Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Katja Rajala 1 & Henri Karjula 2 Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016 1 LIKES-tutkimuskeskus 2 Nuorten Akatemia
Mitä tulee mieleen sanasta osallisuus?
Mitä on osallisuus? Yhteinen tekeminen Osallisuus on tasavertaista yhteistyötä Tiimityöt ja projektit Kuulluksi tuleminen (niin opettajat kuin oppilaatkin) Mielipiteen huomioon ottaminen Erilaisia tapoja tuoda toiveet esiin Toisten kuunteleminen ja kuuleminen Verbaalinen (keskusteleva) osallisuus vs. toiminnallinen osallisuus.
Mitä on osallisuus? Oman arkipäivän suunnittelu Oppilaat ovat osallisia koulun toiminnassa ikään/rooliin sopivalla tavalla, esim. luokkaretkien suunnittelu. Opettajalla on kuitenkin aina tietty vetovastuu. Saa osallistua suunnitteluun. Hyväksytään oppilaiden ajatukset eli tehdään se heidän ehdoillaan tietyissä rajoissa. Tunne siitä, että on saanut vaikuttaa (participation illusion). Kasvatusta aktiivisuuteen.
Mitä on osallisuus? Meidän porukka yhteisön osallisuus Ajatus meidän porukasta, jossa kaikki saavat tasavertaisesti osallistua (myös kaikki aikuiset, opettajat, siivoojat, avustajat jne). Olemme osa yhteisöä, sallimme uuden. Näistä tulee osallisuus. Toisten huomioiminen Luottamuksen antaminen Rohkeus, rohkaiseminen Turvallisessa ilmapiirissä osallisuus toteutuu Osana omaa luokkaa, opetusryhmää ja koko koulua ja yhteiskuntaa: ryhmäytyminen tärkeää (syrjäytymisen ehkäisy) Osallisuuden vastakohta on osattomuus, ulkopuolisuus.
Mitä on osallisuus? Voiko osallisuuteen pakottaa? Kaikille mahdollisuus osallistua/vaikuttaa Voi olla osallinen/läsnä fyysisesti, mutta silti poissaoleva Vapaus yksilökohtaiseen osallistumisasteeseen Opettajien osallisuus? Kuinka opettajien osallisuus toteutuu? Mielipidettä kysytään, mutta hankkeet yms. tulevat kuitenkin ylhäältä annettuina ilman aitoa osallisuutta. Opettajat nähdään vain toteuttajina.
Lasten ja nuorten osallisuus koulussa? Osallistuminen Kuuluminen kouluyhteisöön Arvostus Mukana oleminen Yhteisöllisyys Demokratiakasvatus Vaikuttaminen Mielipiteiden kuuntelu Syrjäytymisen ehkäisy Vallan saaminen
Oppilaskuntatoiminta Opettajat Opettajat OPPILASKUNNAN HALLITUS OPPILASKUNNAN HALLITUS Oppilaat Oppilaat (Kiilakoski 9.10.2014)
Lasten ja nuorten osallisuus koulussa? Osallistuminen Kuuluminen kouluyhteisöön Arvostus Mukana oleminen Yhteisöllisyys TUNNE Demokratiakasvatus Vaikuttaminen Mielipiteiden kuuntelu Syrjäytymisen ehkäisy Vallan saaminen
Lasten ja nuorten osallisuus koulussa? 1) Sosiaalinen toiminta Kohdatuksi tuleminen rakentaa osallisuuden sosiaalista perustaa Yhteisöllisyys Koskettaa kaikkia lapsia ja nuoria 2) Poliittinen toiminta Vallan jakaminen, päätöksentekoon osallistuminen, vaikuttaminen esim. oppilaskuntatoiminta (Thomas 2007, 206-207; Kiilakoski ym. 2012a, 16-17)
Lasten ja nuorten (sekä aikuisten) osallisuus koulussa: 1. Kuuluminen kouluyhteisöön 2. Toimiminen kouluyhteisössä Kokemukset - Yhteisöön kuulumisesta - Omasta merkityksestä yhteisön jäsenenä Vaikuttaminen - Kuulluksi tuleminen omana itsenään - Mahdollisuus saada valtaa ja vastuuta Osallisuutta rakentava toiminta voi olla hyvin monenlaista osallistumista yhteiseen tekemiseen! (Kiilakoski ym. 2012b, 252-253)
Kenellä on mahdollisuus osallistua? - esimerkki yläkoululaisista Kokemus omasta asemasta kouluyhteisössä (Goodman ym. 2001; Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015)
Välituntiliikunta (tytöt, pojat) Välituntiliikunnan suunnittelu (tytöt) Koulun tapahtumien järjestäminen (tytöt, pojat) Enemmän mahdollisuuksia liikkua koulun tiloissa Korkea kouluyhteisöasema 10... 1 (Rajala ym. 2014; Rajala ym. 2015)
MITEN OMASSA KOULUSSASI on kuultu erilaisten oppilaiden mielipiteitä? kannustettu oppilaita ottamaan vastuuta liikkuvammasta koulupäivästä? Lyhyt keskustelu
Oma valinta -hankkeen käytännön kokemuksia
CASE-ESIMERKKI: SÄHKÖINEN OPPILASKYSELY
Mitä opimme? Vastauksia tulee paljon, kun kysely suoritetaan oppitunnilla. Oppilailla on paljon hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen. Riittävän lyhyt kysely motivoi vastaamaan.
CASE-ESIMERKKI: SOKERIPALANÄYTTELY
Mitä opimme? Osallistaminen voi olla kieltoa tai käskyä tehokkaampi keino. Kun nuori itse ymmärtää tuotteen terveysvaikutukset, hän haluaa muuttaa ympäristöään terveyttä edistäväksi. Tämän teeman voi integroida useisiin eri oppiaineisiin (esim. biologia, terveystieto, kuvaamataito, äidinkieli).
CASE-ESIMERKKI: AAMUNAVAUS
Mitä opimme? Epäonnistuminen ei ole vaarallista. Epäonnistumisesta saatuja oppeja voi hyödyntää jatkossa. Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea, esimerkkejä sekä riittävästi tukimateriaaleja.
CASE-ESIMERKKI: LAUANTAIKOULUPÄIVÄ
Mitä oppilaat ovat oppineet? Vastuunkantoa, muiden kuuntelemista, muiden ohjeistamista ja budjetointia. Mitä opettajat sanoivat? Näitä taitoja en olisi itse pystynyt opettamaan omassa opetuksessani. On ollut hienoa nähdä oppilaita erilaisessa oppimisympäristössä, jossa heidän vahvuudet nousevat kunnolla esiin.
Onnistumisen avaimet hukassa?!
Onnistumisen avaimet Uskalla rikkoa totuttuja rutiineita! Kuuntele! Anna vastuuta! Luo turvallinen ryhmä! Varaa riittävästi aikaa! Mahdollista ja tue nuorten toimintaa! Varmista, että jokainen oppilas saa halutessaan äänensä kuuluviin! Tiedota avoimesti! Toiminnallista! Palkitse!?
Mistä liikkeelle? Kuunteleminen Pienin askelin Koko koulu mukaan Erilaiset oppilaat huomioon Ymmärtäminen vuorovaikutus
Esityksessä käytetyt lähteet Goodman, E. ym. 2001. Adolescents perceptions of social status: development and evaluation of a new indicator. Pediatrics. 2001 Aug; 108(2):E31. Kiilakoski, T. ym. 2012a. Osallisuus, kansalaisuus, hyvinvointi. Teoksessa: A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 9-33. Kiilakoski, T. ym. 2012b. Demokratiaremontin työkaluja. Teoksessa: A. Gretschel & T. Kiilakoski (toim.) Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 118, 249-271. Kiilakoski, T. 9.10.2014. Osallisuus ja yhteisöllisyys koulussa: nuorten näkökulma. Esitys 9.10.2014, Oulu. Kiilakoski, T. 2014. Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 155. Rajala, K. ym. 2014. Yläkoululaisten subjektiivisen sosiaalisen aseman yhteys välituntiliikuntaan ja osallisuuteen. Liikunta & Tiede 51 (6), 63 70. Rajala, K. ym. 2015. Yläkouluikäisten tyttöjen subjektiivinen sosiaalinen asema ja koulun tilojen merkityksellisyys liikkumisympäristönä. Kasvatus 46 (5), 448 459. Thomas, N. 2007. Towards a Theory of Children s Participation. International Journal of Children s Rights. Vol. 15(2007), 199-142.
KIITOS! katja.rajala@likes.fi henri.karjula@nuortenakatemia.fi www.omavalinta.fi