LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

Samankaltaiset tiedostot
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

Luonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018

Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Riittääkö laitumella syötävä?

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

HOIDETTU LAIDUN PARASTA REHUA HEVOSELLE

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Tavoitteena hyvät. syksyyn. Tuottavat nurmet emolehmätilalla Kuopio Maiju Pesonen

MAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. YmpäristöAgro- hanke

Emolehmätuotannon parhaat käytännöt Laidunkauden ratkaisuja. Minustako emotuottaja Susanna Vehkaoja, AtriaNauta

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Terveellinen laidunruokinta. MMM, tutkija Susanna Särkijärvi MTT Hevostutkimus Ypäjä

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio Maiju Pesonen

03/06/14. Ruokinta ennen vieroitusta. Sisältö. Vasikka on kiihtyvän kasvun vaiheessa!

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Lammastalous. Mahdollisuutena maisema hanke Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa

SATA-HÄMEEN KOEASEMAN TIE DOTE N:o 2

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläinkoulutus

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUS. Lampaat Vuohet

VASIKASTA PIHVIKSI LIHANAUTOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TEHOKAS RUOKINTA JA LYHYT KASVATUSAIKA

Hevosen lihavuuskunto ja sen vaikutukset kiimakiertoon. MTT Hevostutkimus Ypäjä Susanna Särkijärvi & Tiina Reilas

Hyödyllinen puna-apila

MMK Marjukka Lamminen 2014 JÄRKI hanke / Baltic Sea Action Group Matkakertomus

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Porojen lisäruokinnan hyvät käytännöt

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

13/05/14. Tavoitteena: yksi vasikka / emo / joka vuosi. samaan aikaan! = Tasaisuus ja yhtenäisyys! Emolehmien kuntoluokitus- ja ruokintapäivä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

MAASEUTUVERKOSTON ESITE / evonen nauttii laitumella

MAASEUTUVERKOSTON ESITE / evonen nauttii laitumella

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Ruokinta ennen vieroitusta. Kunnon pihvivasikka Perho Maiju Pesonen

Säilörehun tuotantokustannus

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 4/95. Lammas ja laidun. Jokioinen 1995 ISSN

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Säilöntäkokeita ja lammaskokemuksia. Tutkija Arja Seppälä, Kotieläintuotannon tutkimus, MTT, Jokioinen

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Poron ruokinnan ja tarhauksen ABC

Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

MITÄ HEVOSET SYÖVÄT LAITUMELLA

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Tärkeimmät sisäloiset

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Johdatus TH-Digiassarin ominaisuuksiin ( )

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille Kotieläintuki-info Raisio

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Transkriptio:

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu = imetyskauden loppuosan rehu: maitoa laitumelta = karitsoiden loppukasvatuksen rehu: karitsan lihaa laitumelta 2. Vähentää hoitotyön tarvetta pienentää kustannuksia parantaa kannattavuutta = kaikki eläimet laitumelle, ei hoitotöitä lampolassa = laitumen hoitotyöt: aitaus, lannoitus, puhdistusniitot = eläinten tarkkailu: terveys ja kasvun seuranta = vesihuolto ja lisäruokinta (????) 1

Erilaisia laitumia 1. Viljellyt peltolaitumet: imettävät uuhet ja kasvavat karitsat 2. Luonnonlaitumet: pensaikot, vanhat pellot, taimikot, rantalaitumet, saaret 3. Metsälaitumet 4. Maisemanhoitokohteet: perinnebiotoopit, taajamien ruohikot 5. Entäpä kerääjäkasvien sato syksyllä?? Laitumen tarve Alkukesä jopa yli 15 uuhta/ ha (syönti > 2 kgka/pv) Keskimäärin 7-10 uuhta / ha tai 30-40 vieroitettua karitsaa/ha (syönti 1-1.5 kgka/pv) 2

Laiduntamistekniikat Lohkosyöttö Kaistasyöttö Jatkuva laidunnus 1-2-3-laidun - 40% alasta alkukesän käyttöön, loput säilörehuksi - Säilörehuala keskikesän laitumeksi, muu osa kasvaa - koko ala loppukesän käytössä Aitaaminen Sähköaita Verkkoaita Luonnonesteet 3

Laiduntamisen haasteet 1 Loisongelmat : karitsoiden kasvu??? Pedot: petoaidat laumanvartijakoirat sisäruokinta: karitsoiden loppukasvatus vain päivälaidunnus: uuhet Laiduntamisen haasteet 2. Laitumen kasvurytmi vaihtelee ja heikentyy loppukesällä Lampaiden ravinnontarve lisääntyy karitsoiden kasvaessa Miten taata karitsoiden tasainen ja hyvä kasvu (noin 300 g/pv) kasvatuksen loppuun asti. Tavoitteena yli 45 kg elopainoa, yli 18 kg teuraspainoa 4

Mistä rehua koko laidunkaudeksi? Osa laidunalasta keväällä säilörehuksi loppukesän sato laitumeksi Heinän odelma laitumeksi Yksivuotiset laidunkasvit esim. pikalaitumet Kerääjäkasvien sadon hyväksikäyttö Kerääjäkasvikasvusto lammaslaitumena Lammas soveltuu hyvin: kevyt eläin, tarkka laiduntaja, pitkä laidunkausi Kasvusto lehtevää ja hyvin sulavaa Kuiva-aineella hyvä energia-arvo Apilapitoiset kasvustot myös valkuaispitoisia Valkoapila erityisen maittavaa suuri syönti suhteessa elopainoon Soveltuu erityisen hyvin kevätkaritsoiden loppukasvatusrehuksi; hyvä kasvu ilman lisärehuja Käyttökelpoinen myös syyskaritsoivien uuhien tunnutus- ja imetysrehuna (sää?!) Astutettavien uuhien flushingrehu? Laiduntaminen sisäruokintaa taloudellisempaa: rehun hinta, työ 5

Lisäruokintaa laitumelle? Vettä, suolaa ja kivennäisiä Väkirehulisä vieroitetuille karitsoille: kasvu saattaa parantua, mutta parantuuko taloudellinen tulos? Nurmirehun lisäruokinta? - Ruokintahygienia - Onnistunee parhaiten lampolassa Pelkkä laidunruokinta helpointa ja yksinkertaisinta Riittävä laidunala ja siirtyminen sisäruokintaan ajoissa takaavat hyvän häiriöttömän kasvun Mahdollisia ongelmia ja selvitystä vaativia asioita Vaikutukset karitsoiden terveyteen: voiko olla ainoa rehu, tarvitaanko lisää kuitua, ripuliriski?? Puhaltumisriski puna-apila Apiloiden mahdolliset kasviestrogeenit tiinehtymisongelmat? - puna-apilalla suurin riski: hiljaisia kiimoja, heikentynyttä tiinehtymistä, sikiökuolleisuutta - muilla apiloilla ja palkokasveilla riskit pienempiä Sopiva eläintiheys: sadon määrä/ eläinten tarve? esim. hyödynnettävä sato1000 kgka/ ha, vieroitettuja karitsoita, syönti 1kgka/pv, laidunnusaika 50 pv 20 karitsaa/ ha Tilalla: 200 karitsaa/ 15 ha = 13 karitsaa/ ha 6

Hommassa mukana myös Haastattelu Seppälän tilalla: Anni Kantonen Noora Kipinoinen Kalle Saukkolin Johanna Valkama 7