Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Samankaltaiset tiedostot
Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

kertausta Esimerkki I

Luento 3: Käyräviivainen liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luento 5: Käyräviivainen liike

Luvun 10 laskuesimerkit

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

nopeammin. Havaitaan, että kussakin tapauksessa kuvaaja (t, ϕ)-koordinaatistossa on nouseva suora.

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

KALTEVA TASO. 1. Työn tavoitteet. 2. Teoria

Fysiikan valintakoe , vastaukset tehtäviin 1-2

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikka, osa 2. Perttu Lantto. Luentokalvot

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Shrödingerin yhtälön johto

Luento 11: Periodinen liike

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

Luento 11: Periodinen liike

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Theory Finnish (Finland)

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

8 Suhteellinen liike (Relative motion)

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

PAINOPISTE JA MASSAKESKIPISTE

L a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Kvanttifysiikan perusteet 2017

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

DEE Tuulivoima

766323A-02 Mekaniikan kertausharjoitukset, kl 2012

kertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Roottorin toimintaperiaate TUULIVOIMALAN RAKENNE

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 13: Periodinen liike

Tarkastellaan tilannetta, jossa kappale B on levossa ennen törmäystä: v B1x = 0:

Liike pyörivällä maapallolla

Voiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

6 PISTETULON JA RISTITULON SOVELLUKSIA. 6.1 Pyörivistä kappaleista. Vaasan yliopiston julkaisuja Voiman momentti akselin suhteen avaruudessa

Luento 10: Työ, energia ja teho

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Wien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:


4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

Kinematiikka. Tommi Lintilä, Kari Tammi (Janne Ojalan kalvoista)

Luento 7: Voima ja Liikemäärä. Superpositio Newtonin lait Tasapainotehtävät Kitkatehtävät Ympyräliike Liikemäärä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

KJR-C1001: Statiikka L3 Luento : Jäykän kappaleen tasapaino

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Sovellutuksia Pinta-alan ja tilavuuden laskeminen Keskiö ja hitausmomentti

Transkriptio:

Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1

Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli. Todellisuudessa kaikki kappaleet koostuvat atomeista ja molekyyleistä, joiden sidokset ovat jousimaisen joustavia. Jäykän kappaleen liike voi olla etenemisliikettä, pyörimisliikettä paikallaan pysyvän pisteen ympäri tai näitä molempia liikkeitä yhdessä. Etenemisliike Pyörimisliike Yhdistetty liike

Pyörimisen kinematiikka Kiihtyvä pyörimisliike Ympyräliikkeen yhteydestä tutut kulmasuureet (kannattaa kerrata). ( t ) d dt d dt pyörimiskulma, yksikkö rad kulmanopeus, rad/s (usein kulmakiihtyvyys,rad/s kier/s, kier/min) Kun kulmakiihtyvyys α on vakio, muuttuvat kulma ja θ ja kulmanopeus ω aikana Δt = t f -t i seuraavasti: 1 f i it ( t ) t f f i i ( f i )

Esimerkki Vinyylilevysoittimen kierrosnopeus on 33⅓ kier/min. Tämä nopeus saavutetaan sekunnissa käynnistämisestä. Laske kulmakiihtyvyys. Kulmanopeus SI-yksiköissä: 33 kier min rad min 60 s kier 1 3 3.5 rad. s Oletetaan,että kulmakiihtyvyys on vakio. Silloin f i t 3. 5 rad s s 1. 75 rad s. s r rad

Kulmanopeuden ja kulmakiihtyvyyden suunnat Kiihtyvä Hidastuva Hidastuva Kiihtyvä vastapäiväinen vastapäiväinen myötäpäiväinen myötäpäiväinen Pyörimissuunta ilmaistaan kulmanopeuden ω etumerkillä. Pyöriminen nopeutuu, kun kulmakiihtyvyys α on saman merkkinen kuin kulmanopeus ja hidastuu päinvastaisessa tapauksessa. Huomaa, että pyörimisen myötä- ja vastapäiväisyys (kulmanopeuden ja kulmakiihtyvyyden etumerkit) riippuvat katsomissuunnasta.

The fan blade is speeding up. What are the signs of and? A. ω is positive and α is positive. B. ω is positive and α is negative. C. ω is negative and α is positive. D. ω is negative and α is negative.

Kappaleen pisteen nopeuden ja kiihtyvyyden komponentit Pyörimisliikkeessä olevan kappaleen jokainen piste P kiertää pyörimisakselia ympyrärataa pitkin. Etäisyys pyörimisakselista (r ) on vakio. Nopeudella on vain tangentin suuntainen komponetti. Kiihtyvyydellä on ympyräliikkeen takia radiaalikomponentti ja kulmakiihtyvyyden takia tangentiaalikomponentti. v v r t 0 r a a r t vt r r r

Pyöriminen massakeskipisteen ympäri Vapaana pyörivä kappale pyörii painopisteensä (CM) ympäri. Ajatellaan systeemiä, joka koostuu pisteissä (x i,y i ) olevista massa-alkioista m i. Sen painopisteen paikka saadaan laskemalla paikkakoordinaattien massalla painotetut keskiarvot: Kaavat on johdettu kirjan s. 345. Käy tutustumassa!

Yhtenäisen kappaleen massakeskipiste saadaan integroimalla. Esimerkki Tasa-aineisen (homogeenisen) tangon painopisteen paikka. x cm 1 1 dm x ( dx) M M L L 1 1 x L dx x L L 0 0 x 1 M M L dx x dm dx M L Pituustiheys Tasaaineinen

Pyörimisliikkeen energia Kiinteällä kappaleella on liikeenergiaa, koska kaikki sen hiukkaset liikkuvat. Pyörimisliikkeen liike-energia on summa yksittäisten massapisteiden liike-energioista K rot 1 m1v 1 1 m1r1 1 1 m v m r...... 1 ( i m r i i ) Pyörimisliikkeen liike-energia Määritellään kappaleen hitausmomentti I I m r m r m r 1 1... i i Riippuu pyörimisakselista! i Krot 1 I Vrt. Ekin 1 mv m I v

Jatkuva-aineisen kappaleen hitausmomentti saadaan integroimalla: I dm r ( dv ) r r = tiheys (massa tilavuusyksikössä) Esimerkki Lasketaan tangon hitausmomentti keskipisteen kautta kulkevan poikkiakselin suhteen L / M Iy r dm x dx L / L 1 I ML 1 dm dv Tangon poikkipinnan ala Adx dx M L dx

Kappaleiden hitausmomentteja Hitausmomentti riippuu siitä, mikä on pyörimisakseli ja miten massa M on jakautunut kappaleeseen. Akselin merkitys Massan jakautumisen merkitys

Steinerin sääntö Verrataan hitausmomentteja kahden samansuuntaisen akselin suhteen, joista toinen kulkee massakeskipisteen kautta ja toinen on siitä etäisyydellä d. Steinerin sääntö I I cm Md I I cm Md I dm x dm ( x' d) dm ( x' ) d dm d dm x' I d M 0 cm x vaihtaa merkkiä symmetrisesti

Esimerkki Lasketaan kuvan härvelin hitausmomentti sivua vastaan kohtisuoran, pisteen O kautta kukevan akselin suhteen. Oletetaan tangot kevyiksi palloihin verrattuna. I m r i i mb Ma mb Ma Ma mb Mikähän hitausmomentti mahtaa olla, jos akseli kulkeekin toisen punaisen pallon kautta? Tai viereisen kuvan tilanteessa?

Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima riippuen työntämiskohdasta ja suunnasta Voiman vääntövaikutus riippuu kolmesta asiasta Voiman F suuruudesta Voiman vaikutuskohdan etäisyydestä kääntymisakselista Voiman suunnasta Voiman vääntömomentti rf sin Vääntömomnetti on voiman vastine pyörimisliikkeessä [] = Nm ( J )

Vääntömomentti on Vaikutuspisteen etäisyys akselista (r) voiman tangentiaalinen komponentti (Fsin) (Kuva a) Voima voiman vaikutussuoran kohtisuora etäisyys (d) pyörimisakselista (Kuva b) Vääntömomentti on suurimmillaan, kun voima on kohtisuorassa r:n suuntaa vastaan eli = 90. Silloin = Fr

Etenemisliikkeen ja pyörimisliikkeen dynaamisten suureiden analogia