Keski-Suomen maakuntatilaisuus 6.9.2013 Kuntatalouden ja toiminnan ajankohtaiskatsaus varatoimitusjohtaja
Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Mrd euroa 1,73 2,02 1,94 1,82 2,48 2,07 1,35 Asukasta kohti, 327 382 363 340 461 384 249 Vuosikate % poistoista 118 135 123 109 145 118 71 Tilikauden tulos, mrd. euroa Lainakanta: Mrd euroa Asukasta kohti, 2006 1,02 7,73 1 464 Kuntien lkm. (ko. vuoden kuntajaolla): 2007 0,74 8,21 1 548 2008 0,62 8,69 1 631 2009 0,30 9,84 1 839 2010 1,83 1) 10,52 1 957 2011 0,43 11,00 2 037 2012-0,31 12,27 2 261 Vuosikate negatiivinen 79 54 57 30 8 36 84 Vuosikate < poistot 248 186 178 119 58 147 241 Kertynyttä alijäämää taseessa 167 155 141 95 75 73 91 Kuntien lkm yhteensä 431 416 415 348 342 336 336 Kuntien lkm. (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 33 30 25 7 36 84 Vuosikate < poistot 185 139 128 110 53 147 241 Kertynyttä alijäämää taseessa 122 119 101 90 71 73 91 1 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 3.6.2013/hp 2 6.9.2013
800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Kaikki kunnat, /asukas 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (Investointimenot rahoitusosuudet investointeihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 3 6.9.2013 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2011 2012 Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Karjala Päijät-Häme Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Kaikki kunnat: 2012* 2011 2012* 2011-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 4 6.9.2013 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate % poistoista kuntakoon mukaan 2010 2012 Kunnan asukasluku 31.12.2012-2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 2012* 2011 2010 100001- Kaikki kunnat 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus 5 6.9.2013
% Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2012 200 150 Koko maa 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Lähde: Tilastokeskus 6 6.9.2013
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. yhteensä 900 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 7 6.9.2013 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Jyväskylän seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 700 600 500 400 300 200 100 0 8 6.9.2013 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. pl. Jyväskylän seutukunta 1 100 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 9 6.9.2013 Lähde: Tilastokeskus
3 000 2 500 2 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2012, /as. Rahavarat, Rahavarat, koko maa Lainakanta, Lainakanta, koko maa 1 500 1 000 500 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 10 6.9.2013 Lähde: Tilastokeskus
1 (2) Laskelma valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen eräistä keskeisistä vaikutuksista kuntien tuloihin vuonna 2014 sekä vuosien 2012 2014 valtionosuusleikkaukset yhteensä Keski-Suomen kunnissa Kunta Perus- Jäteveron Kiinteistö- Edellä mainitut yhteensä Vuosien 2012-2014 palvelujen tuotto vero- valtionosuusleikkaukset valtionosuuden kunnille uudistuksen Laskenn. Laskenn. leikkaus v. 2014 vaikutus /as. 1 000 vaikutus 1 000 vaikutus v. 2014 /as. v. 2014 tulovero- (-207 /as.) tulovero- /as. /as. prosenttiin prosenttiin %-yks. %-yks. Kaikki kunnat -67 13 18-36 -192 344 0,21-1 118 000 1,2-67 13 19-35 -9 741 0,24-56 988 1,4 Kuhmoinen -67 13 56 2 5-0,02-505 1,8 Luhanka -67 13 48-6 -4 0,05-160 2,0 Joutsa -67 13 31-24 -115 0,20-1 014 1,8 Konnevesi -67 13 23-31 -91 0,27-601 1,8 Viitasaari -67 13 23-31 -219 0,27-1 441 1,8 Toivakka -67 13 23-31 -77 0,25-508 1,6 Multia -67 13 22-32 -58 0,31-376 2,0 Kannonkoski -67 13 22-32 -49 0,31-322 2,0 Kivijärvi -67 13 22-32 -42 0,34-270 2,2 Jämsä -67 13 21-33 -736 0,21-4 630 1,3 11 6.9.2013
2 (2) Laskelma valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen eräistä keskeisistä vaikutuksista kuntien tuloihin vuonna 2014 sekä vuosien 2012 2014 valtionosuusleikkaukset yhteensä Keski-Suomen kunnissa Kunta Perus- Jäteveron Kiinteistö- Edellä mainitut yhteensä Vuosien 2012-2014 palvelujen tuotto vero- valtionosuusleikkaukset valtionosuuden kunnille uudistuksen Laskenn. Laskenn. leikkaus v. 2014 vaikutus /as. 1 000 vaikutus 1 000 vaikutus v. 2014 /as. v. 2014 tulovero- (-207 /as.) tulovero- /as. /as. prosenttiin prosenttiin %-yks. %-yks. Petäjävesi -67 13 20-34 -140 0,28-848 1,7 Hankasalmi -67 13 19-35 -193 0,32-1 129 1,9 Jyväskylä -67 13 19-36 -4 739 0,22-27 645 1,3 Keuruu -67 13 18-36 -380 0,27-2 172 1,5 Kinnula -67 13 17-37 -65 0,37-365 2,1 Saarijärvi -67 13 17-37 -382 0,32-2 125 1,8 Kyyjärvi -67 13 17-37 -55 0,34-304 1,9 Pihtipudas -67 13 16-38 -167 0,36-920 2,0 Äänekoski -67 13 16-39 -781 0,27-4 197 1,4 Karstula -67 13 15-39 -170 0,35-906 1,8 Laukaa -67 13 15-40 -731 0,27-3 828 1,4 Muurame -67 13 13-42 -397 0,24-1 982 1,2 Uurainen -67 13 11-43 -153 0,35-739 1,7 12 6.9.2013
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2011 2012 lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2011 2012* Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Lappi Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2012* 2011 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 13 6.9.2013 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan vuosien 2000, 2011 ja 2012 lopussa, /as. Kunnan asukasluku 31.12.2012-2000 2001-6000 6001-10000 2012* 2011 2000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 100001- Kaikki kunnat 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 Lähde: Tilastokeskus 14 6.9.2013
Budjettiriihi ja kunnat Viime kevään kehysriihen linjaukset hyväksyttiin sellaisinaan ml. valtionosuuksien leikkaukset ja veropohjan laajennukset Budjettiesitys kiristää kuntataloutta ennakkoarvion mukaan vajaa 300 milj. (arvio tarkentuu) Kuntarakennelain 4d 3. mom (yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäiset) alueille ml. suurimmat kaupunkiseudut pakkoliitokset seudullisine kansanäänestyksineen Metropolihallintolaki, metropolihallinnolle vaaleilla valittu valtuusto 1 mrd tehtävien ja velvoitteiden purku. Työryhmä valmistelee tänä syksynä. 1 mrd vähennys vähentää työvoiman tarvetta jopa 20.000 2014-17 1 mrd kuntien omin toimin ja veroratkaisuin Julkisten palveluiden tuottavuuden nousu ksm 0,5 %/v rajaa julkisrahoitteisten palvelujen henkilöstön kasvua 1000 henkilöön/v muuten 3000/v. 2011-12 kuntahenkilöstön määrä väheni 4000. KT:n arv 2015: 428.000, 2012 lokak 437.000 Kuntatalouden uusi ohjausjärjestelmä: valtionosuusuudistus ja peruspalveluohjelmamenettelyn tehostaminen. 6.9.2013
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -631-125 -125-125 -125-125 -756-125 -125-125 -125 Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012-1000 125 + 237 = 362-237 -250-250 -250 Kehysriihi 3/2013-1200 -1 118-175 -215-265 -1400-1600 -1 306-1 346-1 396 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa *mm. sote sekä esi- ja perusopetus, sen lisäksi mm. 2-asteen säästöt
250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2017 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1997-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot Kuthanek. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). 17 6.9.2013
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2017, mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan, ilman sopeutustoimia) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot Kuthanek 16.8.2013. 0,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 18 6.9.2013
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,63 38,86 40,19 41,55 42,94 44,38 - Palkat 15,65 16,29 16,58 16,93 17,29 17,72 18,16 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,85 4,97 5,13 5,16 5,26 5,35 - Ostot 12,71 13,58 14,29 15,04 15,83 16,67 17,55 - Muut toimintamenot 2,63 2,91 3,02 3,09 3,27 3,29 3,32 Korkomenot 0,35 0,33 0,37 0,51 0,71 0,89 1,06 Investoinnit 4,31 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 4,60 Yhteensä 40,32 42,56 43,83 45,31 46,86 48,43 50,04 Muutosprosentti: Toimintamenot yht. - Palkat 5,4 4,3 5,5 4,1 3,3 1,8 3,4 2,1 3,4 2,1 3,3 2,5 3,4 2,5 - Ostot 8,4 6,8 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Menot yhteensä 1,2 5,5 3,0 3,4 3,4 3,3 3,3 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot Kuthanek 16.8. 2013 19 6.9.2013
Kuntien verotulot vuosina 2011 2017, mrd. (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013 2017 samoina) Verolaji 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,84 17,74 17,85 18,43 19,11 19,91 Yhteisövero 1,67 1,21 1,30 1,37 1,43 1,28 1,37 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,32 20,37 20,68 21,33 21,89 22,81 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 5,3 0,6 3,2 3,7 4,2 Yhteisövero 18,5-27,3 7,2 5,8 4,2-10,5 6,5 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,3 5,4 1,5 3,2 2,6 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49 35,17 34,16 28,04 28,04 Lähde: Vuodet 2011 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot Kuthanek 16.8.2013. 20 6.9.2013
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. +400M kertaluonteista Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos 2011-24,26 19,07 (painelaskelman mukaan) 7,66 0,08 2,55-2,23 0,12 0,44 2012* -25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 2013** -26,71 20,37 8,31 0,13 2,11-2,65 0,25-0,29 2014** -27,68 20,67 8,42 0,06 1,42-2,75 0,25-1,08 2015** -28,68 21,33 8,61-0,16 1,10-2,85 0,25-1,50 2016** -29,70 21,89 8,77-0,30 0,66-2,95 0,25-2,04 2017** -30,77 22,81 8,89-0,48 0,45-3,05 0,25-2,35 Tulorah. korjauserät -0,46-0,54-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,50 1,91 1,22 0,90 0,46 0,25 Investoinnit, netto -3,33-3,48-3,50-3,50-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 1) -1,11-1,98-1,59-2,28-2,60-3,04-3,25 Lainakanta Rahavarat 12,30 4,54 13,81 4,20 15,41 4,10 17,71 4,02 20,31 3,92 Lähde: Vuodet 2011-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot Kuthanek 16.8.2013. 1) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 23,41 3,88 26,61 3,73 6.9.2013
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997 2017, mrd. (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Tilikauden tulos 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot Kuthanek 16.8.2013. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0-2,5 Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. 22 6.9.2013
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2017, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot Kuthanek 16.8.2013. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 23 6.9.2013
Valtionosuusuudistus:» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikeansuuntainen. Laskennallisuus Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin (jää ulkopuolelle) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista vai peruspalvelujen valtionosuudesta? Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä Työpaikkaomavaraisuuskriteeri sen osuus ns. valtionosuuksien 305 milj lisäosasta? Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa Muutokset perusteltava avoimesti Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Lopullisia arvioita ehdotuksen kuntakohtaisista vaikutuksista ei voi vielä tehdä (kuntakohtaiset laskelmat syys- lokakuussa 2013) 24 6.9.2013
Kuntarakenneuudistuksesta Selvitysvelvollisuus Kunnan tulee selvittää kuntajaon muuttamisen edellytykset muiden selvitysalueen kuntien kanssa Selvitysvelvollisuus koskee käytännössä kaikkia Manner-Suomen kuntia» kunnilla, joihin soveltuu jokin selvitysperuste» Muidenkin kuntien, jos muuten ei ole saavutettavissa riittävää toiminnallista kokonaisuutta ja ulkopuolelle jäävät kunnat, jos muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden jonkin toisen kunnan kanssa Kunta voi osallistua selvitykseen useammalla selvitysalueella 25 6.9.2013
Selvitysperusteet Selvitysperuste määrittää selvitysvelvollisuuden ja selvitysalueen» Palveluperuste eli väestöpohja» Työpaikkaomavaraisuusperuste» Työssäkäyntiperuste eli pendelöinti» Yhdyskuntarakenneperuste eli yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve» Talousperuste eli kunnan heikko taloudellinen tilanne» Helsingin metropolialueen 14 kunnasta säädetty erikseen selvitysalueen ja selvitysvelvollisuuden osalta 26 6.9.2013
Selvitysalueesta poikkeaminen Mahdollista poiketa selvitysperusteiden osoittamasta alueesta, jos selvitysalueella on edellytykset vastata lakisääteisistä palveluista, sekä jokin seuraavista edellytyksistä täytyy: 1. Poikkeava alue täyttää kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset (2, 4 ), 2. Erityisen harvaan asuttu seutu, 3. Poikkeaminen tarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi, 4. Poikkeaminen tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi VM päättää poikkeamisesta 27 6.9.2013
Ilmoitus selvitysalueesta ja selvitysten määräaika Kuntien ilmoitettava 30.11.2013, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä» VM toteuttaa kyselyn» Ilmoitus ei sido kuntaa, selvitysalue voi muuttua myöhemmin Selvityksen määräaika riippuu SOTE-järjestämislain hyväksymisestä» Järjestämislain tultua voimaan kunnilla on mahdollisuus arvioida sen vaikutuksia selvitykseen ja esityksiin» Määräajasta säädettävä vielä erikseen sote-järjestämislain yhteydessä» Vähintään 6 kk sote-järjestämislain hyväksymisestä (PeVL 20/2013 v p)» Todennäköisesti 2014 lopussa» VM voi pidentää hakemuksesta 28 6.9.2013
Yhdistymisselvityksen sisältö Selvityksen tulee sisältää vähintään 1. Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä 2. Suunnitelma palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 3. Selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 4. Selvityksen taloudellisesta tilanteesta 5. Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä 6. Yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista 7. Kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta Laadittava muodostuvan kunnan näkökulmasta Laajempien selvitysten tekeminen mm. yhteistyön tiivistämisestä mahdollista kunhan liitosvaihtoehto vain myös selvitetään 6.9.2013
Toimivalta kuntajaon muuttamisessa Mikä ei muutu? Kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto» Yhdistyvien kuntien valtuustojen esityksestä» Valtuuston vastustuksesta huolimatta, jos erityisen kuntajakoselvityksen jälkeen kuntajakoselvittäjän yhdistymisehdotus on hyväksytty vastustaneessa kunnassa toimitetussa kansanäänestyksessä Mikä muuttuu? VN:n toimivalta kuntarakennelain 4d alueilla budjettiriihen päätösten perusteella (erillinen dia) VN:n toimivalta päättää erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa (kriisikunta) olevan kunnan liittämisestä» Voi päättää liitoksesta liitettävän kunnan tai muiden kuntien vastustuksesta huolimatta Muutoksen oltava välttämätön erityisen vaikeassa asemassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi Kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät 30 6.9.2013
Yhdistymisen taloudellinen tuki Yhdistymisavustus viimeistään 2017 voimaan tulevissa liitoksissa» Kuntien lukumäärästä ja asukasmäärästä riippuen 2 10 miljoonaa euroa Avustukset selvityksiin enintään 50 000 /selvitys (VM myöntää hakemuksesta, tarkempi ohjeistus tulee VM:ltä) Valtionosuuskompensaatio vuoden 2019 loppuun saakka» Jos 2014-2017 muodostuvan uuden kunnan valtionosuus olisi pienempi kuin yhdistyvien kuntien valtionosuuksien summa 6.9.2013
Kuntauudistuksen aikataulua vuosille 2013-2014 2013 2014 1.7.2014 2015 Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11. (4 h 1 mom.) Kuntarakennelaki voimaan, selvitysvelvollisuus alkaa 1.7.2013 Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä viim. 31.12. Ministeriön erityiset kuntajakoselvitykset (1) + po. kaupunkiseutujen toiminnallisen kokonaisuuden arviointimenettelyt Esitykset kuntajaon muutoksiksi 6 kk eduskunnan erillisestä päätöksestä (4 h :n 3 mom. voimaantulo (2)) (1) 12 kaupunkiseutua. Ne ovat oletettavasti: 1. Pääkaupunkiseutu, 2. Tampere, 3. Oulu, 4. Turku, 5. Jyväskylä, 6. Lahti, 7. Kuopio, 8. Pori, 9. Joensuu, 10. Lappeenranta, 11. Vaasa, 12. Seinäjoki (2) Yhteys sote-järjestämislain hyväksymiseen. Kun ratkaisu on tiedossa, kunnilla vähintään 6 kk aikaa. 32 6.9.2013
Budjettiriihi Kuntarakennelain täydennys Lisätään valtioneuvoston toimivaltaa 4 d :n 3 momentissa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. VN toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. 33 6.9.2013
Kuntarakennelain 4 d :n 3 momentti (suuntaa-antava lista, ei virallinen) - Forssa, Jokioinen, Tammela - Hämeenlinna, Hattula, Janakkala - Joensuu, Kontiolahti, Liperi - Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka - Kemi, Keminmaa, Simo, Tornio - Kotka, Hamina, Pyhtää - Kuopio, Siilinjärvi - Lahti, Hollola, Nastola - Lappeenranta, Imatra, Lemi, Ruokolahti, Taipalsaari - Mikkeli, Hirvensalmi - Oulu, Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä - Pietarsaari, Luoto, Pedersöre - Pori, Harjavalta, Luvia, Nakkila, Pomarkku, Ulvila - Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki - Rauma, Eurajoki, Pyhäranta - Savonlinna, Enonkoski - Seinäjoki, Ilmajoki - Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi - Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko - Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Mustasaari - Varkaus, Joroinen, Leppävirta. 34 6.9.2013
Budjettiriihi/metropolihallinto Pääkaupunkiseudulla VM asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän Metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto Selvityshenkilöiden suositusten mukaisesti kilpailukyvyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaiseminen Muut metropolihallinnolle osoitetut tehtävät Metropolikaava, jonka toimeenpano-osa ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa Tehtävien sisältö ja laajuus yhteydessä kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen Päätökset 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta 35 6.9.2013
Petteri Orpon sote-koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erityisvastuualue koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita 36 6.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alue Sote-alueella on vastuu alueensa kuntien asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä poikkeuksena erikseen määräytyvät kunnat ja alueet, jotka voivat järjestää perustason palvelut, ks. diat 6 ja 7 Järjestämisvastuu käsittää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sosiaalipalvelut kehitysvammaisten erityishuolto perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito Sote-alueita tulee muodostumaan arviolta 20-30 Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla kuntayhtymämalli siinä tapauksessa, että vastuukunnan asukasluku olisi < 50 % alueen koko asukasluvusta Sote-alueen kunnat osallistuvat sen hallintoon vastuukunnassa olevan yhteisen toimielimen kautta Kustannuksista vastaavat sote-alueen kunnat 37 6.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Sote-alueiden muodostuminen Maakunnan keskuskaupungit toimivat sote-alueen vastuukuntana Lisäksi kunta, jossa on vähintään noin 50 000 asukasta, voi järjestää sosiaalija terveyspalvelut, edellyttäen että sillä on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset) Muut vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat, joilla on laissa määritelty riittävä kantokyky (osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset), voivat toimia sote-alueen vastuukuntana. Näiden alueiden muodostumisesta kuullaan kuntia ja laajan perustason sote-alueista säädetään erikseen. Jos samalla työssäkäyntialueella on useita vähintään noin 50 000 asukkaan kuntia, niistä vain sote-alueen vastuukuntana toimivalla kunnalla on oikeus järjestää sote-palveluja. Muiden vähintään noin 50 000 asukkaan kuntien on kuuluttava sote-alueeseen, joka järjestää niiden sote-palvelut. Maakuntien keskuskaupungit ja nykyiset yli 50 000 asukkaan kunnat on todettu seuraavalla kalvolla 38 6.9.2013
Perustason alue 1/2 Pääsääntö: Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000-50 000 asukasta on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen. tällaisia kuntia on 34 (+ 2 maakunnan keskuskaupunkia) Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana. tällöin kunta voi järjestää sote-palvelut myös samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluville alle 20 000 asukkaan kunnille 39 6.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustason alue 2/2 Poikkeus pääsäännöstä Kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä kunnan asukasluku on nyt yli 20 000 valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sotealueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu Muilla kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja. 40 6.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Perustaso toteutus Perustason sote-palveluilla tarkoitetaan lähinnä palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestävät nykyisen lainsäädännön mukaan. Perustason sote-palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää laissa säädettyjen poikkeuskriteerien perusteella kunnalle oikeuden järjestää joitakin peruserikoissairaanhoidon palveluja. edellytyksenä on, että perustason palvelut järjestävässä kunnassa tai alueella on uudistuksen voimaan tullessa jo olemassa olevia integraatiota tukevia palvelurakenteita Jos yli 20 000 asukkaan kunta toimii perustason alueen vastuukuntana, muut kunnat osallistuvat sen hallintoon yhteinen toimielin Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Kunta osallistuu sote-alueen hallintoon. Jos kunta toimii edellä kuvattuna vastuukuntana alle 20 000 asukkaan kunnalle peruspalvelujen järjestämiseksi, perustason alue osallistuu sote-alueen hallintoon. Perustason alueet säädetään valtioneuvoston asetuksella. 41 6.9.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjauksia: Alle 20 000 asukkaan kunnat Kunnalla ei ole oikeutta järjestää itse sote-palveluja Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen kuntarakennelain 4 d :n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne- tai työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua sote-alueeseen Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason vastuukunnan yhteisessä toimielimessä Kunta rahoittaa sote-palvelut 42 6.9.2013
Sote-rahoitus Jäsenkunnat voivanevat sopia keskenään, miten kuntayhtymän toiminta rahoitetaan ja millä perusteella jäsenkunnat maksavat palveluista vastuukunnalle Järjestämislakiin kirjattaneen ns. perälauta, jonka mukaan toiminta rahoitetaan, jos sopimukseen ei päästä» ikärakenteella ja sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli» Kapitaatioon siirtyminen usean vuoden siirtymäajalla 36 6.9.2013
Aikataulu: Väliraportista pyydetään lausunnot kunnilta, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiltä, eräiltä valtion viranomaisilta ja muilta väliraportissa käsiteltyjen asioiden kanssa toimivilta tahoilta. Lausuntoaika 11.10.2013 mennessä. Lain hyväksymisen jälkeen kuntia kuullaan» järjestämisvastuun toteuttamisesta» sote-alueiden, perustason alueiden ja erva-alueiden muodostamisesta Kuulemisen perusteella valmistellaan alueiden muodostamiseksi annettava valtioneuvoston asetus, joka annetaan syksyllä 2014 Tavoitteena on, että sote-järjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulevat voimaan 1.1.2015 Sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017.
Vuoden 2013 lisätalousarvio Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten homekorjaushankkeisiin 15 milj. euroa Oppilaitosten ja päiväkotien homekorjaushankkeisiin 35 milj. euroa» Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Julkisiin työvoimapalveluihin lisätään 25 milj. euroa mm. maahanmuuttajien työllistymisen nopeuttamiseen ja nuorille suunnattavaan palkkatukeen.
Kunta elinvoimapolitiikan moottorina* Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen * Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen 46 6.9.2013
Muita keskeisiä muutoksia kunnissa Kuntalain kokonaisuudistus etenee esillä mm:» Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml. riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne.» Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen uudistettu kunnallinen itsehallinto Kuntien henkilöstön eläköityminen: lähes 60 % kunta-alan henkilökunnasta eläkkeelle 2030 mennessä Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä 47 6.9.2013
Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net 48 6.9.2013