Keskipisteessä perheen hyvinvointi Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset 2-3.10.2013 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Marjaana Pelkonen 7.10.2013
Sisältö I Johdanto II Vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä III Mitä tiedämme vanhempienn ja perheen hyvinvoinnista? IV Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona V Perheen hyvinvoinnin tukemiselle oltava edellytykset 2 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
I Johdanto: Miksi näkökulmaa laajennettu koko perheeseen? Perhe ja koti lapsen tärkein kehitysympäristö. Kiistatonta tutkimusnäyttöä niukat voimavarat järkevintä kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti Monet vanhemmat odottavat ja tarvitsevat tukea Mahdollisuus tavoittaa kokonaisten ikäluokkien vanhemmat universaaleissa palveluissa parhaat mahdollisuudet pulmien varhaiseen tunnistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen 3 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
II Vanhempien ja koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen hyvinvoinnille - tutkimusnäyttöä Vanhempien hyvinvointi/pahoinvointi vanhemman myönteinen näkemys itsestä, puolisosta, vauvasta yhteydessä mm. vanhemmuutta ja vauvanhoitoa koskevaan tyytyväisyyteen vanhempien vakavat ongelmat riskitekijöitä lapsen psykososiaaliselle kehityksellee (kiistaton näyttö vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelman vaikutuksesta) Vanhempien ja lasten välinen vuorovaikutus varhaisen vuorovaikutuksen merkitys lapsen kehitykselle vanhemman reflektointikyvyn merkitys lapsilähtöisen kasvatuksen edut vuorovaikutuksen ongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito sekä positiivisen vanhemmuuden tukeminen: tehokkaita keinoja 4 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä jtk. Vanhempien terveystottumukset vaikutukset sikiön kehitykseen (ravitsemus, tupakointi, alkoholi) vaikutukset lasten terveystottumuksiin -> lapsuudenaikaisten tottumusten vaikutus tottumuksiin aikuisena Perheen elinolot ja taloudellinen tilanne lapsiperheiden taloudellinen tilanne suhteessa muuhun väestöön heikentynyt köyhyyden ja työttömyyden yhteys parisuhdeongelmiin ja vanhemmuuteen (stressin vaikutus kasvatustyyliin) perheen toimeentulo-ongelmien pitkittymisen vaikutukset lasten hyvinvointiin 5 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä jtk. Aineistona kaikki vuonna 1987 syntyneet lapset, noin 60 000 lasta (Kansallinen syntymäkohortti 1987) Seurattu sikiökaudelta vuoden 2008 loppuun (21 vuotta) Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri sekä väestörekisteritiedot, myös armeija- ei ja rikollisuustiedot Miksi joillekin tulee ongelmia, mutta kaikille? Paananen ym. 2012 6 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Tutkimusnäyttöä: syntymäkohortti 1987 Tuloksia Ongelmat kasautuvat Monet ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti Vanhempien ongelmat aiheuttavat lapsille pulmia Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista sairastumista Vanhempien saama toimeentulotuki (köyhyys) yksi suurimpia pahoinvoinnille altistavia riskitekijöitä 7 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
8 Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä syöpä ja psyk esh isällä syöpä ja psyk esh äidillä syöpä ja isällä psyk esh isällä syöpä ja äidillä psyk esh Niemelä et al. Int J Cancer 2012
Tuovi Hakulinen-Viitanen 090913 9
Tutkimusnäyttöä: Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot huolestuttavia LATE-tutkimusaineisto, yht. 6509 lasta Kerätty 2007-2009 Tuloksia: kun äidillä vähemmän koulutusta Eroja ei ollut lapsilla ylipaino yleisempää eroja ruokavaliossa, liikuntatottumuksissa menojen kattaminen tuloilla haasteellisempaa vanhemmat tupakoivat ja käyttivät alkoholia yleisemmin terveydenhoitajat raportoivat enemmän huolia lasten terveydentilasta ja hyvinvoinnista sairastavuus infektiotauteihin pitkäaikaissairastavuus lääkitys, lääkärissäkäynnit (pth) 10 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Yhteenvetoa: suojaavat ja riskiä tuottavat tekijät Kehitystä suojaavat Turvalliset, pysyvät aikuiset Huolehtiva kasvatuskulttuuri Lapsen omat vahvuudet Kokemus omasta pärjäämisestä Erityisongelmien asianmukainen huomiointi: päiväkoti, koulu Ikätasoisen tiedon ja ymmärryksen saaminen, kun perheessä vaikeuksia Riskiä tuottavat Raskauden aikaiset ongelmat Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat Kaltoinkohtelu, perheväkivalta Haitalliset kasvatusmenetelmät Kuormittavat elämäntapahtumat Perherakenteen heikkous Kiusaaminen Lapsen fyysiset sairaudet, oppimisvaikeudet Vanhempien matala koulutustaso Riskitekijöiden kasautuminen! Lähde: Kaukonen, Pälvi 7.9.2012 11 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
III Mitä tiedämme perheen hyvinvoinnista Perälä ym. 2011 (n=955 vanhempaa, joilla 0-8 v lapsi) Suurin osa vanhemmista: terveys hyvä tai melko hyvä Lähes viidenneksellä jokin pitkäaikaissairaus, vika tai vamma Pärjääminen vanhempana: vain 4 % koki pärjäävänsä erittäin tai melko huonosti Perheen yhteistä aikaa 26 riittämättömästi %:lla melko tai erittäin 12 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Lapsen hyvinvointi em. vanhempien mukaan Terveys erittäin hyvä kohtalainen/huono Kasvu, kehitys ja oppiminen Ei poikkeavaa Yksi poikkeavuus Kaksi tai useampi Sairaus, vamma tai kehitysviive Ei lainkaan Yksi sairaus Kaksi tai useampi Kiusaaminen Ei lainkaan Kerran kk tai harvemmin 2-3 kertaa kuukaudessa 73 2 86 10 4 71 21 8 80 10 4 13 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Lapsen hyvinvointi em. vanhempien mukaan Vahvuudet (4-8 v) ottaa muiden tunteet huomioon kiltti suhtautuminen nuorempia kohtaan 98 tarjoaa apua, jos joku loukkaa itsensä tai pahoilla mielin 97 Vaikeudet (4-8 v) Tunne-elämä uusissa tilanteissa pelokas, takertuva 32 usein päänsärkyä, vatsakipua Käyttäytyminen usein kiukunpuuskia tai kiivastuu 58 saattaa olla toiselle ilkeä Tarkkaavaisuus levoton, yliaktiivinen Kaverisuhteet ei kaipaa seuraa, leikkii itsekseen 42 98 tai pahoinvointia 20 37 30 14 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Vanhemmilla on lapseen liittyviä huolia Fyysinen terveys 17 2 lapsen motorinen kehitys, paino-ongelmat Psykososiaalinen kehitys ja terveys 14 2 kyky säädellä käyttäytymistä ja hallita tunteita Sosiaaliset suhteet 12 1 Tunne-elämä 10 1 masentuneisuus, pelot, ahdistuneisuus, uni- ja syömishäiriöt Oppiminen 7 1 Käytös 7 1 väkivaltaisuus, valehtelu, epäsos. käytös 15 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Vanhemmilla on paljon vanhemmuuteen liittyviä huolia Oma jaksaminen 51 Ei riitt. yht. aikaa lapsen kanssa 36 Omien taitojen riittävyys 30 Maltin menettäminen ristiriitatilanteissa 27 Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 28 Syyllisyyden tunteminen Parisuhdeongelmat/ero 20 16 Oma tai läheisen päihdeongelma 7 Perheenjäsenen mielenterveysongelma 7 16 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Vanhempien kokemuksia tuen saannista Tuen ja avun saannin aihe Lapsen terveys Arjessa jaksaminen Henkinen tuki Lapsen hoito ja kasvatus Myönteinen palaute vanhempana toimimisesta Apua vanhempana toimimiseen Tukea parisuhteeseen Ohjausta taloudellisen tuen hakemiseen Kyllä Ei, mutta tarpeen 50 3 47 46 12 42 46 9 45 44 6 50 41 18 41 27 9 64 19 13 68 7 11 82 Ei, eikä tarpeen 17 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Tuen saannin riittävyys: lapseen liittyvät huolet Huolen aihe Huolest. vanh. % Fyysinen terveys 19 75 Psykososiaalinen kehitys ja terveys Oppiminen yleensä 16 66 8 74 Oppimisvaikeudet 8 78 Tunne-elämä 11 60 Apu riittävää Osin riittämätöntä Ei riittävää 22 3 25 9 19 7 19 3 31 9 Käytös 8 64 Sosiaaliset suhteet 13 70 21 15 21 9 18 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Tuen saannin riittävyys: Huoli Vanhempia % Tuki riittävää Oma jaksaminen 51 62 31 7 Vanhempana olemisen taitojen riittävyys Taloudelliset vaikeudet, työttömyys vanhemmuus Tuki osin riittämätöntä 30 70 24 6 28 61 29 10 Maltin menettäminen 27 67 31 2 Ei riittävää Ei riittävästi yhteistä aikaa lapsen kanssa 26 65 26 9 Syyllisyyden tunteminen 20 69 22 9 Ylihuolehtivuus 17 61 31 8 Parisuhdeongelmat/ero 16 44 38 18 Lähisuhdeväkivalta 3 27 55 18 19 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Huolet kokonaisuutena ja huolista puhuminen Huolten määrä Yksi huoli 17 2-4 huolenaihetta 41 5 tai yli 42 Huolista puhumisen helppous oma puoliso 96 omat tai puolison vanhemmat 82 ystävät 62 Ammattihenkilöt neuvolan terveydenhoitaja 87 kouluterveydenhoitaja 81 20 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Yhteenvetoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista Neuvola- ja kouluikäisten lasten terveydentila yleisesti hyvä ja lapset ja lapsiperheet pääosin hyvinvoivia Useita myönteisiä muutoksia, esim. kuritusväkivalta vähentynyt, päihteiden käyttö vähentynyt, liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistynyt, koettu terveys parantunut Mutta: hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Vanhempien hyvinvoinnilla ja perheen olosuhteilla ratkaisevan tärkeä vaikutus lapseen Mielenterveysongelmat ja haasteita terveyserot kasvavia 21 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Lasten pahoinvointiin reagoiminenn Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät heikkenevät Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan, kun ongelmat ovat isoja Korjaavat toimenpiteet Esityksen nimi / Tekijä 7.10.2013 22
IV Perheen hyvinvoinnin varhaisempi tukeminen - laajat terveystarkastukset keinona Lasten ja vanhempien pulmat edellyttävät uudenlaisia ja varhaisempia toimintatapoja Laajoista terveystarkastuksista lakisääteisiä VN asetus 338/2011 yhdenvertainen saatavuus, mahdollisuus kohdentaa tukea tarpeenmukainen terveysneuvonta Laajat terveystarkastuksett - 15 vuoden jatkumo 7 tarkastusta odotusajalta lähtien Raskauden aikana 2011 8. luokalla 2026 23 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Laajojen terveystarkastusten ohjeistus 2012 Kuvaus ja Käytännöt Hyvinvoinnin arviointi ja neuvonta - tutkimusnäyttö Kirjaaminen, kehittäminen ja johtaminen 24 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Laajat terveystarkastukset - näkökulma vanhempiin ja koko perheen hyvinvointiin Laajoihin terveystarkastuksiin sisältyvä potentiaali noin 420 000 tarkastusta vuodessa satojatuhansia vanhempia odotettavissa paljon hyötyä, jos TAVOITTEET saavutetaan vahvistaa perheenjäsenten voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista ja varmistaa tuen oikea-aikainen järjestäminen tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista Lähde: Hakulinen ym. 2012 25 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Laaja terveystarkastus: määritelmä Laaja terveystarkastus on tarkastus, johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat tai ainakin toinen heistä; jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti; jonka tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa; johon sisältyy huoltajan kirjallisella suostumuksella päivähoidon tai opettajan arvio lapsen/oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa/koulussa; joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa sekä perheen kanssa että työntekijöiden kesken Lähde: Hakulinen ym. 2012 26 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Lähde: Hakulinen-Viitanen ym. 2012 Keskeiset aihepiirit Aihepiirit kohdentuvat keskeisiin tuen tarpeisiin
Perheen hyvinvoinnin tukemiselle luotava edellytykset Vaikuttavat työmenetelmätt vastavuoroinen vuorovaikutussuhde perustana Tuen porrastaminen tarpeen mukaan universaalit peruspalvelut, varhainen tuki, intensiivinen tuki erityisasiantuntijat peruspalvelujen tueksi Moniammatillinen verkosto - suuntana palveluverkostot varautuminen vaikeiden asioiden esille tuloon, lääkärin osuus Johtamisen tuki, strategiset päätökset koko työyhteisön vastuu Henkilöstö mukana kehittämässä osaaminen 28 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Lopuksi Todellinen mahdollisuus siirtää painopistettä ehkäisevään ja terveyttä edistävään suuntaan ja kiinnittää huomiota perheiden todellisiin ongelmiin Sisäänajo tehty - nyt laadullisen kehittämisen aika yhteistyössä vanhempien kanssa Tarvitaan seurantaa ja arviointitutkimusta 29 7.10.2013 Marjaana Pelkonen
Lasten hyvinvoinnin tukeminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet Lasta suojaavat tekijät Aletaan nähdä vaikeuksia Puututaan, kun ongelmat ovat isoja Korjaavat toimenpiteet Esityksen nimi / Tekijä 7.10.2013 30
31 7.10.2013 Marjaana Pelkonen