Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Laidunnetun saaren hoitosuunnitelma Perinnemaiseman hoidon erityistuki ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset

2 1. Hakija Perinnemaiseman hoito, 5-vuotinen sopimus, n , maanomistaja. Maanomistaja Vastuuhenkilö: etunimi Sukunimi Katuosoite, Postinumero ja toimipaikka p Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: Marika Turpeinen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: Huhtalantie 2, Seinäjoki Puh , (vaihde) Kuva 1. Joenrantaniityn laitumen sijainti kartalla, laitumen rajaus punaisella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 2/2014 aineistoa.

3 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot ja pinta-alat: U1 Metsävaltainen alue 0,3 ha U2 Ruohovaltainen alue 0,6 ha Haettava pinta-ala yhteensä 0,9 ha 3. Yleiskuvaus Sopimukseen haettava alue sijaitseen X:n kaupungissa, Y:n kylässä noin 2 kilometriä kylän keskustasta länteen. Laidunalue sijaitsee suurehkon Q:n joen varrella, Z:n kosken alapuolella. Saari on valtion omistama ja aluetta hallinnoi MTT luvulla saaresta niitettiin heinää hevosille, joita myös laidunnettiin saaressa luvulta vuoteen 1969 saareen uitettiin 3-5 vasikkaa. myös lampaita, joita enimmillään oli 25, kuljetettiin saareen. Saaren keskiosaan istutettiin 1960-luvun alussa lukuisia koristepensaita ja puita, mm. terijoensalava, virpiangervo, terttuselja. Saaressa on vanha hyväkuntoinen hirsilato, grillikota sekä puucee. Niityt ovat pääosin suurten ruohojen luonnehtimia. Heinävaltaisia rantaniittyjä on vähemmän. vesirajassa on viilto- ja vesisaraikkoja. Vähäinen puusto ja pensaikko ovat sijoittuneet jokitöyräälle. Keskiosan metsäsaarekkeet ovat pohjoisreunaltaan kuusivaltaisia (Kuva 3.), koivun hallitessa eteläosia. Saarekkeiden väliin on levittäytynyt haapaa (Kuva 4.). Aluskasvillisuudeltaan tiheät metsiköt ovat nokkosen, mesiangervon ja vadelman vallitsemia (Kuva 5.). Huomionarvoinen laji on rantatädyke. Lähde: LSY 2003: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat. Muita lajeja puna-ailakki, keltaängelmä, kurjenmiekka, punaherukka. K Kuva 2. Lammaslaitumen rajaus. Lammaslaidun rajautuu koko saaren alueelle, näinollen aitarakenteita ei tarvita. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 2/2014 aineistoa.

4 Kuva 3. Pohjoisosan kuusia. Kuva 4. Keskiosan haapoja.

5 Kuva 5. Tiheä aluskasvillisuus koostuu nokkosesta, mesiangervosta ja vadelmasta. Saaren puusto on noin vuotiasta. Vanhojen kuvamateriaalien perusteella, saarta on liikalaidunnettu ja se on ollut puuton ainakin 1970-luvun alkuun asti (Kuva 6.). K Kuva 6. Maanomistajan kuvamateriaalia luvulta.

6 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena maiseman- ja luonnonhoidon lisäksi on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, maiseman elävöittäminen ja seudullisen mielenkiintoisen tutustumiskohteen luominen. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on myös edistää alueen vesiensuojelua ennallistamalla vanha ja tulvaherkkä rantalaidun. Laidunnettuna saari palvelee paremmin mm. melojia tarjoten hoidetun ja mielenkiintoisen taukopaikan. Saari tarjoaa niin paikallisille kuin matkailijoillekin tutustumisen arvoisen kohteen ollessaan aivan X:n kaupungin Y:n kylän keskustan tuntumassa. Laiduntamattomuudesta huolimatta saari ei ole juurikaan vesakoitunut ja uusia lehtipuuntaimia saaressa on vähän. Laiduneläinten tallaaminen on tiivistänyt maata niin, että lehtipuuvesaikko ei ole päässyt alueetta valtaamaan. Myös vuosittaiset tulvat ovat vaikuttaneet alueen kasvillisuuteen ja vyöhykkeisyyteen. Saaren avoimuutta tulisi lisätä poistamalla ensisijaisesti istutetut kasvit. Pensaskasvillisuutta saaressa ei juuri ole, joten mittavia raivauksia ei kohteessa tarvitse suorittaa. Tarkoitus ei ole muuttaa saarta täysin avoimeksi, vaan sinne jätetään puustoa, jotka osaltaan tarjoavat suojaa lampaille. Avoimempi maasto mahdollistaa paremmin lampaiden valvonnan, koska saariolosuhteissa laitumella ei käydä päivittäin.

7 5. Perustamistoimenpiteet Hoitoon tulevalla 0,9 hehtaarin alueella toteutetaan peruskunnostustoimenpiteitä vuosien aikana. Aluetta ei ole tarvetta aidata, koska koko saari soveltuu lampaiden käyttöön. Myös melojien taukotoiminta ei vaadi alueen aitaamista ja veteen lammas ei mielellään mene. Suuret kuuset antavat lampaille suojaa, mutta saaressa oleva vanha, hyväkuntoinen lato toimii hyvin auringon- ja sateensuojana. Ladon kunto tarkistetaan ja se tyhjennetään. Peruskunnostusraivaus tehdään kevyesti: lohkolta U1 poistetaan lähinnä istutetut puutarhakasvit, huonokuntoiset puut sekä yksittäisiä selja- ja pajupensaita (Kuvat 7. ja 8.) Yhteensä kunnostusraivausta tehdään noin 0,3 hehtaarin alueella. Puuston käsittely tehdään mieluiten lintujen pesimäajan ulkopuolella, ennen tai jälkeen. Raivausjäte kerätään avoimelle alueelle ja kasvijäte hävitetään polttamalla. Työt on tarkoitus tehdä syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana. Työt tehdään talkootyönä maanomistajan toimesta, tarvittaessa voidaan käyttää myös palkkatyöläisiä. Kuva 7. Metsäisen ja avoimen niityn rajalla kasvavia pensaita. 6. Vuosittaiset toimenpiteet Maanomistaja hakee 5-vuotista perinnebiotoopin hoitosopimusta (jatkossa ympäristökorvaussopimusta). Uuden ohjelmakauden tukimuodot eivät ole tämän suunnitelman laatimishetkellä vielä tarkkaan tiedossa, mutta hehtaaritukisumma pysynee suunnilleen samana kuin

8 on ollut kuluvalla kaudella. Perinnebiotooppituessa haetaan korvausta laiduntamisesta aiheutuvista kuluista. Jatkossa perinnebiotooppien hoitoon lienee tulossa kiinteä hehtaarituki, jolloin tarkkaan eriteltyä kustannusarviota ei ehkä edellytetä. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. puuston raivaukset ja muut toimenpiteet. Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Alueen kasvillisuus on rehevää ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avartamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. Eläinmäärä sovitetaan laitumen tuottokyvyn mukaan siten, että koko lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, noin Tarvittaessa laidunnusta voidaan jatkaa syyskuulle. Rantaniitylle suositellaan 2-4 lammasyksikköä (uuhta karitsoineen) hehtaarille. Sopiva lampaiden määrä voisi olla aluksi 4 eläintä ja sitä voidaan säätää myöhemmin sen mukaan, miten alue kehittyy ja syömistä riittää. Vaikka joen vesi olisi lampaille juomakelpoista, eivät ne mielellään mene rannan läheisyyteen. Lampaille tulee siis järjestää juoma-astia ja huolehtia, että raikasta vettä on koko ajan tarjolla. Saareen suunnitellulle lammasmäärälle riittää yksi juomapaikka. Maanomistaja tekee laiduntamisesta sopimuksen kylällä asuvan lampurin kanssa. Koska tila sijaitsee melko lähellä laidunta, on eläinten kuljetus ja valvonta helppoa. Maanomistaja ja lampuri sopivat eläinten valvonnasta ym. järjestelyistä erillisessä sopimuksessa. Raivaustyöstä maksetaan joko korvausta sitä tekevälle henkilölle tai työ voidaan tehdä talkootyönä maanomistajan hyväksi. Erityistuki edellyttää, että hoitosuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet tehdään vuosittain. Mikäli jotain kohtaa ei voida laiduntaa jonakin vuonna ollenkaan tai riittävästi, tulee alue hoitaa muulla tavoin, esim. niittämällä tai raivaamalla. Mahdollisia hoitovälineitä tällä kohteella ovat raivaussaha, siimaleikkuri ja viikate. Niitto- ja raivausjäte tulee kerätä kasaan ja viedä pois tukialueelta (tai polttaa).

9 Kuva 8. Lohkojen perustamis- ja vuosittaiset toimenpiteet.

10 Taulukko 1. Hoitotoimenpiteiden työarvio. maanomistaja 2015 Lohkot U1 ja U2 (0,96 ha) Määrä, ala/alue Aikataulu Peruskunnostusraivaus 0,9 ha kevät 2015 Raivaustähteiden korjuu 0,9 ha kevät 2015 Raivaustähteiden poltto 0,9 ha kevät 2015 Eläinten valvonnan lisätyö 0,9 ha päivittäin Juomaveden järjestäminen 0,9 ha 3 krt/vko Hoitopäiväkirjan pitäminen 6 h vuosittain Eläinten kuljetus 4 h laidunkauden alussa ja lopussa 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Etelä-pohjanmaa/maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelijoiden toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelmana (internet-julkaisu). Tästä on laadittu suullinen sopimus hakijan, (maanomistajien) ja suunnitelman laatijan kesken. Hakijan tietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija tutustui hoitoalueeseen kollegansa ja maanomistajan edustajan kanssa. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta elokuussa Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi.

11 Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi ProAgria Etelä-Pohjanmaa/ Maanomistaja Maa- ja kotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija