Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn kehittäminen - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso 2010 Tekijät Seija Jaako Taija Krats Päivämäärä 20.10.2010 Sisällysluettelo
1. Johdanto 2. Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn kehittäminen 3. Tavoite 4. Toteutus 5. Tulokset ja tuotokset 6. Arviointi 7. Pohdinta
1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke (http://www.sosiaalikollega.fi/kaste) on aloittanut 1.3.2009 ja kestää 31.10.2011 saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. 2. Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston moduulityöskentelyn kehittäminen Kolarin terveyskeskuksen vuodeosastolla on 30 potilaspaikkaa, joista kymmenen on tällä hetkellä pitkäaikaispotilaiden käytössä. Nykyisellään osastolla toimitaan aamuvuoron aikana kahdella käytävällä, tavallaan omissa moduuleissa. Iltaisin ja öisin on koko osasto hoidettavana. Moduulityöskentelyn kehittämiseen päädyttiin lähinnä siksi, että saataisiin enemmän aikaa ja yksilöllisempää hoitoa potilaille. Uskomme myös laadukkaamman hoitotyön lisäävän työssä viihtymistä ja sitä kautta mahdollisesti jopa vähentävän sairauspoissaoloja. Tarkoituksena olisi jakaa tulevaisuudessa osasto kahteen eri moduuliin, pitkäaikaispotilaiden ja akuutti- ja kuntoutuspotilaiden moduuliin. Henkilökunta toimisi moduuleissa niin ilta-kuin aamuvuoronkin aikana, öisin olisi yhteinen yöhenkilökunta. 3. Tavoite Lähdimme mukaan työskentelyjaksoon hyvin myöhäisessä vaiheessa, joten kovin yksityiskohtaisia suunnitelmia emme ehtineet tehdä. Moduulijaon päätavoitteena on parantaa varsinkin pitkäaikaishoidon laatua ja yksilöllisyyttä. Akuutti- ja kuntoutuspotilaiden kohdalla kehittämiskohteena on kirjaamisen parantaminen ja rakenteisen FinCC- mallin mukaisen kirjaamisen juurruttaminen hoitotyön käytännöksi. Kuntouttava työote pitäisi saada osaksi arkipäivän hoitotyötä. Alun perin oli tarkoituksena myös löytää keinoja henkilöstömitoituksen mittaamiseksi ja kehittää / kokeilla autonomista työvuorosuunnittelua osaston henkilökunnan kanssa. Projektin on tarkoitus kestää kaksi vuotta kesäkuusta 2010 syksyyn 2012. Pakaste-hankkeen avulla saimme irrotettua työaikaa ja henkilöresursseja moduulityöskentelyn suunnitteluun.
4. Toteutus Projektityötä on pääosin toteuttanut vuodeosaston osastonhoitaja Seija Jaako ja vuodeosastolla toimiva sairaanhoitaja Taija Krats. Moduulityöskentelyn kehittämistä he olivat alkaneet miettimään jo toukokuussa 2010 JET-opiskelun kehittämistehtävänä. Siihen liittyen osastolla on kesän ajan ollut mietittävänä SWOT-analyysi moduulijakoa koskien. Ajalla 1.9.- 20.10 olemme jakaneet kahden henkilön kesken tunteja ja yhteensä niitä on kertynyt 74 tuntia, työajan seuranta erillisenä liitteenä. Työn kehittäminen ei kuitenkaan koskaan onnistu vain joidenkin ihmisten sanelemana tai ideoimana, joten muodostimme projektiin ohjausryhmän, jonka jäseninä toimivat seuraavat henkilöt : - projektipäällikkö Seija Jaako, vuodeosaston osastonhoitaja - projektisihteeri Taija Krats, vuodeosaston sairaanhoitaja - asiantuntijajäsen Tuomas Liikavainio, työterveyslääkäri - asiantuntijajäsen Riitta Rautalin, suunnittelija/ KASTE-hanke - asiantuntijajäsen Marja Nikkinen, vuodeosaston sairaanhoitaja - asiantuntijajäsen Maija-Terttu Kauhanen, vuodeosaston perushoitaja - asiantuntijajäsen Minna Paasilinna, fysioterapeutti - asiantuntijajäsen Marja-Riitta Pasma, laitosapulainen Sidosryhminä toimivat vuodeosaston muu henkilökunta ja terveyskeskuksen lääkärit sekä muut toimijat. Kirjallisuutta emme ole niinkään ehtineet tähän taustatutkimukseen käyttää, mutta olemme tutustuneet erilaisiin ohjeisiin ja suosituksiin, esim. Ikäihmisten hoidon laatusuositus ( STM:n julkaisuja 2008:3). Henkilöstömitoitusta ajatellen tutustuimme internetin kautta RAFAELA-järjestelmään ja se kuulosti erittäin mielenkiintoiselta ja siihen olisi voinut saada koulutustakin, mutta kustannussyistä jouduimme luopumaan ajatuksesta. Lisäksi sellaistakin ilmeni, että RAFA- ELA:n käytöstä huolimatta ei pystytä niin vahvasti näyttämään esim. henkilökunnan lisätarvetta, jotta ohjelmasta saataisiin vastaava hyöty. Osastolla tehty SWOT-analyysi ei juurikaan antanut aineistoa, vastauksia varsin suppeasti, joten sillä ei merkitystä projektin suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tilastoja tutkimme sen verran, että selvitimme osaston potilaspaikkojen kuormitusprosentin vuoden 2010 alusta syyskuun loppuun, se oli vain 73,71. Tämä luku on selkeästi matalampi kuin edellisinä vuosina, joten on ehkä olemassa keskustelun tarve paikkojen määrästä? Rakenteinen kirjaaminen on jo vuodeosastolla käytössä, joten sen jatkuva käyttö auttaa juurruttamaan sitä hoitotyön käytännöksi. Isompi ongelma on ehkä asenteissa, kirjaamista ei aina pidetä yhtä arvokkaana työnä kuin esimerkiksi perushoitoa. Autonomista työvuorosuunnittelua on jossain vaiheessa tarkoitus kokeilla ja sen käyttöön olisi kouluttajakin jo tiedossa. Ohjausryhmä meillä on ollut vasta yhden kerran ja Kaste-hankkeen seurantakokous 8.11. jolloin saimme esitellä hankettamme. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmässäkin asia on kerrottu muille yksiköille. Työyhteisössä asiasta kerrotaan avoimesti ja osastotunneilla puhutaan ja informoidaan projektin etenemisestä.
Tiedottaminen tapahtuu työntekijöille osastotunneilla ja ohjausryhmän jäsenille sähköpostitse. 5. Tulokset ja tuotokset Olemme päättäneet, että alamme kokeilemaan moduulityöskentelyä viimeistään syksyllä 2011. RAFAELA-järjestelmä hylätään kalleutensa vuoksi, mutta pidämme silmät ja korvat auki sopivaa mittaristoa varten. FinCC-luokituksen mukaista kirjaamista ja sen käytäntöjä kehitetään osastolla edelleen. Autominen työvuorosuunnittelu kokeiluluontoisena ensi kevään aikana. Nopean aikataulumme vuoksi emme ole vielä saaneet suurempia tuloksia aikaan, mutta henkilökunta on kovin innostuneena mukana muutoksen aloittamisessa. 6. Arviointi Työskentelyjakson aikana oli tarkoitus saada moduulityöskentelyn kehittäminen ja sen suunnittelu alkuun ja mielestämme se on saavutettu. Kehittämistä ja suunnittelua hidasti jonkin verran se, ettemme sopineet alun perin taloudellisia raameja, missä liikutaan, jolloin jouduimme myöhemmässä vaiheessa tarkistamaan aika lailla suunnitelmaamme. Työskentelyjakson tuloksena on projektin käynnistyminen ja henkilökunta on innokkaasti mukana kehittämässä toimintaa. Meillä on projektisuunnitelma ja joitain ohjeita toimintaan, esim. raportit. Toiminnan kehittäminen tulee ennen kaikkea hyödyttämään potilaita ja hoitotyön käydessä mielekkäämmäksi hoitajienkin työssä viihtyminen paranee, jolloin he todennäköisemmin toimivat vielä enemmän potilaan hyväksi. Moduulityöskentelyn kehittäminen oman työyhteisön voimin jatkuu syksyyn 2012 saakka. Moduulimalli on käytössä useassa paikassa lähikunnissakin, esimerkiksi Pellossa ja Ylitorniolla, näihin olisi hyvä tehdä tutustumiskäynti. Meidän osaltamme tämä työskentelyjakso jäi kovin lyhyeksi ja resurssipulan vuoksi emme pystyneet irrottautumaan niin paljon kuin olisimme tarvinneet/ halunneet. Mutta kun resursseja olisi käytettävissä, on tällainen työskentelyjakso hyvin käyttökelpoinen kehittämisen apuväline. Olemme saaneet erittäin asiantuntevaa apua KASTE- hankkeen työntekijöiltä ja heiltä on aina voinut kysyä ja vastaus on tullut pikaisesti. Kehittämistyöntekijänä toimiminen tuo kokemusta projektityöstä ja avaa enemmän hankemaailman pelikenttää. Enemmän aikaa projektin toteuttamiseen olisimme halunneet, mutta resurssithan on aina huomioitava. Toisilta ohjausryhmän jäseniltä olisi ehkä toivonut vielä enemmän aktiivisuutta ja palautetta.
7. Pohdinta Vuodeosaston moduulijaon suunnittelu on innostanut ihmisiä ajattelemaan positiivisemmin tulevaisuutta ja heidän työnkuvaansa. On vaistottavissa sellainen ilmapiiri, että nyt on jotain mitä odottaa. Sinänsä harmi, että taloudelliset resurssit vaikuttavat hieman jarruttavasti rakenteellisiin uudistuksiin. Syksyllä 2011 kokeilemme moduulijaon onnistumista ja sen arvioinnin ja kokeilun perusteella alamme juurruttamaan mallia käytäntöön. SWOT- analyysin aiomme uusia, kuitenkin tällä kertaa niin henkilökunnan kuin potilaan näkökulmasta.