Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1
Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ maidontuotannon alettua energiantarve nousee nopeasti 200-300 MJ:een Poikimisen jälkeen lehmä ei pysty syömään energiantarvettaan vastaavaa energiamäärää Kudosmobilisaatio: energiaa puretaan lihas- ja rasvakudoksesta Seurauksena veren NEFA- ja ketoainepitoisuudet nousevat Liika ketoainepitoisuus haitallista ketoosi Maksan rasvoittuminen Metabolinen stressi = Lypsylehmän elimistössä vallitseva aineenvaihdunnallinen epätasapainotila
Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Negatiivinen energiatase Ketoosi, rasvamaksa Vastustuskyvyn heikkeneminen Kiiman kiertojen käynnistymisen viivästyminen Heikentynyt hedelmällisyys Ongelmia vain osalla lehmistä Korkeassa kuntoluokassa poikivat Korkeatuottoisimmat Lihoistaan lypsävät, kudosmobilisaatio geneettisesti säädeltyä Sairaat
Energiataseen hallinta Lisätään energian saantia Väkirehua Sulavaa säilörehua Kuidun saanti! Vähennetään energiantarvetta Rajoitetaan maitorasvan synteesiä Monityydyttymättömätrasvat (öljylisät, CLA) vähentävät maitorasvan synteesiä, Rajoitetaan maidontuotantoa Vähennetään valkuaisen saantia Lyhennetään umpikauden pituutta
Ruokinnan valkuaispitoisuuden vaikutukset Valkuainen on tärkeä maito-ja valkuaistuotosta säätelevä tekijä lypsykauden alussa Lypsykauden alussa lehmien valkuaisen tarve korkea ja valkuaistase yleensä negatiivinen Valkuaisen saannin lisääminen lisää kuitenkin maito-, valkuais-ja rasvatuotosta Energiatase huononee entisestään 19.12.2014 5
Ruokinnan korkean valkuaispitoisuus heikentää energiatasetta ja hedelmällisyyttä 1) Lisää tuotosta, jolloin energiatase heikkenee entisestään Voimakkaasti negatiivinen energiatase siirtää kiimankiertojen käynnistymistä 2) Lisää ammoniakin määrää pötsissä Ammoniakin muuttaminen ureaksi vaatii energiaa Energiatase huononee 3) Lisää plasman ja maidon ureapitoisuutta Plasman/maidon korkean ureapitoisuuden ja heikentyneen hedelmällisyyden välillä on voimakas yhteys (Butler 1998; Westwoodet al., 1998; Wittwer et al., 1999) 19.12.2014 6
Energiatasekoe MTT Maaningalla lokakuu 2013 huhtikuu 2014 48 lehmää, jotka siirtyivät heti poikimisen jälkeen koeruokinnoille: Kolme valkuaispitoisuudeltaan erilaista täysrehua: raakavalkuaista 15 %, 18 % tai 20 % Väkirehumäärät poikiessa ensikot3 kg, useamman kerran poikineet 4 kg nosto kahden viikon aikana 9 ja 13 kiloon Säilörehu vapaa (D-arvo 710 g/kg ka, rv 180-195 g/kg ka) Verinäytteet -10, +7, +21, +42 ja +63 päivää poikimisesta NEFA- ja BHBA-pitoisuudet Hypoteesi: väkirehun valkuaispitoisuuden alentaminen alentaa tuotosta, mutta ei syöntiä energiatase paranee Parantunut hedelmällisyys kompensoi tuotosmenetyksiä 19.12.2014 7
Tulokset: Syönneissä ei tilastollisesti merkitseviä eroja kg ka/pv Säilörehun syönti kg ka/pv Kokonaissyönti 14 24 12 10 8 6 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko 22 20 18 16 14 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko rv 15% rv 18% rv 20% Säilörehun syöntikyky alkoi nousta vasta kolmannen tuotosviikon jälkeen Maksimisyönti saavutettiin kahdeksan viikkoa poikimisesta 19.12.2014 8
Tulokset: tuotos kg/pv Maitotuotos kg/pv EKM-tuotos 50 50 45 45 40 40 35 30 35 30 rv 15% rv 18% 25 25 rv 20% 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 20 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko Tuotosviikko Väkirehu RV15% RV 18 % RV 20 % P-arvo Maito, kg/pv 35,5 37,2 38,2 0.065 Ekm, kg/pv 38,7 40,1 41,0 NS Rasva 4,87 4,79 4,66 NS Valkuainen 3,32 3,46 3,51 0.098 Urea 26,6 30,4 33,5 0.002 19.12.2014 9
Tulokset: energiatase MJ ME/pv Tuotosviikko 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-10 -20-30 rv 15% rv 18% rv 20% -40-50 -60 Maksimisyönti savutetaan -70 Energiatase negatiivisimmillaan EKM-tuotos alkaa laskea 19.12.2014 10
Tulokset: Kudosvarastojen purkaminen Elopainot ja verianalyysit eivät tukeneet oletusta, että matalampi valkuaispitoisuus vähentää kudosmobilisaatiota kg 660 Elopainot mmol/l 1 NEFA 640 0,8 620 600 580 rv 15% rv 18% rv 20% 0,6 0,4 0,2 560 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tuotosviikko 0-14 -7 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 Päivää poikimisesta 19.12.2014 11
Ketoainepitoisuudet kohonneet 2 BHBA 1,6 mmol/l 1,2 0,8 0,4 rv 15% rv 18% rv 20% 0-14 -7 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 Päivää poikimisesta 28 % koelehmistä piilevään ketoosiin viittaavia pitoisuuksia (BHBA>1,4 mmol/l) Kahdella lehmällä oli akuutti ketoosi (BHBA > 3 mmol/l) 19.12.2014 12
Väkirehun valkuaispitoisuus ei vaikuttanut kiimankiertojen alkamiseen Näkyvä kiima, pv poikimisesta Väkirehu RV15% RV18% RV 20% 59,5 63,8 59,4 10 % lehmistä ei saatu tiineiksi, rehujen välillä ei ollut eroja 19.12.2014 13
Yhteenveto Matalan valkuaistason väkirehuruokinnalla energiatase parani numeerisesti, mutta sillä ei saatu muita toivottuja vaikutuksia Aiemmissa tutkimuksissa ruokinnan valkuaispitoisuutta pienentämällä on pystytty parantamaan poikimisen jälkeistä energiatasetta sekä vähentämään kudosvarastojen purkamista Tässä tutkimuksessa säilörehun valkuaispitoisuus oli erittäin korkea Ruokinnan valkuaispitoisuus oli kohtuullisen korkea (17,2 %) myös matalimmalla rv-tasolla Helppoliukoisen valkuaisen saantia voidaan vähentää nurmen lannoitusta vähentämällä, mikäli peltopinta-ala antaa tähän mahdollisuuden Korkea valkuaisruokinta huonontaa typen hyväksikäyttöä ja lisää ympäristökuormitusta 19.12.2014 14
KIITOS 19.12.201 4 15