Mt 640 Vuonteensalmen kohdalla, Laukaa Linjausselvitys

Mt 640 Vuonteensalmen kohdalla, Laukaa Linjausselvitys Pvm 16.9.2016

SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TEHTÄVÄ... 3 3 TIELINJAUKSET, PITUUSLEIKKAUKSET JA POIKKILEIKKAUKSET... 3 3.1 Vaihtoehto 1 (linjaus nykyisen sillan pohjoispuolella)... 3 3.1.1 Siltavaihtoehdot 1a, 1b ja 1c... 4 3.2 Vaihtoehto 2 (linjaus nykyisen silla eteläpuolella)... 4 3.2.1 Siltavaihtoehdot 2a ja 2b... 5 4 TEKNINEN TOTEUTETTAVUUS... 5 5 YMPÄRISTÖN ARVOALUEET, KOHTEET JA LAJIT... 6 5.1 Liito-orava... 6 5.2 Viitasammakko... 7 5.3 Lepakot... 7 5.4 Linnusto... 7 5.5 Kasvillisuus ja kasvilajit... 8 5.6 Kalasto... 8 5.7 Maisema ja kulttuuriperintö... 8 6 MAANKÄYTTÖ JA KAAVAT... 9 7 IHMISET JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT... 10 7.1 Ihmisten elinolot... 10 7.2 Melu... 11 8 LIIKENNETURVALLISUUS... 11 9 YMPÄRISTÖ- JA MUUT VAIKUTUKSET... 12 10 RISKIT... 12 11 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 13 12 KUSTANNUSARVIO... 16 13 MAHDOLLISESTI TARVITTAVAT LUVAT... 17 14 YHTEENVETO... 17 15 JATKOTOIMENPITEET... 18 LIITTEET... 18

1 Tausta ja tavoitteet 2 Tehtävä Vuonteensalmen silta KES-175 on siltatyypiltään teräksinen puukantinen ristikkosilta. Silta on rakennettu vuonna 1933. Sillan hyödyllinen leveys on 4,7 metriä. Sillan jännemitat ovat 60+(0,6)+30+(0,9)+30 metriä. Sillan kohdalta alittaa vesiväylä Vaajakosken sulku- Kuhankosken sulku. Vesiväylän kohdalla alikulkukorkeus on ylivedestä HW mitattuna noin 3,6 metriä. Sillan voi ylittää max. 4,6 metriä korkeat ajoneuvot. Vuonteensalmen sillan käyttökelpoisuus on tutkittu vuosien 2015 2016 aikana ja todettu, että silta on rakenteiltaan korjauskelvottomassa kunnossa ja käyttöikänsä päässä. Nykyisen sillan leventäminen ja alikulkukorkeuden kasvattaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on suunnitella uusi silta nykyisen sillan viereen siten, että se on yleisesti hyväksyttävä, sopii maisemallisesti arvokkaaseen paikkaan ja on toteutuskustannuksiltaan edullinen ja laadukas silta. Tavoitteena on, että rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2017 aikana. Nykyinen silta toimii rakentamisen ajan liikenteen käytössä. Suunnittelutehtävä sisältää maantien 640 linjausselvityksen ja maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen Vuonteensalmen sillan kohdalla. Tämä linjausvaihtoehtojen vertailuraportti on osa edellä mainittua tehtävää. Tehtävänä on tutkia kaksi eri linjausvaihtoehtoa nykyisen sillan viereen, toinen pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle. Työssä vertaillaan myös maantien tavoitepoikkileikkauksia sekä tutkitaan eri siltatyyppejä kuhunkin tielinjausvaihtoehtoon parhaiten soveltuvaksi. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ja vertaillaan mm. verkollisten ratkaisujen (liittymien paikat ja kulkuyhteydet), liikenneturvallisuuden, ympäristövaikutusten, siltatyyppien, riskien ja rakentamiskustannusten osalta. 3 Tielinjaukset, pituusleikkaukset ja poikkileikkaukset Maantien suunnittelunopeutena on 60 km/h. Linjausselvityksessä on tutkittu kaksi vaihtoehtoista linjausta kahdella alikulkukorkeusvaihtoehdolla 5,5 metriä ja 8 metriä. Alikulkukorkeuteen on lisätty turvallisuusvara 0,5 metriä, jolloin todelliset alikulkukorkeudet ovat 6,0 ja 8,5 metriä. Vapaa-aukon leveysvaatimus vesiväylän kohdalla on 30 metriä. Sillan alikulkukorkeus- ja silta-aukon vapaan leveyden vaatimukset ovat näin ollen 6,0x30 metriä ja 8,5x30 metriä. Maantien liikenteellinen poikkileikkaus on mitoitettu Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Uuden tien poikkileikkaus on 8/7, joka on ohje- ja vähimmäisarvon mukainen. Sillalle ja pengerosuuksille rakennetaan ajoradasta reunatuella erotettu jalankulun ja pyöräilyn väylä, jonka leveys on 3 metriä. Ajokaistan ja väylän välialueen leveys on 1,0 metriä. Uuden sillan hyödyllinen leveys on 12,5 metriä. Yksityistieliittymät ja -järjestelyt on määritelty suunnitelmakartoille alustavina. Alemman tieverkon liittymät on sijoitettu uuden tielinjauksen erkanemis- ja liittymiskohtiin. 3.1 Vaihtoehto 1 (linjaus nykyisen sillan pohjoispuolella) Uusi maantien linjaus sijoittuu nykyisen vesistösillan pohjoispuolelle. Siltapaikan länsirannalla uusi linjaus erkanee nykyisestä tiestä noin 150 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyisen tien kohdalle itärannan puolella noin 150 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linja-

uksen tasaus erkanee vastaavasti noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyiselle tielle noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen vaakageometria on kaarella molemmin puolin siltaa (R=600) ja sillan kansi on suoralla. Kaarresäde R=600 täyttää ohjearvon 3 %:n sivukaltevuudella. Sivukaltevuuden muutoksia ei tarvitse tehdä, vaan maantie on harjakalteva myös kaarresäteiden R=600 kohdilla. Matalammalla alikulkukorkeudella (VE1a ja 1c) uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 1,4 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=6200, joka täyttää hyvin ohjearvon (S=2400). Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla noin 1,4 %:ia ja koveralla pyöristyskaarella S=4500 nykyiseen tiehen. Kovera säde täyttää hyvin ohjearvon S=2300. Korkeammalla alikulkukorkeudella VE1b uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla koveralla pyöristyskaarella S=4500 ja suoralla, jonka kaltevuuden arvo on noin 3,2 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=3700. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla 3,2 % ja koveralla pyöristyskaarella S=2800 nykyiseen tiehen. Pituuskaltevuudet täyttävät sillan kohdan suosituksen 1-3 %. Tien optinen ohjaus on matalammalla alikulkukorkeudella VE1a ja 1c parempi johtuen suuremmasta pyöristyskaaren säteestä suoralla sillalla. Optista joustavuutta voidaan vielä parantaa mm. valaisimien sijoittelulla sillan molemmin puolin ulkokaarteiden kohdilla. Suuremmat säteet parantavat myös optista joustavuutta (sujuvuutta). 3.1.1 Siltavaihtoehdot 1a, 1b ja 1c Matalammalla alikulkukorkeudella 1a ja 1c käytetään alustavasti törmäyskuormaa 3MN/1,5 MN. Välituet liittyvät joka vaihtoehdossa alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), mikä on edullisin ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa. Korkeammalla alikulkukorkeudella 1b on sovittu käytettävän alustavasti törmäyskuormaa 5MN/2,5 MN, jolloin käytetään törmäyksen takia alustavasti seinämäistä välituen pilariosaa. Vesiliikenteen vapaa-aukko on sijoitettu keskeisesti nykyiseen salmeen. Siltavaihtoehtoina on alustavasti tutkittu 3- ja 5-aukkoiset betonipalkkisillat, rakennekorkeudet noin 1,8 metriä (5 -aukkoinen tasakorkea) ja 2,2-2.4 metriä (3 -aukkoisten viisteellisten siltojen rakennekorkeus alikulkukorkeuden määräävässä kohdassa/vesiliikenneaukko, välituella rakennekorkeus n. 2.75 m). Sillan pituudet ovat noin 143 ja 152 metriä. Sillan keskipiste sijoittuu keskeisesti vesiliikenteen vapaa-aukkoon. Jatkosuunnittelussa voidaan tarkentaa lopullisen valittavan ratkaisun mukaan siltapituutta. 3.2 Vaihtoehto 2 (linjaus nykyisen sillan eteläpuolella) Uusi maantien linjaus sijoittuu nykyisen vesistösillan eteläpuolelle. Siltapaikan länsirannalla uusi linjaus erkanee nykyisestä tiestä noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyisen tien kohdalle itärannan puolella noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen tasaus erkanee vastaavasti noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyiselle tielle noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen vaakageometria erkanee länsirannalla nykyisestä tiestä kaarella R=420, joka täyttää vähimmäisarvon (R=420) ja jatkuu suoralla noin 80 metriä. Uuden sillan kannen

kohdalla tie on kaarteessa R=580, joka on ohjearvon mukainen (R=580). Itärannan puolella tielinjaus liitetään nykyiseen tiehen suoralla. Uusi silta on yksipuoleisesti sivukalteva (3 %). Matalammalla alikulkukorkeudella VE2a uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 1,4 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=6200, joka täyttää hyvin ohjearvon (S=2400) mukainen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla noin 1,4 % ja koveralla pyöristyskaarella S=4000 nykyiseen tiehen. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Kovera säde täyttää hyvin ohjearvon S=2300. Korkeammalla alikulkukorkeudella VE2b uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla koveralla pyöristyskaarella S=4500 ja suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 3,2 %:ia. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=3700. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla 3,2 % ja koveralla pyöristyskaarella S=2800 nykyiseen tiehen. Pituuskaltevuudet täyttävät sillan kohdan suosituksen 1-3 %. Tien optinen joustavuus on matalammalla alikulkukorkeudella VE2a parempi johtuen suuremmasta pyöristyskaaren säteestä sillalla. Optista joustavuutta voidaan vielä parantaa mm. valaisimien sijoittelulla sillalla ulkokaarteen puolella. Tien optinen joustavuus on matalammalla alikulkukorkeudella VE2a parempi, koska korkeammassa vaihtoehdossa VE2b pienempi pyöristyskaari suhteessa kaarresäteeseen huonontaa optista joustavuutta. Suuremmat säteet parantavat myös optista joustavuutta (sujuvuutta). 3.2.1 Siltavaihtoehdot 2a ja 2b Matalammalla alikulkukorkeudella 2a käytetään alustavasti törmäyskuormaa 3MN/1,5 MN. Välituet liittyvät joka vaihtoehdossa alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), mikä on edullisin ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa. Korkeammalla alikulkukorkeudella 2b on sovittu käytettävän alustavasti törmäyskuormaa 5MN/2,5 MN jolloin käytetään törmäyksen takia alustavasti seinämäistä välituen pilariosaa. Vesiliikenteen vapaa-aukko on sijoitettu keskeisesti vesiliikenteen vapaa-aukkoon. Siltavaihtoehtoina on alustavasti tutkittu 3-aukkoiset betonipalkkisillat, rakennekorkeudet noin 1,7 ja 2,2 metriä (3 -aukkoisten viisteellisten siltojen rakennekorkeus alikulkukorkeuden määräävässä kohdassa/vesiliikenneaukko, välituella rakennekorkeus n. 2.75 m). Sillan pituudet ovat noin 145 ja 155 metriä. Sillan keskipiste sijoittuu keskeisesti nykyiseen salmeen. Jatkosuunnittelussa voidaan tarkentaa lopullisen valittavan ratkaisun mukaan siltapituutta. 4 Tekninen toteutettavuus Sillat perustetaan paalujen varaisesti lukuun ottamatta pohjoisrannan puoleisia maatukia, jotka on oletettu perustettavan maanvaraisesti. Eteläiset maatuet perustetaan alustavasti paalupukkirakenteena (alustavasti 4 kpl teräsputkipaaluja/tuki). Siltojen maatuet on nostettu kustannusten minimoimiseksi mahdollisimman ylös, mikä helpottaa lisäksi työnaikaista liikennettä ja kokonaisuutena rakentamista päätytukien osalta. Välitukien anturoiden yläpinnat on nostettu tasoon HW + 0,5 metriä. Jokaisessa siltavaihtoehdossa välituet liittyvät pilareiden kautta alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), joka on edullisin, huoltovapain ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa.

Esiselvitysvaiheessa on tehty rajallisesti tutkimuksia. Niiden perusteella pohjoisrannalla on kantavammat pohjaolosuhteet kuin etelärannalla. Pohjoisrannan puolella kova pohja nousee ylemmäs ja mahdollistaa maanvaraan perustamisen tuella T1. Myös tulopenger voidaan perustaa maanvaraisesti. Korkeamman linjauksen vaihtoehdossa tulopenkereeseen tehdään kevennys. Etelärannan puolella pehmeämpi silttikerros on paksumpi ja siellä riittävän stabiliteetin varmistamiseksi tulopenkereen korkeampi osa rakennetaan paalulaatan päälle ja osalle tehdään kevennys molemmissa linjausvaihtoehdoissa. Korkeamman linjauksen tasauksessa tarvitaan laaja-alaisemmat paalulaatta- ja kevennysrakenteet. Samalla se merkitsee korkeampia rakennuskustannuksia. Molemmissa tasausvaihtoehdoissa painumia pienennetään esikuormituksella. Nykyinen silta toimii uuden sillan rakentamisen ajan liikenteellä. Vaihtoehdosta riippuen rakentamisen ajaksi tulee rakentaa työnaikaisia ajoyhteyksiä. Yhteydet on suunniteltu siten, että niitä voidaan hyödyntää rakentamisen jälkeen yksityisteinä. Sillan läheisyydessä varaudutaan rakentamiskustannuksissa rakentamistyön aikaisiin tukiseiniin korkeammissa pengervaihtoehdoissa 1b ja 2b. Vaihtoehdoista riippuen hankkeen massavarannot ovat alustavasti seuraavat: VE1a ja 1c hankkeesta saatavat massat n. 1000 m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n. 11000 m3 rtr (massavaje 10000 m3rtr) VE1b hankkeesta saatavat massat n. 1000 m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n. 23000 m3 rtr (massavaje 22000 m3rtr) VE2a hankkeesta saatavat massat n. 1200 m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n. 19000 m3 rtr (massavaje 17800 m3rtr) VE2b hankkeesta saatavat massat n. 1400 m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n. 7100 m3 rtr (massavaje 5700 m3rtr) Pohjoisen puoleisessa linjausvaihtoehdossa Vihtasillan vesiosuuskunnan paineviemäri ja vesijohto jäävät uuden tiepenkereen alle, joten ne on siirrettävä. Etelänpuoleisessa linjausvaihtoehdossa nykyisen maantien suuntainen sähkölinja ja pylväsmuuntaja Laukaan vankilan ja Torronseläntien liittymän välillä jäävät uuden tiepenkereen alle, joten ne on siirrettävä. Molemmissa vaihtoehdoissa tulee uusien telekaapelien rakentamista uuden tielinjauksen ja sillan suuntaisesti. Siltavaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja rakentamisen suhteen. Maatuet rakennetaan vesialueen ulkopuolella. Sillan kannen ja välitukien rakentamista varten tulee sillan viereen rakentaa työnaikainen apusilta (hyödynnetään kansirakenteen alatelinettä). Rakentamisen aikana tulee hetkellisiä samentumisvaikutuksia vesistöön johtuen lähinnä apusillan /alatelineen rakentamisesta ja paalutustöistä sekä nykyisen sillan välitukien purkamisesta. Myös uuden vesiväylän mahdollinen ruoppaus aiheuttaa työnaikana vesistön samentumista. 5 Ympäristön arvoalueet, kohteet ja lajit 5.1 Liito-orava Alueelle on tehty liito-oravaselvitys keväällä 2016. Laukaan vankilan ranta-alueelle sijoittuu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, josta selvityksen maastokäynnin yhteydessä havaittiin liito-oravan ulostekasoja useiden puiden juurilta, joista mahdollisiksi pesäpuiksi arvioitiin neljä. Alueelta oli myös aiemmin tunnettu liito-oravahavainto vuodelta 2014 (Keski-Suomen ELY-keskus 2016). Muualle selvitysalueelle ei sijoitu lajille soveltuvaa elinympäristöä, eikä la-

5.2 Viitasammakko 5.3 Lepakot 5.4 Linnusto jin esiintymisestä havaittu merkkejä asutun reviirin ulkopuolelta. Ekologisella maisematasolla tarkasteltuna asuttu reviiri on melko eristäytynyt. Pääasiallisen kulun/dispersaation arvioidaan tapahtuvan vankilan piha-alueiden läpi idän suuntaan. Lajin on myös mahdollista liikkua pohjoisen suuntaan peltoalueiden rantapuustoa pitkin. Selvityksen menetelmät ja tulokset on esitetty liitteessä 14 (vain viranomaiskäyttöön). Alueelle on tehty viitasammakkoselvitys keväällä 2016. Vuonteensalmen etelä- /kaakkoisrannalle, nykyisen sillan molemmin puolin sijoittuu viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä. Sillan pohjoispuolelle lajille soveltuva elinympäristö sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle sillasta ja eteläpuolelle sen välittömään läheisyyteen. Maastokäynnin yhteydessä sillan pohjoispuoliselta ja eteläpuoliselta alueelta havaittiin viitasammakkokoiraiden kutuääntelyä. Pohjoispuoliselta alueelta äänessä oli arviolta satoja yksilöitä ja eteläpuolella muutama yksilö. Selvityksen menetelmät ja tulokset on esitetty liitteessä 14 (vain viranomaiskäyttöön). Alueelle tehtiin lepakkoselvitys kesän 2016 aikana. Selvityksen maastokäynnit tehtiin kesä- ja elokuussa. Alueelle sijoittuu lepakoille soveltuvia päiväpiiloja ja mahdollisesti lisääntymispaikkoja. Lepakkoselvityksessä alueelta havaittiin yksi lepakko elokuussa. Kesäkuun maastokäynnillä ei lepakoille soveltuvista elinympäristöistä havaittu merkkejä lajien esiintymisestä. Selvityksen menetelmät ja tulokset on esitetty liitteessä 15 (Vain viranomaiskäyttöön) Alueen linnustoa havainnoitiin liito-orava- ja viitasammakkoselvityksen sekä kasvillisuus- ja lepakkoselvitysten maastokäyntien yhteydessä. Lisäksi alueen linnustollisen arvioinnin perusteeksi tehtiin aineistopyyntö Keski-Suomen lintutieteelliselle yhdistykselle alueelta ja sen läheisyydestä tehdyistä lintuhavainnoista (ote Tiira-aineistoista). Lähtöaineistona käytettiin myös Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen maakunnallisesti tärkeät lintualueet julkaisua. Selvitysalue sijoittuu Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin kuuluvalle alueelle: Vuontee (610064) (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen maakunnallisesti tärkeät lintualueet (2013) julkaisussa alueesta kirjoitetaan: Vuontee on erittäin tärkeä keväinen muuttolintujen levähdysalue. Rajaukseen kuuluvat sekä lintuja houkuttelevat pellot että virtauksen johdosta aikaisin aukeavat vesialueet. Vesialueella on myös matalia ruokailualueita ja pesimälajistokin on monipuolinen. Pesimälajistosta ei ole käytössä laskentatuloksia. Alueella on merkitystä myös peltolinnuston pesimäalueena. Maali alueen kevätmuuton aikaisina kriteerilajeina julkaisussa esitetään: Metsähanhi (60), haapana (110), harmaasorsa (2), tavi (250), sinisorsa (290), jouhisorsa (21), heinätavi (3), lapasorsa (22), punasotka (18), tukkasotka (51), telkkä (220), uivelo (24), tukkakoskelo (13), isokoskelo (40), kuikka (65), silkkiuikku (150), härkälintu (24), nokikana (20), kapustarinta (800), töyhtöhyyppä (300), suokukko (100), taivaanvuohi (22), kuovi (184), valkoviklo (28), liro (400), kalatiira (100). Syksymuuton kohdalla kriteerilajeina esitetään: Harmaahaikara (16), kapustarinta (39), suokukko (48), kalalokki (230) ja sepelkyyhky (150). (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys, 2013). Julkaisussa alueen hoitosuosituksena esitetään, että alueen peltojen käyttömuodot tulisi säilyttää nykyisen kaltaisina eikä alueen pelloille ja rannoille tulisi ohjata merkittävää lisäraken-

tamista. Lisäksi alueelle sijoittuu vilkkaasti käytetty lintutorni. (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys, 2013) Maastokäyntien yhteydessä uhanalaisiksi arvioiduista lajeista havaittiin räystäspääsky (EN=Erittäin uhanalainen), viherpeippo (VU=Vaarantunut) ja haapana (VU) (Tiainen ym. 2016). Muita havaittuja lintulajeja olivat: silkkiuikku, kaulushaikara, sini-ja talitiainen, kiuru, laulujoutsen, naakka, punakylki- ja mustarastas sekä rantasipi. Alueen Tiira-ote (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys. 2016) osoittaa alueen linnustollisen merkittävyyden. Suuri osa huomionarvoisten lajien havainnoista on tehty joko kevät- tai syysmuuton aikaan. Havainnot vuonna 2016 tehdyistä huomionarvoisista lajeista on esitetty liitteessä 16 (vain viranomaiskäyttöön). Kaikissa hankevaihtoehdoissa rakentamistoimet sijoittuvat linnuston kannalta oleellisten alueiden ulkopuolelle, eivätkä alueen ominaispiirteet muutu rakentamisen seurauksena. Rakentamisen aikana linnustoon voi kohdistua häiriövaikutusta. Mahdollinen häiriö arvioidaan paikalliseksi ja kestoltaan lyhytaikaiseksi. 5.5 Kasvillisuus ja kasvilajit Selvitysalueen kasvillisuus koostuu yleisistä ja tavanomaista lajeista. Selvitysalue koostuu pääasiassa piha-alueista ja tien pientareista. Kasvillisuus on voimakkaasti kulttuurivaikutteinen ja salmen rantojen kasvillisuudessa esiintyy tavanomaisen rantakasvillisuuden lisäksi puutarhakarkulaisia, kuten kurttulehtiruusua ja jättipalsamia. Vuonteensalmen länsi/kaakkoispuolella Laukaan vankilan puoleiselle rannalle sijoittuu selvitysalueen puustoisin alue. Alueella esiintyy suurikokoisia kuusia, makedonianmäntyjä, koivuja ja haapoja sekä pajuja. Rannan kasvillisuus koostuu tavanomaisista rantakasveista. Pensaskerros koostuu pääosin pajuista ja kenttäkerros saroista ja heinistä. Rantaviivaa hallitsee järviruokokasvusto. Sillan ja tienpenkereiden kasvillisuus koostuu yleisistä avoimien alueiden kasveista, kuten koiranputkesta, leinikeistä, voikukista ja heinistä. Alueelta ei ole aiemmin tunnettuja uhanalaisten kasvilajien esiintymiä (Keski-Suomen ELY-keskus 2016), eikä niiden esiintymiä havaittu maastokäyntien yhteydessä. Kasvillisuus ja luontotyypit tarkistettiin kesäkuussa 2016. Kasvillisuuteen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdessäkään linjausvaihtoehdossa. 5.6 Kalasto Alueen kalataloudellisista merkitystä ja tietoja kalastosta tiedusteltiin Pernasaaren osuuskunnan Mauri Rakkolaiselta. Rakkolaisen mukaan alueen kalalajisto koostuu yleisistä kalalajeista kuten kuhasta, hauesta ja ahvenesta. Vuonteensalmen alue on suosittu kuhan kalastuspaikka ja alueelle istutetaan noin 5000 10000 kuhanpoikasta vuosittain. Istutukset hoidetaan sekä osakaskunnan omailla varoilla että Äänekosken tehtaiden ympäristölupaan kuuluvina velvoiteistutuksina. Alue ei Pernasaaren osuuskunnan tietojen mukaan kuulu ammattikalastajien pääasiallisiin pyyntialueisiin. Vuonteensalmeen ei sijoitu vaelluskalojen kutupaikkoja, mutta todennäköisesti vaelluskalat käyttävät salmea kulkureittinä. Lähimmät kutupaikat sijoittuvat Vaajakosken ja Kuhankosken alueille. Hankkeen vaikutukset kalastoon arvioidaan vähäisiksi vaihtoehdosta riippumatta. 5.7 Maisema ja kulttuuriperintö Suunnittelualue sijaitsee vaihtelevassa kulttuurimaisemassa. Leppäveden ja Torronselän vedet sekä pienemmät lammet hallitsevat maisemia. Torronselän rantavyöhyke on avointa pel-

toa, jota 1950-luvun tilakeskukset täplittävät. Rantavyöhykettä verhoaa kapea, paikoin hyvinkin rehevä puusto. Karisaaren puolella maisematila on selkeämmin sulkeutunut (mm. kuusiaidan voimakkaasti rajaama tietila sekä tienvarren suuret koivut). Pernasaari on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä alue, sillä se on ollut ihanteellisen maantieteellisen sijaintinsa ja hyvien vesiliikenneyhteyksien vuoksi asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta saakka. Alueen yhtenäisyys sekä ajallisesti kerrostuneen rakennuskannan säilyminen tulee esisijaisesti turvata kaavoituksella. Kohde on maakunnallisesti arvokas. Vuonteensalmi on ollut tärkeä tukinuittoväylä. Salmen molemmilla rannoilla, aivan sillan läheisyydessä sijaitsee rakennuksia. Karisaaren puolella salmen rannalla on säilynyt Vuonteenmaja-niminen rakennus, joka on rakennettu alun perin 1930-luvulla uittomiesten taukotuvaksi ja joka myöhemmin on toiminut tukinuiton työnjohtajien asuintalona. Nykyisin rakennus on yksityisasuntokäytössä. Kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Vuonteensalmen nykyinen silta on teräksinen riippusilta ja alkuaan vuodelta 1933, jota on vuonna 2005 tosin korjailtu. Vastaavaa siltatyyppiä ei ole Keski-Suomesta kirjattu toista lähes 900 siltarekisterin siltaluetteloon. Silta tulee dokumentoida huolellisesti ennen sen purkamista. Suunnittelualuetta lähin muinaisjäännösalue, Juntulan varhaismetallikautinen asuinpaikka Juntuslammen ja Antinlammen välissä, sijaitsee noin 400 metriä kaakkoon Pernasaaren alueesta. 6 Maankäyttö ja kaavat Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (YM 14.4.2009 vahvistama). Maakuntakaavassa on suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella seuraavia keskeisiä merkintöjä: Suunnittelualueen lähellä on kylämäistä asutusta, jonka keskelle on merkitty pieni taajamatoimintojen alue. Suunnittelukohde sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Merkitään liittyy määräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Tiestö on merkitty seututieksi (st). Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueelta koillinen etelä -akselille on merkitty arvokas harjualue. Suunnittelualueen läpi kulkee laivaväylä. Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavassa (YM 16.12.2009) on suunnittelualueen kohdalle merkitty kylämäinen asutus. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa (YM 11.5.2011) on suunnittelualueelta koillinen etelä -akselille merkitty arvokas harjualue. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (YM 5.12.2014) ei ole suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa (YM 5.12.2014) on suunnittelualueen läpi merkitty ulkoilureitti.

Oikeusvaikutteisen kanavareitin Torronselkä osa-alueen 3 rantaosayleiskaavassa keskeisiä merkintöjä suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ovat: Pientalovaltainen asuntoalue (AP). Pientalovaltainen asuntoalue, jossa jätevesien käsittely hoidetaan tasokkaalla talokohtaisella tavalla (AP-1). Pientalovaltainen asuntoalue, jossa rakentamisen ehtona on liittyminen keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Savion ja Vuonteen kylien kyläselvitys on vireillä. Laukaan kunnan rakennemalliehdotuksessa (Viuhkamalli) on kasvaviksi kyläalueiksi Vehniän, Kuusaan ja Äijälän lisäksi osoitettu Savio ja Vuontee. Rakennemallin tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan asumista kasvavien kylien kyläaluille, jolloin asuminen tukee palveluja, estää yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista. Savion ja Vuonteen kylien kohdalla kasvuedellytyksiä lisää Ekokoulu -hanke, jossa tavoitteena on kehittää ja demonstroida innovatiivinen kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva ekokoulukonsepti. Savion ja Vuonteen kylien maankäytön suunnittelu on käynnistetty joulukuussa 2015 kylien yhteisellä kyläillalla. Kyläillan jälkeen kyläläisten näkemyksiä ja ajatuksia on kysytty webpohjaisella eharava kyselyllä. Kyselyn ja laadittujen selvitysten perusteella tehdään kyläselvitys, jonka avulla pyritään löytämään paras ratkaisu kylien maankäytön kehittämiselle sekä yhteinen näkemys tavoitteista ja edellytyksistä. Selvityksessä tutkitaan onko oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle vaihtoehtoista rakentamisen ohjaamistapaa. Kaavatyön pohjaksi on laadittu luonto-, maisema-, rakennuskulttuuri- ja arkeologiset selvitykset. Rakentamisen mitoittamiseksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan suunnittelu- ja mitoitusperusteet selvitystyön aikana. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelutyön yhteydessä. Oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja pitää muuttaa vastaamaan laadittavaa tiesuunnitelmaa. 7 Ihmiset ja ympäristöhäiriöt 7.1 Ihmisten elinolot Linjausvaihtoehdosta riippuen vaikutukset kiinteistöihin ja ihmisten elinoloihin vaihtelevat. Vaihtoehdossa 1 joudutaan lunastamaan kiinteistöjen 10:34 Vuonteenmaja ja 1:16 Pernasaari asuin- ja talousrakennukset eli yhteensä 4 rakennusta. Kiinteistöjen lunastamisen lisäksi lunastusvaikutuksia vaihtoehdolle kohdentuu tonttimaan osalta arviolta noin 1,1-1,3 hehtaaria ja peltomaan osalta noin 0,4 hehtaaria. Korkeampi tasausvaihtoehto vie enemmän tonttimaata. Vaihtoehdossa 2 joudutaan lunastamaan kiinteistön 10:35 Vuontee asuin- ja talousrakennus eli yhteensä 2 rakennusta. Rakennukset ovat huonokuntoisia. Kiinteistöjen lunastamisen lisäksi lunastusvaikutuksia vaihtoehdolle kohdentuu tonttimaan osalta noin 0,6 0,7 hehtaaria ja peltomaan osalta noin 0,7 hehtaaria. Korkeampi tasausvaihtoehto vie enemmän tonttimaata.

7.2 Melu Sillan ja tiejärjestelyjen rakentaminen aiheuttaa työnaikaista melu- ja pölyämishaittaa. Haittoja voidaan ehkäistä työaikojen sääntelyllä ja kastelulla. Sillan rakentamisesta aiheutuu jonkin verran vesien samentumista sekä haittaa vesiliikenteelle. Alueelle laskettiin melutasot nykytilanteessa sekä ennustetilanteessa 2040 kaikilla vaihtoehdoilla. Liikennemäärät ovat kohtuullisen pienet, joten melutason ohjearvot (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ylittyvät ainoastaan maantien välittömässä läheisyydessä. Päiväajan tilanne on määräävä. Liikennemäärät kasvavat jonkin verran ennustetilanteessa, mutta merkittävin melutasojen muutoksen aiheuttaja on nopeuden nosto koko alueella 80 km/h, jonka uusi silta osaltaan mahdollistaa. Nykytilanteessa päiväajan yli 55 db meluvyöhyke ulottuu suurimmillaan noin 30 metrin päähän tiestä, ja ennustetilanteessa noin 45 metrin päähän tiestä. Sillan lähialueella on viisi nykyistä asuinrakennusta, joiden pihoilla melujen ohjearvot ylittyvät. Vaihtoehdon 1 mukaisella linjauksella kaksi asuinrakennusta poistuu kokonaan. Jäljelle jäävistä rakennuksista kahden pihoilla ohjearvot ylittyvät kaikilla sillan vaihtoehdoilla A-C ja kolmannella pienellä osaa pihaa ohjearvo ylittyy vaihtoehdossa A. Vaihtoehdon 2 linjauksella yksi asuinrakennus poistuu kokonaan. Jäljelle jäävistä rakennuksista vaihtoehdossa A ohjearvo ylittyy kolmen asuinrakennuksen pihalla ja vaihtoehdossa B kaikkien neljän pihalla. Melun kannalta vaihtoehdoilla 1 ja 2 ei ole merkittävää eroa, sillä erot johtuvat lähinnä poistuvista rakennuksista eikä niinkään melun leviämisestä. Korkeampi siltavaihtoehto on hieman parempi, sillä siltakansi itsessään suojaa lähialueita melun leviämiseltä. 8 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus paranee molemmissa linjausvaihtoehdoissa verrattuna nykytilanteeseen. Nykyisen kapean sillan korvaaminen uudella riittävän leveällä sillalla parantaa ajoneuvoliikenteen turvallisuutta. Erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä sillalla parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Uusi silta parantaa myös sekä autoilijoiden että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden tunnetta sillalla ja korkealla penkereellä. Myös yksityistie- ja tonttiliittymien katkaisut ja yksityistiejärjestelyt sillan molemmilla puolilla parantavat liikenneturvallisuutta. Linjausvaihtoehtojen 1 ja 2 väliset erot vaikutuksissa liikenneturvallisuuteen ovat pieniä. Pienet erot syntyvät tielinjauksen vaakageometriasta sillan kannen kohdalla sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän sijainneista eri puolella uutta siltaa. Linjausvaihtoehtojen 1 ja 2 alavaihtoehdoissa A, B ja C olevien tien pystygeometrian ja sillan aukkojen määrän vaikutusten alavaihtoehtojen keskinäisiin eroihin liikenneturvallisuudessa arvioidaan olevan käytännössä merkityksettömiä. Sillan ylittäminen saattaa houkutella ajoneuvon kuljettajaa katselemaan Vuonteensalmen vesistömaisemia. Linjausvaihtoehdossa 1 tie on suora sillan kannella, mikä on liikenneturvallisuuden kannalta hieman parempi kuin linjausvaihtoehdossa 2, jossa tie kaartaa loivasti. Tien kaartaessa sillan kannella ajoneuvon suistuminen ajoradalta tai poistuminen omalta ajokaistalta saattaa olla hieman todennäköisempää, jos ajoneuvon kuljettajan katse poistuu välillä tiestä. Myös jalankulku- ja pyöräilyväylän sijainti eri puolella uutta siltaa saattaa aiheuttaa pienen eron jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen linjausvaihtoehtojen välillä. Tiellä ajoneuvoliikenteen määrä on kuitenkin pieni eikä jalankulkua ja pyöräilyä synnyttävää asutusta ja toimintoja ole kummallakaan puolella tietä toista puolta enemmän, joten jalankulkijoiden

ja pyöräilijöiden turvallisuuden arvioidaan olevan käytännössä sama molemmissa vaihtoehdoissa. Vuonteen alakoulu sijaitsee maantien pohjoispuolella Tarvaalantien varressa. Koulun sijainti puoltaa jalankulku- ja pyöräilyväylän sijoittamista maantien pohjoispuolelle. Nopeusrajoituksen nostaminen sillalla nykyisestä 30 km/h rajoituksesta heikentää liikenneturvallisuutta. Tien geometrian parantaminen, poikkileikkauksen leventäminen, jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen sillalle sekä yksityistiejärjestelyt parantavat liikenneturvallisuutta suunnittelualueella. Kokonaisuutena liikenneturvallisuus ja erityisesti liikenteen sujuvuus paranevat nykytilanteeseen verrattuna. 9 Ympäristö- ja muut vaikutukset 10 Riskit Eteläinen linjausvaihtoehto 2 sijoittuu maastossa havaittujen liito-oravien ja viitasammakoiden elinympäristöön. Lisäksi tiepenger sivuaa maakellaria, jossa ei ole havaittu lepakoita. Myös pohjoisen vaihtoehdon 1 penkereen kohdalle sijoittuu maakellari, jossa ei myöskään ole havaittu lepakoita. Maakellarit on mitattu paikalla ja lepakot inventoitu maastossa kesäja elokuussa. Kesäkuussa tehdään myös luonnon perusinventointi. Inventointien yhteenvedot on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteinä olevissa raporteissa. Hankkeen riskejä arvioidaan hankkeen hyväksyttävyyden ja toteutukseen liittyvien riskien näkökulmista. Hyväksyttävyyteen vaikuttavat mm. alueen ympäristöarvot, sillan alikulkukorkeus, lunastettavat kiinteistöt ja rakentamiskustannukset sekä luonnonvarojen saatavuus. Pohjoisessa linjauksessa maakellari pitää purkaa. Maakellari soveltuu lepakoiden päiväpiilo- ja lisääntymispaikaksi. Inventoinneissa maakellarista ei löytynyt niistä merkkejä. Paikallisesti arvokas Vuonteenmaja niminen rakennus pitää purkaa ja lisäksi pohjoisessa vaihtoehdossa lunastetaan rakennuksia ja tonttimaata hieman eteläistä linjausvaihtoehtoa enemmän. Eteläinen linjausvaihtoehto sijoittuu liito-oravien reviirialueelle ja viitasammakoiden elinympäristöön. Luonnonsuojelulain 49 (22.12.2009/1587) em. yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. LSL:n 49 :n kiellosta voi poiketa luontodirektiivin artiklan 16 mukaisin perustein. Näistä ensimmäinen on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Ehto ei täyty vaihtoehdon Ve2 osalta. Rakentamiskustannusten erot ovat merkittävät matalan ja korkean sillan välillä. Sen sijaan linjausvaihtojen välillä rakentamiskustannuksissa ei ole eroa. Toteutukseen vaikuttavia riskejä ovat mm. lähtötietojen oikeellisuus, rakentamisen aikaisten onnettomuuksien ehkäiseminen ja rakentamisen aikaisen liikenteen järjestelyt. Esisuunnittelutyön aikana lähtötietoja on hankittu kattavasti eri lähteistä ja maastossa inventoimalla sekä tutkimalla maaperää. Lisäksi alueelta on kartoitettu alustavasti maanottopaikkoja. Jatkosuunnittelussa voi kuitenkin tulla vastaan lisäselvitystarpeita tai tiepengermateriaalien saatavuus voi olla oletettua huonompi. Jatkosuunnittelussa tehdään lisää maaperätutkimuksia, joiden avulla tarkennetaan suunnitelmaratkaisuja. Rakentamisen aikana mahdollisesti tapahtuvia onnettomuuksia voidaan ennakoida huolellisella riskien tunnistamisella ja dokumentoinnilla. Tieliikenteestä mahdollisesti aiheutuvia ympäristövahinkoja voidaan ehkäistä mm. rajoittamalla vaarallisten aineiden kuljetuksia maantiellä rakentamistyön aikana.

11 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b Tielinjaus Hyvä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, pienempi pengerkorkeus Tyydyttävä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, suurempi pengerkorkeus Hyvä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, pienempi pengerkorkeus Hyvä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, pienempi pengerkorkeus Tyydyttävä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, suurempi pengerkorkeus +++ + +++ ++ + Tekninen toteutettavuus Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Massavaje. Vesiosuuskunnan johtosiirrot. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea. Työnaikaiset tukiseinät. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Suuri massavaje. Vesiosuuskunnan johtosiirrot. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Massavaje. Vesiosuuskunnan johtosiirrot. Vesistöön sijoittuu kolme välitukea. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Massavaje. Sähköverkon muutostyöt. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea. Työnaikaiset tukiseinät. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Suuri massavaje. Sähköverkon muutostyöt. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea. -- --- - - --- Vaikutukset vesiliikenteeseen pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen lisäksi väylänhoito-, palo- ja pelastuskaluston sekä MKL:n mittaus- ja purjeveneiden liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen lisäksi väylänhoito-, palo- ja pelastuskaluston sekä MKL:n mittaus- ja purjeveneiden liikenteen. + ++ + + ++ Luontovaikutukset Lepakoiden päiväpiiloksi tai lisääntymispaikaksi soveltuva maakellari puretaan. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Lepakoiden päiväpiiloksi tai lisääntymispaikaksi soveltuva maakellari puretaan. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Lepakoiden päiväpiiloksi tai lisääntymispaikaksi soveltuva maakellari puretaan. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Linjaus sijoittuu liito-oravan ja viitasammakon elinympäristöön. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Linjaus sijoittuu liito-oravan ja viitasammakon elinympäristöön. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia

Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b - - - -- -- Luonnonsuojelulain mukaiset vaikutukset Mahdollinen toteuttaa Mahdollinen toteuttaa Mahdollinen toteuttaa Vaatii LSL:n 49 :n mukaisen poikkeamisluvan. Perusteet eivät täyty Vaatii LSL:n 49 :n mukaisen poikkeamisluvan. Perusteet eivät täyty + + + ---- ---- Maisemavaikutukset Hieman raskaan oloinen rakenne, sopii kuitenkin maiseman mittakaavaan. Maisemaa dominoiva, kuitenkin tasapainoinen. Korkeat siltapenkereet häiritsevät avointa maisemakuvaa. Tasapainoinen, hoikka rakenne sopii maiseman mittakaavaan. Hieman raskaan oloinen rakenne, sopii kuitenkin maiseman mittakaavaan. Maisemaa dominoiva, kuitenkin tasapainoinen. Korkeat siltapenkereet häiritsevät avointa maisemakuvaa. + - ++ + - Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoihin Tiepenkereet sijoittuvat peltoalueelle ja kahdelle kiinteistölle, joista toinen pitää lunastaa kokonaan. Uusi silta ei aseta rajoituksia tieliikenteelle, vesiliikennettä rajoitetaan matalammalla alikulkukorkeudella. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Tiepenkereet sijoittuvat peltoalueelle ja kahdelle kiinteistölle, joista toinen pitää lunastaa kokonaan. Uusi silta ei aseta rajoituksia tie- ja vesiliikenteelle. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Tiepenkereet sijoittuvat peltoalueelle ja kahdelle kiinteistölle, joista toinen pitää lunastaa kokonaan. Uusi silta ei aseta rajoituksia tieliikenteelle, vesiliikennettä rajoitetaan matalammalla alikulkukorkeudella. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Tiepenkereet sijoittuvat vankilan pihaympäristöön ja vaikuttavat merkittävästi vankila-alueen sisäisiin tieyhteyksiin ja toimintoihin. Uusi silta ei aseta rajoituksia tieliikenteelle, vesiliikennettä rajoitetaan matalammalla alikulkukorkeudella. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle, tosin vapautuva maa-alue pienenee lunastusten vuoksi. Tiepenkereet sijoittuvat vankilan pihaympäristöön ja vaikuttavat merkittävästi vankila-alueen sisäisiin tieyhteyksiin ja toimintoihin. Uusi silta ei aseta rajoituksia tie- ja vesiliikenteelle. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle, tosin vapautuva maa-alue pienenee lunastusten vuoksi. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa

Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b pitää muuttaa. + ++ + + + Rakennukset etelä- ja pohjoisrannalla pitää purkaa. Pohjoisrannan rakennus on vapaa-ajan käytössä. Rakennukset etelä- ja pohjoisrannalla pitää purkaa. Pohjoisrannan rakennus on vapaa-ajan käytössä. Rakennukset etelä- ja pohjoisrannalla pitää purkaa. Pohjoisrannan rakennus on vapaa-ajan käytössä. Vanha kauppa- ja varastorakennus pitää purkaa. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää poistaa. Vanha kauppa- ja varastorakennus pitää purkaa. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää poistaa. Vaikutukset ihmisiin ja rakennuksiin Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää osittain poistaa. Tonttimaata lunastetaan korkeaan tasaukseen verrattuna hieman vähemmän. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää osittain poistaa. Tonttimaata lunastetaan matalaan tasaukseen verrattuna hieman enemmän. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää osittain poistaa. Tonttimaata lunastetaan korkeaan tasaukseen verrattuna hieman vähemmän. Tonttimaata lunastetaan korkeaan tasaukseen verrattuna hieman vähemmän. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Tonttimaata lunastetaan matalaan tasaukseen verrattuna hieman enemmän. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. - - - - - - - - - - - - Meluhäiriöt Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Korkeampi tasaus hieman parantaa tilannetta verrattuna matalampaan tasaukseen. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Korkeampi tasaus hieman parantaa tilannetta verrattuna matalampaan tasaukseen. -- - -- -- - Liikenneturvallisuus Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Nopeustason nousu heikentää turvallisuutta. Nopeustason nousu heikentää turvallisuutta. Nopeustason nousu heikentää turvallisuutta. Nopeustason nousu ja tien kaarevuus heikentävät turvalli- Nopeustason nousu ja tien kaarevuus heikentävät turvalli-

Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b suutta. suutta. ++ ++ ++ + + Alikulkukorkeuden yleinen hyväksyttävyys voi viivästyttää hankkeen aloitusta. Rakentamiskustannukset viivästyttävät hankkeen toteutusta. Alikulkukorkeuden yleinen hyväksyttävyys voi viivästyttää hankkeen aloitusta. Alikulkukorkeuden yleinen hyväksyttävyys voi viivästyttää hankkeen aloitusta. Rakentamiskustannukset viivästyttävät hankkeen toteutusta. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Riskit Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Tarvitaan luonnonsuojelulain mukainen lupa, joka myönnetään, mikäli muuta toteutusvaihtoehtoa ei ole. Tarvitaan luonnonsuojelulain mukainen lupa, joka myönnetään, mikäli muuta toteutusvaihtoehtoa ei ole. - --- -- --- --- Kustannusarvio 4,98 M 6,45 M 5,13 M 4,87 M 6,26 M - --- -- - --- 12 Kustannusarvio Vaihtoehto / kustannus Teiden rakentamiskustannukset Sillan rakentamiskustannukset Tulopenkereiden vahvistamisen rakentamiskustannukset Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b 0,67 M 0,92 M 0,67 M 0,63 M 0,83 M 2,95 M 3,45 M 3,10 M 3,05 M 3,45 M 0,73 M 1,40 M 0,73 M 0,73 M 1,40 M 0,10 M 0,14 M 0,10 M 0,16 M 0,27 M

Vaihtoehto / kustannus Lunastus- ja korvauskustannukset Vesiväylän harauskustannukset Johto- ja laitesiirrot VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b 0,40 M 0,41 M 0,40 M 0,21 M 0,22M 0,05 M 0,05 M 0,05 M 0,05 M 0,05 M 0,08 M 0,08 M 0,08 M 0,10 M 0,10 M Yhteensä 4,98 M 6,45 M 5,13 M 4,93 M 6,32 M 13 Mahdollisesti tarvittavat luvat 14 Yhteenveto Hankkeen rakentamisen edellytyksenä on, että seuraavat lupa-asiat kunnossa: vesilain edellyttämä lupa uuden sillan rakentamiselle ja vesiväylän siirrolle nykyisen sillan purkulupa vaihtoehdon 2 toteuttaminen edellyttää luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa (katso kohta 10) Vertailujen tuloksena voidaan todeta, että merkittävimmät erot vaihtoehtojen 1 (pohjoinen) ja 2 (eteläinen) välillä ovat alueen ympäristö-, kiinteistö- ja rakentamiskustannusvaikutuksissa. Eteläinen vaihtoehto sijoittuu liito-oravan asuttamaan reviiriin sekä viitasammakoiden lisääntymisalueelle. Liito-oravareviirin pääkulkuyhteyden on arvioitu suuntautuvan vankilan piha-alueen kautta itään. Viitasammakoita havaittiin huomattavasti enemmän sillan pohjoispuolella kauempana nykyisestä sillasta ja pohjoisen puoleisen alueen on arvioitu olevan lajin paikallispopulaation kannalta oleellisempi. Lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on lain ja direktiivien mukaan kiellettyä, joten uuden sillan rakentamiselle nykyisen sillan eteläpuolelle on haettava poikkeuslupa. Vaihtoehto ei kuitenkaan suoranaisesti täytä luvan edellytyksiä. Pohjoinen vaihtoehto edellyttää paikallisesti arvokkaan Vuonteenmaja -nimisen rakennuksen purkamista ja koko kiinteistön lunastamista. Kiinteistövaikutukset ovat pohjoisessa vaihtoehdossa merkittävät verrattuna eteläiseen vaihtoehtoon. Rakentamiskustannusten näkökulmasta erot aiheutuvat uuden sillan alikulkukorkeuksista. Matalammalla alikulkukorkeudella (5,5 m) eteläinen vaihtoehto on hieman pohjoista vaihtoehtoa halvempi. Kaareva silta on suoraa siltaa hieman kalliimpi, mutta pohjoisen linjauksen lunastuskustannukset ovat eteläistä vaihtoehtoa merkittävämmät. Lisäksi tiepengermassoja tarvitaan eteläisessä vaihtoehdossa hieman pohjoista vaihtoehtoa vähemmän. Korkeammalla alikulkukorkeudella (8,0 m) pohjoinen vaihtoehto on niin ikään eteläistä vaihtoehtoa kalliimpi. Lisäksi silta on molemmissa vaihtoehdoissa hieman kalliimpi. Rakentamiskustannuksia nostaa kaikissa vaihtoehdoissa maantien tulopenkereen vahvistaminen vankilan puoleisella

rannalla. Arvioiden mukaan hankkeelle myönnetty rahoitus ei tule riittämään korkean sillan rakentamiseen. Vesiväylän Vaajakosken sulku - Kuhankosken sulkujen välisen vesiväylän paikka Vuonteensalmessa muuttuu keskeisesti nykyiseen salmeen. Vesiväylän vapaa-aukko on leveydeltään vähintään 30 metriä. Vesiväylällä ovat seuraavat nykyiset sillat: Vaajakosken silta (KeS-859), väylän alikulkukorkeus 5,5 m (Siltarekisterissä 6,1 m ei sisällä aaltoiluvaraa ja suunnitelmassa HW(1968) kannen ap = 6,12 m). Hyväkuntoinen silta, joka on valmistunut 1969. Vaajakoskelle on suunnitteilla uusi moottoritielinjaus, jolloin silta jäisi käyttöön rinnakkaisliikenteen tielle ja jota ei olla mietitty nostettavaksi. Rinnakkaistiellä on lisäksi puolenkymmentä siltaa, jotka kaikki menisivät korotuksen takia uusiksi. Paikka on muutenkin ahdas alikulun nostolle. Kuusaankosken ratasilta (KeS-1402), väylän alikulkukorkeus 6,1 m merkin mukaan (ei ole merkitty Siltarekisteriin ja suunnitelmassa vp(1958) kannen ap = 8,00 m). Hyväkuntoinen silta, joka on valmistunut 1963. Ristikkosilta, jossa rata kulkee alareunassa eli radan tasausta pystyy nostamaan muutamia senttejä. Tilalle pitäisi tehdä uusi nostosilta, jos halutaan 8 m alikulkukorkeus. Ei olla uusimassa Äänekosken hankkeessa. Paatelanlahden ratasilta (KeS-1404) väylän alikulkukorkeus 4,8 m merkin mukaan (Siltarekisterissä 5,9 m ja suunnitelmassa tvp(1938) kannen ap = 5,08 m). Hyväkuntoinen silta, joka on valmistunut 1941. Ristikkosilta, jossa rata kulkee alareunassa eli radan tasausta pystyy nostamaan muutamia senttejä. Tilalle pitäisi tehdä uusi nostosilta, jos halutaan 8 m alikulkukorkeus. Ei olla uusimassa Äänekosken hankkeessa. Edelle mainitut sillat huomioiden Vuonteensalmen sillassa 5,5 metrin alikulkukorkeus on perusteltua. Alikulkukorkeuden valintaan vaikuttavat ensisijaisesti sillan sopivuus maisemaan, rakennettavuus ja rakentamiskustannukset sekä em. vesiväylän muut sillat. 15 Jatkotoimenpiteet LIITTEET Valitusta vaihtoehdosta laaditaan maantielain mukainen tiesuunnitelma vuoden 2016 aikana. Tiesuunnitelman laatimista varten mitataan tarkka maastomalli, tehdään maaperätutkimuksia ja keilataan uuden vesiväylän kohta syksyn 2016 aikana. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen alkaa rakennusurakan hankinnan valmistelutyöt samanaikaisesti tiesuunnitelman hallinnollisen käsittelyn kanssa. Tavoitteena on, että uusi silta tiejärjestelyineen on rakennettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Tiesuunnitelman laatimisen rinnalla kunta laatii oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen muutoksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tulossa nähtäville syyskuussa 2016. Tavoitteena on saada kaavamuutokset lainvoimaisiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Ekokoulu hankkeen aikataulu on jatkunut ja hankkeen toteutus saadaan käyntiin mahdollisesti vuoden 2017 aikana. Liitteet 1-2 Liitteet 3-7 Liitteet 8-12 Liite 13 Suunnitelmakartat VE1A/B/C ja VE2A/B Pituusleikkaukset VE1A/B/C ja VE2A/B Siltaluonnokset VE1A/B/C ja VE2A/B Havainnekuvat (10 kpl)

Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys (vain viranomaiskäyttöön) Lepakkoselvitys (vain viranomaiskäyttöön) Vuoden 2016 huomionarvoisten lintulajien havainnot, Tiira/Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2016 (vain viranomaiskäyttöön) Meluselvitys