Hallitus 2.12.2013, OHEISMATERIAALI 1 HYKS, TRAUMAKESKUS SYÖPÄKESKUS- UUDISRAKENNUSHANKKEEN YHDISTETTY HANKESELVITYS 11.11.2013
Tiivistelmä Meilahden kampukselle suunniteltavan uuden Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen sairaalarakennuksen keskeinen tavoite on koota nyt hajallaan sijaitsevat, vaativinta erikoissairaanhoitoa ja ympärivuorokautista kaikkien erikoisalojen päivystystä edellyttämät toiminnot yhteiseen integroituun sairaalakokonaisuuteen nykyisten Meilahden toimintojen yhteyteen. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen palvelut vastaamaan 2020-luvun potilaiden hoidon tarpeita. Erikoissairaanhoito on nykyisen lainsäädännön mukaisesti toteutettava potilaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. Tätä on hyvin vaikea toteuttaa tällä hetkellä nykyisissä tiloissa, koska sekä Töölön että nykyisen Syöpäklinikan peruskorjauksen tarpeessa olevat tilat ovat ahtaat, epätarkoituksenmukaiset ja vakaville toimintakatkoksille alttiit. Rakentamisen yhteydessä muotoutuva kampusalue pystyy tarjoamaan kaikille potilasryhmille turvallisen, sujuvan ja selkeästi hahmotettavan hoitokokonaisuuden, jonka suunnittelussa potilaslähtöisyys voidaan ottaa aivan uudella tavalla huomioon. Uuden rakennuksen suunnittelussa otetaan huomioon keskeiset potilasmääriin ja kysyntään liittyvät ennusteet ja tehostamistavoitteet. Syöpien osalta kasvu on huomattavan suurta. Vuonna 2020 Suomen syöpärekisterin ennusteen mukaan syöpään sairastuu HUS-alueella 36 % enemmän potilaita kuin vuonna 2012 (6 800 potilasta 2012, 10 600 potilasta 2020). Syöpähoidon osalta rakennukseen keskitetään pääosin koko Syöpäkeskuksen toiminta mukaan lukien hematologian, gynekologisen syövän ja keuhkosyövän poliklinikkatoiminnot ja levinneen syövän hoitoon liittyvien komplikaatioiden hoito sekä vaativa palliatiivinen ja saattohoito. Traumakeskukseen keskitetään tällä hetkellä Töölön sairaalassa sijaitsevat ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, neurokirurgian sekä suu- ja leukakirurgian toiminnot. Neurokirurgia integroidaan jatkossa neurologian toimintojen kanssa siten, että osaaminen voidaan hyödyntää täysmääräisesti. Plastiikkakirurgia sijoitetaan jatkossa peruskorjausta edellyttävään Lastenklinikan kiinteistöön. Nykyisestä syöpäklinikasta jää käyttöön mm. merkittävät investoinnit sisältävät apteekin ja sädehoito-osaston tilat. Meilahden uusi sairaalarakennus suunnitellaan Meilahden tornisairaalan ja nykyisen syöpätautien klinikkarakennuksen väliselle alueelle, osittain Paciuksenkadun suuntaisesti. Traumakeskus syöpäkeskus -investoinnin kustannukset ovat tässä vaiheessa arvioitavissa hankkeen alustavasti lasketun tilaohjelman perusteella. Rakennuksesta ei vielä ole mitään varsinaisia suunnitelmia. Hankeselvityksen mukaan uudisrakennuksen hyötyala on 35 000 hym2 ja bruttoala 70 000 bm2. Uudisrakennuksen kustannusarvioksi esitetään vuoden 2013 hintatasossa 3 600 euroa neliöltä eli yhteensä 252 milj. euroa (+ ALV). Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen toiminnallinen suunnittelu jatkuu kaikkien seuraavien projektivaiheiden ajan. Hankeselvityksen jälkeisiin toiminnan tarkennuksiin varataan vuosi 2014. Hankesuunnittelu on tarkoitus aloittaa asemakaavamuutoksen varmistuttua vuoden 2014 lopulla tai 2015 alussa. Toteutussuunnitteluvaiheen arvioidaan ajoittuvan pääosin vuoteen 2016. Hankkeen rakentamista edeltävät purku- ja vastaavat työt voidaan aloittaa alustavan suunnitelman mukaan syyskaudella 2017. Varsinaiset rakennustyöt toteutetaan vuosina 2018 2020. Tavoitteena on saada hanke valmiiksi vuoden 2020 aikana. Tarkempi aikataulu on laadittavissa suunnittelun edetessä. 1
Sisällysluettelo 1 JOHDANTO JA HANKESELVITYKSEN TAUSTAA... 4 2 TRAUMAKESKUS...12 2.1 Töölön sairaalan ja kirurgisen sairaalan siirtyvät toiminnot...12 2.2 Uudisrakennukseen ja Meilahden sairaala-alueelle sijoitettavan toiminnan kehittämistarpeet...18 2.3 Henkilöstösuunnitelmat...22 2.4 Toimitilojen määrittely...23 3 SYÖPÄKESKUS...27 3.1 Syöpärekisterin kasvuennuste vuoteen 2020...27 3.2 Syöpäkeskukseen siirtyvät sekä keskeiset syöpätautien klinikalle jäävät toiminnot...27 3.3 Uudisrakennukseen sijoitettavan toiminnan kehittämistarpeet...32 3.4 Henkilöstösuunnitelmat...40 4 MUUT YKSIKÖT JA TUKITOIMINNOT...41 4.1 Ydintoimintaan liittyvät tukipalvelut...41 4.2 Muut tukipalvelut...44 5 TRAUMAKESKUS-SYÖPÄKESKUS UUDISRAKENNUS-HANKKEEN TILATARVE...46 5.1 Tilatarpeen laskennasta...46 5.2 Tilatarve yksiköittäin...46 5.3 Tilatarpeen yhteenveto...50 6 Asemakaava, rakennuksen sijainti, liikennejärjestely...52 6.1. Asemakaava...52 6.2. Rakennuksen sijoittuminen...53 6.3. Liikennejärjestelyt...54 7 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA AIKATAULU...54 8 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA TRAUMAKESKUKSEN JA SYÖPÄKESKUKSEN VUOTUISIIN KULUIHIN JA TUOTTOIHIN...55 8.1 Tuottavuustavoitteet...55 8.2 Toimintakulut...56 2
8.3 Toimintatuotot...58 9 HANKKEEN RISKIARVIO...58 3
1 JOHDANTO JA HANKESELVITYKSEN TAUSTAA Tämä raportti pohjautuu erikseen laadittuihin laajempiin Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen uudistilojen hankeselvityksiin. Yhdistettyyn hankeselvitykseen on koottu keskeiset tiedot ja perustelut molempien toiminnallisesti erillisten sairaalayksiköiden toiminnan kehittämisestä, laajentamisesta ja tilatarpeista. Raportti ei ole suora yhteenveto em. erillisistä selvityksistä ja se sisältää myös muita kuin niihin kirjoitettuja osuuksia. Yhdistetty hankeselvitys on laadittu suunnitteluprojektien projektipäälliköiden, Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen hankeselvitysryhmien ja ryhmien käyttämien asiantuntijoiden, HUS:n yhtymähallinnon hanke- ja investointijohdon sekä HUS- Tilakeskuksen edustajien yhteistyönä. Työtä ovat ohjanneet HUS:n johtajaylilääkäri ja Meilahti-hankkeita koordinoiva ryhmä. Uuden Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen tilatarpeet suunnitellaan toteutettavaksi samassa hankekokonaisuudessa yhtenä rakennusprojektina niiden fyysisen ja ajallisen läheisyyden sekä tukipalveluissa ja yhteistiloissa saavutettavien etujen vuoksi. Yksi rakennuskokonaisuus mahdollistaa tulevina vuosikymmeninä erillisiä sairaalarakennuksia paremmin tilojen käyttäjäyksiköiden ja käyttötarkoitusten muuttamisen ja rakennetun sairaalakapasiteetin tehokkaan käytön. HUS:n yhtymähallinnon johtava ylilääkäri asetti päätöksellään 16.10.2012 työryhmät uuden Traumasairaalan ja Syöpäkeskuksen tilajärjestelyjen hankeselvitystyötä varten. Taustalla oli HUS:n hallituksen 1.10.2012 linjaus jatkovalmistelusta, jonka pohjalta suunnitellaan Meilahden sairaala-alueelle uusi Traumakeskus ja sen yhteyteen Syöpäkeskuksen tilat. Hallitus hyväksyi hankkeen tavoitteelliseksi valmistumisvuodeksi vuoden 2019. Rakennushanke edellyttää Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosta. Muutosprosessi on meneillään ja tavoitteena on saada kaavamuutos valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Hankeselvitysvaiheen aikana on käynnistetty hankkeita koskeva toiminnallinen suunnittelu, jota johtaa yhtymähallinnon hankejohtaja. Toiminnallinen suunnittelu jatkuu koko hankkeen ajan aina rakennuksen käyttöönottoon ja uusien toimintamallien implementointiin saakka. Traumakeskukselle ja Syöpäkeskukselle on nimitetty projektipäälliköt, jotka työskentelevät yhteistyössä ja kokoavat toiminnallisen suunnittelun työryhmät. Jatkossa Meilahden kampuksen rakentaminen ja suunnittelu toteutetaan yhteistyönä laajan yhteistyöverkoston kanssa, joista merkittävänä kumppanina toimii Aalto-yliopisto. HUS:n ja Aalto-yliopiston verkostoituminen rakennushankkeiden äärellä on jo käynnistynyt. Kansallisten ja kansainvälisten esimerkkien hyödyntäminen, tulevaisuuden teknologian kehitykseen osallistuminen ja yritysten innovaatiopotentiaalin mukaantulo suunnitteluun ovat välttämättömiä. Tämä laaja suunnittelutyö koskee niin palvelutuotantoa kuin liikelaitoksia ja suunnittelussa huomioidaan uudenlainen palvelumuotoilu ja potilaan oma kokemus palveluista. Uusiin rakennuksiin syntyy merkittävän laajat palvelukokonaisuudet, koskien erityisesti leikkaustoimintaa, kuvantamista, vuodeosastotoimintaa ja päiväsairaala- sekä poliklinikkakokonaisuuksia. Näiden osalta suunnittelu on käynnistynyt kokoamalla HUS:iin asiantuntijaryhmiä, jotka keräävät tarvittavat, innovatiiviset ja uudet toimintamallit ja 4
teknologian suunnitteluryhmien käyttöön. Meneillään oleva Uuden Lastensairaalan suunnittelu on osa Meilahden kampuksen toiminnallisen suunnittelun kokonaisuutta, jossa jo alueen potilaslogistiikka ja henkilökunnan työskentely edellyttävät huolellista suunnittelua. Meilahden sairaala-alueen kehittäminen ja toiminnan keskittäminen Töölön sairaalan toimintojen siirtämistä Meilahden alueelle on ennakoitu ja valmisteltu jo kymmenen vuoden ajan. HUS:n hallitus palautti Töölön sairaalan kehittämisestä ja peruskorjauksista vuonna 2002 laaditun yleissuunnitelman uudelleen valmisteltavaksi ohjeistuksella, että sairaalan korjaushankkeista tulee luopua ja toiminnat tulee sijoittaa Meilahden kampukselle. HUS käynnisti keväällä 2003 yhdessä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin yliopiston kanssa Meilahden sairaala-alueen kehittämishankkeen, jossa selvitettiin alueen lisärakentamis- ja kaupunkikuvallisia tavoitteita asemakaavan muutosta varten. Ensisijaisena tavoitteena hankkeessa oli mahdollistaa Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaaminen ja uudisrakentaminen alueella siten, että HYKS:n toimintoja voidaan keskittää aiempaa enemmän Meilahteen. Hanke sisälsi myös Töölön sairaalan kiinteistön korvaavan uuden, Meilahden alueelle suunniteltavan Traumakeskuksen rakentamisen. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä 2006 asemakaavamuutoksen, joka mahdollisti Haartmanin sairaalan, Kolmiosairaalan sekä Lastenklinikan ja Naistenklinikan laajennusten lisäksi uuden Traumakeskuksen Meilahden tontille. Meilahden sairaalan yleissuunnitelman käsittelyn yhteydessä käytiin keskustelua siitä, onko kampuksen lisärakentaminen ja potilastornin korjausrakentaminen toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Vanhojen sairaalakiinteistöjen peruskorjaaminen maksaa yhtä paljon kuin uudisrakentaminen. Meilahden alueesta todettiin Biomedicumin ansiosta muodostuneen merkittävä terveystieteiden ym. alojen keskus, jonne yliopisto on keskittänyt lääketieteen opetusta ja tutkimusta ja jonne HYKS ja HUS ovat lisäinvestoineet merkittäviä summia. HYKS:n toimintojen siirtämistä yhä enemmän Meilahteen perusteltiin myös sillä, että 1990- luvun lopulta alkaen alueella oli investoitu kuvantamis- ja laboratoriolaitteisiin, -tiloihin ja tietojärjestelmiin, toimenpidetiloihin ja tehostetun valvonnan ja hoidon yksiköihin yli 50 miljoonaa euroa. Sairaalaan oli valmistunut uusi raskaan kirurgian ja päivystyskirurgian leikkausosaston ja välinehuoltokeskuksen lisärakennus ja mm. uusia tehohoitopaikkoja. Toimenpidesiiven peruskorjauksia oli jatkettu ja tämä hankeosuus oli valmistumassa. Näillä perusteilla HUS:n hallitus päätyi yliopistollisen keskussairaalan kokonaan uudelleen sijoittamisen sijaan Meilahden alueen kehittämiseen, peruskorjaamiseen ja lisärakentamiseen. Töölön sairaalan peruskorjaukset on käytännössä keskeytetty jo useita vuosia sitten, koska kiinteistöstä luovutaan kokonaan. Toimintoja, jotka eivät edellytä raskasta päivystysvalmiutta suunnitellaan sijoitettvaksi peruskorjattavaan Lastenklinikan kiinteistöön. Uuden traumakeskushankkeen suunnitteluun on vuonna 2012 liitetty Syöpätautien klinikkarakennuksen jatkokäytön sekä peruskorjaus- ja laajennustarpeiden tarkastelu. Klinikan yleissuunnitelman mukaisten korjausprojektien valmistelun yhteydessä on varmistunut, että rakennuksen torniosan vaatima mittava peruskorjaus ei ole taloudellisesti eikä teknisesti järkevää. Kasvavan kysynnän vuoksi HYKS:n Syöpäkeskus tarvitsee lisää 5
uudentyyppisiä tiloja, mutta voi hyödyntää edelleen osaa nykyisestä rakennuksesta, vaikka toiminnat suunnitellaan pääosin uudisrakennukseen. Uudisrakennuksen sijoittamista Meilahden tornisairaalan yhteyteen edeltää sairaalan ns. laboratoriosiiven purkaminen. Huonokuntoista rakennusosaa ei peruskorjata HUSLAB:n toimintojen siirtyessä uuteen toimitaloon vuonna 2015. Siipirakennuksessa olevat luentosaliym. tilat sijoitetaan osin Meilahden muihin rakennuksiin ja osin uudisrakennukseen. Uuden sairaalan valmistuttua myös nykyinen Syöpäklinikan torniosa voidaan purkaa. Meilahden alueen ja sinne sijoittuvien toimintojen kehittäminen liittyy vanhan kiinteistökannan korjaus- ja muutostarpeiden ja lisätilatarpeiden lisäksi erikoissairaanhoidon toimintaprosessien ja valtakunnalliseen sekä HUS:n sairaaloiden työnjaon muutoksiin ja väestömäärän ja -rakenteen kehitykseen sekä suurelta osin siihen liittyvään palvelukysynnän kasvuun. HUS-alueen kuntien väestön ennustetaan Tilastokeskuksen tietojen mukaan kasvavan vuodesta 2012 noin 8 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Muutos on suurin paljon terveyspalveluja käyttävien 65 vuotta täyttäneiden ryhmässä (+ 30,2 %). Taulukko 1. HUS-alueen väestö ikäryhmittäin v. 2012 ja ennuste vuodelle 2020 Väestö Ikäryhmät 0 14 v. 15 44 v. 45 64 v. 65-74 v. >75 v. yhteensä 31.12.2012 263 715 645 052 417 606 141 375 95 048 1 562 796 v. 2020 enn. 283 853 676 040 418 846 176 407 131 305 1 686 451 Yhdistetyn Traumakeskus- Syöpäkeskus -hankkeen hankeselvityksen pohjana on käytetty Traumakeskuksen ja Syöpäkeskuksen vuonna 2013 erillisinä tehtyjä hankeselvityksiä. Töölön sairaalarakennuksen tilanne Töölön sairaalan alkuperäinen osa on valmistunut vuonna 1932 Punaisen Ristin tapaturmakirurgiseksi sairaalaksi. Sairaala liitettiin HYKS:iin vuonna 1958. Sairaalaan on rakennettu lisäosia ja tehty peruskorjauksia. Viimeisin lisärakennus, leikkausosasto, on valmistunut 1984. Peruskorjaukset ovat osin liittyneet toiminnallisiin muutoksiin. Viimeisimpiä merkittäviä peruskorjauksia ovat olleet sähköjärjestelmän uusiminen vuosituhannen vaihteessa, neurokirurgian valvontaosaston laajennus vuonna 2001, leikkausosaston peruskorjaus vuonna 2004 sekä osaston 7 ja sen alapuolella olevan laboratorion putkistokorjaus ja tilamuutoshanke vuonna 2011. Koko rakennuksen LVI-peruskorjausta ei ole tehty. Töölön sairaalan tekninen kuntoarvio on tehty vuonna 2012. Kuntoarvion mukaan sähköverkon, lämmitysjärjestelmien sekä vesi- ja viemärijärjestelmien korjaustarve on suuri. Lämmitysjärjestelmään kuuluvan kiertopumpun mahdollinen rikkoontuminen aiheuttaa riskin lämpötilan laskuun ja siten potilasosastojen toiminnan vaarantumisen. Ilmanvaihtojärjestelmien vanhimmat koneet ovat 1980 -luvulta ja siten pikaisen uusimisen tarpeessa. 6
Töölön sairaalan toimintoja on siirretty ruuhkautuneiden tilanteiden sekä epidemioiden leviämisen ehkäisemiseksi muihin sairaaloihin. Vuonna 2004 käynnistettiin käsikirurgian toimintaa Töölön, Herttoniemen ja Peijaksen sairaaloihin. Herttoniemen sairaalaan on päiväkirurgisen käsikirurgian lisäksi siirretty myös ortopedinen päivä- ja lyhytjälkihoitoinen leikkaustoiminta. Herttoniemen sairaalan toiminta toteutetaan Töölön lääkäriresurssein ja on siten toiminnallisesti kiinteä osa Töölön sairaalan toimintaa. Vuonna 2006 Jorvin ja Peijaksen sairaalat liitettiin HYKS:iin ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena ortopedian ja traumatologian toiminnot jakautuivat alueellisesti HYKS:n viiteen eri kiinteistöön (Töölö, Kirurgi, Herttoniemi, Jorvi, Peijas). Leukakirurgian päivystystoiminta siirtyi Kirurgisesta sairaalasta Töölön sairaalaan 1990- luvulla, mutta muu leukakirurgia ja erikoishammashoito pysyivät pääosin Kirurgisessa sairaalassa. Töölön sairaalan toimintakapasiteetin riittämättömyys ja kiinteistön rappeutuminen ovat heikentäneet erikoisalojen mahdollisuuksia toteuttaa toimintoja tarkoituksenmukaisella tavalla. Elektiivistä toimintaa ja osin myös päivystystä joudutaan tukemaan virka-ajan ulkopuolella suoritettavin lisätöin. Muun muassa suu- ja leukakirurgian erikoisalaan kuuluvien potilaiden päivystysleikkaukset on pääosin tehty Kirurgisessa sairaalassa, eikä potilashoito ole näiltä osin tarkoituksenmukaista ja turvallista. Vuodeosastojen potilaspaikkojen riittämättömyys päivystyksellisissä kuormitustilanteissa on edellyttänyt kiireettömien leikkausten äkillisiä peruuntumisia ja erityisesti se on johtanut vuodeosastojen kapasiteetin pitkäkestoisiin ja merkittäviin ylityksiin, joiden seurauksena potilaita on jouduttu sijoittamaan tiloihin joita ei ole suunniteltu potilashoitoon (mm. käytäville ja saniteetti-tiloihin). Yhteenveto uuden Traumakeskuksen toiminnoista Uuteen traumakeskukseen suunnitellaan seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet I. Pääosa Töölön sairaalan nykyisestä toiminnasta; poikkeuksena HUSUKE-yksikkö, joka sijoitetaan osaksi lasten Meilahden alueen toimintoja ja palovammakeskus, joka sijoitetaan Jorvin uuteen päivystyslisärakennukseen sekä plastiikkakirurgian Töölön sairaalassa olevat muut toiminnat, jotka sijoitetaan peruskorjattavaan Lastenklinikkaan. II. Meilahden sairaalan ja uuden Traumakeskuksen päivystysalue tulee muodostamaan yhtenäisen integroidun kokonaisuuden. Tässä yhteydessä nykyinen sydänvalvonnan (CCU) alue ja sen laajennus varataan akuuttivalvonnan käyttöön eri erikoisaloille ja CCU siirtyy uudisrakennukseen. Töölön sairaalasta siirtyvään neurokirurgiseen tehovalvontayksikköön liitetään neurologiset tehovalvontaa edellyttävät potilaat Meilahden tornisairaalan eri tiloista. III. Kirurgisen sairaalan suu- ja leukakirurgian toiminnat sijoitetaan uudisrakennukseen siltä osin kuin ne edellyttävät ympärivuorokautisen päivystyksen ja tehohoidon valmiutta. Muu osa leukakirurgiaa, sijoitetaan joko peruskorjattavaan Lastenklinikkaan tai muuhun tarkoituksenmukaiseen kiinteistöön Meilahden alueella. Plastiikkakirurgian Töölön sairaalasta Meilahden alueelle siirtyvät toiminnot on esitelty Traumakeskuksen hankeselvityksessä, mutta ne sijoittuvat peruskorjattavaan Lastenklinikkaan, eivätkä ole tästä syystä mukana uudisrakennuksen mitoituksessa. 7
Syöpätautien klinikkarakennuksen tilanne Rakennus on valmistunut vuonna 1962 ja siihen on tehty vuonna 2004 peruskorjaus, jossa entinen patologian laboratorio 0 -kerroksessa muutettiin sädehoito-osaston vastaanotto- ja toimistotiloiksi sekä CT -simulaattoritilaksi. Pohjoissiiven 1. kerroksen peruskorjaus valmistui vuonna 2013 mutta kumpikaan remonteista ei sisältänyt esim. julkisivun peruskorjausta. Muissa tiloissa on tehty korjaus- ja muutostöitä, mutta ei varsinaisia peruskorjauksia. Syöpätautien klinikan tekninen yleissuunnitelma valmistui vuonna 2007. Sen mukaan vesi- ja viemärijärjestelmän, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmän sekä sähkö, tele- ja turvajärjestelmien korjaustarve on suuri. Julkisivujen uusimistarve todettiin vuonna 2011. Julkisivujen korjauksen aikana rakennuksen tulisi olla tyhjillään. Syöpätautien klinikan tilat ovat ahtaat eivätkä vastaa nykyaikaiselle sairaalalle asetettuja vaatimuksia. Rakennus on suunniteltu vuodeosastotoiminnan eikä polikliinisen hoidon näkökulmasta. Syöpätautien klinikkarakennuksen muoto ja kantavat rakenteet 3. 8. kerroksessa asettavat omat reunaehtonsa mahdollisen peruskorjauksen toteuttamiselle. Peruskorjauksilla ei saada riittävästi tilaa koko toiminnan säilyttämiseksi samassa rakennuksessa eivätkä tilat remontoituinakaan vastaa nykyaikaisen avohoitopainotteisen sairaalan tarpeita. Suunniteltujen toimintojen siirryttyä uuteen Syöpäkeskukseen voidaan nykyisen syöpäklinikkarakennuksen torniosa purkaa 3. kerroksesta ylöspäin. Näin ollen hankalaa väistövaihetta ei tarvita. Syöpäklinikan pohjoissiiven 2. kerrokseen on vuonna 2013 valmistunut uusi HUS-Apteekin solunsalpaajalaboratorio. Rakennuksen 0-kerroksessa sekä lounaiskulmassa maan alla sijaitsevien 10 sädehoidon lineaarikiihdyttimen johdosta on järkevää säilyttää nykyiset 0-2 kerrokset. Valtaosa näistä tiloista on kuitenkin peruskorjauksen tarpeessa. Yhteenveto uuden Syöpäkeskuksen toiminnoista Uuteen Syöpäkeskukseen suunnitellaan siirrettäväksi nykyisen Syöpätautien klinikan toiminta pääosin. Sädehoitoyksikön toiminta säilyy nykyisessä rakennuksessa ja toimintaan liittyvät lineaarikiihdyttimet entisillä paikoillaan. Isotooppihoito-osaston sijainti ratkaistaan myöhemmässä vaiheessa, mutta sen sijoittaminen nykyisestä 3. kerroksesta vanhan rakennuksen säilyviin osiin näyttää mielekkäältä, sillä osasto on toiminnaltaan kiinteässä yhteydessä sädehoitoon. Vaikka sädehoidon ja isotooppihoidon tilat jäävät nykyisen rakennuksen säilyviin osiin, sisällytetään näiden Syöpäkeskuksen ydintoimintojen lyhyet kuvaukset hankeselvitykseen, sillä nämä liittyvät kiinteästi kaikkeen toimintaan. Syöpätautien klinikalla neljässä eri kerroksessa ja ei nykyaikaista toimintaa vastaavissa tiloissa toteutettava polikliininen hoito sijoitetaan uuden Syöpäkeskuksen nykyaikaisiin, muuntojoustaviin ja toiminnallisen suunnittelun hiomien prosessien mukaisiin tiloihin. Samoin voidaan keskittää hematologian polikliininen hoito Meilahden Kolmiosairaalasta ja Peijaksen sairaalasta, gynekologisen syövän hoito Naistenklinikalta ja tulevaisuudessa keuhkosyövän hoito Meilahden Kolmiosairaalasta ja Jorvin sairaalasta. Peijaksen sairaalan hematologian toimintaa ollaan osin jo siirtämässä Kolmiosairaalaan ja Syöpätautien klinikalle. Hematologisen päiväsairaala- ja poliklinikkatoiminnan keskittäminen tuo synergiaetua ja vapauttaa kapasiteettia muiden erikoisalojen käyttöön. Samoin gynekologisen syövän ja keuhkosyövän päiväsairaala- ja poliklinikkatoiminnan keskittäminen 8
Syöpäkeskukseen tuo synergiaetua sekä vapauttaa resursseja Naistenklinikalta, Jorvista ja Kolmiosairaalasta. Yhteisen hemato-onkologisen vuodeosaston perustaminen Syöpäkeskukseen lisää vuodeosastokapasiteettia ja vapauttaa sairaansijoja Peijaksesta sekä Kolmiosairaalasta muiden erikoisalojen käyttöön. Uusi päivystysvuodeosasto vapauttaa resursseja kaikilta päivystyspoliklinikoilta sekä muiden tulosyksiköiden vuodeosastoilta, kun syövän hoidon komplikaatioiden sekä vaativan palliatiivisen/saattohoidon vuodeosastokapasiteetti Syöpäkeskuksessa kasvaa. Syöpäkeskuksen toimintojen suunnittelun ytimessä on potilaslähtöisyys. Potilaan läheisten läsnäolo nähdään tärkeänä. Osaamiskeskukset HUS:n hallituksen linjausten mukaisesti Hyksin toiminta järjestetään jatkossa osaamiskeskuksiksi, joilla tavoitellaan potilaiden hoidossa sujuvia ja tehokkaita prosesseja. Osaamiskeskuksessa laajan hoitokokonaisuuden tai potilasryhmän hoito järjestetään suhteellisen itsenäisessä, eri tuotannontekijät hallitsevassa kokonaisuudessa. Kesällä 2013 HUS:n hallitus päätti syöpäkeskuksen perustamisesta vuoden 2014 alusta ja loput 10 osaamiskeskusta aloittavat vuoden 2015 alussa. Sydän-keuhkokeskus on aloittanut toimintansa jo vuonna 2013. Uusi Traumakeskus-Syöpäkeskusrakennus tukee ja vahvistaa tulevien osaamiskeskusten edellytyksiä luomalla mahdollisuuden koota ydintoiminnat tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Traumakeskukseen tulee sijoittumaan merkittävä osuus traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskuksen sekä pään alueen sairauksien osaamiskeskuksen potilastyöstä. Uusien rakennushankkeiden myötä Meilahden sairaala-alueelle muodostuu kansainvälisestikin merkittävä osaamiskeskusten kokonaisuus, jossa kaikki vaativimmat ja raskainta päivystysvalmiutta edellyttävät toiminnot integroidaan potilaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Työnjakoa Jorvin, Peijaksen ja Helsingin kaupungin päivystyssairaaloiden kanssa voidaan kehittää aiempaa joustavammin ja vähentää hoitojaksojen pilkkoutumista. Syöpäkeskus kokoaa syövän hoidon yhteen uudella ja merkittävällä tavalla. Syöpäkeskukseen sijoittuva Comprehensive Cancer Center Finland verkottuu yliopistosairaaloiden ja muiden syöpää hoitavien yksiköiden kanssa ja yhdistää kliinikot ja translationaaliset tutkijat samaan organisaatioon. Syöpätautien klinikka kuuluu HYKSsairaanhoitoalueen syöpähoitojen osana European Organization of Cancer Institutes - syöpäverkostoon. HYKS on 24.10.2013 ensimmäisenä pohjoismaisena sairaalana saanut päätökseen kaksivuotisen akkreditoinnin. Alustavan päätöksen mukaan Syöpäkeskuksesta tulee toinen eurooppalainen yliopistosairaala, joka saa korkeimman mahdollisen syöpäkeskusstatuksen. Rintarauhaskirurgia kuuluu Syöpä-osaamiskeskukseen 1.1.2014 alkaen. Koska rintakirurgialle valmistuvat uudet tilat Naistenklinikkaan v. 2015, ei toimintaa suunnitella siirrettäväksi Syöpäkeskuksen uusiin tiloihin. Rintarauhaskirurgia ei siten luo Syöpäkeskusta koskevia tilatarpeita eikä rintarauhaskirurgiaa sisällytetä hankeselvitykseen. 9
Opetus ja tutkimus Opetus HYKS:n yksi tärkeimmistä perustehtävistä on toimia lääketieteen kouluttavana ja tutkimusta tekevänä yksikkönä. Jatkossa toiminnan suunnittelussa on huomioitava kunkin erikoisalan koulutukselliset näkökohdat. Kunkin erikoisalan erikoistuville lääkäreille luodaan erikoistumista palvelevat oppimiskokonaisuudet. Tulevaisuudessa harjoitus- ja simulaatiotilojen käyttö tulee olemaan edellytys hyvän kliinisen toiminnan opiskelussa. Leikkaustoiminnassa riittävä osaamistaso on saavutettava ennen varsinaista potilaiden kirurgista hoitoa. Lääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikat tulevat lisääntymään nykyisestä 120 opiskelijasta 180 opiskelijaan vuonna 2020. Tämä lisää merkittävästi ryhmätilojen tarvetta ja myös kliinisten toimintojen yhteydessä sijaitsevia, opiskelijoille tarvittavia tiloja. Perusopetuksen opiskelijaryhmien lisäksi työskentelee kaikissa klinikoissa lääketieteen opiskelijoita amanuensseina. Syöpätautien klinikka toimii sairaalafyysikoiden koulutuspaikkana. Ammattikorkeakoulussa opiskelevia röntgen- ja sairaanhoito-opiskelijoita on käytännön opiskelussa vuosittain noin 70 Syöpätautien klinikalla ja noin 250 Töölön sairaalassa. Hoitotieteen opiskelijoille annetaan terveystieteiden maisterin tutkintoon liittyvää opetusta. Hammaslääketieteen kliininen koulutus tapahtuu peruskoulutustasolla tällä hetkellä Helsingin yliopistolta vuokratuissa tiloissa Ruskeasuolla, Helsingin terveysviraston järjestämänä. Myös osa erikoishammaslääkärikoulutuksesta on sijoitettu sinne. Kun yliopisto luopuu tiloista vuonna 2017, on kliiniselle hoitoharjoittelulle etsittävä uudet tilat ja huomioitava mahdollinen HUS:n osuus myös peruskoulutuksen järjestämisessä. Tutkimus Syöpätautien klinikan tutkimusyksikössä on tilat tutkimushenkilökunnalle (10 tutkimushoitajaa) ja potilasvastaanottohuone. Osa vastaanottokäynneistä ja kaikki infuusiolääkehoidot toteutetaan polikliinisissä hoitoyksiköissä tai vuodeosastoilla. Klinikassa on useita tutkimusryhmiä. Vuonna 2012 Syöpätautien klinikalle myönnettiin 40 uutta tutkimuslupaa ja hematologialle 15. Tutkimuksia oli meneillään yhteensä 102 ja vuonna 2012 tieteellisiä julkaisuja tuotettiin 113, joista valtaosa alkuperäisjulkaisuja. Hematologialla tutkimustoiminnan keskeisenä piirteenä on translationaalisuus ja kliininen tutkimus nivoutuu Biomedicumissa toimivaan hematologian tutkimusyksikköön sekä yhteistyöhön FIMM:n (Institute for Molecular Medicine Finland) kanssa. Hematologinen kansallinen biopankkihanke on yksi merkittävimpiä hankkeita koko HYKS:ssä. Yksikössä toimii neljä täyspäiväistä tutkimusta avustavaa henkilöä. Kantasoluyksikössä toimii tutkimusryhmä, jonka tutkimus keskittyy kliiniseen tutkimukseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan mm. EBMT:n (European Society for Blood and Marrow Transplantation) kanssa. Edellä mainittujen lisäksi klinikoissa on meneillään useita kansallisia kliinisiä hoitotutkimuksia sekä monikansallisia lääketutkimuksia. HYKS-Syöpätautien klinikka kuuluu ainoana syöpäklinikkana Suomessa Pohjoismaiseen Nordic NECT tutkimusyhteisöön, joka on neljän yliopistosairaalan kliinisten tutkimusyksikköjen akateeminen verkosto. 10
Traumakeskusta v.2020 vastaavissa toiminnoissa suoritetaan tutkimustoimintaa pääosin kliinisen työn ohella ja sen tiloissa. Töölön sairaalassa ei ole erillistä tutkimukseen osoitettua yksikköä. Tästä huolimatta klinikoissa toimii lukuisia tutkimusryhmiä sekä yliopiston viranhaltijoiden että klinikan työntekijöiden johtamina ja toteuttamina. Näistä ei kuitenkaan ole käytettävissä yksityiskohtaista ja luotettavaksi katsottavaa rekisteriä. Päätoimista tutkimushenkilöstöä ei yksikössä ole mainittavassa määrin käytössä, mutta määrä- ja osaaikaisia tutkimushoitajia on useita. Lääkäreiden osalta tutkimustoiminta toteutetaan kliinisen työn ohella tai lyhyiden tutkimusvapaiden muodossa. Tutkimustoiminta keskittyy sekä perustutkimukseen että kliiniseen tutkimukseen, jonka tiimoilta on käynnissä mm. lukuisia satunnaistettuja hoitovertailuja, joissa arvioidaan käytössä olevien hoitojen vaikuttavuutta ortopedis-traumatologisissa vammoissa ja sairauksissa. Osa näistä toteutetaan monikeskustutkimuksina yhteistyössä muiden yliopisto- ja keskussairaaloiden kanssa. Julkaisuja ja artikkeleita tuotettiin vuonna 2012 yli sata, joista valtaosa on julkaistu vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä julkaisuissa. 11
2 TRAUMAKESKUS 2.1 Töölön sairaalan ja kirurgisen sairaalan siirtyvät toiminnot Töölön sairaalan toiminnallinen tilanne vuonna 2012 Töölön sairaalan leikkausmäärä (12 170) vuonna 2012 vastaa suurimpien keskussairaaloiden koko operatiivisen toiminnan määrää. Kun otetaan huomioon Töölön sairaalassa toteutettujen toimenpiteiden vaativuus ja niiden edellyttämä saliaika ja tarve erityisosaamiseen, korostuu toimintalukujen merkitys edelleen. Töölön sairaalan leikkausmäärä on myös HYKS:n sairaaloiden suurin, sali-ajan käytön mukaan noin 50 % Meilahden sairaalan leikkausosastoa suurempi (ennen väistövaihetta). Vuodeosastoilla hoitopäiviä teho-osastot mukaan lukien vuonna 2012 oli 77 051. Klinikat Ortopedian ja traumatologian klinikka Ortopedian ja traumatologian klinikan toiminnat Töölön sairaalassa ovat keskittyneet perusja vaativan tason tapaturmakirurgiaan sekä niihin läheisesti liittyvään potilaiden erityistason osaamista edellyttävään kiireelliseen ja kiireettömään kirurgiseen hoitoon. Vaativien traumapotilaiden hoito toteutetaan ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin johdolla, usein yhteistyössä sairaalan muiden erikoisalojen lääkäreiden (plastiikkakirurgi, käsikirurgi, leukakirurgi, neurokirurgi, anestesiologi) kanssa. Töölön sairaalassa toimii myös maan ainoa monivammautuneiden tapaturmapotilaiden hoitoon erikoistunut teho-osasto. Töölön sairaalassa ortopedis-traumatologisten potilaiden kiireetön kirurginen hoito fokusoituu vammojen jälkitilojen hoitoon, vaativaan selkärangan sekä lantion kirurgiaan. Töölön sairaalaan on myös keskitetty luukasvainten hoito, joka toteutuu yhteistyössä useiden erikoisalojen kanssa. Hoitopäiviä vuonna 2012 oli 23 460. Neurokirurgian klinikka HYKS:n neurokirurgian klinikka Töölön sairaalassa vastaa kaikesta neurokirurgisesta toiminnasta HUS:ssa ja siellä hoidetaan aivojen ja muun keskushermoston kirurgisia sairauksia. Vastuu-alueeseen kuuluvat myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit (HYKSin ERVA-alue) ja Pohjanmaan ruotsinkielinen väestö. Velvoite kattaa palvelut yli kolmannekselle maamme väestöstä, n. 2 miljoonalle asukkaalle. Epilepsiakirurgia on valtakunnallisesti keskitetty kahteen yksikköön, Helsinkiin ja Kuopioon. Lisäksi hankalia kallonpohjan kasvaimia ja aivojen verisuoniepämuodostumia ohjataan hoitoon muualta Suomesta ja myös naapurimaista. Vaativa selkäydinkanavan kirurgia muodostaa noin neljäsosan toiminnasta. Tästä valtaosa käsittää kaularangan alueen sairauksia. Toiminnasta merkittävä osa kohdistuu aivoverisuonileikkauksiin. Yleisin toimenpide on aivovaltimon pullistuman eli aneurysman korjausleikkaus. Suuren ryhmän muodostavat myös tapaturmapotilaiden keskivaikeat ja vaikeat aivovammat. Yleisiä ovat myös aivoselkäydinnesteen kiertohäiriöleikkaukset. Lapsipotilaita neurokirurgian klinikassa hoidetaan vuosittain n. 150. Useimmat näistä potilaista siirretään leikkauksen jälkeen Lastenklinikalle. 12
Käsikirurgian klinikka HYKSin ERVA -alueen vaativa käsikirurginen päivystystoiminta on keskitetty Töölön sairaalaan. Hoitovastuu erityisen vaikeissa vammoissa (mm. raajojen osien takaisinistutukset) käsittää laajemmankin alueen. Suuri osa klinikan elektiivisestä toiminnasta on päiväkirurgista ja voidaan toteuttaa Herttoniemen päiväkirurgisessa yksikössä. Osa potilaista on kuitenkin anestesiologisesti arvioiden liian sairaita päiväkirurgisessa yksikössä hoidettavaksi, ja heidän hoito toteutetaan yksikössä, jossa on käytettävissä mm. päivystyksellinen tuki. Töölön sairaalassa leikataan myös kaikki vaativat, pitkäkestoiset rekonstruktioleikkaukset. Käsikirurgian hoitopäivät vuonna 2012 olivat 2 670. Suu- ja leukakirurgia Töölön sairaalassa toimii ympärivuorokautinen leukakirurgian päivystys. Erillisiä klinikan toimintaan määritettyjä vuodeosastopaikkoja Töölön sairaalassa ei kuitenkaan ole. Potilaat hoidetaan tarvittaessa päivystysosastolla tai teho-osastolla ennen siirtoa Kirurgiseen sairaalaan. Töölön sairaalassa yleisesti vallitsevan päivystyskuormituksen johdosta, suu- ja leukakirurgian erikoisalan päivystyksellistäkin leikkaustoimintaa edellyttävät potilaat siirretään alkuvaiheen diagnostiikan ja hoidon jälkeen pääosin hoidettavaksi Kirurgiseen sairaalan, jossa myös toteutuu erikoisalan kiireetön leikkauksellinen toiminta. Tämä kirurginen toiminta koostuu mm. kasvojen alueen kasvainten ja vammojen jälkitilojen korjausleikkauksista, sekä muusta rekonstruktiivisesta kirurgiasta. Plastiikkakirurgia Plastiikkakirurginen toiminta Töölön sairaalassa on keskittynyt alueellisen työnjakosopimuksen mukaisesti vaativaan, elektiiviseen, osin koko maasta keskitettyyn kirurgiseen toimintaan sekä tapaturmakirurgiaa tukevaan päivystykselliseen toimintaan. Vuodeosastot Töölön sairaalassa on kahdeksan vuodeosastoa, joista kullakin on sovitun mukainen, ja osin myös käytännön muokkaama potilashoidollinen profiili. Osittain vuodeosastot on jaettu klinikkarajojen yli. Johtuen sairaalan päivystysvelvoitteesta on päivittäin sairaalan otettavien potilaiden määrien vaihtelu suuri. Töölön sairaalassa on käytössä 188 osastovuodepaikkaa. Näistä 10 - paikkainen HUSUKE- vuodeosaston siirtyminen lastensairaalaan vähentää 6 paikkaa. Töölön sairaalassa arvioidaan olleen useiden vuosien ajan 20 25 paikan verran jatkokuntoutuspaikkaa odottavia potilaita. Toisaalta ruuhka-aikoina tilanne sairaalassa on toistuvasti kestämättömän ruuhkainen, jolloin jopa noin 20 25 potilasta on ollut käytävillä ilman asianmukaista potilaspaikkaa. Osastojen kuormitusprosentit ovat korkeat, erityisesti ortopedis-traumatologisilla osastoilla (2, 4 ja 5) ja potilaita joudutaan toistuvasti hoitamaan myös käytävällä. Potilaiden ennakoimattomasta saapumismäärästä johtuen joudutaan nais- ja miespotilaita nykyisin hoitamaan samoissa huoneissa. Intimiteettisuojaa ei ole riittävästi. Osastoilla ei ole asianmukaisia eristysmahdollisuuksia ja infektiopotilaat hoidetaan kapasiteettitilanteen mukaan, pyrkien sijoittamaan nämä potilaat esim. yksin useamman (kahden) hengen 13
huoneeseen. Tällöin muiden potilaiden hoitoon käytettävissä olevien vuodepaikkojen määrä laskee. Taulukko 2. Vuodeosastohoidon tunnuslukuja Töölön sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa (suu- ja leukakirurgia) 2012 (mukana ei Herttoniemeä) Käsikirurgikirurgia (1) (8565) Plastiikka- HUSUKE (1) Vuosi 2012 (8505) (8503) Ortoped. ja traumat. (8) (8502, 8504, 8505, 8510) Neurokirurgia (8506, 8507, 8511 (6) ) Suu- ja leukakirurgia (2) (8602) Palovammaosasto (8564) Sairaansijat lkm käytetyt ss keskim. Nettohoitopäivät 10 (4) 80 (8) 65 (3) 32 9 6 (7) 10 88 62 31 (5) 8 6 8 2 670 23 460 16 218 8 153 2 376 (9) 1 321 2 130 1) HUSUKE vuodeosaston paikoista osa (30 %) muille kuin halkiopotilaille 2) Kir. sairaala ja Töölö, yöaikainen päivystys Töölössä, jatkohoito Kir.sair:ssa,vuodeos. yhteydessä myös päikipotilaat 3) yhteenlaskettu neurokirurgian vuodeosastot ja tehovalvonta 4) käsikirurgia ja OT yhteisillä sairaansijoilla 5) plastiikkakirurgian paikkoja myös HUSUKE-vuodeosastolla 6) neurokirurgian tehovalvonta 7) 6 paikasta 3 tehovalvontapaikkoja 8) laskennassa ei mukana traumatologian teho-osastoa (8509) 9) mukana laskennassa toiminta Töölössä Vuodeosasto 2 Töölön sairaalan osastolle 2 on sijoitettu ortopedian ja traumatologian klinikan raskas selkäkirurgia, sisältäen selkärankavammojen ja lannerangan alueen degeneratiivisten sairauksien hoidon, virheasentojen korjaukset sekä kehityshäiriöiden ja selkärangan luukasvaimien hoidon. Osastolle on keskitetty myös selkäydinvammaisten potilaiden alkuvaiheen hoito ja kuntoutus. Tämän lisäksi osastolla hoidetaan muita tapaturmakirurgisia potilaita myös osaston erityisosaamisen alueen ulkopuolelta. Vuodeosasto 4 Vuodeosastolle 4 on keskitetty vaativan lantio- ja alaraajakirurgian akuutti ja jälkihoito ja vaikeiden polven nivelsiteiden leikkaushoito koko HUS -alueelta ja laajemminkin ERVAalueelta. Lisäksi osastolla hoidetaan muita, pääasiassa alaraajatraumatologisia potilaita kuten lonkka- ja nilkkamurtumapotilaita. Vuodeosasto 5 Osastolle on keskitetty pääasiassa yläraajan kirurgisesti hoidettavien sairauksien ja vammojen hoito, mutta yksikössä hoidetaan myös alaraajakirurgisia tapaturmapotilaita. Lisäksi osastolle on sijoitettu luukasvainten kirurginen hoito. Vuodeosasto 10, päivystysosasto Vuodeosastolla 10 hoidetaan pääasiallisesti Töölön sairaalaan tapaturma-aseman kautta tulevat päivystyspotilaat, jotka edellyttävät leikkaushoitoa tai erityistä tarkkailua. 14
Vuodeosasto 3 Osasto toimii rekonstruktiivisen plastiikkakirurgian osastona, jossa hoidetaan iho-, pehmytkudos-, kasvo- ja suusyöpiä, muovaavaa rintakirurgiaa, sukupuolenvaihdoskirurgiaa ja raajojen korjaavaa kirurgiaa sekä haavakirurgiaa. Tämän lisäksi osastolla hoidetaan päivystyspotilaita, lähinnä komplisoituneita haavapotilaita tai vaikeita infektioita, joiden bakteeriresistenssi on usein ongelmallinen. Neurokirurginen vuodeosasto 6 Osastolla 6 yleisimpiä sairauksia ovat aivoverenvuodot, aivoverisuonisairaudet, aivokasvaimet, aivovammat, epilepsia sekä selkärangan ja selkäydinkanavan sairaudet. Osastolle on myös keskitetty lapsipotilaiden, hypofyysituumoripotilaiden, epilepsialeikkaukseen tulevien ja ulkomaalaisten potilaiden sekä eristystä vaativien infektiopotilaiden hoito. Leikkauksen jälkeen potilaat ovat heräämössä ja postoperatiivisessa valvonnassa neurokirurgian tehovalvontaosastolla. Heidät siirretään vuodeosastolle joko samana päivänä tai myöhemmin tehovalvonnan tarpeesta riippuen. Neurokirurginen vuodeosasto 7 Osastolle on keskitetty toiminnallisen neurokirurgian alan potilaiden hoitaminen. Yleisimpiä sairauksia ovat kaula- rinta- ja lannerangan alueen selkäytimen tai hermojuurten sairaudet (välilevytyrät, ahtaumat), neuropaattinen kipu, Parkinsonin tauti, MS-tauti, spastisuus, dystonia, Hortonin päänsärky ja pakko-oireet. Funktionaalisia neurokirurgisia toimenpiteitä ovat epiduraalistimulaattorin, syväaivoelektrodien ja intratekaalisen baklofeeni-pumpun asentaminen. Jatkuvaa seurantaa vaativien, tajuttomien ja hengityskoneessa olevien neurokirurgisten potilaiden hoito on keskitetty 7-paikkaiseen valvontahuoneeseen. Poliklinikat Kirurgian poliklinikka Töölön sairaalan kirurgian poliklinikka toimii lähete- ja jälkitarkastuspoliklinikkana ja sen tiloissa toimivat ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, plastiikkakirurgian ja neurokirurgian erikoisalojen vastaanotot. Poliklinikalla toimii HYKS-alueen lähetekeskus, joka vastaanottaa nykyisin kaikki ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoisalojen lähetteet. Keskuksesta lähetteet jaetaan edelleen näiden klinikoiden toimintayksiköihin Jorvin, Peijaksen, Herttoniemen ja Lohjan sairaaloihin, sekä erillisten sopimusten mukaan myös Porvoon, Länsi-Uudenmaan ja Lohjan sairaaloihin. Poliklinikan käyntimäärät ovat nousseet, vuonna 2012 nousu oli huomattavaa ortopediassa, käsikirurgiassa ja neurokirurgiassa. Lisääntyneen toimintavolyymin vuoksi toimintoja on jouduttu siirtämään aikaisempaa enemmän Herttoniemen sairaalaan ja Töölön sairaalassa sijaitsevalle monitoimipoliklinikalle, joka on aloittanut toimintansa täysimääräisenä vuoden 2012 aikana. 15
Monitoimipoliklinikka Sairaalaan on perustettu erikoisalojen yhteinen monitoimipoliklinikka (MOPO), jonka kautta hoidetaan päivittäin leikkaushaavakontrolleja, leikkaukseen tulevien potilaiden preoperatiivisia tarkastuksia sekä ohjataan kotoa tulevat, samana päivänä leikattavat potilaat leikkaukseen ja kotiin. Myös kipuhoitajan vastaanotto on nykyisin monitoimipoliklinikan tiloissa. Uusi toimintamalli on osaltaan vähentänyt osastojen päivittäistä potilasvaihdon aiheuttamaa ruuhkaa. Taulukko 3. Töölön sairaalan ajanvarauspoliklinikan lähetteet erikoisaloittain v. 2012 Erikoisala Ulkoisten lähetteiden lkm Ortopedia ja traumatologia 5 796 Käsikirurgia 2 683 Plastiikkakirurgia 1 545 Neurokirurgia 3 218 Yhteensä 13 242 Suu- ja leukakirurgia 2 974 Kaikki yhteensä 16 216 Tietolähde:Cressida Tapaturma-asema Töölön sairaalan päivystyspoliklinikkaa on sairaalan varhaisista vaiheista asti kutsuttu Tapaturma-asemaksi. Se on ortopedian ja traumatologian, neurokirurgian, suu- ja leukakirurgian, käsikirurgian ja plastiikkakirurgian erikoisalojen ympärivuorokautinen päivystyspiste, joka palvelee HUS:n alueella asuvaa n. 1,5 milj. asukasta. Töölön sairaalaan on keskitetty pääkaupunkiseudun erikoissairaanhoidon ja koko Uudenmaan erityistason päivystys. Erityisesti neurokirurgian, plastiikkakirurgian, suu- ja leukakirurgian ja käsikirurgian erikoisaloilla sekä vaikeimpien ortopedis-traumatologian ongelmien osalta potilaita lähetetään myös muista sairaanhoitopiireistä. Tapaturma-aseman ensihoitohuoneessa (ns. sokkihuone), johon saapuvat kaikkein vaikeimmin vammautuneet potilaat, hoidetaan vuosittain n. 1 200 potilasta. Töölön sairaala on valmistautunut myös hammaslääkäripäivystyksen järjestämiseen yöaikaan, jos tähän ratkaisuun kuntien kanssa yhdessä päädytään. Yötä lukuunottamatta on muu virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys pääkaupunkiseudun potilaille järjestetty Haartmanin sairaalassa. Vuonna 2012 siellä toteutui n. 14 000 käyntiä kolmessa hoitoyksikössä, päiväkäyntien lisäksi. Tapaturma-aseman potilasmäärät vuonna 2012 olivat ortopediassa ja traumatologiassa 13 366, käsikirurgiassa 1 756, plastiikkakirurgiassa 713, neurokirurgiassa 1 573, hammas-, suuja leukasairauksissa 1 267 ja muussa kirurgiassa 591. 16
Leikkausosastot Leikkausosastot OLS ja BLS Ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoisalojen käytössä olevat kaksi leikkausosastoa sijaitsevat sairaalan eri osissa, mutta ne kuuluvat samaan toiminta- ja hallintoyksikköön. Ortopedisella leikkausosastolla (OLS) on neljä salia ja B-leikkausosastolla (BLS) kaksi salia. Heräämöpaikkoja on OLS:ssa 8, joista osa ns. holding- ja induktiotilana, sekä BLS:n heräämössä 5 vuodepaikkaa ja 6 tuolipaikkaa. BLS:n heräämössä toimii osa 2. kerroksen monitoimipoliklinikkaa. Leikkausosastoilla on yhteinen henkilökunta, mutta omat laitteet, välineet, heräämötilat, varastot ja huoltotilat. Yksi leikkaussali BLS:ssa on kahden em. leikkaussalin lisäksi osoitettu plastiikkakirurgian klinikan toimintaan. Päivystysleikkaukset ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian ja suu- ja leukakirurgian osalta tapahtuvat OLS leikkausosastolla, jonka toiminnasta n. 80 % on päivystyksellisiä leikkauksia. Plastiikkakirurgisia päivystysleikkauksia tehdään sekä OLS:ssa että plastiikkakirurgisella leikkausosastolla. Neurokirurgiset päivystysleikkaukset hoidetaan neurokirurgisella leikkausosastolla. Suurin osa leukakirurgisista päivystysleikkauksista tapahtuu Kirurgisessa sairaalassa. Ortopedisen leikkausosaston virka-ajan ulkopuolisen käytön osuus on huomattava, sillä saliajasta noin puolet toteutuu säännöllisen työajan ulkopuolella. Päivystysleikkausten organisoinnissa noudatetaan päivystysleikkausten mukaista lääketieteellistä kiireellisyysluokitusta, jonka mukaan määräytyy mm. potilaiden leikkaushoidon toteutumisen järjestys. Plastiikkakirurgian leikkausosasto Plastiikkakirurgialla on Töölön sairaalassa 5 leikkaussalia. Heräämöpaikkoja on seitsemän. Pääosa plastiikkakirurgisista päivystysleikkauksista tehdään virka-aikana plastiikkakirurgian leikkaussalissa. Virka-ajan ulkopuoliset päivystysleikkaukset tehdään ortopedisella leikkausosastolla. Neurokirurgian leikkausosasto Neurokirurgian klinikan leikkaustoimenpiteet toteutetaan neljä leikkaussalia käsittävässä yksikössä. Potilaiden heräämövaihe hoidetaan neurokirurgian tehovalvontaosastolla. Päivystys tapahtuu ympärivuorokautisesti omalla henkilökunnalla. Anestesiahenkilökunta hoitaa lisäksi noin 1 600 anestesiatoimenpidettä, jotka liittyvät neuroradiologiaan. Leikkaussalissa suoritettavista toimenpiteistä noin 1/3 on päivystystoimintaa. Teho- ja tehovalvonta-osastot Töölön sairaalan teho- ja tehovalvontaosastot ja paikat Neurokirurgian tehovalvontaosasto TVO on ainoa neurokirurgisiin potilaisiin keskittyvä teho-osasto maassamme. Osasto on 14- paikkainen ja sillä on kaksi eristyshuonetta yhteisesti osaston 6 kanssa. Osastolla hoidetaan 17
neurokirurgian leikkausosastolta tulevia potilaita sekä vaikean aivovamman tai aivoverenvuodon saaneita potilaita, jotka eivät tarvitse leikkaushoitoa. Noin 40 % potilaista tulee päivystyksenä. Osastolla hoidetaan kahdella paikalla myös heräämöpotilaat, koska leikkausosastolla ei ole omaa heräämöä (pääosin spinaalikirurgisia potilaita). Vuonna 2010 potilaista noin 5 % oli lapsia. Lisäksi osastolla 7 hoidetaan hengityskoneessa olevia ja valvonnan tarpeessa olevia potilaita 7-paikkaisessa valvontahuoneessa. Teho-osasto Töölön sairaalan teho-osasto on 10-paikkainen, ATEK -vastuualueeseen kuuluva osasto, jonka tehtävä on tuottaa teho- ja tehovalvontahoitoa kaikille Töölön sairaalan potilaille erikoisalasta riippumatta. Noin puolet osastolla hoidetuista potilaista tarvitsee tehostettua hoitoa vaikeiden vammojen takia ja noin neljännes elektiivisten plastiikkakirurgisten isojen syöpäleikkausten tai vaikeiden pehmytkudosinfektioiden takia. Traumatologinen teho-osasto ja tehovalvontaosasto yhdistyivät 1.1.2012 alkaen 10 -paikkaiseksi Töölön teho-osastoksi. Vuonna 2011 osastot toimivat vielä erillisinä yksiköinä. 2.2 Uudisrakennukseen ja Meilahden sairaala-alueelle sijoitettavan toiminnan kehittämistarpeet Kysynnän / potilasvolyymien muutosennusteet Tulevaisuuden toiminnan laajuuden arvioinnin lähtökohtana on nykyinen toiminta (virka-ajan työ, lisätyöt ja päivystystoiminta). Tarvelaskelman pääasiallinen perusta on aiemmin esitetyt väestömäärän ja ikärakenteen muutosten aiheuttamat vaikutukset kysyntään, mutta laskelmassa on myös huomioitu laskennan lähtötilanteessa vuonna 2012 vallinnut aliresursointi. Vuoden 2020 kysyntäennusteen lähtötietoina on käytetty tilastokeskuksen väestötaulukoita ja väestöennustetta 2008 2030 sekä Töölön sairaalan käynti- ja hoitojaksolukuja 2008 2012. Suoritemäärät on luokiteltu ikäryhmittäin suhteessa väestöön ja muodostettu tästä lineaariset trendikäyrät, joita on ekstrapoloitu ennustevuodelle 2020. Saatua arviota on korjattu terveen eliniän kasvulla (terveen eliniän kasvun oletuksena on käytetty 2 % / 10 vuotta). Laskelmassa on arvioitu tarve vuonna 2020, mutta erillisesti on esitetty myös tämän jälkeen ilmenevä tarve (taulukko 4, s. 20). Traumakeskuksen osalta sairaansijatarpeen ennusteet perustuvat erikoisalan ydintoiminnan eli leikkaussalissa tapahtuvien hoitojen kasvuennusteeseen. Vuodeosastopaikkojen suhteellista tarvetta laskee kuitenkin todennäköisesti hoitoketjuissa tapahtuva tehostuminen, jolloin mm. potilaan tarvitsema jatkohoito ja kuntoutus voidaan järjestää nykyistä kattavammin ja nopeammin. On myös odotettavissa, että joillakin erikoisaloilla voi tapahtua edelleen vuodeosastohoitojaksojen lyhentymistä. Vuonna 2012 hoitopäiviä (ortopedia ja traumatologia, käsikirurgia, neurokirurgia sekä suu- ja leukakirurgia) oli 40 096 ja vuonna 2020 hoitopäiviä arvioidaan olevan noin 45 770. Ortopedian ja traumatologian klinikka Erikoisalan kiireettömän hoidon pääasiallinen kasvuennuste fokusoituu spinaalikirurgiaan, jonka alueella on viimeisen 10 vuoden aikana havaittu merkittävää nykyistenkin 18
hoitoindikaatioiden puitteissa tapahtunutta kysynnän kasvua sekä sen seurauksena huomattava toimenpidemäärien kasvu. Tämän kehityksen johdosta vallitsee tällä erityisosaamista edellyttävällä alueella jo nyt resurssivajetta, jonka johdosta kiireettömiä toimenpiteitä joudutaan suorittamaan virka-ajan ulkopuolisena lisä- ja jononpurkutyönä. Hoitoon pääsy spinaalikirurgian alueella on toteutetuista toimista huolimatta ajoittain epätarkoituksenmukaisen hidasta. Selkäkirurgian osalta leikkaussaliajan kasvuennuste vuodella 2020 on noin 30 %. Muun kiireettömän leikkaustoiminnan sekä virka-aikaisen päivystyskirurgian kasvuennuste noudattaa yleistä kysynnän ennusteen kasvua, ollen noin 13 %. Leikkausprosessien kehittämisellä arvioidaan olevan noin 10 %:n vähennys kasvuennusteeseen. Poliklinikalla avohoitokäyntien arvioidaan lisääntyvän 13 20 % (spinaalikirurginen osuus). Käsikirurgia Erikoisalan kiireettömän hoidon pääasiallinen kasvuennuste liittyy väestönkasvuun ja ikärakenteen muutokseen, jonka seurauksena mm. erikoisalan vastuulle kuuluvien tyyppimurtumien ja erityisosaamista edellyttävien mikrokirurgisten toimenpiteiden määrät kasvavat. Leikkaussalitoiminnan sekä polikliinisten käyntien kasvuksi arvioidaan yleinen 13 % vuodelle 2020. Leikkausprosessien kehittämisen vaikutuksen vähennykseksi arvioidaan 10 %. Plastiikkakirurgia Erikoisalan kasvuennuste kytkeytyy vahvasti syöpien ja osin haavojen kirurgisen hoidon määrän lisääntymiseen. Viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana on joidenkin syöpämuotojen ilmaantuvuudessa todettu merkittävää kasvua, jonka ennustetaan jatkuvan edelleen. Plastiikkakirurgisten hoitomahdollisuuksien kirjo on laajentunut, jolloin myös kirurgiset syöpähoidot lisääntyvät. Erikoisalalla vallitsee nykyisin resurssivaje, jonka johdosta toimenpiteitä joudutaan suorittamaan laajamittaisesti virka-ajan ulkopuolisena lisätyönä. Vuoteen 2020 arvioidaan virka-aikaisen leikkaussalitoiminnan kasvun syöpäkirurgian osalta olevan 30 %, muutoin kasvu on noin 13 %. Prosessien kehittämisen vaikutukseksi arvioidaan 10 %. Poliklinikkatoiminnan kasvuennuste on 13 %. Plastiikkakirurgian tilojen sijoittelua ei ole suunniteltu uudisrakennukseen. Neurokirurgia Nykyinen leikkaussalikapasiteetin vaje vaikuttaa tulevien tilojen tarpeeseen. Neurokirurgiassa, kuten myös ortopedian ja traumatologian erikoisalalla, on odotettavissa erityisesti spinaalikirurgian tarpeen kasvua. Näin ollen kasvuennuste on hieman suurempi kuin pelkkä väestömäärän ja ikärakenteen muutos edellyttäisi. Erikoisalalla vallitsee nykyisin resurssivaje, jonka johdosta toimenpiteitä joudutaan suorittamaan laajamittaisesti virka-ajan ulkopuolisena lisätyönä. Tästä huolimatta on erikoisalan kiireettömän hoidon leikkausjono kasvanut merkittävästi ja potilaiden hoitoonpääsy hidastunut viimeisten vuosien aikana. Virka-aikaisen selkäkirurgian kasvuennuste vuodelle 2020 on 30 %. Muun leikkaussalitoiminnan sekä poliklinikkatoiminnan kasvuennuste on 13 %. Leikkaussalikapasiteetin ennusteissa on huomioitu leikkausprosessien kehittämisen vaikutus 10 %. 19