henkilösivukulut 289 308 319 3,6 % Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -42-57 -17 Yhteensä 5 327 5 370 5 717 6,5 % Eläkekulut v. 2007 olivat 23,7 % palkoista (23,6 % v. 2006). 9.3 Muut välilliset kustannukset Työterveydenhuollon kulut olivat yhteensä 23 598,83 euroa v. 2007 (19 710,06 e v. 2006). TYHY-toimintaan käytettiin 7 014,50 euroa v. 2007 (6 801,65 euroa v. 2006) seuraaviin toimintoihin: tyhy-kuntoutus ja urheilutoiminta 1 484,71 e henkilöstön liikuntailtapäivä 539,68 e Vesihelmen käyttö 1 557,00 e kevät- ja syyssaunat 447,70 e teatteri. ja tutustumismatkat 984,57 e yhteisen pikkujoulun järjestäminen 2 000,84 e Vuonna 2007 käytettiin lisäksi 681,80 euroa fysikaalisen hoidon tukemiseen v. 2007. Kuntayhtymä maksoi enintään yhdeltä 10 jakson hoitokerralta/työntekijä/kalenterivuosi 25 % hoitojakson kustannuksista (hoitokerran hinnaksi hyväksytään enintään 30 euroa) eli enintään 75 euroa/työntekijä. Aslak-kuntoutusta tuettiin siten, että kuntayhtymä maksoi vuoden 2007 laatupalkintomäärärahalla 50 % varsinaisen palkan ja KELA-korvauksen välisestä erotuksesta (yh-päätös 6.6.2007). Kyseisellä tuella oli kuntoutuksessa 4 opettajaa 3 viikon ajan v. 2007. Lisäksi henkilöstön käytössä on veloituksetta yksi viikoittainen TYHY-vuoro ja yksi lentopallovuoro FAI:n liikuntasalissa. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus veloituksetta käyttää FAI:n kuntosalia iltaisin ja viikonloppuisin. Vuodesta 2005 lukien on ryhdytty käyttämään ns. liikuntaseteleitä tuettaessa henkilöstön liikkumista.