VANTAA Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa
1 SISÄLLYS Sivu 1 Hankkeen tausta 2 2 Hankkeen tavoitteet 3 3 Hankkeen menetelmät 3 4 Hankkeen tulokset 5 5 Hankkeen johtopäätökset ja jatkosuositukset 7 7 Hankkeen julkaisut 10 8. Kirjallisuutta 11 LIITTEET Maestro esite Maestro juliste Mielialakysely R-BDI
2 1 HANKKEEN TAUSTA Depressio on keskeinen nuorten terveysongelma. Se näyttään alkavan yhä nuorempana ja ilmaantuvuuden huippu on 15-18 vuoden iässä. Nuorista aikuisista 15-20 % on elämänsä aikana jo sairastanut toimintakykyä haittaavan masennusjakson, mutta vain alle puolet depressiota sairastavista nuorista saa psykiatrista hoitoa. Lisäksi hoitoon hakeudutaan usein viiveellä. Mitä pidempään depressio kestää sitä huonommin siitä toivutaan. Vantaalla (192 500 asukasta vuonna 2008) on kahdeksasluokkalaisia noin 2500. Tutkimusten mukaan heistä 10%:lla eli 250:llä on riski sairastua masennukseen. Depressioon liittyy merkittävä itsetuhokäyttäytymisen ja itsemurhien, muiden mielenterveyden häiriöiden sekä psykososiaalisten haittavaikutusten riski. Usein myös kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa nuoruusiän vakavalla masennusjaksolla. Depression varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tutkiminen ja kehittäminen on siis tärkeä kansanterveydellinen haaste. Depressioon sairastumisriski on toisaalta yksilöllisen haavoittuvuuden ja toisaalta ympäristötekijöiden ja elämäntapahtumien aiheuttaman stressin yhteisvaikutusta. Yksilöllinen stressinsäätelykyky, ongelmanratkaisutaidot ja sosiaalinen tuki säätelevät sitä, miten elämänmuutokset ja vastoinkäymiset vaikuttavat nuoreen. Hyvän stressinsietokyvyn ja sosiaalisen tuen on todettu suojaavan depressiolta. Lievät masennusoireet ja ahdistuneisuus ennakoivat usein vakavan masennuksen puhkeamista. Depression ennaltaehkäisy on haasteellista, koska sen syntyyn vaikuttavat niin monet tekijät. Joihinkin riskitekijöihin tai riskiryhmiin vaikuttamalla voidaan sairastumisriskiä vähentää. Eniten on tutkittu Gregory Clarken ym. kehittämää stressinhallintakurssia, joka on kognitiiviseen viitekehykseen perustuva, riskiryhmiin suunnattu, manualisoitu, ajallisesti rajattu ja ryhmämuotonen (The Adolescent Coping with Stress, CWS). Suomessa ei kyseisen kurssin vaikuttavuutta ole tutkittu, joten tutkimusta tarvitaan ennen kuin tiedetään, kenelle ja millä tavoin interventio auttaa ja miten suuri ennaltaehkäisevä teho on.
3 Vantaan Sateenvarjo-projekti on tuonut Suomeen Clarkin kehittämän kurssin, kääntänyt ja soveltanut sen suomalaisiin olosuhteisiin. Kurssin nimenä on Maestro (MAsennuksen Ehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla) (Katso liitteet). 2 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Integroituminen Martinlaakson alueen nuorten kanssa toimijoihin vuosina 2005-2006. 2. Yläkoulun 8-luokkalaisten masennuksen riskiryhmän tunnistaminen, seulontamenetelmän kehittäminen ja masennuksen ennaltaehkäisy stressinhallintakurssilla vuosina 2006-2009. 3. Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon koordinoinnin kehittäminen. 4. Osallistuminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimaan monikeskustutkimukseen, jossa mm arvioidaan stressinhallintakurssien vaikuttavuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä ja nimettiin ohjausryhmä, joka koostui ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelupäälliköstä, neuvola- ja kouluterveydenhuollon esimiehestä, johtavasta koulupsykologista, johtavasta kuraattorista, projektipäälliköstä, psykiatrista ja projektityöntekijästä. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuodessa. 3 HANKKEEN MENETELMÄT Projektityöntekijä Projektityöntekijä kartoitti yhteistyökumppaneiden näkemyksiä nuorten tarpeista ja esille tulleita palvelujen puutteita ja käytössä olevia erilaisia masennuksen ehkäisy- ja hoitomalleja. Hänen johdollaan tutustuttiin Ruotsin DISA- malliin. Projektityöntekijä osallistui stressinhallintakurssin (CWS) materiaalin käännöstyöhön.
4 Projektityöntekijä pilotoi yhdessä kouluterveydenhoitajan kanssa stressinhallintakurssin Vantaanjoen yläkoulussa. Projektityöntekijän tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida Maestro- kurssien toteutumista Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Projektityöntekijän vastuualueisiin kuului myös Maestro-ohjaajakoulutuksien organisointi ja kouluttaminen, yhteistyö sivistysviraston, erikoissairaanhoidon ja eri yhteistyötahojen kanssa (mm. koulutukset nuoruusiän stressistä ja depressiosta), Maestro- julkaisujen tuottaminen sekä kansallinen tiedottaminen. Projektityöntekijä osallistui monikeskustutkimuksen suunnitteluun ja materiaalin tuottamiseen. Hän koordinoi Vantaan yläkoululaisten tutkimushaastatteluja sekä haastatteli tutkimusnuoria. Maestro-kurssit Maestro- kurssilla nuorelle opetetaan ja vahvistetaan heillä jo olevia stressinhallintataitoja, jolloin heille muodostuu "immuniteetti" masennukseen sairastumiselle, vaikka riskitekijöitä olisikin. Menetelmän taustana on tieto siitä, että jos nuoren elämässä stressi on liian kuormittavaa tai se on kestänyt liian pitkään, nuoren mieliala muuttuu masentuneeksi ja riski sairastua masennukseen kasvaa. Kurssilla nuori oppii omien tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen sekä näiden välisten yhteyksien havainnointia. Nuori oppii myös taitoja muuttaa omia toimintamalleja siten, että stressi ja depressioalttius erilaisissa elämän muutostilanteissa lievittyy. Kurssi koostuu kahdeksasta erillisestä 90 minuuttia kestävästä ryhmäistunnosta. Tapaamiset ovat kerran viikossa koulupäivän aikana. Kurssille osallistuu 5-7 nuorta, joilla on erilaisia lieviä masennus- ja stressioireita. Puoli vuotta Maestro-kurssin loputtua on yksi seurantatapaaminen. Maestro- kurssien ohjaajaparina toimivat koulutetut oppilashuoltotyöryhmän työntekijät; kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ohjaajilla ja oppilailla on
5 käytössä strukturoidut työkirjat, joissa on tarkat ohjeet sekä tuntien sisällöstä että ohjaajan roolista. Nuoret täyttävät oman työkirjan oppituntien aikana ja tapaamisten välillä kotitehtävinä. Maestro-kurssien ohjaaminen vie ohjaajilta työaikaa 13,5 tuntia (8x90 min. varsinaiset kurssikerrat sekä 90 min. seurantatapaaminen). Lisäksi ohjaajien on varattava aikaa kurssien suunnitteluun, järjestelyihin ja istuntokertojen purkamiseen, yhteensä n. 20-25 t/ohjaaja/ryhmä. Maestro-ohjaajien kouluttajina ovat toimineet projektityöntekijät, menetelmään perehtynyt kouluterveydenhoitaja ja kuraattori sekä nuorisopsykiatrian ja kognitiivisen psykoterapian teorian asiantuntijat. Ohjaajakoulutus on koostunut teoreettisesta yleiskoulutusosuudesta (1 päivä) sekä n. 10 hengen ryhmissä tapahtuvasta metodikoulutuksesta (kurssimanuaalin läpikäyminen 2 päivää). Koulutetukseen sisältyy myös yhden Maestro-ryhmän ohjaaminen ja siihen liittyvä työnohjaus (4x2t). Työnohjaajina ovat toimineet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitajat. Vantaan yläkouluissa on 8lk:n terveystarkastuksien yhteydessä käytössä R-BDImielialaseula (Liite). Ne joilla todetaan seulan avulla lisääntynyt riski sairastua masennukseen (R- BDI pisteitä 5-15), tarjotaan mahdollisuus osallistua Maestrokurssille. Kurssille voivat osallistua myös muut nuoret, joilla on lisääntynyttä ja/tai kuormittavaa stressiä. 4 HANKKEEN TULOKSET Stressinhallintakurssin manuaalit Maestromanuaalit on koottu pdf-tiedostoksi, joka viimeistellään vuoden 2009 aikana siihen muotoon, että se on ilmaiseksi saatavissa internetistä. Ruotsinkielisessä Helsinge Skolassa on tuotettu ruotsinkielinen manuaali oman koulun oppilaiden käyttöön. Epävirallisena käännöksenä sitä ei ole tarkoitus levittää laajempaan käyttöön.
6 Ohjaajakoulutus Maestro- ohjaajakoulutukseen sisältö on vakiintunut ja osoittautunut riittäväksi antaakseen valmiuden kurssien ohjaamiseen työnohjauksen tuella. Vantaalaisia kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja on koulutettu Maestro- ohjaajiksi yhteensä 40. Vuonna 2007 koulutettiin 23 ohjaajaa, vuonna 2008 9 ohjaajaa ja vuoden keväällä 2009 8 ohjaajaa. Koulutetuista 13 on terveydenhoitajia, 16 kuraattoreita, 1 sosiaalityöntekijä ja 10 psykologia. Maestro- kurssit Maestro- kursseja on Vantaalla ohjattu vuonna 2006 yksi pilottikurssi, vuonna 2007 kahdeksan kurssia ja vuonna 2009 12 kurssia. Maestro- kursseille on osallistunut yhteensä n. 130 nuorta. Kokemuksia Maestro kursseista Nuorten palautteiden mukaan Maestro- kurssi on ollut heille hyödyllinen. Nuoret saavuttavat yleensä hyvin tavoitteet, jotka he ovat kurssin alkuvaiheessa itselleen asettaneet esim. koestressin lieventyminen. Nuoret kokevat saavansa apua myös esim. ihmissuhteisiin liittyvään päätöksen tekoon, heidän itsevarmuutensa lisääntyy. Vertaistuen ovat nuoret kokeneet myös tärkeäksi. Nuorille tulee kokemus, etteivät he ole ainoita, joilla on kuormittavaa stressiä ja alakuloinen ja masentunut mieliala. Usein nuoret toivovat Maestro- kurssin kestävän pidempään ja jatkotapaamisia olevan enemmän. Maestro- kurssien ohjaajat ovat kokeneet Maestro- työn vaikuttavaksi, mielekkääksi ja merkittäväksi. Ohjaajien mukaan nuoret tekevät tehtävät pääsääntöisesti ahkerasti, jolloin he myös omaksuvat hyvin kurssilla opittuja taitoja. Osa ryhmän nuorista saavuttaa lähes kaikki kurssin sisältämät tavoitteet, osa nuorista pääsee pienempiin tavoitteisiin. Ohjaajien huomioiden mukaan nuorten sosiaalinen kanssakäyminen, harrastustoiminta ja itsestään huolehtiminen lisääntyvät kurssin
7 aikana. Ohjaajien mukaan Maestro- kurssien ohjaaminen tukee moni ammatillisuutta ja tiimityö on koettu hyväksi työmenetelmäksi. Ohjaajat kokevat manuaaleista olevan apua myös yksilötyössä. Myös oppilaiden vanhemmat ovat suhtautuneet Maestrotyöhön positiivisesti. Maestro-kurssit ovat olleet laajasti käytössä eri puolilla Vantaata, 10 yläkoulussa, kahdessa lukiossa sekä Varian ja Mercurian ammattioppilaitoksissa. Koulujen henkilökunta on suhtautunut positiivisesti ja yhteistyöhaluisesti Maestro- toimintaan. Monikeskustutkimuksen tutkimusnuorten rekrytointi käynnistyi kevätlukukaudella 2009. Tutkimussuunnitelmille on saatu Vantaan asianomaisten viranomaisten luvat sekä eettisen toimikunnan luvat. Toiminnan kehittämisessä on huomattu seuraavanlaisia haasteita, joihin jatkotyöskentelyssä on kiinnitettävä huomiota: 1. Ohjaajat kokevat ongelmalliseksi ja stressaavaksi Maestro- kurssien käytännön järjestelyt. Ohjaajien kiireisen ja työllistetyn perustyön lisäksi Maestro- kurssien ohjaaminen vie paljon työaikaa. 2. Nuorten motivointi ja sitoutuminen ryhmään on koettu ajoittain haastavaksi. Osa nuorista käy Maestro- kurssilla epäsäännöllisesti tai lopettaa kurssin kesken. 3. Maestro- kurssin käsitteet ovat sisällöllisesti ja kielellisesti vaativia. Sen vuoksi huonosti suomea osaavat tai alhaiset kognitiiviset taidot omaavat oppilaat ovat huonommassa asemassa, vaikka juuri heillä stressitekijöitä voi olla enemmän. 4. Maestro-kurssien toteuttaminen vielä keskeneräisin manuaalein koettiin hankalaksi ja aikaa vaativaksi. 5 HANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOSUOSITUKSET Nuorten depressioon sairastumisen ennaltaehkäisy on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti tärkeä haaste. Vantaalaisista 8-luokkalaisista joka vuosi n. 250 nuorella on riski sairastua depressioon. Kouluilla on tarve uudenlaisille työmuodoille, joilla
8 nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan ja mielenterveyshäiriöitä ehkäisemään. Erikoissairaanhoidon resurssit ovat myös hyvin rajalliset ja jonotusajat pitkät, minkä vuoksi kouluilla tehtävä mielenterveystyö on tarpeellista ja kustannustehokasta. Sateenvarjoprojektissa stressinhallintakurssi (Maestro) on jalkautettu Vantaalaisiin kouluihin vuosien 2006-2009 aikana. Koulun henkilökunta ja vanhemmat ovat suhtautuneet Maestro- menetelmään positiivisesti. Maestro sopii hyvin kouluissa toteutettavaksi työmuodoksi, koska koulun oma henkilökunta voi toteuttaa Maestrokurssit. Kynnys osallistua kurssille on matalampi, kun se on kouluissa vakiintunut oppilashuoltotyöryhmän työmuoto. Oppilaiden on helppo osallistua kurssille omassa koulussaan koulupäivän aikana. Koululaiset ovatkin suhtautuneet pääsääntöisesti positiivisesti Maestro-kursseihin. Nuorempien, alle 14-vuotiaiden oppilaiden tarpeisiin Maestro-kurssi ei vastaa, heille tarkoitetut terveen kasvun ja kehityksen tukemiseen tarvitaan muita, perhekeskeisempiä menetelmiä. Vantaalla on 19 yläkoulua, joissa Maestro-kurssia voidaan ottaa osaksi oppilashuoltotyöryhmän toimintaa. Tavoitteena voidaan pitää joka koululla Maestrokurssin toteutuvan kerran lukukaudessa. Siihen tarvitaan jokaiselle koululle kolme Maestro-ohjaajaa: kaksi ohjaa kurssia ja yksi on "lepovuorossa". Yhteensä tarvitaan siis n. 60 Maestro-ohjaajaa Vantaalle. Ohjaajakoulutuksen tulee olla jatkuvaa, jotta tavoitteeseen päästään. Ohjaajille tulee myös järjestää työnohjaus ryhmänohjauksen tueksi. On myös tärkeää, että Vantaan kaupunki sitoutuu toimintastrategiassaan listamaan Maestro- menetelmän toteutumisen henkilökuntamitoituksessa. Vantaan yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kouluterveydenhoitajilla, kuraattoreilla ja psykologeilla on haastava työ ja kiireinen työtahti. Vaikka koulutukset ja uuden työmuodon omaksuminen vievät kallista työaikaa, ovat he kuitenkin kouluttautuneet runsain joukoin Maestro-ohjaajiksi ja ohjanneet Maestro- ryhmiä kouluillaan. Työ koetaan siis palkitsevana ja mielekkäänä. Henkilökuntaa motivoi nuoren Maestro- kursseilta saama positiivinen palaute. Maestro-kurssit ovat herättäneet suurta kiinnostusta useissa Suomen kunnissa. Suunnitelmana onkin saada maksuttomat kurssimanuaalit koko Suomen käyttöön. Ohjaajakoulutukseen on vakiintunut toimiva koulutusmalli, joka on lyhyt eikä vaadi
9 kovin paljon työaikaa. Ihanteellisinta olisikin, jos jokin valtakunnallinen taho ottaisi Maestro-kurssien koordinoinnin, ohjaajakoulutuksen organisoimisen ja tiedottamisen valtakunnallisella tasolla vastuualueekseen. Maestro-kursseilla opittavat taidot - mielialan tunnistaminen, vaihtoehtoisten ajatusten ja uskomusten muodostaminen sekä stressinhallinnan selviytymisstrategian muodostaminen - tulisi olla jokaisen oppilaan perusopetukseen kuuluvia. Maestro-kurssien avulla taitoja voidaan opettaa niitä erityisesti tarvitseville 14-18-vuotiaille oppilaille ja näin tukea heitä selviytymään aikuistumisen haasteista ilman masennusta. JATKOSUOSITUKSET 1. Koulujen ja ammatillisten oppilaitosten oppilashuoltotyöryhmän tueksi tarvitaan koulujen mielenterveystyötä koordinoiva työntekijä Vantaalle. 2. Maestro -sterssinhallintakurssien jatkuminen Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tulee turvata. Tavoitteena on yksi Maestro- kurssi lukukaudessa jokaisessa ko. koulussa. Maestro- kurssien ohjaajien työn resursointi niin, että kurssien ohjaaminen on mahdollista. 3. Maestro- ohjaajakulutuksen jatkuminen turvattava. Vantaalla tarvitaan yksi ohjaajakoulutus lukuvuoden aikana. 4. Lapsille, joilla on huono suomenkielen taitotaso tai alhaiset kognitiiviset taidot, tulisi kehittää heidän taitotasolleen sopiva stressinhallintakurssi. 5. Ala-asteen oppilaille tulee kehittää heidän ikätasoa vastaava, perhelähtöinen, mielenterveyttä tukeva ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevä interventio oppilashuoltotyöryhmän työmenetelmäksi. 6. Jonkin valtakunnallisen tahon tulisi ottaa koordinointivastuu Maestrostressinhallintakurssien valtakunnallisesta levittämisestä (koulutus, materiaalit, laaduntarkkailu).
10 6 HANKKEEN JULKAISUT Kuosmanen L, Melartin T, Pelkonen R, Peräkoski H, Kumpuniemi S & Vuorilehto M. Psykiatrisen sairaanhoitajan uudet vaatteet: Mielenterveyshoitotyötä neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja kotihoidossa. Sairaanhoitaja 9/2007, s. 9-12. Pelkonen R, Vuorilehto M, Melartin T, Kuosmanen L. Selviytymis- ja stressinhallintakurssit nuorille. Posteri. Mieli 2008. Kansallisten mielenterveyspäivien taustamateriaali, luennot ja posterit. Stakes. Työpapereita 6/2008. Humaljoki K. Maestro-kurssi nuorille. Posteri. Mieli 2009. Kansallisten mielenterveyspäivien taustamateriaali, luennot ja posterit. THL. Avauksia 5/2009. Kuosmanen L, Humaljoki K. Coping with stress course for adolescent depression prevention. Suullinen esitys. 15th International NPNR conference. Oxford, UK 24.- 25.9.2009. Humaljoki K. Maestro-kurssi nuorille. Posteri. terveydenhoitajapäivät 2009. STHL 2/2009.
11 8 KIRJALLISUUTTA Aalto-Setälä T, Marttunen M, Tuulio-Henriksson A, Poikolainen K, Lonnqvist J. Depressive symptoms in adolescence as predictors of early adulthood depressive disorders and maladjustment. Am J Psychiatry 2002; 159:1235-7. Clarke GN, Hornbrook M, Lynch F, Polen M, Gale J, Beardslee W, O'Connor E, Seeley J.A randomized trial of a group cognitive intervention for preventing depression in adolescent offspring of depressed parents. Arch Gen Psychiatry. 2001 Dec;58(12):1127-34 Duodecim. Konsensuslausuma. Koululaisten terveys. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia 2001;117:2583-94. Haarasilta L, Marttunen M, Kaprio J, Aro H. Major depressive episode and health care use among adolescents and young adults. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2003 Jul; 38:366-72. Karlsson L, Pelkonen M, Aalto-Setälä, T, Marttunen, M. Nuorten masennus - vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu vähän. Suom Lääkäril 2005; 27-29: 2879-2883. Merry S, McDowell H, Hetrick S, Bir J, Muller N. Psychological and/or educational interventions for the prevention of depression in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev. 2004;(1):CD003380. Pelkonen M & Marttunen M. Child and adolescent suicide: epidemiology, risk factors, and approaches to prevention. Pediatr Drugs. 2003;5(4):243-65. Review. Raitsalo, R. 1995. Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena. Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 1.
MAESTRO Stressinhallintakurssi nuorille MASENNUKSEN EHKÄISYÄ STRESSINHALLINTAA OPPIMALLA
IDEA Maestro-kurssilla opetellaan työkirjan avulla uusia stressinhallintakeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä taidot auttavat nuorta selviytymään stressaavista ja kuormittavista elämäntilanteista, jotka voivat aiheuttaa ja ylläpitää masennusoireilua. KENELLE? Maestro-kurssille voivat osallistua 14 18- vuotiaat nuoret, joilla on lieviä masennustai stressioireita. Vantaa yläkouluissa 8- luokan terveystarkastuksissa tiedustellaan mielialaoireilua R-BDI- arviointiasteikkoa käyttäen. MITEN? Maestro-kurssi koostuu kahdeksasta viikoittaisesta tapaamisesta. Tapaamiset kestävät 90 minuuttia ja järjestetään koulupäivien aikana vaihtelevina viikonpäivinä ja ajankohtina. Puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä on yksi jatkotapaaminen. Maestro-kurssin ohjaajina toimivat kaksi koulutettua oppilashuollon työntekijää: kouluterveydenhoitaja, -psykologi ja -kuraattori. Kurssilla nuoret saavat käyttöönsä oman työkirjan, jossa on stressinhallintaan liittyvää opastusta ja harjoitustehtäviä. TAVOITE Maestro-kurssin tavoitteena on nuorten omien selviytymis- ja stressinhallintataitojen lisääminen ja vahvistaminen sekä masennuksen ehkäiseminen. www.vantaa.fi/sateenvarjoprojekti
Julkaisija: Teksti: Ulkoasu: Paino: Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Kaisa Humaljoki Kirsi Unhola Vantaan kaupungin paino 11/2008
MAESTRO-KURSSI NUORILLE MAsennuksen Ehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla TAUSTA Depressio on kansanterveydellinen ongelma, johon usein sairastutaan jo nuorena. Lievätkin masennusoireet voivat ennakoida masennusriskiä. Masennusoireiden taustalla voi olla kuormittavaa stressiä. Stressinhallintakurssilla nuoret opettelevat selviytymiskeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Näin he saavat immuniteettia depressiota vastaan, vaikka heillä olisikin riskitekijöitä. Stressinhallintakurssin suomalainen nimi on MAESTRO (MAsennuksen Ennaltaehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla). Vantaan Sateenvarjo-projektissa on muokattu Stressinhallinta-kurssin käsikirjat Suomen oloihin sopiviksi. MAESTRO-kursseja ja ohjaajakoulutusta on järjestetty 2007 alkaen Vantaalla, Turussa ja Kuopiossa. TAVOITE Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa nuoren omia selviytymis- ja stressinhallintataitoja ja vähentää depression sairastumisriskiä. MENETELMÄ MAESTRO-kurssi on tarkoitettu 14 18-vuotiaille nuorille, joilla on lievää masennusoireilua (R-BDI-mielialakyselyssä 5 15 p.). MAESTRO-kurssi perustuu kognitiivis-behavioristisen psyokoterapian teoriaan. Työskentely tapahtuu strukturoitujen käsikirjojen mukaisesti. MAESTRO-kurssin ohjaajina toimivat oppilashuollon koulutetut työntekijät työparina. Nuoria kurssilla on 5 7. MAESTRO-kurssitapaamisia on kahdeksan n. viikon välein koulupäivien aikana, tapaamisten välillä nuoret tekevät kotitehtäviä. Jatkotapaaminen on puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä. ARVIOINTI MAESTRO-kurssin vaikuttavuus vakavan masennuksen ennaltaehkäisyssä arvioidaan Kansanterveyslaitoksen sekä Vantaan, Turun ja Kuopion kaupunkien yhteisessä monikeskustutkimuksessa. TYÖRYHMÄ: Kaisa Humaljoki, th, projektityöntekijä, Sateenvarjo-projekti Maria Vuorilehto, LT, projektipäällikkö, Sateenvarjo-projekti Lauri Kuosmanen, TtM, projektikoordinaattori, Sateenvarjo-projekti Linnea Karlsson, LT, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
1 MIELIALAKYSELY R-BDI 1. Minkälainen on mielialasi? 1 mielialani on melko valoisa ja hyvä 2 en ole alakuloinen tai surullinen 3 tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi 4 olen alakuloinen jatkuvasti, enkä pääse siitä 5 olen niin masentunut ja alavireinen, etten enää kestä 2. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 1 suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti 2 en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti 3 tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta 4 minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa 5 tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin 3. Miten katsot elämäsi sujuneen? 1 olen elämässäni onnistunut huomattavan usein 2 en tunne epäonnistuneeni elämässä 3 minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin 4 elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia 5 tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä 4. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 1 olen varsin tyytyväinen elämääni 2 en ole erityisen tyytyväinen 3 en nauti asioista samalla tavoin kuin ennen 4 minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään 5 olen täysin tyytymätön kaikkeen 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1 tunnen itseni melko hyväksi 2 en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 3 tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 4 nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5 olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton 6. Onko sinulla pettymyksen tunteita? 1 olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini 2 en ole pettynyt itseni suhteen 3 olen pettynyt itseni suhteen 4 minua inhottaa itseni 5 vihaan itseäni 7. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? 1 minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia 2 en ajattele, enkä halua vahingoittaa itseäni 3 minusta tuntuu, että olisi parempi, jos olisin kuollut 4 minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta 5 tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus
2 8. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen? 1 pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta 2 en ole menettänyt kiinnostusta muihin ihmisiin 3 toiset ihmiset eivät enää kiinnosta minua niin paljon kuin ennen 4 olen melkein menettänyt mielenkiintoni sekä tunteeni toisia ihmisiä kohtaan 5 olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan 9. Miten koet päätösten tekemisen? 1 erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa 2 pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin 3 varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätöksen tekoa 4 minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa 5 en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä 10. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 1 olen melko tyytyväinen ulkonäkööni ja olemukseeni 2 ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä 3 olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä 4 minusta tuntuu, että näytän rumalta 5 olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä 11. Minkälaista nukkumisesi on? 1 minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia 2 nukun yhtä hyvin kuin ennenkin 3 herätessäni aamuisin olen paljon väsyneempi kuin ennen 4 minua haittaa unettomuus 5 kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisesta kesken unien heräämisestä 12. Tunnetko väsymystä ja uupumusta? 1 väsyminen on minulle lähes täysin vierasta 2 en väsy helpommin kuin tavallisestikaan 3 väsyn helpommin kuin ennen 4 vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua 5 olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 13. Minkälainen ruokahalusi on? 1 ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia 2 ruokahaluni on ennallaan 3 ruokahaluni on huonompi kuin ennen 4 ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen 5 minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua 14. Oletko ahdistunut ja jännittynyt? 1 pidän itseäni melko hyvähermoisena enkä ahdistu kovinkaan helposti 2 en tunne itseäni ahdistuneeksi tai "huonohermoiseksi" 3 ahdistun ja jännityn melko helposti 4 tulen erityisen helposti tuskaiseksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi 5 tunnen itseni jatkuvasti ahdistuneeksi ja tuskaiseksi kuin hermoni olisivat "loppuun kuluneet"
Julkaisija Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Kaisa Humaljoki, Lauri Kuosmanen, Maria Vuorilehto Kannen ulkoasu Kirsi Unhola 9/2009