Laurentiustalon tarveselvitys Lohjan kaupunki
Sisällys 1. Tarveselvityksen perustiedot... 2 1.1. Laurentiustalon visio... 2 1.2. Kaavoitus... 2 1.3. Tontti ja sijaintipaikka... 3 1.4. Olemassa olevien rakennusten nykytila... 3 2. Laurentiuskoulun (1-9 luokat) tarveselvitys... 5 2.1. Laurentiuskoulun oppilassuunnitteet... 8 2.2. Laurentiuskoulun visio... 9 2.3. Laurentiuskoulun tilatarve... 10 3. Varhaiskasvatuksen tarveselvitys... 11 3.1. Varhaiskasvatuksen lapsisuunnitteet... 12 3.2. Varhaiskasvatuksen visio... 13 3.3. Varhaiskasvatuksen tilatarve... 14 4. Kaupunkisisältöjen tarveselvitys... 14 4.1. Kaupunkisisältöjen tilantarpeet... 15 5. Lohjanseudun kuvataidekoulun tarveselvitys... 18 6. Hankkeen laskennallinen laajuus... 20 7. Aikataulu... 21 8. Arvioidut kustannukset... 21 9. Esitys... 21
1. Tarveselvityksen perustiedot Laurentiustalo on paikka, jossa useat eri toimijat toimivat osittain yhteisiä tiloja hyödyntäen. Tarveselvitys sisältää useiden eri yksiköiden tarpeet, jotka tullaan jatkosuunnittelussa yhdistämään mahdollisimman tehokkaasti. Laurentiustalon suurin yksikkö on Laurentiuskoulu, joka sisältää nykyisen Anttilan ja Tytyrin koulun oppilaat sekä Ojaniittutalon ja Metsolan koulun oppilaat. Koulu muodostaa ikään kuin alustan muille toimijoille. Laurentiustalon toiseksi suurin yksikkö on varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen tarpeet ovat enimmäkseen ruotsinkielisellä päivähoidolla. Laurentiustalon kahden suurimman yksikön tilat toimivat suunnittelun pohjana ja muiden yksiköiden tarpeet sovitetaan Laurentiuskoulun ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Suunnittelun kohteena olevalla alueella on olemassa rakennuksia. Nämä tilat huomioidaan tilojen uudisrakentamistarvetta arvioitaessa. Jatkosuunnittelussa eri toiminnot tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisesti vanhoihin ja rakennettaviin tiloihin. Tarveselvitystyön on tehnyt työryhmä, johon ovat kuuluneet Kalske Katri, Kuusimurto Merja, Ikonen Kiti, Ahtela Eero, Huhtala Erna, Saarniniemi Liisa, Ryökäs Kalle, Willebrand Felix, Haapanen Janne, Kotonen Anne, Nyman Ilkka, Lötjönen Seppo, Sandell Leena, Harvio-Jokiaho Mervi, Lemberg Monica, Urpo Marketta, Ojanen Anitta, Kallio Satu, Lemberg Juha, Vienonen Jukka, Anttila Juha, Lämsä Jarkko ja Tapiola Tapani. 1.1. Laurentiustalon visio Laurentiustalon toiminta perustuu asiakaslähtöiseen toimintaan niin talossa kuin talon ulkopuolella. Tavoitteena on luoda monipuolisia toimintamahdollisuuksia kaikille kaupunkilaisille. Laurentiustalon toiminta ja johtaminen tulevat tukemaan kokonaisvaltaista toimintaa, missä rikotaan perinteisiä hallintokuntien rajoja. Laurentiustalon resursseja käytetään joustavasti tekemällä tiiviisti yhteistyötä. Laurentiustalon tavoitteena on luoda viihtyisä yhteisö, jossa on hyvä ja avoin ilmapiiri. Laurentiustalon oppimisympäristöjen käytössä painotetaan monipuolisuutta ja kustannustehokkuutta. 1.2. Kaavoitus Nykytilanteessa alue muodostuu kolmesta eri tontista omine rakennusoikeuksineen. Tämä hankaloittaa alueen hyvää kokonaissuunnittelua. Alueen kaavoitus on päätetty uudistaa. Laurentiustatalon kaavaaluetta valmistellaan Laurentiustalon suunnittelun kanssa yhtä aikaa ja yhteistyössä suunnittelun kanssa.
1.3. Tontti ja sijaintipaikka Tytyrin koulun tontti Tytyrin koulu sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 8, 08100 Lohja. Koulukiinteistö on tontilla 20, korttelissa 25. Koulukiinteistön tontti on kooltaan 12 507,06m². Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti on YO, joka on kaavamääritykseltään opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kiinteistön rakennusoikeus on 6 254 kerrosneliötä. Tytyrin koulu on 4 716 kem 2, joten rakennusoikeutta on jäljellä 1 538 kem 2. Tytyrin koulun oppilaat ovat toistaiseksi väistössä. Tytyrin koulu puretaan. Anttilan koulun tontti Anttilan koulun sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 6, 08100 Lohja. Koulukiinteistö on tontilla 23, korttelissa 25. Koulukiinteistön tontti on kooltaan 16 745 m 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti on YO, joka on kaavamääritykseltään opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kiinteistöön on tehty kaavamuutos vuonna 2001. Kiinteistön rakennusoikeus on 8 373 kem 2. Kiinteistöllä sijaitsee Anttilan koulu ja Länsi-Uudenmaan Musiikkiopisto 7 858 kem 2 ja Labanin talo 505 kem 2. Rakennusoikeutta on jäljellä 10 kem 2. Labanin talo on pääosin kaksikerroksinen alun perin asuin-ja liikerakennukseksi tarkoitettu, ja sen on suunnitellut arkkitehti Esko K. Mäkelä. Vanhin osa on rakennettu vuonna 1956. Rakennusta on laajennettu ja pihalle on rakennettu piharakennus 2000-luvun alussa. Päärakennus on kooltaan noin 483 kem 2 ja siihen liittyvä piharakennus on noin 22 kem 2. Daghemmet Laban on tilan ahtauden takia siirtynyt Ojaniittutaloon väistöön. Labanin tiloissa toimii toistaiseksi ruotsinkielinen esiopetus sekä iltapäiväkerho. Solbrinkens skolan tontti Solbrinkenin koulu (Solbrinkens skola) on ruotsinkielinen alakoulu. Rakennuksen koko on noin 597 kem 2. Rakennus on rakennettu 1990-luvun alussa. Ruotsinkielistä opetusta järjestetään Solbrinken skolassa. Tulevan Laurentiustalon tontin kaavamääräykset tarkentuvat myöhemmässä vaiheessa. 1.4. Olemassa olevien rakennusten nykytila Anttilan koulua on rakennettu kahdessa osassa, ensimmäinen, ns. vanha puoli rakennettiin 1983 ja ns. uusi puoli laajennusosa 2003-2004. Koulun vanhaan osaan ei ole aikaisemmin tehty merkittäviä peruskorjauksia. Anttilan koulun ns. vanhaan osaan kohdistui epäilys sisäilmaongelmasta. Tytyrin koulu on valmistunut 1962. Alkuperäistä rakennusta on laajennettu mm. sisäpihojen puoleisilla eteistiloilla ja teräsrunkoisella lasitetulla aulan laajennuksella. Koulurakennukseen on tehty rakennekohtaisia kuntotutkimuksia ja niihin liittyviä pienempiä korjaustöitä. Ilmanvaihtoa on parannettu, sekä osaan perusopetusluokkiin on rakennettu ilmastoitukorokelattiat v. 2000.
Anttilan ja Tytyrin kouluissa sisäilmaoireilut lisääntyivät vuoden 2015 alussa. Tämän johdosta tilattiin TkT Juhani Piriseltä (FCG Oy) kuntotutkimussuunnitelma molempiin kouluihin. Kuntotutkimusten tavoitteena oli selvittää mittauksin ja rakennusteknisin tutkimuksin rakennuksessa vallitsevia olosuhteita, sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä rakennuksen kuntoa. Tutkimussuunnitelman mukaiset kuntotutkimukset suoritettiin Suomen Sisäilmakeskus Oy:n toimesta siten, että tutkimustulokset olivat käytettävissä marraskuussa 2015. Kuntotutkimustulosten johtopäätöksinä todettiin seuraavaa: Tytyrin koulu Tutkimuksissa todettiin laaja-alaisia mikrobivaurioita eri rakenneosissa. Pahimmin vaurioituneita rakenteita olivat alapohja-, ulkoseinä-, perusmuuri- ja sokkelirakenteiden eristeet. Vaurioituneista rakenteista todettiin olevan epätiiveyskohtien kautta suorat yhteydet sisäilmaan. Riskirakenteiksi luokiteltiin lisäksi mm. yläpohja- ja vesikattorakenteet. Johtopäätös: Korjauskustannusten arvioidaan kasvavan suuremmiksi kuin uuden vastaavan kokoisen rakennuksen rakentaminen. Tytyrin koulu puretaan. Anttilan koulu Tutkimuksissa todettiin, että Anttilan koulun ja siihen liittyvän Laurentiussalin ulkoseinärakenteissa ja erityisesti niiden mineraalivillaeristeissä on laaja-alaisia mikrobivaurioita. Samankaltaisia mikrobivaurioita löydettiin sokkelihalkaisuissa käytetyistä styrox-eristeistä. Vaurioituneiden rakenteiden epätiiveyskohtien kautta tapahtuvat vuotoilmavirtaukset mahdollistavat epäpuhtauksien siirtymisen sisäilmaan. Rakennuksen kellarillisen osan salaojituksen todettiin olevan puutteellinen ja ikkunoiden olevan huonokuntoiset. Alkuperäiset pintarakenteet ja kiinteät kalusteet ovat käyttöikänsä ja kuntonsa puolesta uusimisen tarpeessa. Koulun koko LVISA-tekniikka on vanhentunut ja vaatii uusimista. Nykyisillä ilmanvaihtokoneilla ja -kanavilla ei saavuteta määräysten mukaisia ilmamääriä, sähkökeskukset on rakennettu vanhanaikaisella 4- johdinjärjestelmällä ja rakennusautomaatio ei vastaa nykypäivän vaatimuksia. Kellarin lattian alla olevissa pohjaviemäreissä on paikallisia painumia. Johtopäätös: Rakennuksen alapohjan, perusrungon ja yläpohjan vesikatteineen todettiin olevan kunnossa. Rakennuksen korjaamisen arvioidaan olevan kannattavaa ja korjaussuunnittelu käynnistyi marrasjoulukuussa 2015. Anttilan koulun peruskorjaus on käynnissä ja se valmistuu 2017 kevään aikana. Labanin talo Labanin kiinteistö vaatii toiminnan edellyttämiä muutoksia, mikäli Hiiden Opisto siirtyy tiloihin. Valmistelussa on myös tarkasteltu vaihtoehtoisesti, että Labanin rakennus puretaan.
Solbrinken Skola Solbrinken skolaa on korjattu ja laajennettu. Koulurakennus on hyvässä kunnossa, mutta toiminnallisesti koulun tilat ovat ahtaat ja tarveselvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoa, että esiopetuksen tarpeiden pohjalta koulun tilan ahtaus voidaan ratkaista. 2. Laurentiuskoulun (1-9 luokat) tarveselvitys Tytyrin koulu Tytyrin alakoulussa opiskelee n. 300 oppilasta. Tytyrin kouluun on keskitetty Lohjalla eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien maahanmuuttajaoppilaiden perusopetukseen valmistava opetus sekä S2, suomi toisena kielenä -opetus. Opetushenkilöstöä on yhteensä n. 30, rehtori, koulusihteeri, 20 päätoimista ja 2 sivutoimista opettajaa sekä 6 avustajaa. Lisäksi koulussa työskentelee tilahuollon henkilöstöä sekä oppilashuollon henkilöstöä. Tytyrin koulun yhteydessä on toiminut esiopetusryhmä sekä iltapäiväkerho. Tytyrin koulun liikuntasali on ollut päivittäisen opetuskäytön lisäksi aktiivisessa käytössä arki-iltaisin klo 16 22 välisenä aikana. Luokkatilat ovat iltaisin olleet myös Hiiden Opiston käytössä. Tytyrin koulun nykyiset tilat eivät toiminnallisesti vastaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Uuden opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia oppimisprosessissa sekä vuorovaikutuksen merkitystä oppimistilanteessa. Luokkatilojen tulisi olla muunneltavissa erilaisten oppimisryhmien käyttöön, sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn. Myös erilaisten toiminnallisten opetusmenetelmien ja uutta opetusteknologiaa edustavien laitteiden joustavan käytön tulisi mahdollistua käytössä olevissa opetustiloissa. Uusi opetussuunnitelma korostaa avointa oppimisympäristöä. Luokkatilojen tulisi olla muunneltavissa esimerkiksi väliseinien avulla erilaisten oppimisryhmien käyttöön. Opetustiloista voitaisiin muodostaa nk. oppimisalueita, jolloin esimerkiksi mediateekin läheisyydessä olisi nk. looseja, ateljee/lukutiloja tai mahdollisuuksia rauhalliseen, keskittymistä vaativaan työskentelyyn. Alakoulussa samassa luokkatilassa opiskellaan useita eri kouluaineita luokanopettajan ohjauksessa. Opetustiloissa tarvitaan toimivia ja riittäviä säilytystilaratkaisuja. Myös tilojen kalustaminen tulee suunnitella siten, että se palvelee joustavia opetusjärjestelyitä. Anttilan koulu Anttilan koulussa opiskelee 381 oppilasta (20.9.2016 tilasto). Henkilökuntaa on 32 virkaatekevää/päätoimista ja 3 sivutoimista opettajaa sekä 4 avustajaa, rehtori, koulusihteeri, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja vahtimestari. Laurentiussalilla on oma vahtimestari. Keittiössä työskentelee 2 henkilöä ja siistijöitä on 5 (yhteensä 54). Koululääkäri käy kerran viikossa. Anttilan koulun tiloissa on toiminut myös hammashoitola. Tämän toiminta on siirtynyt toisaalle. Anttilan koulun opetustiloja käyttää aktiivisesti myös Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto sekä Hiiden Opisto.
Anttilan koulu toimii kaupungin julkisena edustustilana. Laurentiussalissa ja Sibeliussiivessä, koulun ruokala tarjoilupaikkana, järjestetään kaupunginorkesterin toiminnan lisäksi muitakin tilaisuuksia. Kiinteistön reilu 10 vuotta sitten laajennetussa osassa on Anttilan koulun tiloja 2. ja 3. kerroksessa (kotitalousluokat, kuvataideluokat ja kielten luokat). Tilat ovat pedagogisesti toiminnoiltaan suht kunnossa. Anttilan koulun nykyiset tilat eivät toiminnallisesti vastaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Uuden opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys korostaa oppilaan aktiivista roolia oppimisprosessissa sekä vuorovaikutuksen merkitystä oppimistilanteessa. Luokkatilojen tulisi olla muunneltavissa erilaisten oppimisryhmien käyttöön, sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyyn. Myös erilaisten toiminnallisten opetusmenetelmien ja uutta opetusteknologiaa edustavien laitteiden joustavan käytön tulisi mahdollistua käytössä olevissa opetustiloissa. Uuden opetussuunnitelman valmistumisen ja käyttöönoton myötä koulun opetustilat käyvät pedagogisen näkökulman kautta fyysisesti vanhanaikaisiksi. Anttilan koululla ei ole kirjastotilaa lukuun ottamatta isompaa tilaa, johon mahtuisi kerralla enemmän kuin yksi luokallinen oppilaita (samanaikaisopetus), eikä myöskään ole tiloja, joihin oppilaita voisi eriyttää tai jakaa tekemään ryhmätöitä tms. Uusi opetussuunnitelma korostaa avointa oppimisympäristöä. Luokkatilojen tulisi olla muunneltavissa esimerkiksi väliseinien avulla erilaisten oppimisryhmien käyttöön. Opetustilat voisivat muodostaa myös nk. oppimisalueen. Laurentiussali on Anttilan koulun ainoa iso tila kiinteistössä, ja sen varaus ja käyttö on kulttuuripalveluiden hoidossa. Juhlien ja muiden koulun isojen tapahtumien suhteen salin käyttöä on pystytty jakamaan, mutta arkisemmassa koulutyössä salin käyttö on hankalaa ja usein haasteellista. Sibeliussiipi palvelee Anttilan koulun oppilaista välituntialueena, mutta se ei rakenteeltaan ja välineistöltään tällä hetkellä sovellu lainkaan opetus-/opiskelukäyttöön. Anttilan koulussa on valmistavaa opetusta ja S2-opetus. Maahanmuuttajaopetus on Lohjalla keskitetty Tytyrin ja Anttilan kouluihin. Nykyiset tilaratkaisut eivät tue tasa-arvoisuutta ja kotoutumista, vaan eristävät ko. oppilaat myös fyysisesti muista oppilaista. Muuttuvan opetussuunnitelman myötä opettajien tarve entisestään kehittää opetustaan ja oppimateriaalejaan kasvaa, joten työskentelytilojen tulisi palvella paremmin tätä kehittämistyötä. Anttilan koulun ensisijaisena liikuntatilana toimii Tennarin liikuntakeskus: palloilusali sekä muut tilat. Liikunta järjestetään jatkossakin Tennarin alueella, ja se on huomioitava Tennarin-Taimiston tarveselvityksessä. Laurentiuskoulusta Tennaria liikuntatilanaan käyttävät 3. 9.-luokkalaiset, noin 700 oppilasta. Tytyrin iltapäiväkerhotoiminta Tytyrin IP-toiminta oli aikaisemmin sijoittunut museon puoleiseen siipeen samoihin tiloihin esiopetuksen kanssa kuitenkin niin, että molemmat osapuolet käyttävät eri huonetta iltapäivisin. Henkilöstömitoitus on tällä hetkellä 2 iltapäiväohjaajaa (26h/vko/henkilö) ja kaksi koulunkäyntiavustajaa (10,25h/vko/henkilö).
Lapsia on tällä hetkellä 27.10.2015 yhteensä 39 (hakeutuneita oli alun perin 46 kaikille on kyetty osoittamaan IP-paikka). Monikulttuuriset perheet ovat IP-asiakkaissa pieni erityispiirre. Lapsia oli enimmillään lv.2012-2013 41kpl, lv. 2013-2014 36kpl ja lv. 2014-2015 36 kpl. Tytyrin iltapäiväkerhotoiminnalle on tilatarpeita, joita voidaan yhteistilojen suunnittelulla ratkaista. Erillistä tai omaa tilaa ei tarvita. Ruotsinkielinen iltapäiväkerhotoiminta Ruotsinkielisen iltapäiväkerhon toiminta on ollut vuosien varrella vaihtelevaa. 2012-2013 lapsia 18-19 ja ohjaajia 2, Solbrinkenin koululla 2013-2014 lapsia 20-21 ja ohjaajia 2, Solbrinkenin koululla 2014-2015 lapsia 14-15 ja ohjaajia 1, Åsvallan tiloissa 2015-2016 lapsia 12-14 ja ohjaajia 1, Åsvallan tiloissa 2016-2017 lapsia 20-21 ja ohjaajia 2, Labanin tiloissa Ruotsinkielisen iltapäiväkerhotoiminnan tarve on saada pysyvä paikka. Iltapäiväkerhotoiminnan tarpeet voidaan ratkaista yhteistilojen suunnitteluratkaisuilla. Erillistä tai omaa tilaa ei tarvita.
2.1. Laurentiuskoulun oppilassuunnitteet Kuva 1. Laurentiuskoulun oppilassuunnitealue Laurentiuskoulun oppilassuunnitealue-esitys hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.05.2016 45. Valtuuston päätöksenä oli, että Laurentiuskoulusta rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa yhdistetään Anttilan koulu ja Tytyrin koulu. Laurentiustalon alakoulujen oppilaiden suunnitealueet pysyvät samanlaisina. Yläkouluoppilaiden osalta Laurentiuskouluun oppilaaksiottoalueeseen kuuluvat Sammatin, Roution, Karstun, Tytyrin, Ojaniittutalon ja Metsolan alakoulualueet. Metsolan alueelta Gunnarlan eteläpää ei kuulu Laurentiustalon oppilaaksiottoalueeseen.
1200 Laurentiuskoulun 6-15-vuotiaiden oppilassuunnitteet 1000 800 600 400 YHTEENSÄ 6-15 vuotiaat 200 0 Laurentiuskoulun ennusteissa on huomioitu Tytyrin oppilassuunnitealueen esioppilaat ja alakoulun oppilaat sekä Anttilan yläkoulualueen oppilaat. Lisäksi Anttilan yläkoulualueeseen on lisätty Metsolan ja Ojaniittutalon koululaiset pois lukien Gunnarlan eteläpuoli. Oppilassuunnitteisiin ei ole huomioitu Neitsytlinnan oppilassuunnitealueen alakoulun oppilaita. Oppilassuunnitteissa ei ole huomioitu ruotsinkielisen opetuksen oppilaita eikä maahanmuuttajaoppilaita. 2.2. Laurentiuskoulun visio Laurentiuskoulun pedagoginen visio kiteytyy ajatukseen Seiniään suurempi koulu Kulttuurikampuksella. Uteliaisuus Koulussa opiskelee erilaisista taustoista sekä eri kieli- ja kulttuuriryhmistä olevia oppilaita. Monikulttuurinen koulu muodostuu erilaisista, mutta keskenään samanarvoisista ihmisistä, jotka arvostavat ja kunnioittavat toistensa yksilöllisyyttä ja ihmisyyttä. Oppilaan yhtenäinen koulupolku rakentuu Laurentiuskoulun sisällä esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan. Opiskelun lähtökohtana on ilmiökeskeinen lähestymistapa. Kouluyhteisössä kehitetään jatkuvasti tarkoituksenmukaisia tapoja oppia. Jokainen opettaja ja oppilas haluaa aktiivisesti kehittää itseään. Avoimuus Koulun toimintakulttuurin keskeisenä periaatteena on yhdessä työskenteleminen. Eri-ikäisille oppilaille luodaan mahdollisuuksia työskennellä yhdessä. Opettajat tekevät yhteistyötä työpareina, samanaikaisopettajina, opettajatiimeissä, aineryhmien sisällä ja eri aineryhmien välillä. Kohteliaat käytöstavat, avoin työskentelyilmapiiri ja hyvät vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä yhdessä työskentelemisen edellytyksiä. Rohkeus
Koulurakennuksen käytettävissä olevat oppimisalueet sekä sisällä että ulkona muodostavat monimuotoisen ja innostavan oppimisympäristön. Tilat ja kalusteratkaisut ovat muunneltavissa työskentelyn kannalta tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi kokonaisuuksiksi. Aktiivisessa opetuskäytössä olevat mobiililaitteet mahdollistavat opiskelun koulun eri osissa. Opetus ja oppiminen ei ole sidoksissa yksittäiseen luokkahuoneeseen. Tarvittaessa tila voi jatkua / tilaa voi jatkaa teknologian avulla. Into Yhdessä tekeminen laajenee koulun seinien sisältä lähellä sijaitsevaan arvokkaaseen lohjalaiseen kulttuuriympäristöön. Kuvataidekoulu ja Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia rikastuttaa opiskeluaan kerho- ja harrastetoiminnan avulla. Kirjasto, museo, kirkko, Tennarin liikuntapuisto, Tytyrin kaivos ja koulun välittömässä läheisyydessä sijaitseva liikekeskus luovat puitteet monimuotoisen yhteistyön rakentamiselle. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien (MOK) rakentamisessa hyödynnetään koulusta ulospäin laajenevia oppimisympäristöjä. Ala- ja yläkoulun päättövaiheessa oppilaat valitsevat itselleen sopivan näyttötyön aiheen, jonka he suunnittelevat ja toteuttavat opettajien ohjauksessa. 2.3. Laurentiuskoulun tilatarve Perusopetuksen tilatarve perustuu Lohjan kaupungin oppilassuunnitteisiin. Oppilassuunnitteiden mukaan tilat mitoitetaan 900 oppilaalle. Tilamitoituksen pohjana käytetään opetushallituksen suunnitteluohjeita vuodelta 2012. Opetushallituksen suunnitteluohjeiden mukaan 900 oppilaan yhtenäiskoulun laajuus on 9 640 hum 2. Opetushallituksen mitoitusohjeen pitää sisällään esiopetuksen. Tässä tarveselvityksessä esiopetuksen tarpeita tarkastellaan varhaiskasvatuksen tilamitoituksissa, minkä johdosta Opetushallituksen mitoitusohjeista vähennetään 4 x 60 m 2 = 240 m 2. Liikunnan opetus on suunniteltu pääosin Taimiston liikuntapuistoon sekä Tennariin, minkä johdosta mitoitusohjeista vähennetään liikuntasalin tilamitoitusta. Tässä tarveselvityksessä varaudutaan varhaiskasvatuksen ja pienempien oppilaiden tarpeisiin. Liikuntatilan tarpeena on pidetty noin 450 m2 liikuntatilaa varasto-, puku- ja pesutiloineen, jonka myötä Opetushallituksen tilamitoituksesta vähennetään 1 330 hum2. Peruskorjatun Anttilan koulun tilat vähennetään Opetushallituksen tilamitoitusohjeesta. Anttilan koulun mitoituksista on poistettu Sibelius-siipi ja 0-kerros. Anttilan koulun käytössä on 15 kpl x OT3 = 900 m 2, 4 kpl x OT2 = 160 m 2, 2 kpl x OT1 = 60 m 2, maantieto-biologia -tilat 140 m 2, fysiikka-kemia -tilat 200 m 2, ruokasali 270 m 2, henkilökuntatilat (joka muuttuu myöhemmässä vaiheessa tietotekniikkaluokkatilaksi) 140 m 2, väliaikaiset hallintotilat 40 m 2, oppilashuoltotilat 93 m 2, kuvataideluokat 190 m 2, oppimisympäristöt/käytävät 333 m 2, 3. kerroksen opetustilat yhteensä 420 m 2, kaikki yhteenlaskettuna 2 946 m 2. Laurentiuskoulun ja Opetushallituksen tilamitoituksissa ei ole huomioitu maahanmuuttajaoppilaiden tilatarpeita. Maahanmuuttajaoppilaiden (sisältäen valmistavan opetuksen sekä S2-opetuksen) tilatarpeet ovat yhteensä 240 m 2 opetustilaa.
Opetushallituksen tilamitoituksesta 9 640 hum 2 vähennetään 240 m 2 + 1 330 m 2 + 2 946 m 2 sekä lisätään maahanmuuttajaoppilaiden tilatarpeet 240 m 2, jolloin uudisrakentamisen tarve on laskennallisesti 5 364 m 2. 3. Varhaiskasvatuksen tarveselvitys Lintulan päiväkoti Lintulan päiväkoti on mitoitettu 70 lapselle. Terveystarkastusten myötä ilmanvaihtokoneiden ja rakennuksen toiminnallisuus huomioiden lapsia saadaan ottaa Lintulan päiväkotiin vain 45. Lintulassa toimii 5 erillistä ryhmää: Puu-Lintulassa toimii 3-5-vuotiaiden kokopäiväryhmä Peipposet, 21 lasta. Kivi-Lintulassa toimii 3-5-vuotiaiden kokopäiväryhmä Varpuset, 12 lasta, ryhmäperhepäiväkoti Satakielet, 12 lasta, sekä avoin kerhotoiminta Pihlajat, 7 lasta. Tytyrin koululta on Moisiolla väistössä esiopetusryhmä, 25 lasta. Lintulan päiväkodin päivähoitoryhmät eivät ole täydessä käytössä tilojen vuoksi. Tilat eivät ole toiminnallisesti sellaiset, että päivähoitoryhmiä voitaisiin optimaalisesti hyödyntää. Daghemmet Laban Varhaiskasvatuksella on keskustassa ruotsinkielinen päiväkoti Laban ja ruotsinkielinen esiopetusryhmä Solbrinkenin koulussa. Daghemmet Laban toimii tilapäisesti Ojaniittutalossa. Labanin päiväkodissa on 44 kokopäiväpaikkaa. Laban on päiväkotitilana sokkeloinen ja epäkurantti; sen kuntoluokka on 63 %. Labanin päiväkoti on jäänyt Lohjan keskustan ja pohjoisosien ruotsinkieliseen päivähoidon tarpeeseen riittämättömäksi. Kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille ei riitä paikkoja Labanista, vaikka esiopetus on siirretty koululle. Labanista luovuttaessa uuden päiväkodin hoitopaikkatarve on n. 70 paikkaa, jolloin päiväkoti pystyy vastaamaan varhaiskasvatuksen tarpeeseen myös silloin, kun Virkkalan päivähoito ruuhkautuu. Labanin päiväkoti tarjoaa ruotsinkielisiä varhaiskasvatuspalveluita Lohjan keskustan ja pohjoisosien lapsille ja perheille. Päiväkodin keskeisenä periaatteena on lapsen näkökulman korostaminen, kasvatuskumppanuus perheiden kanssa ja pienryhmätoiminta. Päiväkodin tärkeänä painopisteenä on perheiden ja lasten osallisuuden ja verkostoitumisen tukeminen. Päiväkoti toimii olohuoneena ruotsinkielisille perheille ja tarjoaa tiloja myös vanhempien ja vanhempainyhdistyksen itsenäiseen toimintaan.
Esiopetus Tytyrin Rahkilan siivessä oli esiopetus- ja päivähoitopaikka 25 lapselle. Samoissa tiloissa toimi koululaisten iltapäivähoito. Koska esiopetusryhmän tarvitsema päivähoito ja koululaisten iltapäivähoitoryhmä ovat Tytyrissä lapsimäärältään suuria, on iltapäivän osalta tilojen käyttö haastavaa. Suunniteltavassa rakennuksessa on iltapäivätoiminnan tilatarve ratkaistava pienten koululaisten tarpeista käsin. Esiopetusryhmä siirtyi tilapäiseen väistöön Moision päiväkotiin helmikuussa 2016. Palveluverkkopäätösten mukaan esiopetus siirretään aina kun mahdollista koulujen yhteyteen, jolloin tiloja vapautuu päiväkodista alle kouluikäisten lasten hoitoon. 3.1. Varhaiskasvatuksen lapsisuunnitteet Ruotsinkielisen päivähoidon lapsisuunnitteet (5.1.2016) on huomioitu koko Lohjan kaupungin alueelta. 140 Ruotsinkielisen päivähoidon lapsisuunnitteet (1-6-vuotiaat) 120 100 80 60 40 20 Ruotsinkielisten lapsisuunniteet (1-6 vuotiaat) Ruotsinkielisten lapsisuunnitteet (osallistumisprosentti 73 %) 0
3.2. Varhaiskasvatuksen visio Uteliaisuus ja rohkeus: yhdessä ja erikseen Päiväkodissa noudatetaan pienten lasten pedagogiikkaa, ja lapsia kannustetaan oppimaan oppimiseen ja itseilmaisuun. Toimintakulttuuri on kasvua ja oppimista tukeva ja tavoitteet määritelty varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta laaditusta toimintasuunnitelmasta. Lasten omat varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan, totutetaan ja arvioidaan yhteistyössä lasten ja vanhempien kanssa. Lapsilla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan ja leikkiin. Pienryhmittämisen perusteet lähtevät lasten tarpeista ja parhaan mahdollisen oppimisen mahdollistamisesta. Varhaiskasvatuksessa käytetään monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa ja toiminnallista työskentelyä. Moision esiopetusryhmän lapset aloittavat koulunsa Tytyrissä. Jotta ryhmä voitaisiin siirtää Tytyrin koulun yhteyteen, on sen vaatima tilatarve päivähoitoineen huomioitava suunnittelussa. Uuden esiopetuksen ja jo Tytyrissä olevan esiopetuksen pedagogiset tarpeet ovat samanlaiset. Ryhmien sijaitseminen koulun yhteydessä mahdollistaa yhteistyön alkuopetuksen kanssa sekä opettajien että oppilaiden kesken ja auttaa yhteisen toimintakulttuurin syntymisessä. Se myös mahdollistaa samanaikaisopetuksen sekä joustavan koulun aloituksen. Jotta esiopetuksessa pystytään toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa, on tilojen oltava oppimiseen innostavat ja muunneltavat. Lapsella on oltava mahdollisuus oppia hänelle luonteenomaisella tavalla virikkeellisessä ympäristössä. Luonto on Tytyrissä selvä jatkumo sisätilojen oppimisympäristöön. Sitä hyödynnetään jatkuvasti sekä liikunnan että esiopetuksen kaikkien oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Osana luontokasvatusta toteutetaan kestävän kehityksen ohjelmaa. Varhaiskasvatuksen visiona on hyvinvoinnin edistäminen, toiset huomioonottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen ja itsenäisyyden lisääntyminen. Itsenäisessä ja yhteisöllisessä työskentelyssä fyysistä ja virtuaalista kohtaamista korostetaan, missä voidaan rauhoittua sekä saada aktiivista toimintaa kehitettyä. Lapsi on aktiivinen toimija, jota ympäristön halutaan palvelevan (leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja tutkiminen). Laurentiustalossa lapsen osallisuutta, kuuntelemista ja heidän mielipiteidensä arvostamista monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa halutaan korostaa, avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Tietoteknologia halutaan arjessa sujuvasti ja joustavasti käyttöönotettavaksi silloin, kun sitä tarvitaan. Sähköiset palvelut tukevat yhteisöllistä oppimista. Yhteistyö kotien kanssa on lähtökohta turvallisen oppimisympäristön kehittämisessä. Liikunta on osa arkea: yhteinen sali, ryhmiin liikuntavälineitä (renkaita, puolapuut, kiipeilyseinä).
Esikoulun/päivähoidon sijoittuminen Solbrinkenin alakoulun läheisyyteen tukee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen kanssa. 3.3. Varhaiskasvatuksen tilatarve Lohjan kaupungin esiopetuspalveluverkkopäätöksien mukaan esiopetusta pyritään siirtämään koulujen yhteyteen. Moision päiväkodin esiopetusryhmän siirryttyä Tytyrin koulun tiloihin vapautuvat paikat voidaan täyttää osalla Lintulan päiväkodin lapsia. Moision avoimen päiväkodin siirtäminen keskustaan mahdollistaa avoimen päiväkodin tilakäytön päivähoitoryhmille. Ketjutuksen myötä Moision päiväkotiin keskitetään vuorohoito, avoin siirtyy Lintulaan. Lintulan päiväkodille kokonaiset ryhmät ja toiminnallisuuden parantaminen. Ruotsinkieliselle päivähoidolle tarvitaan 84 paikkaa (4 ryhmää), ruotsinkieliselle esiopetukselle (1 ryhmä) sekä suomenkieliselle päivähoidolle 21 paikkaa (1 ryhmä) sekä 2 ryhmää esiopetukselle, yhteensä 8 ryhmää. Esiopetuksen ja päivähoidon tilantarve on 1 398 hum2 (päiväkotirakennusten suunnitteluohjeet 12.9.2013). 4. Kaupunkisisältöjen tarveselvitys Kaupunkisisältöjen tarkoituksena on edistää kaupungin imagon ja vetovoimaisuuden kasvamista sekä Lohjan väestön hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupunkisisällöt huolehtivat kaupungin kulttuurin ja liikunnan sekä matkailun, asiakasviestinnän, markkinoinnin ja asiakaspalvelun hoitamisesta ja kehittämisestä. Kaupunkisisältöjen toiminnallinen tarve mm. kulttuurin osalta on noin 200 ihmiselle tarkoitettu yhteistila. Yhteistilaa ei esitetä rakennettavaksi, vaan tilat tulisi huomioida suunnittelussa. Yhteistilan käyttömahdollisuus tulisi huomioida esim. liikuntasalin, ruokalan, käytävien tai vastaavien tilojen suunnittelussa. Lohjan kaupunkisisältöjen tarve on myös huomioida taide. Taidetta huomioidessa tulisi käyttää valtion linjaamaa prosenttiperiaatetta. Prosenttiperiaate tarkoittaa, että osa rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Periaatteen toteuttamiseksi on useita rahoitusmalleja. Perinteisen määritelmän mukaan noin 1% rakennushankkeen budjetista käytetään taiteeseen. Prosenttiperiaate voi toteutua kunnan kaavoitus- tai rahoituspäätöksenä tai se voidaan esimerkiksi asettaa tontinluovutuksen ehdoksi. Prosenttiperiaatetta voivat noudattaa myös yksityiset rakennuttajat. Periaate soveltuu niin uudisrakentamiseen, peruskorjauksiin ja täydennysrakentamiseen kuin infrarakentamiseen. Prosenttiperiaatteen mukaista mallia tulisi hakea oppaasta Prosenttiperiaatteen käsikirja taiteen tilaajalle.
Hiiden Opisto Hiiden Opisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävä koulutus edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista (Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/634). Pystyäkseen järjestämään opetuksensa lain mukaisesti Hiiden Opisto tarvitsee tarkoituksenmukaiset opetustilat. Länsi-Uudenmaan Musiikkiopisto Länsi-Uudenmaan Musiikkiopisto on taiteen perusopetuslain alainen lakisääteistä tuntiperusteista valtionosuutta saava taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja siihen läheisesti liittyvien taidemuotojen perusopetusta sekä järjestää muuta musiikkikulttuurin kehittämiseen liittyvää toimintaa. Opetuksella tuetaan musiikin harrastamista ja oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä yksilönä ja ryhmän jäsenenä, sekä annetaan riittävät edellytykset musiikin ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi sitä haluaville. Musiikkiopisto voi järjestää tehtäväalueeseensa liittyvää koulutusta ja omakustanteista maksullista palvelutoimintaa. Musiikkiopistossa on hieman vajaa tuhat oppilasta, joista noin 80 % on lohjalaisia, loput vihtiläisiä (sivutoimipaikka Kuoppanummen koulukeskus, Nummela). Opettajia musiikkiopistossa on kaikkiaan n. 60, joista n. 20 on viranhaltijoita ja loput tuntiopettajia. Lisäksi on rehtori, apulaisrehtori, kaksi toimistosihteeriä ja vahtimestari. Musiikkiopisto toimii Anttilan koulun kiinteistössä osoitteessa Kirkkokatu 6, 08100 Lohja. Kiinteistön vanhemmassa rakennusosassa musiikkiopistolla on omia tiloja mm. opettajahuone, apulaisrehtorin huone, ATK-luokka, varhaisiän musiikkikasvatusluokka ja opetusluokkia. Kiinteistön noin 10 vuotta sitten laajennetussa osassa musiikkiopistolla on kaksi konserttikäyttöön soveltuvaa salia, Mäenpää-sali ja Tanssisali, äänitysstudio, toimisto, rehtorin huone sekä opetusluokkia. Lisäksi musiikkiopisto käyttää opetukseen Anttilan koulun koululuokkia iltapäivisin kouluopetuksen päätyttyä. Kaupunginorkesteri käyttää runsaasti musiikkiopiston saleja ja musiikkiopisto käyttää myös Laurentiussalia. Salit ovat sekä opiston orkesteri-, kuoro- että konserttitoiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Lohjan kaupunginorkesteri Laurentiussali on Länsi-Uudenmaan merkittävin kulttuurisali. Laurentiussali toimii Lohjan kaupunginorkesterin kotisalina. Laurentiussalissa on 461 paikkaa ja 5 invapaikkaa. Salia käytetään konserttija luentosalina. Salin näyttämön koko on n. 116m2. 4.1. Kaupunkisisältöjen tilantarpeet Hiiden Opisto
Opiston vapaan sivistystyön tavoitteet täyttävä (sekä tilauskoulutuksena annettava) opetus koostuu pääosin neljästä aikuisopetusalueesta: tietotekniikan opetus, kielten ja yhteiskunnallisten aineiden opetus, taiteen ja liikunnan opetus sekä taitoaineiden opetus. Nämä opetusalueet tarvitsevat omat näitä opetusalueita varten varustellut opetustilat. Pedagogisesti oikein suunniteltujen opistotoimintaan soveltuvien aikuisopetustilojen tulee olla seuraavanlaisia: 1. Atk- ja medialuokka. Luokan tulee olla 16 koneen luokka, jossa kalusto, laitteisto ja ohjelmisto soveltuu täydellisesti aikuisopetukseen, koko vähintään 60-70 m². Dataheitin ja digitaaliset opetusvälineistöt, mm. välineistö valokuvaukseen ja kuvankäsittelyyn, tehokas skanneri sekä väritulostin. Luokassa opettajalla tulee olla järjestelmävalvojan oikeudet, sillä luokassa tulee voida opettaa ohjelmien asennusta tai asetusten muutoksia ja tietokoneen ylläpitoa. 2. Kielten ja yhteiskunnallisten aineiden luokka. Luokan kalusto ja laitteisto mahdollistavat aikuisten kielenoppimisen myös verkossa sekä digitaalisesti. Yhteiskunnallisissa aineissa luokkatilan tulee sisältää mahdollisuus avoimen yliopiston verkko-opetukseen ja verkkoluentoihin (Connect Pro -yhteys yliopistoopetukseen sekä chat-mahdollisuus). Tilan tulee olla sellainen, että laajeneva ikäihmisten yhteiskunnallinen opetus mahdollistuu: esteettömyys, kalusto aikuiselle mitoitettu. Älytaulu tarvitaan nykyaikaisen opetuksen toteuttamiseksi, dataheitin ja digitaaliset opetusvälineistöt, hyvä äänentoisto, kaiuttimet, kuulokkeet. 3. Tanssi- ja liikuntasali. Hiiden Opiston terveyttä edistävä opetus eli tanssin ja liikunnan opetus tarvitsee salin, jonka koko on vähintään 80 m². Salissa tulee olla lattia peitettynä tanssimatolla, peilejä sekä balettitangot. Varustuksena äänentoistolaitteet sekä paljon varastotilaa välineistölle. Hyvä ilmanvaihto. Kuvataiteen opetus tarvitsee vähintään 60 m² tilan, jossa isot pöydät ja ripustustilaa. Luokassa tulee olla dataheitin ja digitaaliset opetusvälineistöt. 4. Taitoaineluokka. Opiston käsityöluokan tulee olla vähintään 70 m² suuruinen. Tasojen tulee olla siirreltäviä ja riittävän suuria, jotta erilaiset käsityötekniikat voidaan niissä toteuttaa. Luokan varustukseen pitäisi kuulua ainoastaan aikuisille tarkoitetut ompelukoneet ja saumurit, välineistöä ja kiinteätä kalustoa märkätyöskentelyyn, sekä kemikaalien ja sottaisen työskentelyn vaatimat työturvalliset työpisteet ja riittävä ilmanvaihto. Luokassa tulee olla dataheitin ja digitaaliset opetusvälineistöt. Luokan yhteydessä tulee olla riittävästi säilytystilaa välineistölle sekä kuivatustilaa töille. Hiiden opiston opetus ilta-aikana voidaan järjestää koulutiloissa. Kouluaikaan tapahtuvaa opetusta varten tarvitaan kolme luokkatilaa. Omien luokkatilojen lisäksi Hiiden Opisto tarvitsee toimisto- ja työhuonetiloja, neuvottelutilaa sekä varastotilaa, sillä Linnaistenkadun toimipisteemme mentyä pois käytöstä opistolla ei ole em. tiloja käytössä. Opiston toimistotilojen ja työhuoneiden tulee sijaita samassa kuin opiston luokkatilojen. Mikäli Labanin talosta päätetään luopua kokonaan, Hiiden opiston tilantarve tulee huomioida uudisrakentamisen yhteydessä. Tilatarve: Toimistotila 25 m² Rehtorin työhuone 15 m²
Apulaisrehtorin työhuone 15 m² Suunnittelijan työhuone 15 m² Vahtimestarin tila 15 m² Osastonjohtajien ja opettajien työhuoneet 2-4 kpl 30-40 m² Neuvottelutilaa 20 m² Varastotilaa 20 m² Länsi-Uudenmaan Musiikkiopisto Musiikkiopistolla ei ole uudisrakentamiseen opetustilatarpeita. Opetustilojen yhteiskäyttötarpeita on, ja Musiikkiopiston nykyisiä tiloja toivotaan muidenkin toimijoiden käyttävän. Musiikkiopiston yhteistilojen käyttötarve uudisrakentamisessa on näyttämön käyttö harjoituksiin ja esityksiin. Musiikkiopiston hallinnon suunnitellaan siirtyvän uudisrakennuksen yhteisiin hallintotiloihin. Musiikkiopiston opettajakunta tulee käyttämään yhteistä Laurentiustalon opettajien huonetta. Tilantarve: Toimistotila noin 25 m² Rehtorin työhuone noin 15 m² Apulaisrehtorin työhuone noin 15 m² Opettajien huone, yhteiskäytössä Laurentiuskoulun kanssa noin 40 60 m 2 Lohjan kaupunginorkesteri Lohjan kaupunginorkesterin tilatarpeet on huomioitu Anttilan koulun peruskorjauksen yhteydessä. Uudisrakentamisen suhteen Lohjan kaupunginorkesterilla ei ole tilatarpeita. Toiminnallisesti ja suunnittelussa huomioiden Lohjan kaupunginorkesterin tarpeet ovat: Harjoitustilat yksilötasolla, käyttöaika klo 9.00-15.00 ja klo 15.00-21.00. Harjoitustiloina käytetään Musiikkiopiston tiloja yhteisesti, sekä uudisrakennuksessa olevia luokkatiloja koulun jälkeen. Orkesterin avustajat saapuvat hyvissä ajoin ennen konserttia valmistautumaan ja harjoittelemaan illan konserttia varten, mitä varten on olemassa tarve yksilötiloihin sekä opetustiloihin (esim. opetusluokat klo 16.00 alkaen). Harjoitustilat pienkokoonpanoille, käyttöaika klo 9.00-15.00, käyttömahdollisuus n. 2-18 henkilölle, eri kokoonpanoja löytyy 6 (6 erilaista: 2-5 hlöä, 8-18 hlöä) ja ilta-aika klo 15.00-21.00, käyttökerrat 2-3 harjoituskertaa viikossa.
Esiintymislava - tila keskellä uudisrakennuksen ydintä - kaikkien käytössä oleva "kansalaistori", jossa voi esittäytyä ja näyttää, mitä esiintyjillä ja ryhmillä on tulossa, säännölliset päivätapahtumat koululaisille ja ulkopuolisille, säännölliset iltatapahtumat, matalan kynnyksen tapahtumalava. Henkilökunnalle tiloja: orkesterilla 12 vakinaista työntekijää, iltakäytössä valmistautuminen ja keskittyminen konserttiin klo 16.00 alkaen. Työtiloja ja ennen kaikkea nuotistonhoitajalle paljon pöytätilaa ja kopiokone/skannausmahdollisuus (esim. neuvotteluhuone), varattavissa erikseen. Myös 12 työntekijälle (päiväkirjat, sovitukset, nuotit, tuntien valmistelut) työtiloja varauksen kautta (pienempiä tiloja ja ATK-yhteys) aamu- ja ilta-aikoja. Yhteenvetona Lohjan kaupunginorkesterin tarpeet ovat käyttöoikeuksia tiloihin ja esiintymislava sekä nuotistonhoitajan tila n. 2 kertaa viikossa klo 9.00-14.00, tauko- ja lepotilat, pienkokoonpanoille luokkatiloista harjoitustiloja klo 9.00-15.00 ja joskus myös ilta-aikoja klo 15.00-21.00. Lohjan Liikuntakeskus Oy Lohjan Liikuntakeskus Oy:n hallitus 28 on 26.05.2014 pidetyssä kokouksessa antanut lausunnon Tytyrin koulun liikuntasalista. LLK Oy hallinnoi Tytyrin koulun liikuntasalia ympäri vuoden iltaisin ja viikonloppuisin vastaten mm. liikuntasalin vakio- ja tilapäiskäyttövuoroista. LLK Oy:n lausunnon mukaan liikuntasalin toiminnalliset tarpeet ovat, että saliin pääsee kahdesta eri ulko-ovesta, salissa tulisi olla erilliset varastotilat LLK:n iltakäyttöä ja viikonloppuryhmiä varten, sekä salissa tulisi olla merkittynä peruspalloilulajien lento-, sulka- ja koripalloviivat. 5. Lohjanseudun kuvataidekoulun tarveselvitys Taustaa tilatarpeen määrittämiselle Lohjanseudun kuvataidekoulu on noin 300 oppilaan oppilaitos, joka antaa kuvataiteen perusopetusta laajan oppimäärän mukaisesti. Koulun toiminnasta vastaa Lohjanseudun kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry Koulu toimii tällä hetkellä Tennarissa Luksian omistamissa 600 neliön suuruisissa tiloissa. Lohjanseudun kuvataidekoulun luonne asettaa hieman yleisopetuksesta poikkeavia vaatimuksia tilaratkaisuille. Kuvataidekoulun tilojen fyysinen sijainti tulisi olla lähekkäin, tilojen kiinteät kalusteratkaisut tekniikoiden ja välineistön sanelemia sekä kuvataidekoulun lukujärjestyksen laatimisen rajoitteet ovat ensisijaisesti huomioitavia seikkoja. Kuvataidekolulla on menneillään 32. toimintavuosi. Kuvataidekoulun oppilaat ovat iältään 4-18 vuotta. Kuvataidekoulun lukuvuosi on 34 opintoviikon mittainen. Oppilasryhmiä on lukujärjestyksessä noin 30, kukin ryhmä työskentelee viikoittain yhden opetuskerran ajan. Varhaisiän ryhmien tunti on 60 minuuttia, peruskurssien 2 x 45 eli 90 minuuttia ja työpajojen 3 x 45 eli 135 minuuttia.
Kuvataidekoulun opetustunnit sijoittuvat ajalle 14-20.30. Lisäksi opettajat käyttävät luokkatiloja opetuksen valmisteluun noin tuntia ennen opetuksen alkua. Oppilasryhmän koko on 4-6 vuotiailla 6-10 oppilasta, perusopinnoissa ja työpajoissa 8-15 oppilasta. Kuvataidekoulussa käy omien oppilasryhmien lisäksi vuosittain noin sata ulkopuolista oppilasryhmää (max.15 oppilasta), jotka työskentelevät kello 9-14 välisenä aikana sekä satunnaisesti viikonloppuisin. Loma-aikoina kuvataidekoulun tiloissa järjestetään kursseja, leirejä ja avoimia pajoja. Tilatarpeet Kuvataidekoulu tarvitsee käyttöönsä lukujärjestyksen mukaisesti arki-iltaisin 3-4 opetustilaa ja keramiikkatilan kello 13-21. Näillä tiloilla on kullakin oma erityisluonne mikä juontuu grafiikan, piirustuksen ja maalauksen sekä tekstiilin vaatimista kiinteistä kalustesijainneista. Omien opetusryhmien lisäksi tarvitaan säännöllisesti 1-2 opetustilaa ulkopuolisille ryhmille 1-3 kertaa viikossa kello 9-14 välisenä aikana. Viikonpäivät ovat ti, ke ja/tai to. Kuvataidekoulu tarvitsee myös tilaa opettajanhuoneeksi, rehtorin huoneeksi, asiakirjavaraston sekä sosiaalitilat henkilökunnalle. Kuvataidekoulu ehdottaa Laurentiustaloon TAIDESIIPEÄ, johon keskittyisi paitsi kuvataidekoulun toiminta myös muiden taiteenalan toimijoiden työskentelyä. Luonnollisesti taidesiipi palvelisi myös perusopetuksen tarpeita päiväsaikaan. Todennäköisesti ilmenisi myös paljon synergiaetuja ja yhteistyötä, jota on vaikea ennalta arvata. Tilojen työtavoista ja vaatimuksista GRAFIIKKA vaatii kiinteän sijainnin grafiikan prässin ja lämpölevyn vuoksi. Akvatintakaappi on samoin kiinteällä sijainnilla. PIIRUSTUS JA MAALAUS eli pima sijoittuu kiinteästi maalaustelineiden vuoksi. Tilaan tulee voida sijoittaa 15 maalaustelinettä esteettä. TEKSTIILI sijoittuu kahden painopöydän kiinteän sijainnin myötä. Pöydät ovat noin 130cm x 220cm - kokoisia. Kohdeimut, liesi ja tehoilmastointi tarvitaan värjäystekniikoiden sekä painotekniikoiden haihtumiskaasujen sekä kuumakiinnityksen huurujen vuoksi. KERAMIIKKA tarvitsee erillisen uunihuoneen asianmukaisella ilmastoinnilla niin, että siellä voi myös säilyttää polttoon meneviä ja uunista tulleita teoksia. Sen lisäksi keramiikka tarvitsee työskentelytilan, jossa dreijataan, muovataan ja lasitetaan. Keramiikkapöly aiheuttaa sen, että ko. tilaa ei käytetä muuhun työskentelyyn kenties kuvanveistoa lukuun ottamatta. Teosten säilytys tarvitsee painoa kestävää hyllytilaa. Viemärin/lavuaarien yhteydessä tulee olla saostusallas. Vetokaappi lasitusten tekemistä varten. ARKKITEHTUURI saanee yhteiskäyttöhyötyä koulun puutyöluokasta. VALOKUVAUS, ANIMAATIO JA MEDIATAIDE hyödyntävät talon yhteisiä media- ja studiotiloja.
Erityisiä huomioita tilatarpeisiin liittyen Yhteiskäyttömahdollisuuksia tarjoutuu luontevasti. Siivous, vahtimestaripalvelut, talotekninen osaaminen sekä yhteisen tietoverkon käyttömahdollisuus sekä tietotekniikkatuki kuulunevat talon perustoimintoihin. Kuvataidekoulun ollessa kyseessä on syytä huomioida, että taiteellinen työskentely jättää väistämättä jälkiä. Opetustilojen lisäksi tarvitaan materiaalivarasto opetustilojen yhteyteen sekä ns. keskusvarasto isompien materiaalierien säilytykseen. Keskeneräisten ja valmiiden oppilastöiden säilyttäminen vaatii hylly- tai varastotilaa. Kuvataidekoululaisten kaikki lukukauden aikana syntyneet tuotokset säilytetään lukukauden ajan kuvataidekoulun tiloissa. Kaikissa opetustiloissa (paitsi keramiikkatilassa) on syytä olla runsaasti ripustustilaa töiden asettamiseen esille. Ilmastoinnin tulee olla kaikissa tiloissa tehokas. Kaikissa tiloissa tarvitaan lukollinen metallikaappi eli ns. myrkkykaappi. On syytä huomioida kalustesuunnittelun yhteydessä erilaiset ikäryhmät 3-vuotiaasta senioreihin. Tavalliset ns. pulpetit eivät sovellu tarpeisiimme lainkaan. 6. Hankkeen laskennallinen laajuus Laurentiustalon tilatarpeet on huomioitu mahdollisuuksien mukaan Anttilan koulun peruskorjauksen yhteydessä. Tilankäytön synergiaa ja yhteensovittamista tarkennetaan hankesuunnitteluvaiheessa. Synergiaetua tavoitellaan yhteisiltä toiminnoilta mahdollisuuksien mukaan. Tilatarpeiden perusteella tiloja sovitetaan yhteen toiminnallisesta näkökulmasta. Tavoitteena on yhteistilojen suunnittelu ja mahdollisimman korkea käyttöaste. Yhteistilojen myötä rakennettavien neliöiden määrää pyritään vähentämään mahdollisimman paljon. Tiloissa korostetaan yhteiskäyttömahdollisuutta, mikä toimii jatkossa suunnittelunpohjana tilasuunnittelulle. Tilasuunnittelun tavoitteena ovat monipuoliset tilat korkealla käyttöasteella.
Uudisrakentamisen laajuus: Varhaiskasvatus 1 398 m 2 Perusopetus 5 364 m 2 Lohjanseudun kuvataidekoulu 90 m 2 YHTEENSÄ 6 852 m2 Peruskorjauksen laajuus: Kaupunkisisällöt, Hiiden opisto (Labanin talo) 460 m 2 7. Aikataulu Suunnittelua jatketaan mahdollisimman pian. Nykyiset Tytyrin koulun oppilaat ovat hajasijoitettuina Ojaniittutaloon sekä Nummentaustan kouluun. Anttilan koulun oppilaiden siirron myötä keväällä 2017 Linnaistenkadun koulun tilat vapautuvat Tytyrin koulun oppilaille. 8. Arvioidut kustannukset Laurentiustalon kustannukset jaottuvat uudisrakentamiseen sekä peruskorjaukseen. Uudisrakentaminen: Yhteensä 6 852 m 2 bruttoneliöihin karkeasti muutettuna 6 852 x 1,3 = noin 8 900 brm2. Peruskorjaus: Päiväkoti Laban muutetaan Hiiden Opistoksi. Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen alustava hinta-arvio rakennettavista neliöistä riippuen on noin 15-23 milj. välillä, joihin lisätään 10 % irtaimistoinvestointeja varten. Kustannukset tarkentuvat suunnittelun edetessä. 9. Esitys Tarveselvitystyöryhmä esittää, että suunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta mahdollisimman pian.