SYÖPÄ SUOMESSA TÄNÄÄN NÄKYYKÖ TULOKSIA? Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti ydessä Suomen Syöpäinstituutin kanssa keskiviikkona 20.9.2006 keskustelutilaisuuden "Syöpä Suomessa tänään näkyykö tuloksia?". Tilaisuuden avasi Tutkaksen pueenjotaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat professori, Suomen Syöpäinstituutin pueenjotaja Eero Saksela, professori, ylilääkäri Risto Sankila Suomen Syöpärekisteristä, tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutista sekä professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Kommenttipueenvuoron pitivät kansanedustajat Valto Koski, Aila Paloniemi, Eero Akaan-Penttilä sekä Pentti Tiusanen. Tilaisuuteen osallistui noin 70 enkilöä. Tään julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO Suomen Syöpäinstituutti 20 vuotta. Kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Professori Eero Saksela, Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja Mitä 20 vuoden syöpätilastot kertovat tulevaisuudesta? Professori, ylilääkäri Risto Sankila, Suomen Syöpärekisteri Kuinka läellä olemme syövän biologian ymmärtämistä? Tutkijaprofessori Marikki Laio, Suomen Syöpäinstituutti Syöpäoitojen tulevaisuudennäkymät Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen, Tampereen yliopistollinen sairaala
Professori Eero Saksela Suomen Syöpäinstituutin allituksen pueenjotaja SUOMEN SYÖPÄINSTITUUTTI 20 VUOTTA KANSANEDUSTAJA-ALOITTEESTA VALTAKUNNALLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Suomen Syöpäinstituutti 20v - kansanedustaja-aloitteesta valtakunnalliseksi vaikuttajaksi Eero Saksela, prof (emer) Helsingin Yliopisto, Haartman-instituutti TUTKAS 20.9.06 Syöpätutkijoiden aivovienti ulkomaille 80-luvulla Ruotsi: Ludwig Institutes of Cancer researc Tanska: Institute of Cancer Biology (Danis Cancer Society) UK: Cancer Researc UK, London Researc Institutes. (Imperial Cancer Researc Fund and Britis Cancer Campaign) Saksa: European Molecular Biology Laboratory USA: National Compreensive Cancer Centers TUTKAS 20.9.06
TUTKAS 20.9.06 Paasio ym. Aloite syöpäinstituutin perustamiseksi 11/2-86 TUTKAS 20.9.06 Väänänen ym: Kirjallinen kysymys syöpäinstituutin perustamisesta syöpätautien ekäisemiseksi 10/4-86 TUTKAS 20.9.06
STM:n vastaus Väänänen ym. kysymykseen 12/5-86 TUTKAS 20.9.06 Syöpäjärjestöt ottavat järjestelyaloitteen: - 17.3.86 Syöpäjärjestöjen allitus päättää käynnistää toimet Suomen Syöpäinstituutin perustamiseksi. - Asetetaan työrymä tetävänään valmistella allintomalli sekä selvittää laajasti valtakunnallinen konsensus asiasta.(pj. prof. Lars Holsti, jäseninä prof. Jussi Huttunen, prof. Eero Saksela, prof. Markku Seppälä, pääsiteeri Niilo Voipio ja siteerinä dos Lyly Teppo) - 16.6.86 Suunnitelma valmis. Lausuntokierros, jossa 18 valtakunnallista instituutiota ilmaisee tukensa säätiömallisena perustettavalle instituutille. - 17.11.86 Suomen Syöpäinstituutin Säätiö perustetaan Syöpäjärjestöjen 50-v julakokouksessa. TUTKAS 20.9.06 TUTKAS 20.9.06
Hallintomalli Suomen syöpäinstituutin säätiö. Hallintoneuvosto (nyk. Suuri neuvottelukunta), jossa edustettuna: - 5 Yliopistoa (joissa lääket. tiedekunnat) - 5 Yliopistollista keskussairaalaa - Kansaneläkelaitos -Työterveyslaitos - Kansanterveyslaitos - Sosiaali- ja terveysministeriö - Opetusministeriö -Syöpäjärjestöt Hallitus - 9 jäsentä (3-vuotiset kaudet, täydentää itse) Tieteellinen neuvottelukunta - 15 jäsentä (3-vuotiset kaudet, allitus nimittää neuv. kunnan pueenjotajan (= Syöpäinstituutin jotajan) esityksestä TUTKAS 20.9.06 Westerlund ym. Määräraan osoittamisesta syöpää koskevan tieteellisen tutkimuksen ukemiseen 30/9-86 TUTKAS 20.9.06 SSI RAHOITUS VUOSINA 87-07 ( ) vuosi VUOSI OPM OPM MuutMUUT 1987 168187 84312 1988 84093 101797 1989 0 58497 1990 50456 121839 1991 67275 196211 1992 50456 189102 1993 48774 216971 1994 48774 153224 1995 58865 92784 1996 58865 94178 1997 84093 82412 1998 92503 82412 1999 92503 238827 2000 109322 239668 2001 114367 239602 2002 115000 241382 2003 86250 256187 2004 64688 252000 2005 64688 260000 2006 84688 295000 2007 340000 2008 2009 2010 (ARVIO) TUTKAS 20.9.06
180000 160000 Opetusministeriön valtionavut Syöpäinstituutille 1987-2006 140000 120000 100000 80000 OPM 60000 40000 20000 0 1987 1992 1997 2002 2007 2012 TUTKAS 20.9.06 Syöpäinstituutin tutkijaprofessorit 1987- Kari Alitalo 1.10.1987-30.6.1988 Kari Syrjänen 1.11.1987-30.4.1989 Tuomo Timonen 1.7.1988-30.9.1994 Karl Tryggvason 1.11.1989-30.10.1994 Antti Vaeri 1.7.1991-30.6.1994 Matti Hakama 1.1.1995-31.12.1997 Tomi Mäkelä 1.2.1998-31.8.2001 Lauri Aaltonen 1.2.2001-31.7.2002 Jorma Isola 1.10.2001-31.1.2004 Päivi Peltomäki 1.8.2002-31.7.2004 Marikki Laio 1.1.2005 31.12.2007 Anssi Auvinen 1.8.2005 31.7.2008 TUTKAS 20.9.06 Syöpäinstituutin tukemat tutkijat 1986-2006 Toimi/apuraa toimen/apuraan kesto tutkijoiden lkm Tutkijaprofessuuri 3-5 -vuotinen 13 Varttunut syöpätutkija* 2-vuotinen # 8 Totoritutkija* 1-vuotinen 15 Väitellyt tutkija 2-vuotinen apuraa 14 Väitöskirjaoppila 2-vuotinen apuraa 55 (39 väit.) Kurssi/matka-apuraa (á 800-1400 ) us. kymmeniä *tutkijantoimet perustettu vuonna 1999. # kaksivuotinen vuodesta 2002 alkaen. TUTKAS 20.9.06
SSI : TOIMIVA KONSEPTI Tutkijaresursseiin kodistuva tuki on kyennyt vavistamaan strategisesti oikein ajoitettuna syöpätutkimuksen jatkuvuutta ja tasoa koko maassa Valtiovallan matcing funds periaate yksityisen raoituksen stimuloimiseksi syöpätutkimuksen kaltaiselle erityisalueelle on tuloksellista. Omaksuttu linja on teostanut kalliiden infrastruktuurien käyttöä minimaalisella byrokratiapanostuksella. Läitulevaisuuden näkymät syöpätautien lisääntyvästä osuudesta ja uusien kalliiden oitojen valtakunnallisesta koordinaatiotarpeesta tekevät SSI:n asiantuntijuuden ja osoitetun tuloksellisuuden edelleen käyttökelpoiseksi aseeksi. TUTKAS 20.9.06
Professori Risto Sankila Suomen Syöpärekisteri MITÄ 20 VUODEN SYÖPÄTILASTOT KERTOVAT TULEVAISUUDESTA? Syöpä Suomessa TUTKAS ja Suomen Syöpäinstituutti Eduskunta 20.9.2006 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Syöpäepidemiologian professori, Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri Stakesin koko maan laajuinen, väestöpojainen tiedosto, jonka osana myös kaksi joukkotarkastusrekisteriä
Suomen Syöpärekisteri tilastointi omat tutkimukset yteistyö ulkopuolisten tutkijoiden kanssa menetelmällinen konsultaatio aineistoluovutukset 1500 tieteellistä julkaisua yli 100 väitöskirjaa www.syoparekisteri.fi www.cancerregistret.fi www.cancerregistry.fi Age-specific incidence Ikäluokittainen syöpävaara NORDCAN 2005 - RS
NORDCAN
Uusien syöpätapausten lukumäärä Syöpäkuolemien lukumäärä NORDCAN- RS-2005 Syövän vaaran keitys Syöpäkuoleman vaaran keitys NORDCAN- RS-2005
Yleisimmät syövät Suomessa Mieet - 2004 Eturauasen syöpä Keukosyöpä Paksusuolisyöpä Rakkosyöpä Peräsuoli Io, ei-melanooma Non-Hodgkin lymfooma Haimasyöpä Munuaissyöpä Iomelanooma Maasyöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT 5252 1552 720 597 526 501 + 2748 basalioomaa 491 437 426 411 397 350 260 13 860 RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Mieet - 2004 Läde: syöpärekisteri Keukosyöpä Eturauasen syöpä Haimasyöpä Maasyöpä Paksusuolisyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuoli Munuaissyöpä Virtsarakon syöpä Keskusermoston syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT 1390 806 440 301 276 234 226 219 181 162 159 5543 RS-2006
Yleisimmät syövät Suomessa Naiset - 2004 Rintasyöpä 3909 Paksusuolisyöpä 821 Kodunrungon syöpä 789 Keukosyöpä 605 Io, ei-melanooma 489 + 3297 basalioomaa Keskusermoston syöpä 502 Non-Hodgkin lymfooma 486 Munasarjasyöpä 484 Haimasyöpä 441 Peräsuolisyöpä 419 Iomelanooma 390 Maasyöpä 348 Munuaissyöpä 341 Kilpirauassyöpä 264 KAIKKI SYÖVÄT 12 517 RS-2006 Syöpäkuolemat Suomessa Naiset 2004 Läde: syöpärekisteri Rintasyöpä Keukosyöpä Haimasyöpä Paksusuolisyöpä Munasarjasyöpä Maasyöpä Non-Hodgkin lymfooma Peräsuolen syöpä Keskusermoston syöpä Munuainen Kodunrungon syöpä Leukemia KAIKKI SYÖVÄT 804 505 475 303 302 274 226 201 173 166 161 152 5063 RS-2006
Kodunkaulan syöpä Naisten rintasyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina 1965-2004 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per 1 000 000 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1965 1970 1980 1990 2000 2004 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 Ilmaantuvuus Rintasyöpäkuolleisuus 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa vuosina 1965-2004 Ilmaantuvuus ja kuolleisuus per 1 000 000 1200 1000 800 600 400 200 0 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 Ilmaantuvuus Kuolleisuus 1965 1970 1980 1990 2000 2004 25 27 29 31 33 35 37 39 Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS
Eturauassyövän tapausmäärät Suomessa vuosina 1965-2004 6000 Vuotuinen tapausmäärä 5000 4000 3000 2000 1000 Ilmaantuvuus Uudet eturauassyövät Rintasyöpäkuolleisuus Eturauassyöpäkuolemat 0 1965 1970 1980 1990 2000 2004 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 Ikävakioitu maailman standardiväestöön Suomen Syöpärekisteri 2006 / RS Eturauassyövän ennuste Suomessa 5-year relative survival rate 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Paikalliset (50%) 2003 87%! Kaikki Levinneet (10%) 1985-89 1990-94 1995-99 Period of diagnosis Finnis Cancer Registry 2006 Norja Te Cancer Registry of Norway
Prostate cancer incidence ttp://seer.cancer.gov/faststats/ (Age-adjusted to to 2000 US US Standard popul. 9 9 SEER Registries) RS-2004 NORDCAN 2005 - RS Ennuste 1996-1998 sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Kaikki syövät 52 62 58 Peräsuoli 55 54 55 Imusolmukkeet 51 51 51 Munasarja 42 Akuutti leukemia 38 42 40 Myelooma 29 30 30 Maa 27 30 29 Sappirakko 13 13 13 Keuko 9 12 10 Ruokatorvi 8 10 9 Maksa 8 5 7 Haima 3 2 2 Huonon ennusteen syövät
Ennuste 1996-1998 sairastuneiden potilaiden suteellisiksi 5 vuoden elossaololuvuiksi (%). Syöpämuoto Mieet Naiset Kaikki Io 1, ei melanooma 93 88 90 Kilpirauanen 81 90 88 Hodgkinin tauti 90 79 85 Rinta 84 Kodunrunko 82 Iomelanooma 77 85 81 Eturauanen 75 Virtsarakko 73 66 71 Kodunkaula 62 Aivot/ermosto 55 64 60 Paksusuoli 57 58 58 Munuainen 56 60 58 Hyvän ennusteen syövät Kaikki syövät 52 62 58 Relative survival rate (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 All sites combined 1955-59 1965-69 1975-79 1985-89 1995-99 Period of diagnosis Relative survival rate (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pancreas 1955-59 1965-69 1975-79 1985-89 1995-99 Period of diagnosis
Relative survival rate (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Cildood Leukaemia 1955-59 1965-69 1975-79 1985-89 1995-99 Period of diagnosis Relative survival rate (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lung (tracea) 1955-59 1965-69 1975-79 1985-89 1995-99 Period of diagnosis Relative survival rate (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Skin Melanoma 1955-59 1965-69 1975-79 1985-89 1995-99 Period of diagnosis
Relative survival rate (%) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Breast (Female) 1955-59 1965-69 1975-79 1985-89 1995-99 Period of diagnosis Syöpä tulevaisuudessa syövän vaara kasvaa naisilla tupakkasyövät arvinaistuvat mieillä syöpäpotilaiden vuotuinen määrä ylittää 30 000 vanojen potilaiden osuus kasvaa syöpäkuoleman vaara pienenee 5-vuotiselossaololuvut paranevat potilaat elävät pitempään (paranevatko?) syöpä kroonistuu oitoajat pitenevät syövän kanssa elävien määrä kasvaa kustannukset kasvavat (2x v. 2015)
Tutkijaprofessori Marikki Laio Suomen Syöpäinstituutti KUINKA LÄHELLÄ OLEMME SYÖVÄN BIOLOGIAN YMMÄRTÄMISTÄ? Kaden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset äiriöt solujen kasvun, solunjakautumisen ja perimän eeyttä ylläpitävien geenien toiminnassa. Syövän syynä ovat siten perimän vauriot. Vain yvin arvoin yksi ainoa geneettinen muutos riittää muuntamaan normaalin solun syöpäsoluksi. Vaurioiden kodistuminen useisiin keskeisiin solun toimintaa sääteleviin geeneiin aikaansaa väittäisiä muutoksia solujen ilmiasussa ja kasvutavassa, kunnes solujen kasvukontrolli pettää ja paanlaatuinen kasvutapa saa vallan. Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia - tai vuosikymmeniä, ja sitä kuvastavat mutaatiot, jotka kodistuvat useisiin solun tasapainon kannalta keskeisiä tetäviä koodittaviin geeneiin. Nämä ylläpitävät perimän eeyttä tai säätelevät solujen jakautumiskontrollia ja ilmiasua. Kun tietomme eri syövissä muuntuneista geeneistä lisääntyy, pyrimme selvittämään mikä kunkin geenituotteen toiminta on, miksi sitä tarvitaan solun normaaliin toimintaan ja lopulta voidaanko muuntuneeseen toimintaan puuttua ja paanlaatuinen ilmiasu korjata uusilla täsmälääkkeillä. Tietous syöpään ja solujen normaaliin kasvunsäätelyyn liittyvien proteiinien toiminnoista on lisääntynyt räjädysmäisesti viimeisen kadenkymmenen vuoden aikana. Tietomäärän ovat kiteyttäneet Hanaan ja Weinberg (2000). He esittävät syövän keittymisen perussyiksi muutoksia tapatumissa, jotka normaalisti allitsevat solujen ilmiasua ja kasvua - irtautumista kasvutekijöiden ja niiden reseptorien välittämistä säätelysignaaleista, solujakautumisaktiivisuuden ylikuumenemisesta, kasvaimen uudisverisuonituksen muodostumisesta, ojelmoidun solukuoleman puuttumisesta, solujen kyvystä jakautua loputtomasti ja kasvainkylvön lisääntymisestä. Miksi nämä muutokset syntyvät? Syöpäsolu on vavan evoluutiopaineen alaisena. Jokainen geenimuutos, joka lisää sen kykyä selviytyä isäntäkudoksessa ja madollistaa sen loputtoman jakautumisen, on sille edullinen. Muutosten kertymisen taustalla, tai ainakin sen nopeutta lisäävänä tekijänä, on perimän vauriokorjauskoneiston toiminnan pettäminen. Perimän vaurioita tapatuu jatkuvasti ulkoisten (säteily, karsinogeenit) ja sisäisten (DNA:n kadentuminen) tekijöiden vaikutuksesta. Syntyneiden vaurioiden (DNA:n adduktit, väärät emäkset, juoste- ja kaksoisjuostekatkokset) määrä on erittäin suuri ja edellyttää nopeaa ja tarkkaa korjausta. Solun sisäinen älytysjärjestelmä käynnistyykin välittömästi vaurion synnyttyä, ja on aktivoituneena jo varaisvaieen kasvaimissa. Eräs keskeisistä puolustusjärjestelmässä toimivista proteiineista on p53 kasvunrajoitegeeni, joka on mutatoitunut uomattavassa osassa syöpiä. Sen tetävänä on varmistaa vauriokorjaus tai vaurion ollessa peruuttamaton, ojata solu kuolemaan.
Syöpätutkimuksesta kertyvää tietoa yödynnetään monella tapaa. Uusilla teknologisilla menetelmillä (massasekvensointi, DNA-, proteiini-, vastaaine-mikrosirut, massaspektrometria) pyritään tarkempaan syöpien luokitteluun, mutaatioiden ja kromosomimuutosten tunnistamiseen, joiden perusteella päästään parempaan taudin ennustettavuuteen ja oitojen valintaan. Syövän täsmälääkkeet perustuvat tietoon kussakin syövässä tapatuneista geenimuutoksista, niiden proteiinituotteiden muuntuneista ominaisuuksista tai äiriytyneistä kasvunsäätelyreiteistä. Lääkekeitystyön keskeisinä tavoitteina ovat mm. poikkeavan kasvusignaalin katkaiseminen, kasvunrajoitegeenin toiminnan palauttaminen, solujakautumisen rajoittaminen, syöpäsolujen apoptoosin lisääminen, ja metastasointia ja verisuonten uudismuodostusta estävien lääkeaineiden keittäminen. Syövät ovat yksilöllisiä. Tulevaisuuden syöpäoito tulee olemaan tarkoin kodennettua kunkin potilaan syövässä todettuiin muutoksiin. Tämä tulee asettamaan suuria vaatimuksia molekyylitason diagnostiikkaan, sillä teoavimman oidon edellytyksenä on tieto kyseisessä syöpäkasvaimessa tapatuneista geenimuutoksista tai niiden vaikutuksista. Syöpä on elintapasairaus. Syöpään sairastuneiden määrä lisääntyy keittyneissä maissa ilman puuttumista syövälle altistaviin tekijöiin, kuten tupakointiin. Syövän oidot ovat kuitenkin voimakkaasti keittyneet ja odotettavissa on lisää uudenlaisia täsmälääkkeitä. Syövästä on siis väitellen tulossa muiden kroonisten tautien tapaan oidettavissa oleva sairaus. Viite: Hanaan D, Weinberg RA. Te allmarks of cancer. Cell 2000;100:57-70.
Professori Pirkko Kellokumpu-Letinen Tampereen yliopistollinen sairaala SYÖPÄHOITOJEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Syövän oidon tulevaisuuden näkymät Pirkko Kellokumpu-Letinen Säde- ja kasvainoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 27.02.2006 Haasteet tulevaisuuden näkymät Syöpämäärien lisäys/väestön vaneminen Ennaltaekäisy/seulonnat Hoidon periaatteet/aasteet Täsmäoidot Tutkimukset Kustannukset kestääkö talous Tuloksellisuus/myöäisvaikutukset
Miin onkologinen oito perustuu? Syöpäsolukon kontrolloimaton kasvu Kasvunopeus/olosuteet Leviäminen Isännäntuoilmanoitoa Miten oito valitaan /mitä tutkitaan? prognostiset/prediktiiviset tekijät sädeerkkyys sytostaattierkkyys täsmäoitomadollisuudet liitännäislääkeoito (rintaryöpä, suolistosyövät) liitännäissädeoito (rintasyöpä, peräsuolisyöpä) elintä/elimen toimintaa säästävät oidot Syöpää oidetaan ydistelmäoidoilla Leikkaus (jos madollista) Sädeoito Hormonit Solunsalpaajat Biologiset täsmäoidot
Syövän sädeoito Parantava oito kurkunpää, eturauanen, imusolmukesyövät Elintä säästävä oito kurkunpää, anus Liitännäisoito rintasyöpä, kivessyöpä Oireita lievittävä oito kivut, tukokset Ulkoinen, kudoksen sisäinen, isotoopit (täsmäsädeoito) Parantava oito; 25-36 (40) oitokertaa, matkat! Myöäisvaikutukset (BNCT-oito) Sädeoidon aasteet Potilasmäärät! Tarkempi oito kalliit kuvantamiset, laitteet, suunnittelu Säde- ja lääkeoitojen ydistäminen Prosessin keittäminen Sivuvaikutusten väentäminen, lyyt/pitkä
TumorLOC kasvaimen paikannus Fuusion verifiointi: väri vs. MV IMRT annosjakauma, eturauassyöpä
MSKCC eturauassyövän annoseskalaatio vsta -88 Parempi oitotulos! Syövän lääkeoitotulosten keitys Levinnyt syöpä: - lisää elinkuukausia tai -vuosia Paikallinen syöpä: - lisää elinvuosia tai parantuneita potilaita Viime vuosien suurimmat edistysaskeleet on saavutettu syövän uusilla lääkeoidoilla: - rintasyöpä - paksu- ja peräsuolen syöpä - imukudossyöpä - eräät arvinaiset syövät (esim. GIST) Täsmäoidot kalliit oidot Madollisuuksia estää kasvutekijäreseptorin toiminta Valkosolu Anti-ligandi vasta-aineet Ligandi-toksiini konjugaatit Anti-reseptori vasta-aineet Bispesifiset Vasta-aineet Anti-reseptori vasta-aine+toksiini konjugaatti Tuma Tyrosiinikinaasin inibitio Geeni terapia Ribotsyymit ja antisense oligonukleotidit
Herceptin in vaikutusmekanismit Trastutsumabi 1. Reseptorivälitteinen solunkasvun eston 2. Soluvälitteisen immuunijärjestelmän aktivaaatio HER2:sta ekspressoiva rintasyöpäsolu YY Y Y YY Y Y NK-solu Immuunijärjestelmä Täsmäoitoja.. Rituksimab, Mabtera, CD- 20+ lymfoomat. Ibritumomab (CD-20 vasta-aine) + 90 yttrium, Zevalin tai 131 jodi, Bexxar => radioimmunoterapia, lymfoomat Imatinibi, Glivec, c-kit, GIST, bcl-abl KML Bevatsisumabi (Avastin ) Premaligni vaie (Verisuoneton kasvain) Angiogeneesin eli verisuonten uudismuodostuksen merkitys syöpäkasvaimelle Paanlaatuinen kasvain (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin kasvu (Kasvain, jolla on oma verenkierto) Verisuoniinvaasio (Syöpäsolut läpäisevät verisuonen seinämän) Lepotilainen mikrometastaasi (Leviäminen muiin elimiin) Kasvava metastaasi (Angiogeneesin aktivaatio) Tuumorin elinkaaren vaieet, joissa angiogeneesillä on merkittävä rooli Poon RT, et al. J Clin Oncol 2001;19:1207 25
Angiogeneesin esto Kenelle täsmäoitoja? Tutkimusten kautta parempaan tulokseen, esimerkkinä rintasyöpä Satunnaistetut tutkimukset 70-luvulta Säästävä leikkaus + Sädeoito ytä yvä elossaolotulokset kuin rinnanpoistolla Liitännäislääkeoidolla uusimien väenemä Solunsalpaajat, ormonioito, Her-2 täsmäoito trastutsumabi (Herceptin)
Liitännäis- eli adjuvanttioito Tarkoittaa kirurgisen oidon jälkeen annettavia onkologisia oitoja Tarkoituksena on ekäistä taudin uusimia Hoito räätälöidään kullekin potilaalle rintasyövän ennusteellisten tekijöiden mukaan oitojen yöty/aittaprofiilin mukaan >sädeoito + lääkeoito Rintasyövän liitännäislääkeoito, Lancet 1998 Geenimonistuma jotaa HER2:n proteiinituotteen jopa 100 x määrään HER-2 Proteiini : Immunoistocemistry DNA: amplified HER-2 oncogene FISH syöpäsolukko normaali solukko (Sed antigen blood test)
HER-pereen signalointi Esim. HER-2 muodostaa pareja HER-1:n, HER-2:n ja HER-4:n kanssa HER-2 HER-1,HER 1,HER-3, tai HER-4 Solu membraani 3. Signaali transduktio tumaan P P 2. Tyrosiini kinaasi aktiivisuus Sytoplasma Tuma SOLUN 4. Geeni aktivaatio JAKAUTUMINEN HER2 positiivinen (CISH) n= 250 Toinen satunnaistaminen: Herceptin vs. nil H HHHHHHHH V V VVVVVV D D D H H HHHHHHH Doketakseli Vinorelbiini Trastutsumabi 100 mg/m 2 25 mg/m 2 2 mg/kg C 600 E 60 F 600 C 600 E 60 F 600 RT TAM 5 yr (ER +ve) RT TAM 5 yr (ER +ve) 0 3 6 9 12 15 weeks FinHer tutkimus, Her+ + potilaat, NEJM 2/2006 D Overall survival, erbb2-positive cancer Patients % 100 98.3% 97.4% 96.3% 100% 95.7% 80 89.7% 60 40 20 Hazard ratio 0.41 (95% CI, 0.16-1.08) P=0.07 Trastuzumab No trastuzumab 0 0 1 2 3 4 years No. at Risk Trastuzumab 115 113 104 70 23 No Trastuzumab 116 116 103 60 20
Keskisuomalainen, 24.10.2005 Eriarvoisuus uusien syöpälääkkeiden käyttöönotossa Asuinpaikka vaikuttaa rintasyövän lääkeoitoon. Keskisuomalainen 24.10.2005 Äräkän rintasyövän varaisvaieen täsmäoito trastsumabi-lääkkeellä pudottaa taudin uusiutumisriskin puoleen Nykyiset rintasyövän oitosuositukset ovat vanentuneet, kertoo dosentti Minna Tanner Vaikka rintasyöpä yleistyy, siien ei kuolla aiempaa useammin seulontojen ja entistä teokkaampien oitojen ansiosta. Se on kuitenkin 35 55 -vuotiaiden naisten yleisen kuolinsyy. Helsingin Sanomat, 26.10.2005
Syövän oito: kallista vai alpaa?? Kallista, koska: Syövän oitoon osallistuu monilukuinen joukko erikoissairaanoidon ammattienkilöitä Lyytaikaiset kustannukset ovat suuria, sairaalassa tapatuvia ja varsin tarkoin laskettavissa = kiinnittävät elposti uomiota Yteiskunnan kannalta teokasta, koska: Suurin osa oidoista voidaan toteuttaa polikliinisesti Hoito suunnitellaan arkiten potilaskotaisesti Hoito on useimmiten lyytkestoista (vrt. pitkäaikaisten sairauksien elinikäiset kustannukset) Uusien oitojen ansiosta syöpäkuolleisuus on väentynyt Nyt 60 % syöpään sairastuneista on elossa 5 vuoden kuluttua Rintasyövän sairastaneista 85% (88 %) ja eturauassyövän 82% on elossa 5 vuoden kuluttua Yä useampi potilas kykenee palaamaan työelämään tai pereen pariin esim. rintasyövän sairastaneista työikäisistä naisista yli puolet palaa työelämään Parantuneet tai elossa olevat syöpäpotilaat osallistuvat merkittävällä panoksella suomalaisen yteiskunnan yvinvoinnin ylläpitämiseen Jos joonkin suureen kansansairauteen, esimerkiksi eturauassyöpään, löydettäisiin parantava mutta kallis lääke, meillä tuskin olisi varaa ottaa sitä käyttöön arvelee professori Jussi Huttunen Helsingin Sanomat, 19.8.2005
Syövän oito Suomessa on teokasta: kustannukset ( /asukas) ovat Suomessa eurooppalaisen keskitason alapuolella - mutta voimmeko näillä kuluilla säilyttää oidon korkean tason? Norja Sveitsi Iso-Britannia Saksa Belgia Ruotsi Tanska Keskiarvo Ranska Irlanti Italia Suomi Alankomaat Espanja Portugali Tsekki Unkari Puola 192 189 182 150 142 140 139 120 119 118 114 113 94 92 90 65 56 34 Karolinska Institutet 2005 Haasteet???!!! Syöpämäärien nousu (25-50% vuoteen 2015) Korkeatasoinen oidon tason säilyttäminen - tuloksellisuus Euroopan uippua Hoitoenkilökunta - saatavuus/koulutus Koulutuksen ja tutkimuksen ja oidon keityksen turvaaminen Yksilölliset täsmäoidot kenelle? Potilaiden seuranta, missä ja miten? Ennaltaekäisy, seulonnat uudet seulat Kustannukset Hoito läelle potilasta satelliittien perustaminen
Onkologinen farmako- genomikka eilen ja tänään Dako Herceptin Test Single analyte test Dx test = Drug target Single indication Standard tecnology Microarray test for drug response Multi-Analyte test Dxtest Drug target Multiple indications New Dx tecnology I-linjan oito, sitten II-linjan Hoito, jne Hoito A Hoito B Syövän lääkeoidon muutos räätälöity oito Ei teoa Ei teoa survival response Syöpäpotilas?? Hoito C Yksilöity oitolääkäri tietää oidon onnistumisen madollisuuden? Hoito B Hoito A Hoito C Vaste oidolle