SOSIAALIASIAMIESSELVITYS 2009

Transkriptio

1 SOSIAALIASIAMIESSELVITYS 2009 KOKKOLAN, KRUUNUPYYN, LUODON, HALSUAN, KANNUKSEN, KAUSTISEN, LESTIJÄRVEN,TOHOLAMMIN JA VETELIN KUNTIEN ALUEELTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Terveystie KOKKOLA puh , s-posti:helina.jokitalo@cou.fi

2 2 Sisältö 1 JOHDANTO 3 2. YHTEYDENOTTOJEN SYYT TEHTÄVÄALUEITTAIN Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyneiden palvelut Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Päihdehuolto Lasten päivähoito Muu palvelu SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINTA YHTEENVETOA 12

3 3 1 JOHDANTO Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Centria tutkimus ja kehitys- yksikkö on tuottanut sosiaaliasiamiespalvelua keski- pohjalaisille kunnille jo vuodesta Vuoden 2009 alusta Kokkola, Kälviä, Lohtaja ja Ullava yhdistyivät Kokkolan kaupungiksi. Kokkola hoitaa yhteistyössä Kruunupyyn kanssa sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallin mukaisesti. Lesti- ja Perhonjokivarren kunnat Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli sekä Perho perustivat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen yhteistoiminta- alueen, Peruspalvelujen liikelaitos JYTA:n, joka on osana Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymää. JYTA aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Kokkola, Kruunupyy ja Jyta:n alueen kunnat lukuun ottamatta Perhon kunta, tekivät potilasasiamiespalvelujen ostosopimuksen Centria tutkimus ja kehitys- yksikön kanssa vuoden 2009 alkaen. Samojen kuntien sekä Luodon kunnan kanssa ostosopimus sosiaaliasiamiespalveluista jatkui edelleen.

4 4 Sosiaaliasiamiespalvelun hankkiminen ostopalveluna sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ulkopuolisena tehtävänhoitona on sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaisesti suositeltu toteutustapa takaamaan riippumattoman ja puolueettoman asiainhoidon. Potilasasiamiespalvelun hankkiminen samalla periaatteella on ollut edistyksellinen ratkaisu. Yhdistetty sosiaali- ja potilasasiamiestehtävän hoitaminen on ollut sujuvaa peruspalveluiden toimintaympäristössä sen yksiköiden asiakkaiden yhteydenottoja koskevissa asioissa. Sosiaali- ja potilasasiamiehenä aloitti tehtävien hoidon 2009 vuoden alusta psykiatrian erikoissairaanhoitaja, yhteiskuntatieteen maisteri Helinä Jokitalo. Hän on vuoden aikana osallistunut JYTA:n kunta-info-tilaisuuksiin ja Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveyslautakunnan kuntakäynneille esittäytymällä ja kuuntelemalla asukkailta tulevaa palautetta. Sosiaali- ja potilasasiamies tekee vuosittain kuntakäyntejä, joista ilmoitetaan kuntatiedotteissa. Käynneillä asiamies tapaa kuntalaisia kertoen tehtävästään ja asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvistä asioista sekä tutustuu sosiaalihuollon toimipaikkoihin. Sosiaali- ja potilasasiamiehen toimitila sijaitsee Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä osoitteessa Terveystie 1, KOKKOLA. Puhelinpäivystysajat ovat maanantaisin ja tiistaisin klo 9-12 ja torstaisin klo Muina aikoina asiamies vastaa puheluihin työtehtäviensä mukaan, mutta asiakas voi jättää soittopyynnön, johon vastataan mahdollisimman nopeasti. Käynneistä sovitaan asiakkaan tilanteen mukaan. Sosiaaliasiamiehen on annettava vuosittain selvitys sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman toteutumisesta ja kehittymisestä kunnissa (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 24 ). Sosiaaliasiamiesselvitys vuodelta 2009 sisältää asiakkaiden yhteydenottojen syyt ja tehtäväalueet, joita yhteydenotot koskevat sekä sosiaaliasiamiehen toimenpiteet yhteydenottojen perusteella. Sosiaaliasiamies lähetti kunnille kyselyn, jonka perusteella koottua tietoa on sisällytetty tähän selvitykseen. 2. YHTEYDENOTTOJEN SYYT TEHTÄVÄALUEITTAIN Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen on kirjattu nimettömänä asiakastapahtumalomakkeeseen, jonka pohjalta on tehty yhteenvetoa tähän selvitykseen sosiaaliasiamiestoiminnasta. Asiakastapahtumalomake on valtakunnallisen hankkeen myötä kehitetty ja otettu asiamiesten käyttöön laajasti tavoitteena yhtenäinen tiedonkeruujärjestelmä. Sosiaaliasiamies on hoitanut laissa säädettyä neuvonta- ja ohjaustehtävää pääsääntöisesti anonyymisti ilman asiakkaan henkilötietoja. Taulukko 1. Yhteydenotot kuntakohtaisesti Laskutuskausi

5 5 Kokkola Kruunupyy 1 5 Luoto 0 1 Kannus 0 4 Halsua 0 0 Toholampi 5 1 Veteli 1 0 Kaustinen 3 0 Lestijärvi 0 0 Yhteensä Vuoden 2009 kuntalaskutuksen perusteena on 73 yhteydenottoa (Taulukko 1). Yhteen yhteydenottoon on voinut sisältyä useita puheluita ja tapaamisia. Yhteydenotossa on voinut olla enemmän kuin yksi syy ja yhteydenotto on vaatinut sosiaaliasiamiehen toimenpiteenä neuvontaa, ohjausta, selvittelyä jne. Yhteydenotoissa on ollut tiedustelua 24 ja tyytymättömyyttä 51. Kuntien asukasluvut olivat seuraavat: Kokkola 45890, Kruunupyy 6723, Kannus 5772, Halsua 1323, Toholampi 3507, Veteli 3497, Kaustinen 4304, Lestijärvi 853 ja Luoto 4705 eli yhteensä Selvityksessä on esillä vain ne tehtäväalueet (Taulukko 2), joita yhteydenotot vuoden 2009 aikana koskivat. Taulukko 2. Yhteydenottojen tehtäväalueet TEHTÄVÄALUE Toimeentulotuki 22 Lastensuojelu 19 Vanhuspalvelut 6 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 8 Omaishoidon tuki 6 Päihdehuolto 3 Lasten päivähoito 1 Muu palvelu 9

6 6 Yleisimmät yhteydenottojen syyt koskevat viranhaltijan tekemiä päätöksiä, asiakkaan tyytymättömyyttä palvelun toteuttamiseen ja kohteluun asiakkaana (Taulukko 3). Taulukko3. Yhteydenottojen syyt YHTEYDENOTON SYYT Päätökset,sopimukset,suunnitelma t 28 Palvelun toteuttaminen ja menettely 19 Käsittelyaika 6 Kohtelu 11 Tarkastusoikeus ja tiedonsaanti 1 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus 2 Asiakasmaksu 2 Yleinen tiedontarve 8 Muu syy 14 Henkilökunnan tiedontarve Toimeentulotuki Kokkolassa toimeentulotuki on suoriutunut perustehtävästään toimeentulotuen päätösten ja asiakkaiden tapaamiseen liittyen lainvaatimissa puitteissa, vaikka asiakkaiden määrä lisääntyi tammi-helmikuussa stä jopa ruokakuntaan kuukaudessa (Keskipohjanmaa nro ). Kokkolassa on hyvin toimiva asiakasneuvonta, mutta pitkät etäisyydet eivät anna vähävaraisille mahdollisuutta henkilökohtaiseen käyntiin eikä toimeentulotuen sosiaalityöntekijän puhelinaikoja ole mahdollista käyttää puheajan tai puhelimen puuttumisen vuoksi. Vähävaraiset ja huonon terveydentilan omaavat saattavat tarvita sosiaalityöntekijän ohjausta ja apua myös toimeentulotukihakemuksen täyttämisessä. Lääkehoidon kustannusten hakemisessa toimeentulotuen kautta olisi hyvä olla sellainen käytäntö, ettei asiakkaan lääkehoitoon tule katkosta. Taulukko 4. Perustoimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen varatut ja myönnetyt varat 2009 Kunta Perustoimeentulotuki Ennaltaehkäisev ä E h k ä i s e v ä n %osuus

7 7 varattu myönnetty varattu myönnetty toimeentulotuest a Kokkola ,5 Kruunupyy ,84 Luoto ,5 JYTA ,22 Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Lastensuojelu Lastensuojelun tehtäväalueeseen liittyvissä yhteydenotoissa oli tyytymättömyyttä palvelun toteuttamiseen ja päätöksiin, huoltajuuteen ja tapaamisoikeuteen liittyviä asioita, tietosuojaan liittyviä asioita, rekisteritietojen tarkistus ja oikaisuvaatimus ja yleistä tiedontarvetta mm. lastensuojeluilmoitukseen liittyen. Yksi muistutus koski lastensuojelutyötä. Kuntakyselyssä kartoitettiin kelpoisuuslain mukaisen muodollisen kelpoisuuden omaavien sosiaalityöntekijöiden määrää, jotka vastaavat lastensuojelulaissa tarkoitetuista lastensuojelun tehtävistä kunnassa. Kokkolassa ilmoitettiin olevan 10, johon on laskettu kahden sos tt:n sijaiset sosionomi amk ja sosiaalityön opiskelijat. Kruunupyyssä on 2 työntekijää, joista toinen on hoitovapaalla saakka. Luodossa on 2, joista toinen hoitovapaalla. JYTA:n alueella on 9 työntekijää. Kyselyssä kartoitettiin myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokonaistarve, joka nykytilanteessa olisi Kokkolassa 15, Kruunupyyssä 3, Luodossa 2 ja JYTA:n alueella 10. Muita uusia resursseja on järjestetty lastensuojelutyön tueksi v Kokkolassa ostopalveluna avohuollon tukitoimia kuten perhekuntoutus, perhetyö ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja Kruunupyyssä perheohjaajan toimi 80% työajalla. Lastensuojelutyön haasteita Kokkolan alueella nähdään lasten ja vanhempien psyykkisen oireilun lisääntyminen, joka vaatisi enemmän erityisosaamista. Peruspalvelut eivät tällä hetkellä kykene vastaamaan lastensuojelun tarpeisiin. Enemmän kuin haastavaa on suoriutuminen lastensuojelutarpeen selvitysten tekemisessä määräajassa sosiaalityöntekijän vajeen vuoksi. Organisaatiomuutokset ovat vahvistaneet byrokratiaa, joka vähentää resursseja asiakastyöstä. Lastensuojelun sosiaalityön vaativa dokumentointi ja lastensuojelulain muutos on lisännyt paperityötä, joka vie aikaa asiakastyöstä.

8 8 Sosiaaliasiamies teki kannanoton lastensuojelun sosiaalityön henkilöresurssien lisäämiseksi, joka eteni kaupunginhallituksen kautta sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn. Huolenaiheena oli, etteivät lastensuojelun tarpeessa olevat lapset joudu jonottamaan saadakseen apua tilanteeseensa. Lapsen edun mukaista on, että lastensuojelutarpeen selvitysprosessi etenee viivytyksettä lain edellyttämällä tavalla ja että asiakassuunnitelmia arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin. 2.3 Ikääntyneiden palvelut Vanhusten palvelut, niissä esiintyneet puutteet ja vanhusten kaltoin kohtelut ovat olleet valtakunnallisesti esillä. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyysi lääninhallituksilta selvitystä laitoshoidon tilasta, joka julkaistiin (Dnro 213/2/09). Kokkolan vanhustenhuollon palvelujohtaja toteaa henkilökuntamäärän olevan juuri ja juuri suositusten sisällä eli hoitaja kahta asukasta kohden. Henkilökuntamitoituksessa on vaihtelua ja tilanteeseen vaikuttaa asukkaan hoidon ja avun tarpeen muutokset.(keskipohjanmaa ja ) JYTA:n alueella on tilanteesta käyty keskustelua ja kuntalaisten aloitteesta pidetty avoin tilaisuus vanhusten palvelujen toteuttamisesta. Alueellisesti on myös lehdistössä ollut artikkeleita vanhusten palveluasumisen kalleudesta ja tyytymättömyyttä palvelumaksukäytäntöön. Yhteydenotot koskivat hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöä, tyytymättömyyttä palvelumaksuun, palvelun tasoon ja henkilökunnan riittämättömyyteen palvelun toteuttamiseksi. Näistä tilanteista sosiaaliasiamies on ollut yhteydessä toimintayksiköihin, joissa tilanteita on selvitelty. Kokkolan valtuustossa käsiteltiin aloitetta vanhusasiamiehen nimeämiseksi, joka eteni sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Lautakunnan käsittelyssä virkaryhmä toteaa, että vanhushuoltoa koskevat valitukset kuuluvat sosiaaliasiamiehelle ja neuvonta vanhusneuvostolle. Vanhusten asioiden hoitaminen kuuluu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen. Vanhusneuvostolta saadun palautteen perusteella lautakunta haluaa korostaa viranhaltijoiden vastuuta tiedottamisessa ja tiedonvälityksessä sekä saavutettavuuden helpottamisessa. Lautakunta tekee yhdessä vanhusneuvoston kanssa suunnitelman valtuustoaloitteessa esitettyjen asioiden parantamisesta vuoden 2009 aikana. Kehittämispäällikkö Hanna Ahonen Valvirasta toi esille Ajankohtaista asiaa terveydenhuollon valvonnasta- seminaarissa valvonnan keskeisiä alueita vanhustenhuollossa. Huomiota kiinnitetään henkilöstön johtamiseen, koulutukseen ja mitoitukseen eli vuorossa olevien, todellisuudessa paikalla olevien työntekijöiden määrään suhteessa asiakkaiden määrään, lääkehuollossa yksilölliseen lääkitykseen sekä toiminnan sisältöön, jossa kuntouttava toimintakyvyn arviointi ja toimintakunto ovat keskeisiä osa-alueita. 2.4 Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto

9 9 Vammaispalvelulain muutosten voimaantulo syksyllä sisälsi säännöksiä palvelutarpeen arviointiin, palvelusuunnitelman laatimiseen ja päätösten tekemiseen lain mukaisessa määräajassa. Lisäksi henkilökohtainen apu vaikeavammaisille muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi Uudistunut vammaispalvelulaki- seminaarissa tuli esille lain tulkinnanvaraisuus, joka tulee aiheuttamaan eriarvoisuutta. Palvelun tarve selvitetään tilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. On suositeltavaa, että vammainen henkilö käy itse läpi avun ja tuen tarvettaan, jossa apuna voi käyttää mm. näkövammaisten tai Kynnys ry:n oppaita. Palvelutarpeen selvittelyssä ja arvioinnissa on hyvä käyttää sopivaa kriteeristöä ja mittaristoa. Yhteydenotoissa oli tyytymättömyyttä vammaispalvelun vaikeavammaisten kuljetuspalvelupäätöksiin ja kehitysvammaisten asumispalvelun järjestämiseen ja toteutumiseen. Asiakkaat ovat saaneet ohjausta valittaa päätöksistä ja asumispalveluun liittyviä tilanteita on selvitelty. 2.5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, joka tuo merkittävää säästöä kunnalle. Omaishoidon tuella mahdollistetaan monen ihmisen selviäminen kotihoidossa niin kauan kuin se on mahdollista ja näin vältytään laitoshoidolta, joka on kunnalle kallis vaihtoehto. Alkuvuodesta JYTA:n alueella omaishoitajat saivat ilmoituksen omaishoidon tuen tarkistamisesta tavoitteena yhdenmukaistaa tuen myöntämiskäytännön perusteet. Tästä tuli yhteydenottoja ja asiaa selviteltiin vastaavien viranhaltijoiden kanssa. Yhteydenotoissa asiakkaat olivat tyytymättömiä päätökseen omaishoidon tuen lakkaamisesta ja olivat epätietoisia, mihin päätös perustuu, koska arviokäyntiä ei oltu tehty. Omaishoidon tuen myöntämiskriteereinä ja maksettavan hoitopalkkioluokan määrittelyssä arvioidaan hoidettavan toimintakykyä ja hoidon sitovuutta. JYTA:n alueella toimintakykymittarina käytetään RAVA-toimintakykymittaria. Kokkolan ja Kruunupyyn alueella mittarina käytetään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymää hoitopalkkioluokat-taulukkoa, jossa keskeisenä on arvioijan tulkinta hoidettavan toimintakyvystä ja hoidon sitovuudesta. Kokonaistilanteen arvioinnin osana olisi suositeltavaa käyttää mittareita, jotka antavat mahdollisimman tarkan kuvan tilanteesta. Kehitysvammaisten toimintakykyä arvioitaessa on tarpeenmukaista ottaa käyttöön mittari, joita on käytössä esim. Keto ja Psyto. Mittareiden käyttö tukee tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen palveluprosessin toteutumista. 2.6 Päihdehuolto Kokkolan ja Kruunupyyn alueen asiakkaita palvelevalla A-klinikalla on asiakkaita 347 ja asiakaskäyntejä 1805 ja nuorille suunnatussa Nuotassa asiakkaita oli 136 ja käyntejä 808. Jytan alueella päihdehuollon palveluja tarvitsevia asiakkaita on arviolta , Luodossa 10 ja Kokkolan ja Kruunupyyn alueella tarvitsevien määrä on suurempi, mutta kynnys hoitoon edelleen korkea.

10 10 Kokkolan ja Kruunupyyn asukkaita palveleva A-klinikka antaa moniammatillista arviointia, ohjausta, neuvontaa ja hoitoa päihde- ja riippuvuusongelmista kärsiville aikuisille sekä mahdollisuuksien mukaan heidän läheisilleen. Ongelmat voivat liittyä alkoholiin, huumeisiin, lääkkeisiin, peli- tai muuhun riippuvuuteen tai näiden yhdistelmiin. Nuotta tarjoaa moniammatillista arviointia, ohjausta, neuvontaa ja hoitoa, kun huolena ovat nuorten päihde- ja riippuvuusongelmat ja muut nuoren mielialaan liittyvät pulmatilanteet. A-klinikan ja nuotan asiakkaille on tarjolla lääkäripalveluja terveyskeskuslääkärin toimesta 2h/vk. Avokatkaisuhoito tapahtuu terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan yhteydessä. JYTA:n alueella on käytettävissä yhden päihdetyöntekijän työpanos. Tämän lisäksi ko. palveluita on ostettu myös Kokkolan kaupungilta. Alueen terveyskeskuslääkärit hoitavat osaltaan päihdeongelmaisia. Taulukko 5. Päihdehuollon laitoskuntoutuksen määrärahat v 2009 varattu määrärahaa määrärahojen käyttö Kunta Kokkola Kruunupyy Luoto Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Päihdehuoltoa koskevissa yhteydenotoissa oli tyytymättömyyttä laitoskuntoutukseen pääsyn ehtoihin. Tilannetta selviteltäessä ilmeni, että asiakkaan toivoma laitoskuntoutuspaikka ei ole katsottu sopivaksi paikaksi. Laitoskuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on asiakkaan sitoutuminen ensin avopalveluihin, jonka perusteella arvioidaan kuntoutuksen tarve. Kyselyssä kartoitettiin päihdehuollon laitoskuntoutukseen suunnattuja varoja (Taulukko 5). Kokkolaan on valmisteilla Päihdepalvelukeskus Keskussairaalan läheisyyteen, joka tuo omat haasteensa palvelutoimintaan ja sen järjestämiseen. JYTA:n alueella nähdään haasteena katkaisuhoidon ja jatkohoidon järjestäminen. Kruunupyyssä haasteena on liian pieni budjetti ja odotuksena päihdehuollon pitkäkestoista vaikuttavuutta asiakkaan elämään. Luodossa haasteena on saada päihdehuollon tarpeessa olevat asiakkaat ymmärtämään hoidon tarve. 2.7 Lasten päivähoito Yksi yhteydenotto koski lapsen päivähoidon järjestämistä, joka vaati asian selvittelyä ja vanhemman aktiivisuutta lapsensa edun mukaisen päivähoidon saamiseksi. Lasten päivähoidon järjestämisessä on tarpeellista ottaa huomioon perheen ja lapsen yksilölliset

11 11 olosuhteet, vanhempien työolot ja lapsen elämäntilanne perheessä. Vaikka päivähoitolain mukaan päätökseen ei voi hakea muutosta, voi asianomainen saattaa päivähoidon toteuttamistapaa koskevan vaatimuksensa vastaavan toimielimen käsiteltäväksi.(eduskunnan apulaisoikeusasiamies Paunion päätös ,dnro 1381/4/98.) 2.8 Muu palvelu Yhteydenotoissa oli muita kuin sosiaalihuollon palveluja, kuten Kela:n, Työvoimahallinnon jne. koskevia asioita, joihin asiakas on saanut neuvontaa ja ohjausta. 3. SOSIAALIASIAMIEHEN TOIMINTA Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on neuvoa asiakasta tämän asemaan ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä ja toimia asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi. Asiakkaat ottavat yhteyttä monenlaisissa sosiaalihuoltoon ja sosiaalipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Sosiaaliasiamiestoiminnan tavoitteena on ollut ensisijaisesti selvitellä yhteydenottoa koskeva asia ja tilanne asianosaisten kesken, mikäli se on ollut mahdollista. Selvittely edellyttää asiakkaan halukkuutta ja lupaa. Selvittelyn tavoitteena on palauttaa asiakkaan luottamus, jolloin perusta yhteistyön jatkumiseen on parempi. Sosiaaliasiamiehellä ei ole päätösvaltaa muuttaa viranhaltijan tekemiä päätöksiä. Sosiaaliasiamies ei ole asianajaja eikä toimi valvovana viranomaisena. Sosiaaliasiamies ohjaa tarvittaessa muistutusten, kanteluiden tai oikaisuvaatimusten teossa, jotka osoitetaan kuntiin ja valvoville viranomaisille. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkaalla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus, jos hän kokee saaneensa huonoa palvelua tai kohtelua asioidessaan sosiaalihuollon palvelujen piirissä. Muistutus osoitetaan sosiaalihuollon toimintayksikön esimiehelle, joka ottaa asian käsittelyyn muistutuksen kohteena olevan henkilön tai asianosaisten kanssa. Muistutuksen tekijä saa n. kuukauden

12 12 kuluessa vastauksen siihen, miten asia on edennyt ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen korjaamiseksi. Valvontaviranomaisille osoitetun kantelun voi tehdä vapaamuotoisesti tai aluehallintoviraston lomaketta käyttäen. Valvovia viranomaisia ovat aluehallintovirasto, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri, jotka kantelun perusteella voivat ryhtyä valvontatoimiin, antaa huomautuksia tai kiinnittää huomiota toiminnan asianmukaisuuteen. Asiakkaiden yhteydenotoissa sosiaaliasiamieheen (Taulukko 6)on ollut suurimmaksi osaksi neuvontaa. Asiakkaat ovat halunneet tietää perusteluja päätöksiin ja selvittää asiaa vielä viranhaltijan kanssa, jotta päätös oikaistaisiin asiakkaan edun mukaiseksi. Asiakas haluaa ensisijaisesti ratkaisua asiaansa eikä halua lähteä riitelemään. Taulukko 6. Sosiaaliasiamiehen toimenpiteet TOIMENPITEET Kuunneltu, viesti vastaanotettu 3 Neuvonta 35 Muistutusneuvonta 10 Muu oikeusturvaneuvonta 16 Välitys/sovittelu/vaikuttaminen 20 Kirjallinen avustaminen 2 Muu toimenpide 10 Sosiaaliasiamiehellä ei ole tarkkaa kuvaa siitä, miten asiakkaan asia edennyt eri valitusteitä. Kuntakyselyn mukaan on v 2009 tilastoituna ollut vain yksi muistutus. Alla olevaan taulukkoon 7 on koottuna muutoksenhakua koskevat kuntakyselyn vastaukset. Taulukko 7. Muutoksenhaku 2009 Muutoksenhaku 2009 Kokkola ja JYTA Luoto Kruunupyy Lautakunnan käsittelemiä oikaisuvaatimuksia Toimeentulotukea koskevia Lautakunta muuttanut viranhaltijapäätöksiä tai palauttanut uudelleen käsittelyyn Valituksia hallinto-oikeuteen Hallinto-oikeus muuttanut tai palauttanut uudelleen käsiteltäväksi 0 1 0

13 13 K o r k e i m m a n hallinto-oikeuden ratkaisuja Viranhaltijan harkintaa käyttäen tekemät muutokset muutama toimeentulotukeen 0 0 asiakasmaksuihin 1 0 Oikaisuvaatimuksella sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saattaa kunnallisen viranhaltijan päätös sosiaalihuollon toimielimen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja peruspalvelulautakunnan tai sen alaisen jaoston käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen voi pääsääntöisesti hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Asiakkaalla voi olla joissakin tapauksissa mahdollisuus vaatia itseoikaisua, joka on nopein ja tehokkain muutoksenhakukeino. 4. YHTEENVETOA Tämän sosiaaliasiamiesselvityksen tavoitteena on tuoda esille niitä asioita, joista sosiaalihuollon asiakkaat ovat vuoden 2009 aikana olleet yhteydessä sosiaaliasiamieheen. Yhteydenotto on asiakastapahtuma, joka sisältää ohjausta, neuvontaa, asian selvittelyä, puheluita ja käyntejä. Selvityksen tavoitteena on antaa palautetta sosiaalihuollon järjestämisestä vastaaville ja perustason työntekijöille toiminnan ja asiakaslähtöisten työskentelymallien kehittämiseksi. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4 ), joka tulisi turvata kaikin keinoin myös talouden taantuman aikana. Sosiaalihuollon toimintayksiköiden tulee huolehtia siitä, että asiakkaiden saatavilla on tieto sosiaaliasiamiehen palvelusta, yhteystiedot asiakkaiden saatavilla ja näkyvillä yksikön ilmoitustaululla. Jokaisen työntekijän tulee tietää sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvästä laista ja ohjattava asiakas sosiaaliasiamiehen luokse, jos tilanne niin vaatii tai asiakas sitä kysyy. Kuntien tulee huolehtia nettisivujen päivittämisestä ajan tasalle myös sosiaaliasiamiehen yhteystietojen osalta ja poistettava vanhentuneet tiedot. Viranhaltijoilla on käytettävissään tarpeellista tietoa, kokemusta ja tietämystä toimialansa asioista ja hyvistä käytännöistä. Työntekijät työskentelevät puun ja kuoren välissä, kun vaatimuksesta sosiaalihuollon menojen leikkauksista ja säästöpaineista on tullut kilpaileva tavoite asiantuntijuuteen perustuvalle asiakaslähtöiselle työskentelymallille. Tilanne heijastuu asiakastyöhön ja on uhka asiakkaan oikeuksien toteutumiselle. Viranomaisten tulisi valita sosiaalisten perusoikeuksien kannalta asiakkaalle myönteinen vaihtoehto (PL19 ).