SOSIAALIASIAMIESSELVITYS 2010 KOKKOLAN, KRUUNUPYYN ja JYTAn KUNTIEN ALUEELTA

SOSIAALIASIAMIESSELVITYS 2010 KOKKOLAN, KRUUNUPYYN ja JYTAn KUNTIEN ALUEELTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Terveystie 1 67200 KOKKOLA puh. 044 7250598 s-posti:helina.jokitalo@cou.fi

2 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2. YHTEYDENOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN... 4 2.1 Toimeentulotuki... 5 2.2 Lastensuojelu... 6 2.3 Ikääntyneiden palvelut... 7 2.4 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto... 10 2.5 Omaishoidon tuki... 11 2.6 Lasten päivähoito... 12 2.7 Muu palvelu... 12 3. SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINTA... 12 4. YHTEENVETOA... 14

3 1 JOHDANTO Sosiaaliasiamiehen on annettava vuosittain selvitys sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman toteutumisesta ja kehittymisestä kunnissa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 24 ). Tämä Sosiaaliasiamiesselvitys vuodelta 2010 noudattaa edellisen vuoden 2009 rakennetta, joka on koettu selkeäksi ja johdonmukaiseksi tavaksi raportoida sosiaaliasiamiehelle tulleita yhteydenottoja ja asiakkaiden yhteydenottojen syitä sekä sosiaaliasiamiehen toimenpiteitä. Sosiaaliasiamies lähetti tammikuussa 2011 Kokkolan, Kruunupyyn ja JYTA:n johtaville sosiaalihuollon viranhaltijoille kyselyn, joka on pääosin yhteneväinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallinnon alueen sosiaaliasiamiesten laatiman kyselyn kanssa. Selvityksessä on raportoitu kyselyn tuloksia. Vuonna 2010 oli yhteydenottoja ja niiden perusteella tapahtuvaa asioiden hoitoa 53 asiakkaan kohdalla. (vuonna 2009 sama luku oli 73) Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisun Päätösten tueksi 2/2010 mukaan viranomaisten toiminnan avoimuus, asiakirjojen julkisuus kuuluvat hyvään hallintoon. Läpinäkyvä päätöksenteko, esityslistojen ja pöytäkirjojen julkisuus sekä järjestetyt yleisötilaisuudet, joissa käsitellään palveluihin liittyviä asioita, kannustavat osallisuuteen ja lisäävät luottamusta. Julkisuudessa on ollut esillä se ristiriita, että budjettikäsittelyssä toistuvasti kohdennetaan liian vähän määrärahoja sosiaalihuollon tehtäviin. Alimitoitettu budjetti merkitsee sitä, että asiakkaiden kanssa sosiaalityötä tekevillä ei ole riittävästi työvälineitä asiakkaan edun varmistamiseksi. Työntekijät työskentelevät paineen alla, joka ei edistä asiakaslähtöistä työskentelykulttuuria. Sosiaalihuollosta vastaava toimielin eli lautakunta ja viranhaltijajohto ovat avainasemassa luomassa toimintakulttuuria, jossa on keskeisenä asiakaslähtöisten palvelujen ja henkilöstövoimavarojen kehittäminen.

4 2. YHTEYDENOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Loppuvuotta kohden yhteydenottoja oli enemmän ja ne painottuivat lastensuojelua koskeviin asioihin. Toimeentulotukea koskevia asioita oli tasaisesti läpi vuoden. Taulukko 1. Yhteydenotot kuntakohtaisesti 2010 Laskutuskausi 1.1. 30.6. 1.7. 31.12. Kokkola 12 20 Kruunupyy 1 4 Perho 2 0 Kannus 3 1 Halsua 0 1 Toholampi 3 1 Veteli 0 0 Kaustinen 2 3 Lestijärvi 0 0 Yhteensä 23 30 Selvityksessä on esillä vain ne tehtäväalueet (Taulukko 2), joita yhteydenotot vuoden 2010 aikana koskivat. Taulukko 2. Yhteydenottojen tehtäväalueet 2010 TEHTÄVÄALUE 2010 Toimeentulotuki 15 Lastensuojelu 11 Vanhuspalvelut 2 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 4 Omaishoidon tuki 4 Lasten päivähoito 4 Muu palvelu 15

5 Yleisimmät yhteydenottojen syyt koskevat asiakkaan tyytymättömyyttä palvelun toteuttamiseen, viranhaltijan tekemiä päätöksiä, tyytymättömyyttä kohteluun asiakkaana ja yleistä tiedontarvetta. Samassa yhteydenotossa on voinut olla useampia syitä. (Taulukko 3). Taulukko3. Yhteydenottojen syyt vuosina 2010 YHTEYDENOTON SYYT 2010 Päätökset, sopimukset, suunnitelmat 19 Palvelun toteuttaminen ja menettely 20 Käsittelyaika 2 Kohtelu 7 Tarkastusoikeus ja tiedonsaanti 3 Asiakasmaksu 2 Yleinen tiedontarve 10 Muu syy 9 Henkilökunnan tiedontarve 1 2.1 Toimeentulotuki Toimeentulotuen yhteydenotoista suurin osa tuli Kokkolan alueelta. Asiakkaat olivat tyytymättömiä päätöksiin, mutta moni otti yhteyttä käydäkseen läpi elämäntilannettaan ja sai ohjausta toimeentulotukihakemuksen täyttämisessä. Vain yksi yhteydenotto koski käsittelyajan viivästymistä. Taulukko 4. Perustoimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen varatut ja myönnetyt varat 2010 Ehkäisevän Kunta Perustoimeentulotuki Ehkäisevä %osuus varattu myönnetty varattu myönnetty toimeentulotuesta Kokkola 2.798. 880 2.453. 251 70.480 61.565 2,5 Kruunupyy 56.400 43.403 1.300 1.753 3,63 JYTA 684.985 976.725 23.485 22.029 2,25 Toimeentulotukea koskevia oikaisuvaatimuksia oli Kokkolassa 32 ja kokonaan tai osittain itseoikaisujen määrä 12. Kruunupyyssä oikaisuvaatimuksia oli 1 ja JYTA:n alueella 6.

6 Asiakasta on tuettu ottamaan yhteys toimeentulotuen päätöksen tehneeseen sosiaalityöntekijään, jotta asiakas voisi saada nopeasti itselleen edullisemman päätöksen itseoikaisun kautta. Asiakas voi tehdä oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyslautakunnalle tai peruspalvelulautakunnalle sekä edelleen hallinto-oikeudelle, mutta se on liian hidas tie saada oikaisua päätökseen, jolla on merkitystä asiakkaan sen hetkisen elämäntilanteen hallintaan. Asiakkaat ovat tarvinneet tukea ottaakseen yhteyttä toimeentulotuen sosiaalityöntekijään saadakseen keskustella elämäntilanteestaan. Asiakaslähtöinen sosiaalityö tukee asiakkaan elämänhallintaa, osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymisen riskiä. Erityisesti lapsiperheiden huomioiminen ja tukeminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää. Suomen Akatemia viestitti tutkimustuloksista, joiden mukaan vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja toimeentulohuolet heikentävät vanhemmuutta. 2.2 Lastensuojelu Lastensuojelulaki painottaa ehkäisevän lastensuojelun mahdollisuuksia edistää ja turvata lapsen kasvua sekä tukea vanhemmuutta. Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu ja varhainen tuki ovat osa ehkäisevää lastensuojelutyötä. Kyselyssä kartoitettiin lapsiperheille suunnatun kotipalvelun tarjontaa silloin, kun ei ole vielä lastensuojeluasiakkuutta. Jytan alueella on siihen varattu määrärahaa 137.380. Kokkolassa lapsiperheiden kotipalveluun on varattu määrärahaa 269.667, josta n. 30 % lastensuojeluasiakkaille. Kruunupyyssä ei ole varattu lainkaan määrärahaa, mutta kiireellisissä tarpeissa sitä on saatavilla. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluaisan vireille tulosta. Kyselyn vastausten mukaan JYTA:n alueella lastensuojelutarpeen selvitys valmistuu keskimäärin 2-3 kk:n sisällä. Kokkolassa selvitys valmistuu keskimäärin 2 kk:n(7vrk-6kk) sisällä. Kruunupyyssä selvitys valmistuu n.4 kk:n sisällä.

7 Lastensuojeluasioihin liittyvissä yhteydenotoissa asiakas tai asiakkaan edustaja toivoivat asioiden hoitamisessa ja yhteydenpidossa sosiaalityöntekijöiltä selkeää selvitystä tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä toimenpiteistä, niin että asiakkaana olevat asianosaiset ne ymmärtävät. Asiakkaalla ja perheellä on ollut myös kokemusta siitä, ettei heitä ole kuultu tai heidän sanomisensa on ymmärretty tai tulkittu työntekijätaholla väärin. Asiakkaiden yhteydenottoihin on vastattava asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Lastensuojelun sosiaalityössä ovat haasteita yhteistyö asiakkaiden ja perheiden kanssa, suoriutuminen lastensuojelutarpeen arvioinnissa määräajassa sekä riittävän kattava ja tarkka dokumentointi. Kokkola, Kruunupyy ja JYTA ovat hyväksyneet Aikaa lapselle Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 2012, joka sisältää tavoitteita lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön ja ennaltaehkäisevään työhön. 2.3 Ikääntyneiden palvelut Henkilökuntamitoitukseen liittyvät asiat ovat olleet edelleen esillä valtakunnallisesti ja yhteydenotoissa vanhusten palveluiden kohdalla. Riittävällä henkilökuntamäärällä varmistetaan hyvä hoidon ja hoivan taso. Joissakin yksiköissä asuu enemmän hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevia ja toisissa asuvat selviytyvät omatoimisemmin. Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan yksikkökohtaisesti ja ammattinimikkeittäin, montako työntekijää on asukasta/vanhusta kohden vanhusten palveluasumisyksiköissä ja vanhainkodeissa. STM:n Selvityksiä 2010:28 Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva -työryhmän muistiossa on ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismitoitusta kuvaava tavoite asetettu tasolle 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Muistion mukaan korkeampaa vaihtoehtoa vähimmäismitoitukseksi (0,6) suositeltiin käytettäväksi silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Henkilöstön määrä vanhusten palveluasumisyksiköissä ja vanhainkodeissa v. 2010 - taulukossa on tummennettuna ne yksiköt, joissa on alle suositeltavan minimäärän eli alle 0,5 hoitajaa asukasta kohden.

8 Henkilöstön määrä vanhusten palveluasumisyksiköissä ja vanhainkodeissa Yksikön nimi Henkilöstön nimikkeet jo oh sh ph lh/mth kh ka ho/ha ku ky tt/vir vahu yht paik. muu Kokkola Honkaharjun palvelutalo 3 8 3/2 3 1 1 1 22,00 34 Vaiho os 2 1 6/ 2 11,00 18 Toivontupa 1 5 3/ 3 /1 13,00 22 Ventuksen vanhainkoti 3 6 10,02/ 2 /4 1 26,02 43 Minnet 5/ 5,00 8 Kuusikumpu 1 4/ 5 10,00 31 Tervakartano 2 19,48/ 2 1/ 24,48 96 Leporanta/Kälviä 4 6 9/ 7 /4 1 31,00 49 Hopijakumpu/Ullava 2 1 3,5/ 0,5 /1 1 9,00 23 Lepola/Lohtaja 3 12,52/ /3,74 19,26 32 Onnela/Ullava 1 1/ 1 3,00 9 Kurkikartano/Lohtaja 0,52 1/ 1,52 18 Kruunupyy Sandbacka 2 9,75 20,90 3,15/ /2,2 0,75 38,75 52 Terjärv 1 8,5 18,5 0,75 29,25 35 1 Terjärv gruppboende 0,45/ 1 0,9 2,35 7 Tallgården 2,05 0,65 2,70 8 JYTA Kannus,Jokiranta,Kotiranta 1 1 1 19* */* * 2 os ap 1 ½ 25,50 39 Toholampi,Männistö 1 2 22/ 1 opisk 26,00 54 Lestijärvi,Kotipirtti 1 1 9/ 2 13,00 19 Halsua,Kannelma 1 2 12/ 6 21,00 40 3 Perho,Jalmiina 1 3 * 23*/* /2 29,00 47 1 Veteli,Harjukoti 0,65 1 9/ 10,65 22 Koivukulma 0,20 8*/ * 8,20 12 Kuusikoti 0,15 2/ 1 3,15 9 Kaustinen,Iltarusko 1 1 * 19*/* * 2 23,00 54 Markkula 3 19 2 24 35 2 Nimikkeiden selitykset: jo=vanhustyön johtaja,palvelukeskuksen johtaja;oh=osastonhoitaja;sh=sairaanhoitaja;ph=perushoitaja;lh=lähihoitaja;mth=mielenterveyshoitaja;kh=kodinhoitaja;ka=kotiavustaja;ho=hoitaja; ha=hoitoapulainen;ku=kuntohoitaja;ky=kylvettäjä;tt=toimintaterapeutti,virikeohjaaja;vahu=vanhustyöntekijä;muu=terveyskeskusavustaja,vaatehuo ltaja,laitoshuoltaja=ei laskettu hoitotyöntekijöihin tässä taulukoinnissa;yht.=henkilökuntamäärä yhteensä;paik..=paikkaluku *merkitty =henkilöstö on laskettu yksikönilmoituksen mukaan tähdellä merkittyyn henkilöstölukuun

9 Kokkolassa Kuusikummun palvelutalossa on 10 hoitajaa 31 asukasta kohden. Palvelutalo tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa liikuntarajoitteisille ja lievästi muistiongelmaisille vanhuksille. Heille on nimetty omahoitajat. Vanhusten palvelutalo- ja toimintakeskus Tervakartanossa tuotetaan tehostettua palveluasumista, ryhmäasumista ja tuettua palveluasumista, jossa asukkaat asuvat asunnoissaan omilla vuokrasopimuksilla. Siellä toimii myös kaksi päivätoimintaryhmää, joilla tuetaan omatoimisuutta ja kotona selviytymistä. Tervakartanossa on 24,48 hoitajaa 96 asukasta kohti. Hopijakumpu on asumispalveluyksikkö, joka tarjoaa tehokasta palveluasumista vanhuksille ja intervallihoitoa eli lyhytaikaishoitoa, joka on tarkoitettu kotona asuville vanhuksille. Jokaiselle asukkaalle on nimetty omahoitaja. Siellä on 9 hoitajaa 23 vanhusta kohden. Palvelutalo Onnelan päärakennuksessa 9 asukasta ja hoitaja on paikalla klo8-21. Sen vieressä on 6 tukiasuntoa, joiden asukkaat voivat ostaa tukipalveluja päärakennuksesta. Hoitajia on 3 ja asukkaita 9. Kruunupyyssä Teerijärven hoitokeskuksessa on Terjärv gruppboende n kohdalla 2,35 hoitajaa 7 asukasta kohden ja Tallgården n kohdalla 2,70 hoitajaa 8 asukasta kohden. Jytan alueella Männistön palvelukoti Toholammilla tarjoaa asukkaille ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Palvelukodissa on 26 hoitajaa 54 asukasta kohden. Vetelin Harjukoti tarjoaa asumispalveluja ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville ja intervallihoitoa eli lyhytaikaista hoitoa esim. omaishoitajan loman aikana. Siellä on 10,65 hoitajaa 22 asukasta kohden. Räyringin Kuusikoti palvelukeskuksessa on henkilökunta paikalla klo 7-21. Siellä on 3,15 hoitajaa 9 asukasta kohden. Kaustisen Iltaruskossa on 23 hoitajaa 54 asukasta kohden. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstörakenne vaihtelee eri palvelumuodoissa. Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa on turvattava asiakaskunnan toimintakykyä ja hoitoisuutta vastaavat henkilöstövoimavarat. Ikähoiva työryhmän muistion mukaan henkilöstön mitoitusperusteita kehitettäessä on kehittämisen lähtökohdaksi otettava iäk-

10 käiden ihmisten toimintakyky ja hoitoisuus, ei se, minkä nimisessä hoitoyksikössä he asuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneiden lisäksi tarvitaan avustavaa henkilökuntaa, joiden tehtävän kuvaus tulee linjata. Henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa tulisi olla mahdollisuus varautua tilanteisiin, joissa asukas tarvitsee akuutin sairauden jälkeen tai saattohoidon aikana lisääntyvästi tukea ja hoitoa. Ikähoiva- työryhmän muistiossa on kymmenen kohdan ehdotukset ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon rakennemuutoksesta. Rakenteiden ja sisällön kehittämisen lisäksi on otettu kantaa asiakasmaksujen perusteisiin. 2.4 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon asiakkaan elämäntilanteessa on usein mukana useampi sosiaalihuollon toimialue tukemassa ja auttamassa asiakkaana olevaa, lasta, aikuista ja perhettä. Yhteydenotoissa oli tyytymättömyyttä henkilökohtaisen avun ja palvelun järjestymiseen toisella tavalla, kuin asiakas oli itse ajatellut omalle ja perheensä kohdalle sopivaksi. Erityisesti vammaisen lapsen palveluiden järjestämisessä tulee kuulla ja ottaa huomioon lapsen edun kannalta perheen toivomukset. Näin tuetaan vanhemmuutta ja perhettä sekä vältetään lastensuojelun väliintulo. Kyselyssä kartoitettiin päätöksen tekoon liittyviä asioita v.2010 henkilökohtaisen avun myöntämisessä, josta vuoden 2009 syyskuussa voimaan tulleen vammaispalvelulain mukaan tuli subjektiivinen oikeus säädöksen ehdoin. Henkilökohtaisen avun: Hakemuksia tuli Kokkolassa 15, Kruunupyyssä 3 ja JYTA:n aluella 17. Kokkolassa tehtiin 89 päätöstä 63 asiakkaalle, Kruunupyyssä 26 ja JYTA:n alueella 22 päätöstä. Myönteisiä päätöksiä tehtiin Kokkolassa 12, Kruunupyyssä 1 ja JYTA:n alueella 16. Kielteinen päätös perustui Kokkolassa siihen, että asiakkaalla ei ole voimavaroja määritellä avun sisältöä ja toteutustapaa. Kruunupyyssä asiakkaalla ei ole resursseja ohjata toimintaa, joka luultavasti tarkoittaa yhteistyösuhdetta avustajan kanssa. JYTA:n alueella kielteinen päätös tehtiin, koska henkilökohtainen apu myönnettiin toisen lainsäädännön perusteella.

11 Vammaispalvelujen ja tukitoimien tarve on selvitettävä ja palvelusuunnitelma laadittava ilman aiheetonta viivytystä lain mukaisissa aikarajoissa. Palvelutarpeiden selvittämiseksi työntekijä tapaa asiakasta henkilökohtaisesti pääsääntöisesti kotikäynnillä. Ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelutarpeen selvittämiseksi ja palvelusuunnitelman tekemiseen on oltava riittävä määrä työntekijöitä, jotta asiakkaan oikeudet toteutuvat. Suomen vammaispoliittisen ohjelman 2010-2015 mukaisesti tarvitaan rahoituspohjan varmistamisen ohella riittävää ja osaavaa ammattihenkilöstöä, eri toimijoiden yhteistyötä sekä palveluprosessien ja rakenteiden organisointia. Vammaisneuvostoilla on tärkeä alueellinen tehtävä tavoitteiden saavuttamiseksi. 2.5 Omaishoidon tuki Peruspalveluministeri Risikko tuo esille STM:n tiedotteessa 358/2010 omaishoidon merkitystä ja sen kehittämistä pitkäjänteisesti kiinteänä osana kuntien- ja yhteistoimintaalueiden palvelurakenteita. Omaishoidon tuen kehittämiseksi on käynnistetty kehittämissuunnitelma, jota laaditaan yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, järjestöjen, kuntien ja asiantuntijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuolto ei selviä ilman omaishoitoa nyt eikä tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysjohtaja Jussi Salminen totesi Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n koulutuspäivän avauspuheenvuorossa 1.2.2011, että omaishoito on inhimillistä hoidettavalle ja erittäin halpaa kunnalle. Hänen mukaansa kaikki kriteerit täyttävät saavat omaishoidon tukea Kokkolassa. Risikon mukaan kuntien kannattaa sijoittaa omaishoitoon, jota tukemalla säästetään kalliimpien hoitovaihtoehtojen kustannuksissa. Omaishoidon tuen myöntämisperusteena on JYTA:n alueella käytössä RAVAtoimintakykymittari. Kokkolan ja Kruunupyyn alueella ei ole käytössä vastaavaa arviointimittaristoa, vaan myöntämisperusteena on työntekijän tulkinta hoidettavan toimintakyvystä ja hoidon sitovuudesta ja sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä

12 hoitopalkkioluokat-taulukko. Risikko on luvannut suosituksia vuoden 2011 alussa omaishoidon tuen myöntämisen yhdenmukaistamiseksi. Yhteydenotot koskivat omaishoitajan vapaita, omaishoidontuen perusteita ja ns. siirtymävaihetta, kun omaishoitaja palaa työelämään, miten hoito järjestyisi hoidettavan kannalta inhimillisimmin mieluiten kotiin suunnatuilla palveluilla. 2.6 Lasten päivähoito Kaksi yhteydenottoa koski erityislapsen oikeuksia eli vanhemmat ovat olleet tyytymättömiä siihen, että lapsen erityistarpeiden suunnitelman mukainen tuki ei ole ollut riittävää tai siinä on ollut puutteita päiväkodissa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus tulee tapahtua lapsen edun näkökulmasta yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa(laki lasten päivähoidosta 7 a ). Palvelujen järjestämisessä tulee kuulla ja ottaa huomioon perheen toivomukset, kuten kohdassa 2.4 on tuotu esille. Vanhempien ja lapsen asioissa mukana olevien viranomaisten yhteistyössä keskeisenä tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen. Muut yhteydenotot koskivat päivähoidon järjestämiseen liittyviä asioita. 2.7 Muu palvelu Yhteydenotoissa oli muita kuin sosiaalihuollon palveluja, kuten Kela:n, Työvoimahallinnon jne. koskevia asioita, joihin asiakas on saanut neuvontaa ja ohjausta. 3. SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINTA Sosiaaliasiamiehen palveluprosessi lähtee liikkeelle sosiaalihuollon asiakkaan, hänen edustajansa tai henkilöstön yhteydenoton perusteella, joka tapahtuu puhelimitse,

13 sähköpostilla tai kirjeellä. Yhteydenotossa arvioidaan tilanne ja asiamiehen palvelun tarve. Jos yhteydenotto koskee Kelan, vakuutuslaitoksen, työvoimahallinnon tai asumisen asiaa, asiakas ohjataan oikealle taholle ja asiakasprosessi päättyy. Kun yhteydenottajan asia koskee julkista tai yksityistä sosiaalihuoltoa, tehdään tilannearvio ja tunnistetaan asiakkaan ongelma: - neuvonnan ja/tai tiedon tarve, - päätökset, sopimukset ja suunnitelmat - tietojen saanti ja salassapito - asiakkaan oikeudet/kohtelu - palvelun toteuttaminen ja menettely - tai muu asiakasasia. Asiakkaalle annetaan ohjausta ja neuvontaa sekä sovitaan tarvittaessa jatkotoimenpiteistä. Jos asiakas tarvitsee toimenpiteeseen asiamiehen avustusta, niin sosiaaliasiamiehen toimenpiteet ovat: - neuvontaa/avustamista muistutuksen tai kantelun tekemisessä - muutoksenhakuohjausta tai muuta oikeusturvaneuvontaa - asiakkaan tapaaminen henkilökohtaisesti tilanneselvitystä varten - asiamiehen yhteydenotto palveluntuottajaan, asian selvittely asiakkaan pyynnöstä ja suostumuksella - välitys- ja sovitteluneuvottelun järjestäminen ja toteutus - konsultaatio ja lisätiedon hankkiminen Asiakasprosessi päättyy, kun asiakkaan tilanne on selvitetty ja asiassa on tullut ratkaisu. Ratkaisu ei ole aina asiakkaan edun mukainen tai mielen mukainen, vaikka asialle on löytynyt riittävän kattavat perustelut. Sosiaaliasiamiesselvitys sisältää asiakaspalautetta, joka tulisi ottaa huomioon sosiaalihuollon päätöksenteossa. Sosiaaliasiamiestoiminnan tavoitteena on ollut ensisijaisesti selvitellä yhteydenottoa koskeva asia ja tilanne asianosaisten kesken, mikäli se on ollut mahdollista. Asiakaslähtöinen työskentelytapa sosiaalihuollossa on tavoiteltavaa ja sitä tulee kehittää, jotta asiakkaan huonoon kohteluun liittyviä yhteydenottoja ei tulisi. Asiakaslähtöinen toimintamalli lähtee asiakkaan asiallisesta kohtaamisesta.

14 Asiakkaiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamieheen on ollut suurimmaksi osaksi neuvontaa. Asiakkaat ovat halunneet tietää perusteluja päätöksiin, jolloin on ohjattu selvittämään asiaa vielä viranhaltijan kanssa, jolla on hallussaan asiakkaan asiapaperit. Asiamies on selvittänyt asiakkaan luvalla hänen asiaansa viranomaisten kanssa. Asiakkaat ovat saaneet muistutusneuvontaa, mutta kuntakyselyn vastausten perusteella oli v.2010 tullut vain yksi muistutus Kokkolan alueella. Asiamies on kuntakäynneillä ja muilla tavoin yhteydenotoissa keskustellut viranomaisten kanssa keinoista edistää sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia. Vuoden 2010 aikana on Jyta:n alueella ollut kuntalaisille avoimia sosiaali- ja potilasasiamiehen tapaamisia, joista on ilmoitettu kuntatiedotteissa. Kuntakäyntien yhteydessä on asiamies tehnyt tutustumis- ja tapaamiskäyntejä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköihin. Asiamies on tehnyt asiakaskäyntejä tilanteen mukaan Kokkolan ja Kruunupyyn sekä JYTA:n kuntien alueella. 4. YHTEENVETOA Tässä sosiaaliasiamiesselvityksessä on esitetty niitä asioita, joista sosiaalihuollon asiakkaat ovat vuoden 2010 aikana olleet yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisun Päätösten tueksi 2/2010 mukaan oikaisuvaatimukset viranhaltijoiden päätöksiin, valitukset ja kantelut lisäävät kustannustaakkaa niiden käsittelyyn tarvittavien resurssien myötä ja vähentävät kansalaisten luottamusta viranomaisiin, heikentävät palveluiden kykyä tuottaa hyvinvointia ja lisäävät apua tarvitsevien kärsimystä. Viranhaltijat tekevät päätöksiä lakiin perustuen ja usein ennakkopäätökset ja eduskunnan oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin kannanotot ohjaavat päätöksentekoa. Koska viranhaltijalla on lain mukaan mahdollisuus käyttää harkintaa ja tehdä asiakkaalle edullisin päätös, se tulisi tarpeen mukaan mahdollistaa tiukankin määrärahabudjetoinnin puitteissa. THL:n kokonaisarviointiselvityksen mukaan perusturvan varassa elävien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Kun kotitalouksien käytettävissä olevista

15 tuloista vähennetään asumismenot, ovat tulot laskeneet kaikilla paitsi eläkkeensaajilla. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan lapsuudessa. Kansanterveyden haasteettutkimusohjelman mukaan joka viides vuonna 1987 syntyneistä on 21 ikään mennessä saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. 10 000:lta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto ja näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Tutkimustulosten mukaan vanhempien köyhyys altistaa lapset pahoinvoinnille ja toimeentulohuolet heikentävät vanhemmuutta. Sosiaalihuollon tehtäväalueilla on pääpaino ollut korjaava toiminta, vaikka ennaltaehkäisevän tehtävän tärkeys on tiedostettu. Taloudellisen toimeentulon tukemisen rinnalla on asiakkaille tarjottava riittävä psykososiaalinen tuki, jonka toteutuksesta on kannettava vastuuta yli hallintorajojen. Aikaa lapselle Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 2012 mukaan yhteistyötä tulee tehostaa perheiden tukemiseksi. Yhteistyössä on panostettava lapsiperheiden tukemiseen ja suunnattava riittävästi resursseja neuvolatoimintaan, kouluterveydenhuoltoon ja lapsiperheiden kotipalveluun sekä koulumaailmaan, jotta vaikuttava ja tarkoituksenmukainen varhainen puuttuminen olisi mahdollista ja korjaavan puuttumisen tarve vähenisi. Suomessa oli vuonna 2010 80 vuotta täyttäneitä 229 000 ja ennuste vuodelle 2030 on 401 000. Alueellamme on Centrian hallinnoima maakunnallinen palvelusetelijärjestelmä. Kokkolassa palveluseteli on käytössä hoivaan ja huolenpitoon. Jyta:n alueella palveluseteliä käytetään tukipalveluista asiointiin ja siivoukseen, omaishoitajan virkistysvapaaseen, tilapäiseen kotihoitoon ja erityisharkinnasta säännölliseen kotihoitoon. Kruunupyyssä ei ole käytössä palveluseteliä. Tulevaisuudessa palvelusetelin merkitys tulee kasvamaan palvelutarpeen lisääntymisen myötä.

16 Selvityksen tukena käytetyt lähteet: Aikaa Lapselle Kokkolan, Kruunupyyn ja JYTA:n lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva -työryhmän muistio, STM:n selvityksiä 2010:28 Johtamisella laatua ja hyvinvointia sosiaalialalle, STM:n julkaisuja 2009:17 Kansanterveyden haasteet, Suomen Akatemian tutkimusohjelma SALVE 2009-2012 Laki lasten päivähoidosta 36/1973 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Lastensuojelulaki 417/2007 Päätösten tueksi, Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisu 2/2010 STM:n tiedote 358/2010 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015, STM:n julkaisuja 2010:4 http://www.palveluseteli.palvelee.fi