Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013
THLn tehtävänä on puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia 1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa 2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä
Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin
Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden
Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa 1941 2004 (lähde: Tilastokeskus) Vuosia Naiset Miehet 18.2.2013 Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki 2006. www.ktl.fi/hif
KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi Terveyserot: sairastavuus ja monet riskitekijät kasautuvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin
Sotien jälkeisen kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen
Terveydenhuolto Suomessa Kansainvälisesti korkeatasoinen, hyvää eurooppalaista tasoa Nauttii väestön tukea, arvostusta ja luottamusta Suurien haasteiden edessä Kustannusten kasvu Henkilöstön saatavuus Potilas/tautirakenteen muutos Tautien ehkäisyn haasteet
Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on suomalaisten elinikään tullut noin 10 lisävuotta lisävuodet pääasiassa terveitä ja toimintakykyisiä Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin.
Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis)
vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys 20 15 miehet naiset miehet naiset 20 15 10 10 5 5 0 1980 2000 1980 2000 0 1980 2000 1980 2000 sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä /toimintakykyisenä Sihvonen ym. 2003
Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka)
Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN TUKEVAT TOISIAAN
TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympäristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa
Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)
ELINTAVAT AVAINASEMASSA Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V. 2000 Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization 0 500 1000 1500 2000 2500 3000
VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo
VÄESTÖN ELINTAVAT MUUTTUVAT JA NIIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA!
18.2.2013 Pekka Puska, Director General
Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan 1985 2009 % 80 70 60 50 40 30 20 Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu 10 0 85-86 -87-88 -89-90 -91-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 22
Leivällä käytetty rasva, miehet 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi 10 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 23
Ruoan valmistuksessa käytetty rasva 1978 2009 % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei mitään Kasviöljy Juokseva kaviöljyvalm. Kevytlevite Rasiamargariini Talousmargariini Voi-kasviöljyseos Voi 20 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0 // vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 24
Maitolaatu 1978 2009, naiset % 100 90 80 70 60 50 40 30 Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % 20 10 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 25
Kokonaisrasvan ja rasvahappojen päivittäinen saanti työikäisillä miehillä osuutena kokonaisenergiasta* 45 40 35 E% 30 25 20 15 10 Kokonaisrasva (~25-35 E%) Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) 5 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 vuosi *Kokonaisenergia ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. Muutos 2007-2012: p < 0.001 26
Kokonaisrasvan ja rasvahappojen päivittäinen saanti työikäisillä naisilla osuutena kokonaisenergiasta* 40 35 30 25 Kokonaisrasva (~25-35 E%) E% 20 Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) 15 10 Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) 5 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi *Kokonaisenergia ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. Muutos 2007-2012: p < 0.001 27
Työikäisten (25-64 -vuotiaiden) miesten ja naisten dietaarisen kolesterolin (mg) saanti vuosina 1982-2012. 600 500 400 mg 300 200 Miehet Naiset 100 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Muutos 2007-2012: p < 0.001 Vuosi 28
Kolesterolitason muutokset 1982-2012 25-64-vuotiaat miehet mmol/l 6,4 Miehet 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos 2007-2012: Vuosi p=0.0054 Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot 18.2.2013 Pääjohtaja Pekka Puska
mmol/l Kolesterolitason muutokset 1982-2012 25-64-vuotiaat naiset 6,4 Naiset 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5,0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos 2007-2012: Vuosi p<0.0001 Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot 18.2.2013 Pääjohtaja Pekka Puska
Suolan saanti Suomessa 1977-2007 g/vrk 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 18.2.2013 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 1994 1997 1998 Vuosi Pääjohtaja Pekka Puska 2002 2007 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Lin. (24 t virtsa, miehet) Lin. (24 t virtsa, naiset) Lin. (Laskettu, miehet)
Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* 1979 2009 Miehet Naiset % 100 % 100 80 80 60 60 40 40 20 20 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 0 0 vuosi 2001 2003 2005 2007 2009 vuosi Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4 krt/viikko * vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 32
% 80 Ylipainoisten osuus (BMI 25 kg/m²) 1978 2009 Miehet % 80 Naiset 60 60 40 40 20 20 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 vuosi 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 0 78-79 80-81 82-83 84-85 86-87 88-89 90-91 92-93 94-95 96-97 98-99 2000-01 vuosi 2002-03 2004-05 2006 2007 2008 2009 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Total Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus 1978 2009 33
Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, 1953 2010 10 9 8 8,1 litraa as. kohti 7 6 5 Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät 4 3 2 1 Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot 0 18.2.2013 34/16
Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki
KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA
Terveydenhuollon rooli 1) Sairauksien hoito 2) Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen
PAIKALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TAUTIEN EHKÄISY 1. Palvelujärjestelmä 2. Terveyttä edistävät olosuhteet ja ympäristö
Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä Korkean riskin strategia: riskitekijöiden identifiointi, riskien arviointi ja interventiot Paikallisen väestötason terveyden edistäminen ( väestöstrategia ) tuki Universaalit palvelut (neuvola ym) + erityistoimet riskitapauksissa
Sairauksien hoidon muutostarpeita Yhä useammin kysymys kroonisista sairauksista Chronic care model (pitkäaikaishoitomalli) Näyttöön perustuvat hoito-ohjelmat Moniammatillinen tiimi ICT-tuki Korkeamman tason erikoissairaanhoito Enemmän kansallista keskittämistä Pidemmät hoitosarjat (laatu, kustannukset) Omahoidon tukeminen
Terveydenhuollossa tarvitaan sekä kansanterveyden että kustannusten kasvun hillinnän kannalta vahvaa panostusta Perusterveydenhuoltoon Ennaltaehkäisyyn / terveyden edistämiseen (myös hallitusohjelmassa)
Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit Ennaltaehkäisy Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) IT-järjestelmät Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa
Eriarvoisuus terveydessä ja terveydenhuollossa Terveydessä: Väestöryhmien väliset terveysmenot (erityisesti sosioekonomiset ryhmät, etniset ryhmät) Erot kuolleisuudessa, sairastavuudessa ja riskikäyttäytymisessä Alkoholi ja tupakka selittävät paljon Terveydenhuollossa (kaikki saavat julkista tukea) Julkinen perusterveydenhuolto (terveyskeskukset) Työterveyshuolto (1,7 milj. suomalaista) Yksityinen terveyshuolto
Pelastetaan terveyskeskukset! Tilanne monelta osin kriittinen (lääkäritilanne, jonotusajat ym.) Lääkärit siirtyneet sairaaloihin, työterveyshuoltoon ja yksityisiin firmoihin Julkinen hyvin toimiva peruspalvelujärjestelmä avainasemassa Poliittinen tuki peruspalveluille Sote-uudistuksen tulisi olennaisesti vahvistaa perusterveydenhuoltoa Väestö tukee julkista terveydenhuoltoa!
Kansanterveyslakia toimeenpantaessa tavoitteena resurssijako Alkuperäinen tavoite KANSANTERVEYSTYÖ 50 % ERIKOISSAIRAANHOITO 50 % Nyt resursseista Kansanterveystyö/perusterveydenhuolto 1/3 Erikoissairaanhoito 2/3
Lääkärissä käynnit (tuhansia) v. 2000 v. 2010 Muutos Terveyskeskukset 10.350 8.396-1.954-19 % Yksityisvastaanotot 3.349 3.725 + 376 +11 % Työterveyshuolto 2.260 2.968 + 708 +31 %
Yhteenveto terveyskeskusten hoitoonpääsystä maaliskuussa 2012 Pitkät ja lyhyet odotusajat lääkärin vastaanotolle lisääntyivät Yli viidennes 24 % väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 4 viikkoa. Vastaava luku oli 20 % lokakuussa 2011. Toisaalta alle kahdessa viikossa lääkärin vastaanotolle pääsi 28 % väestöstä (23 % lokakuussa 2011). Hoitajien vastaanotolle pääsy vaikeutui 31 % väestöstä asui alueella, jossa hoitajan vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 7 päivää. Yli 7 päivää odottavien määrä oli miltei 20 % suurempi kuin lokakuussa 2011. Sekä lääkärin että hoitajan vastaanotolle pääsyssä oli huomattavia alueellisia eroja. 28 % terveyskeskuksista julkaisi hoitoonpääsytiedot harvemmin kuin terveydenhuoltolaki edellyttää.
Terveydenhuollon kustannusten kasvun syitä Palvelutason nousu Yhä kalliimpia hoitoja Yhä useampia sairauksia ja tiloja voidaan hoitaa Halutaan yhä korkeatasoisempia ja monipuolisempia palveluja Yksityiset palvelut markkinoivat itseään ts. pyrkivät luomaan kysyntää Ikääntyvä väestö on yhä kiinnostuneempi terveydestä Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa?
Säästääkö ehkäisy rahaa? Joissakin tapauksissa kyllä: esimerkkejä Ravinto vs. lääkkeet Alkoholipolitiikka vs. päihdehuolto Neuvolat ja perheiden tuki vs. huostaanotot Ehkäisy on kustannusvaikuttavin tapa lisätä väestön terveyttä!
Työurien pidentäminen Kansantaloudellisesti tärkeää Työurien alussa koulutus- ja perhepoliittiset ratkaisut Työurien pidentäminen jatkossa olennaisesti kiinni kansanterveyden paranemisesta terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääntymisestä Työterveyshuolto ja työhyvinvointi tärkeää mutta kansantautien ehkäisy ja terveyden edistäminen keskeistä Esim. yksikin vaikuttava alkoholipoliittinen uudistus voi olla merkittävä
Tautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä paljon hyviä strategioita, ohjelmia, ohjeistoja: kehitetty myös rakenteita ja instrumentteja (kuntien hyvinvointikertomukset) Strategiat, suunnitelmat, ohjelmat Vaikuttavien toimenpiteiden toteutus Implementation gap
Julkinen mielenkiinto eri ongelmissa painottaa Varhaista puuttumista Tehostettua valvontaa Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta avainasemassa Universaalit palvelut (esim. neuvolat) Terveyden edellytysten tukeminen ja riskien ehkäisy
Julkinen uudistuskeskustelu painottaa seuraavia: Palvelun kysyntään vastaaminen Palvelujen kustannus/vaikuttavuus Valinnanvapaus Vähälle huomiolle valitettavasti jäänyt Väestövastuu Väestön terveys ( population health )
Subjektiiviset oikeudet? Koulutarkastukset ym. Hoitotakuu Käytettävä harkiten, koska kun kokonaisresurssit eivät muutu, voimavarat ovat pois jostakin muualta (hoitotakuu kasvattanut erikoissairaanhoidon osuutta)
Lasten ja nuorten terveys Kansainvälisesti hyvä, monia haasteita Avainasemassa jälleen kotien, koulujen ja yhteiskunnan perusolosuhteet ja työ Universaaliset palvelut: neuvolat ja kouluterveydenhuolto keskeistä Riskipalvelut täydentävät (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ym.)
Mistä nuorten kohdalla kyse? Sairauksien ehkäisy Terveyden edistäminen Terveydensuojelu
Nuorten syrjäytyminen Arvio yleisyydestä riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä mittarista. Tilastolukujen takana kaikki eivät ole syrjäytyneitä vaan osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa. Esitettyjä lukuja syrjäytyneistä nuorista: 95 000 työelämän ja vähintään toisen asteen koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.) 30 000 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa 4 000 virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa 10 000 alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman työttömyysturvaa tai muuta sosiaaliturvaa 65 000 lastensuojelun alla olevaa lasta ja nuorta, kodin ulkopuolelle sijoitettuja 15 000
Syrjäytymisen vähentämisen tasot 1. Yleinen välittäminen nuorista (perheet, kasvattajat, aikuiset) 2. Syrjäytymisen riskitekijöiden vähentäminen (esim. lapsiköyhyys, työttömyys ym.) 3. Palvelujärjestelmän universaalinen tuki ja varhainen puuttuminen (neuvolat, koulut) 4. Korjaavat toimenpiteet (lastensuojelu)
Kaksi vuosikymmentä lapsiperheiden peruspalveluissa Neuvolan perhevalmennusta on karsittu Vanhemmuuskoulutuksella on osoitettu olevan ongelmia ehkäisevä vaikutus Neuvolan kotikäyntejä on vähennetty kotikäyntien lisääminen vähentää lasten myöhempiä mielenterveys ja käytösongelmia Lapsiperheiden kotipalvelut on ajettu alas tuen saanti avun tarpeen herätessä parantaa vanhemmuutta vahva vanhemmuus tukee lasten kehitystä Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa on vähennetty lapset, nuoret ja vanhemmat toivovat apua ongelmiinsa juuri kouluissa 29.5.2012 61 Jukka Mäkelä
Lastensuojelun haasteet Panokset ennaltaehkäisyyn vähentävät kalliin lastensuojelun tarvetta Huostaan otettujen lasten ongelmat: Vuosittain n. 2600 Korkea riski: alkoholi- ja huumeongelmat, rikollisuus, itsemurhat, alaikäisten raskaudet ym. Huono koulutodistus ennustaa
Potilasturvallisuus Iso ongelma: 700-1700 kuolemaa/v. THLn koordinoima kansallinen yhteistyöohjelma: Potilasturvallisuutta taidolla Huomio rakenteisiin ja toimintatapoihin Terveydenhuoltolain (2010) velvoitteet Ohjeistoa, koulutusta, seurantaa
Terveydenhuollon lainsäädännön elementit 1) Sisältö (terveydenhuoltolaki) 2) Järjestäminen (sote-uudistus) 3) Rahoitus Taso Monikanavaisuus (eri päätöksenteko sh-piirien ja terveyskeskusten budjeteista, sairausvakuutus tukee yksityistä)
THLn tavoitteet palvelujärjestelmän uudistamisessa Järjestämisvastuu riittävän suurilla alueilla Integroidaan perusterveydenhuolto ja tavallinen erikoissairaanhoito Yksikanavainen rahoitus - samat alueet Korkean tason erikoissairaanhoidossa suurempi erikoistuminen Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen! Palvelujärjestelmä yhteydessä kuntien muun terveys- ja hyvinvointityön kanssa
Tämänhetkisen sote-linjauksen ongelmia/huolia Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu edelleen pienillä alueilla ( mikään ei muutu, kurjistuminen jatkuu ) Sairaanhoitopiirien lakatessa erikoissairaanhoitoa hajautetaan entistä pienemmille alueille ( heikentyy ) Laajempi erikoissairaanhoidon siirtäminen ervaalueiden vastuulle rakentaen entistä vahvempia erikoissairaanhoidon rakenteita ja siirtäen erikoissairaanhoidon entistä kauemmaksi perusterveydenhuollosta.
THLn malli käytännössä Noin 20 sote-aluetta, joilla integroidaan perus- ja erikoissairaanhoito (ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalihuolto) Alueilla JÄRJESTÄMISVASTUU! Tuottaminen ja käytännön järjestäminen alueen olosuhteiden mukaan. Hallintomalli poliittinen kysymys (kuntayhtymä, isäntäkunta, maakunta) Mahdollisimman yksikanavainen rahoitus, yksi päätöksentekijä (mielellään myös yksityisen terveydenhuollon sv-varat) Erityisen korkean tason erikoissairaanhoitoa keskitettävä enemmän erva-sairaaloihin Kunnissa laaja-alainen terveyden edistämisen vastuu (hyvinvointikertomus)
Terveysseuranta ja palvelujärjestelmän monitorointi tärkeää Sairastuvuus Riskitekijät, elintavat Sosiaaliset determinantit Prosessitekijät Palvelujärjestelmän toiminta Paikallinen ja alueellinen taso THLn tuki: ATH, hyvinvointikompassi Terveydenhuollon sähköinen tietokanta (KanTe)
Kansalliset ohjelmat kehitystyön ja informaatio-ohjauksen tukena Kaste II Kansallinen alkoholiohjelma Mieli-ohjelma TEROKA, terveyserojen kaventaminen Peruspalveluja tukevat verkostot Kansanterveystyön johtajien verkosto Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden verkosto Erva-alueiden yleislääketieteen laitokset Kaste alueryhmät
THLn tuki perusterveydenhuollolle Neuvolat Sähköinen neuvolaopas ym. Kouluterveydenhuollon ohjeistot Rokotusohjeistot Terveysseurantatiedot, hyvinvointikompassi, ATH TEA-viisari, tuki hyvinvointikertomuksille Ohjelmien tuki: Mieli, alkoholiohjelma, Kaste II ym. ICT-työn tuki: OPER, AvoHilmo ym. Perusterveydenhuollon neuvottelukunta Ym.
Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen terveydenhoitajien työn ytimessä: ihmisten auttaminen ja yhteiskunnan etu Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä
Kiitokset ja terveiset suomalaiselle terveydenhoitajakunnalle Kansainvälisestikin esimerkillinen toimintamalli yhdistettynä kovaan osaamiseen ja sitoutumiseen Vahva tukijalka suomalaiselle kansanterveydelle
KIITOS
18/02/2013 Pekka Puska, Director General 75