Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen Metsätieteen päivä 17.11.2015 Sami Oksa Päällikkö, ympäristö ja kestävä kehitys UPM ja metsä 50M Tainta istutetaan vuosittain 27Mm3 Puuta UPM:n tehtaille vuosittain 80% UPM 30,000 100% Puusta sertifioitua Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain Puusta peräisin kestävistä lähteistä
Puustotiedot tänään o Puustokuvioiden tietoja voidaan tarkastella kartalla o Puustokuvioiden puustotiedot pidetään ajan tasalla Kasvunlaskenta Hakkuiden jälkeinen puustotietojen päivitys Rajoja muutetaan vain hakkuiden mukaan 3 UPM Monimuotoisuuden turvaaminen mitä tiedetään etukäteen? Fertile bog Brook Small lake Grove Grove Grove Spring Rocky patch Spring Brook Grove Mire 300 m UPM4 UPM
Monimuotoisuuden turvaaminen miten dokumentoidaan jälkikäteen? Controlled burning Retention tree groups Retention tree Dead wood 5 UPM Kuviotaso lähtökohtana, maisemataso tavoitteeksi? 6 UPM
Uhanalaisten lajien jakautuminen ensisijaisen elinympäristön mukaisesti Metsät Suot Vedet Rannat Kalliot Tunturipaljakat Perinneympäristöt Elinympäristö tuntematon 0 % 23 % 36 % 6 % 10 % 5 % 13 % 7 % 7 UPM Uhanalaisten lajien suhde elinympäristöjen pinta-aloihin (pinta-alat ovat arvioituja) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Uharit yht P-A yht (kokonais P-A) 8 UPM
Uhanalaisuusluokkien jakautuminen metsäisissä elinympäristöissä 300 250 200 = 500 lajia 150 100 50 VU EN CR 0 Metsätyypit 9 UPM Metsätaloudesta aiheutuvat uhanalaisuuden syyt metsäisissä elinympäristöissä 250 200 150 100 O = Ojitus Ml = Lahopuu Mk = Kuloalueet Mv = Vanhat metsät Mp = Puulajisuhteet M = Metsien uudistus ja hoito N = Avoimien alueiden sulkeutuminen O Ml Mk Mv Mp M N 50 0 10 UPM
Lahopuun määrän ja laadun ennustaminen - UPM-Kymmene Oyj:n eteläiset metsät Tuomas Karan Pro Gradu työ UPM:n toimeksiannosta Tutkimuksen tarkoitus Tarkastella nykyisten ohjeiden merkitystä monimuotoisuudelle keskeisten rakennepiirteiden muuttumisesta ajassa Erityistarkastelussa lahopuumäärän kehitys Pohja-aineistona käytettiin UPM:n kuviotietoja, maastoinventoinnin tuloksia (lahopuu) ja UPM:n maille osuneiden VMI pysyvien koealojen muuttujia 11 UPM Lähtökohta Lahopuun määrä UPM:n mailla Laskettu UPM:n tiloilla sijaitsevilta VMI-pysyväiskoealojen datasta VMI11 mukaan lahopuuta 4,3 m 3 /ha 77 % maalahopuuta, noin 50 % pitkälle lahonnutta puuta Noin 90 % havulahopuuta Uudistuskypsissä metsissä lahopuuta 17,4 m 3 /ha 12 UPM
Menetelmät MELA-simulointi Metsäntutkimuslaitoksen luoma metsän kehityksen simulointi ja operatiivisen päätöksenteon tukiohjelmisto (Redsven ym. 2012) MELA-simulointia käytettiin tulevaisuuden luonnonpoistuman määrittämiseen Luonnonpoistuma perustuu Puiden luontaisen kuolemisen malli (Haapala 1983) Puun iästä johtuva luontainen kuoleminen (Hynynen ym. 2002) Puuston itseharvenemisesta johtuva kuoleminen (Hynynen ym. 2002) m3 ha-1 0,2 0,15 0,1 0,05 (Salminen 2012) 13 UPM 0 2014 2019 2024 2029 2034 2044 2054 Vuonna Malli 14 UPM
Tulokset Lahopuun tilavuus UPM:n mailla Lahopuun tilavuus kasvoi kaikilla alueilla verrattuna lähtötilanteeseen 8,50 8,00 7,50 7,00 Pinta-aloilla painotettu keskimääräinen lahopuun tilavuus vuonna 2064 oli 5,92 m 3 ha -1 m 3 ha -1 6,50 6,00 5,50 5,00 4,50 4,00 2019 2024 2029 2034 2039 2044 2049 2054 2059 2064 Vuonna Lahopuuston tilavuus koko laskenta-alueella. Virhepalkit edustavat alueellisia maksimi ja minimiarvoja. 15 UPM Täydellisen toimenpidekiellon kohteet Lahopuuta huomattavasti enemmän kuin koko UPM:n alueella keskimäärin TPK kohteiden lahopuun määrä keskimäärin vuonna 2064 oli 30,92 m 3 ha -1 m 3 ha -1 80,00 60,00 40,00 20,00 Rannikko ES Rannikko VS Lounais Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi ES Keski-Suomi VS Häme Kaakkois Etelä-Savo Painotettu 0,00 2019 2024 2029 2034 2039 2044 2049 2054 2059 2064 Vuonna 16 UPM
Tulosten tarkastelu Lahopuun tilavuus kasvussa Muutokset talouskäytössä olevilla kohteilla maltillisia Täydellisen toimenpidekiellon alaisilla kohteilla voimakkaampia Ennusteen epävarmuustekijät MELA-simuloinnit Luonnonpoistumamallien epävarmuus MELA ei huomioi satunnaisluontoisia häiriöitä Säästöpuiden jätöllä ei ollut vaikutusta puuston kuolleisuuteen Pohja-aineistot Saatujen lahopuun tilavuuksien on syytä olettaa olevan minimejä Satunnaistekijöillä ja talousmetsien luonnonhoidonmenetelmillä todellisuudessa huomattava vaikutus lahopuustoon Säästöpuutesti Jätettiin 5 m 3 /ha säästöpuita kaikilla avohakkuilla Oletettiin kaikkien säästöpuiden kuolevan Lahopuun tilavuus ennusteen lopussa oli neljänneksen suurempi m3 ha-1 32,50 27,50 22,50 17,50 12,50 7,50 2,50 30,92 5,92 2019 2024 2029 2034 2039 2044 2049 2054 2059 2064 Vuonna 17 UPM Tulosten tarkastelu Pitkälle lahonnut puu merkittävin lahoaste lähes koko laskentajakson ajan 6,00 5,00 Vuoden 2034 jälkeen lahoasteiden väliset suhteet lähes muuttumattomia m 3 ha -1 4,00 3,00 2,00 33 % 43 % 51 % 55 % 58 % 59 % 59 % 60 % 60 % 59 % 30 % 26 % 23 % 21 % 19 % 19 % 18 % 18 % 18 % 18 % Johtuu MELA-simulaatioiden tuottamasta tasaisesta puuston luonnonpoistumasta 1,00 0,00 38 % 31 % 27 % 24 % 23 % 22 % 22 % 22 % 23 % 23 % 2019 2024 2029 2034 2039 2044 2049 2054 2059 2064 Vuonna Tuore lahopuu Hieman lahonnut Pitkälle lahonnut 18 UPM
UPM ja Suomen ympäristökeskus: TAPAUSTUTKIMUS Puupohjaisten tuotteiden ekosysteemipalvelut 19 UPM Ekosysteemipalvelut 4000 kg CO² nielua 1000 kg havusellua 11 havupuuta 80 vuoden kierrolla Puolet Suomen lajistosta on metsälajeja 800 lajia on havupuusidonnaisia 8,000 000 l puiden käyttämää vettä 220 kg ruokaa 20 UPM