HOPS yliopisto-opinnoissa Yliopistonlehtori Johanna Annala YKY orientoivat 21.10.2013
J.Annala 21.10.2013 Hops: suunnitelma ja/vai suunnitteluprosessi? Konkreettinen Suppea Dokumentti Välinearvo Opintoihin ja opiskeluun liittyvien valintojen tekeminen Aikataulusuunnitelma tästä eteenpäin Abstrakti Laaja Prosessi Itseisarvo Kasvu ja kehittyminen akateemiseksi asiantuntijaksi Reflektio: mennyt, nykyisyys, tuleva
Mihin hopsia tarvitaan? Mitä hyötyä siitä on? Kenelle? J.Annala 21.10.2013
Mitä hopsilla tavoitellaan? J.Annala 21.10.2013 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. (Yliopistolaki 2009, 2 ) Valmistuminen ajallaan, keskeytymisten ehkäisy, työvoiman turvaaminen Opiskelijoiden osaamisen kehittyminen ja akateemisen asiantuntijuuden kasvu
MIKROTASO: Opiskelijoiden ja ohjaajien yksilölliset tavoitteet & heterogeenisuus MERKITYS- NEUVOTTELUT: Pedagoginen yhteisö HOPS:n tulkitsijana ja toteuttajana MAKROTASO: Koulutusja talouspoliittiset tavoitteet / yhteiskunnan moniarvoisuus SYSTEEMITASO: Korkeakoulun sisäiset tavoitteet/ erilaiset koulutuskulttuurit Hopsin tulkintakehykset (Annala 2007)
J.Annala 21.10.2013 Opiskelijoiden heterogeenisuus ja moninaiset opiskeluorientaatiot (=opiskelun merkitys osana elämisen kokonaisuutta) Suunnitelmallisuus Huolestuneisuus Saavutussuuntautuneisuus Syväsuuntautuneisuus Pintasuuntautuneisuus Käytäntösuuntautuneisuus Sosiaalinen suuntautuneisuus Työelämään suuntautuneisuus + Omistautumattomuus - (Mäkinen, Lonka & Olkinuora 2002; Ahola & Olin 2000)
J.Annala 21.10.2013 Omistautumattomasti orientoituneita jopa 20% opintojen alkuvaiheessa; olivat jo opintoihin hakeutumisvaiheessa epävarmoja opiskelun merkityksestä itselleen heidän opintonsa tod.näk. keskeytyi, pitkittyi tai opintosuunta vaihtui ELLEI opinnoille löytynyt HENKILÖKOHTAISTA RELEVANSSIA Miksi olen täällä, mitä tällä saavutan, mikä minusta tulee / voisi tulla/ miten tämä vaikuttaa tulevaisuuteeni jne.
Opintoihin liittyvä varmuus HOPS:n pysyvyys opintojen aikana TAVOIT- TEELLISET (13 opiskelijaa) TURVALLI- SUUS- HAKUISET (5 opiskelijaa) AVOIMET ETSIJÄT (6 opiskelijaa) RAJOJEN YLITTÄJÄT (4 opiskelijaa) HOPS:n muuntuminen opintojen aikana Opintoihin liittyvä epävarmuus Orientaatiot hopsin rakentamisessa (Annala 2007)
Tarve ja tarjonta J.Annala 21.10.2013 IDEAALIALUE: Ns. hops- keskustelut ovat tarpeellisia ja niitä on riittävästi. (Päättöarviointi 2005, 2. vuoden opiskelija) RAJAAVA ALUE: Vuosittain on myös kehotettu varaamaan ohjausaika hopsia varten, mikä on mielestäni hyvä juttu, jotta kaikilla on edes periaatteellinen mahdollisuus hakea ohjausta (Päättöarviointi 2005, 3. vuoden opiskelija) RISTIRIITOJEN ALUE: Itse kaipaisin enemmän henkilökohtaista ohjausta. Yksi HOPS -keskustelu vuodessa ei ole riittävä. Varmasti ohjausta saa jos hakee, mutta opettajat vaikuttavat joskus niin kiireisiltä ettei heitä viitsi vaivata (Päättöarviointi 2005, 2. vuoden opiskelija) RAJAAVA ALUE / RISKIALUE: Kehityskeskusteluissa en ole käynyt, en ole kokenut niitä tarpeellisiksi. Olen tehnyt päätökset itse opiskelujeni suhteen. (Päättöarviointi 2005, 3. vuoden opiskelija)
Opintoihin kiinnittyminen (engagement) yliopistossa (Mäkinen & Annala 2011) Opiskelijat Elämismaailmassa Opiskeluyhteisössä Akateeminen haasteellisuus Merkitykselliset oppimiskokemukset Terveys ja hyvinvointi Tuki ja ohjaus Valmiudet ja itsetuntemus Tuen hakeminen Realistiset odotukset Oppijoina Opiskeluun käytetty aika, energia ja toiminnot Opiskelu- ja avaintaidot Motivaation säilyttäminen Yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen Aktiivinen kansalaisuus Vertaisryhmät Perhetilanne Työssäkäynti
J.Annala 21.10.2013 Onko ohjaajalla ja ohjattavalla jaettu käsitys siitä, mistä hopsissa ja sen ohjauksessa on kyse? Ohjaus sosiaalisena toimintana, jonka kohteena ovat oppimis- tai ongelmanratkaisuprosessit Ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijan toimijuutta, eli kykyä suunnitella, ohjata, toteuttaa ja arvioida omia prosessejaan opiskelijan asteittainen kehittyminen itseohjautuvampaan suuntaan pyritään yhteiseen ongelmanratkaisuun ja toiminnan suunnitteluun opiskelijan kanssa valmiiden vastausten ja toimintamallien sijaan. Sekä ohjaaja että ohjattava(t) vaikuttavat ohjaussuhteeseen ja sen toimivuuteen Huom! Ryhmäohjaus on hyödyllistä hopsin ohjauksessa
J.Annala 21.10.2013 Hopsin ohjaus Tarkoittaa Aikaa, huomiota ja kunnioitusta opiskelijalle, joka pyrkii yhdessä vertaisopiskelijoiden ja ohjaajan tuella selkeyttämään, tutkimaan ja oivaltamaan omia tavoitteitaan ja niiden edistämisen keinoja ja mahdollisuuksia Ei tarkoita Kontrollia tai pakkoja Valmiita vastauksia Asiakaspalvelua, jossa opiskelijalle räätälöidään kurssit erikseen
Opetuksen tukipalveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta Opetus- ja oppimisprosesseihin sisältyvä ohjaus ERILAISUUS: YKSILÖLLISET TAVOITTEET HYVINVOINTIOHJAUS (counselling) KYTKENTÄ OSAAMISPERUSTAISEEN OPETUSSUUNNITELMAAN HEIKKO NEUVONTA (advising, giving information) Opiskelukykyyn vaikuttavat henkilökohtaiset asiat Käytännöt ja menettelytavat Akateemiseksi asiantuntijaksi kasvu Osaamisen karttuminen eri opintojaksoilla SAMANKALTAISUUS: YHTEISET TAVOITTEET OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS (guidance, tutoring) KYTKENTÄ OSAAMISPERUSTAISEEN OPETUSSUUNNITELMAAN VAHVA OPPIMISEN OHJAUS (guidance, supervising) Korkea-asteen ohjauksen ulottuvuuksia (Annala 2007; Annala & Kunnari 2008)
Kaksi lähestymistapaa korkea-asteen koulutuksessa karttuvaan osaamiseen Lineaarinen taidot, standardit, oikeat vastaukset, tullaan valmiiksi - ainakin osittain? Tunnetko lait ja säädökset? Osaatko toteuttaa ja raportoida tutkimuksen? Osaatko käyttää asiakastietojärjestelmää? Dynaaminen luovutaan valmistumisen ajatuksesta; edistetään valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, analyyttiseen ajatteluun ja potentiaalien käyttöönottoon (tiedolliset, taidolliset, asenteelliset, eettiset) Miten toimit ennakoimattomissa tilanteissa? Miten siedät epävarmuutta tai suhtaudut ongelmanratkaisuun? Mitkä asiat innostavat sinua? Kun yhdistät eri konteksteissa oppimaasi, luotko kenties jotain kokonaan uutta? (Mäkinen & Annala 2012)
Summa summarum J.Annala 21.10.2013 Opintojen suunnittelu, aikataulutus, ja yleensäkin opintopisteiden keruu edistää mm. sinnikkyyttä, sitoutumista sekä ajan, energian ja resurssien käyttämistä opintoihin, mitkä ovat oleellisia edellytyksiä sille että oppiminen ja kehittyminen on ylipäänsä mahdollista Tiedot ja taidot vanhenevat ja unohtuvat, työelämä ja yhteiskunta muuttuvat, mutta identiteetin ja minuuden rakentuminen on pysyvää siksi on tärkeä harrastaa itsereflektiota ja oman osaamisen kehittymisen analyyttistä tarkastelua: mitä kaikkea osaan jo ja mitä kaikkea minusta voisi tulla? Oppiminen ja kehittyminen jatkuu myös yliopiston ulkopuolella opintojen jälkeen!
J.Annala 21.10.2013 Kiitos mielenkiinnosta ja innostusta opintoihin! johanna.annala@uta.fi
Lähteet J.Annala 21.10.2013 Ahola, S. & Olin, N. 2000. Yliopiston piilo-opetussuunnitelma. Eli tutkimus siitä, miten yliopistossa pärjää pelaamalla yliopistopeliä. Turun yliopisto. Koulutussosiologian tutkimuskeskus. Raportti 54. Annala, J. 2007. Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen ohjauksen kehittämisestä korkea-asteen koulutuksessa. Acta Universitatis Tamperensis 1225. Tampere: Tampere University Press. (http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-6912-1.pdf.) Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika 4 (4), 41 61. Mäkinen, M. & Annala, J. 2012. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kahdet kasvot. Teoksessa M. Mäkinen ym. (toim.) Osallistava korkeakoulutus, julkaistaan 30.10.2012 / Tampere University Press & Campus Conexus. Mäkinen, J. & Olkinuora, E. 2002. Mitä mielessä yliopisto-opiskelun alkumetreillä? Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden yleisorientaatiot. Kasvatus 33 (1), 21 33. Peavy, V.R. 2001. Elämäni työkirja. Konstruktivististen ohjausperiaatteiden soveltaminen: tehtäviä ja harjoituksia. Helsinki: Työministeriö & Psykologien Kustannus Oy.