KAINUUN AMMATTIOPISTO -LIIKELAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011

2 KAINUUN AMMATTIOPISTO - LIIKELAITOKSEN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2011 KAINUUN AMMATTIOPISTO LIIKELAITOS v. 2011... 3 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011... 4 1. Henkilöstö... 4 2. Ikärakenne ja eläköityminen... 6 3. Henkilöstön vaihtuvuus ja pysyvyys... 7 4. Henkilöstön keskipalkka... 8 5. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen... 8 6. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat... 10 7. Vuosi- äitiys ja isyyslomat sekä hoito- ja vuorotteluvapaat... 11 8. Työhyvinvointitoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta (ml. kuntoutus)... 11 9. Työilmapiiritutkimukset... 12 10. Työterveyshuolto... 12 11. Henkilöstön palkitseminen... 13 Liitteet 1-3... 14

3 KAINUUN AMMATTIOPISTO LIIKELAITOS v. 2011 Henkilöstöjohtamisen tavoitteet Kainuun ammattiopiston henkilöstöjohtamisen keskeiset tavoitteet määritellään vuosittain päivitettävässä strategiassa, mikä kuvataan tuloskortilla (BSC). Lisäksi KAOn henkilöstöhallintoa ohjaa myös Kainuun maakunta kuntayhtymän tavoitteet sekä ohjeet. Henkilöstöraportissa kuvataan keskeisiä henkilöstöön liittyviä tietoja ja tunnuslukuja, sekä niiden pohjalta tehtyjä arviota tavoitteiden onnistumisesta. Lisäksi erilaisten aikasarjojen avulla kuvataan kehityksen suuntaa. Kainuun ammattiopiston strategiassa on määritelty strategiseksi tavoitteeksi henkilöstön osalta huippuhenkilöstö ja kriittiseksi menestystekijäksi Globaali ennakointitaito ja sisäinen yrittäjyys. Sitova tavoite vuodelle 2011 oli saada henkilöstöpalautteen arvosanaksi vähintään 3,6. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet henkilöstöjohtamista ja henkilöstön kehittämisen painopisteitä ja toimenpiteitä lyhyellä aikavälillä. Yhteisöllisyys tukee ja vahvistaa koko organisaatiota ja yksittäistä työntekijää jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössämme. Henkilöstön yhteisöllisyyttä ja jaksamista ylläpidetään muun muassa yhteisillä tilaisuuksilla kuten kevätjuhlalla, liikuntapäivällä ja Kevätpippaloilla. Lisäksi KAOn henkilökunta on voinut hyödyntää myös Kainuun maakunta kuntayhtymän tuomista henkilökuntaetuisuuksista. KAO:n henkilökuntakerho, jossa ovat jäseninä kaikki työntekijät, tukee monipuolisesti henkilöstön yhteisiä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia. Syksyllä toteutetun Työolobarometrikyselyn tulokset osoittavat henkilöstön työkyvyn kohentuneen hieman.

4 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 1. Henkilöstö Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialan päättävänä elimenä on toiminut koulutuslautakunta. Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen johtokunta toimii ammatillisesta koulutuksesta päättävänä elimenä ja sen päätökset ovat alisteisia koulutuslautakunnalle. Koulutusjohtajat ja koulutuspäälliköt on laskettu opetushenkilöstömäärään. Osaaikaeläkkeellä 31.12.2011 oli 26 opettajaa ja 1 muuta henkilöstöä, yhteensä 27 henkilöä. Koulutusaloilla oli 51 sivutoimista tuntiopettajaa. Sivutoimiset tuntiopettajat ja sijaiset eivät ole mukana henkilöstön määrässä (KUVIO 1). Tarkempi erittely on LIITE- TAULUKOISSA 1-2 (henkilöstön määrä aloittain 2007 2010 (1) ja vuodelta 2011 tulosyksiköittäin (2)). Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksessa on HTV 1:n (HTV 1= palveluksessaolopäivien lukumäärä) mukaan toteutunut 531,20 henkilötyövuotta. HTV 2 (HTV 2= palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä) on 515,14 ja tehty työaika on 377,13 vuotta (sisältää vain todella tehdyt työpäivät), KUVIO 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajien osalta laskelma ei ole tarkka, koska he ovat opettajan työajassa (190 pv/vuosi). Henkilöstön määrä 2007-2011 400 350 311 347 351 351 300 266 250 200 150 108 111 125 114 121 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 1: Henkilöstö 2007-2011 Opetushenkilöstö Muu Henkilöstö 600 500 400 Henkilötyövuosi HTV1 2007-2011 521,7 531,2 474,33 491,65 422,01 300 200 Henkilötyövuosi HTV1 100 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 2: Henkilötyövuodet HTV 1 2007 2011

5 Liikevaihto ja henkilöstökustannukset Liikevaihto kuvaa liikelaitoksen toiminnan laajuutta. Tavoitteena on kustannusten pitäminen suhteessa liikevaihtoon sellaisella tasolla, että sillä kyetään turvaamaan koulutuspalveluista aiheutuvat kustannukset ja mahdollistamaan oppilaitoksen kehittäminen. Tavoitteena on, että henkilöstökustannukset ovat tasapainoisessa suhteessa taloudelliseen kantokykyyn sekä tuloksellisuusvaatimuksiin ja -kehitykseen. Tavoitteena on, että henkilöstökustannusten osuus liikevaihdosta ei ylitä 50 %. Vuonna 2011 ammattiopiston liikevaihto on 39,4 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 43,8 % välillä 2007 2011. Muutos on suurempi kuin opiskelija-, opetustunti-, tutkinto-, henkilöstö- ja toimitilamäärien vastaavan ajan kehitys. Kainuun ammattiopiston henkilöstökustannukset vuonna 2011 lakisääteisine henkilösivukuluineen olivat yhteensä 24 miljoonaa euroa. Ne ovat 61,1 % liikevaihdosta. KUVIOSSA 3 on esitetty liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 27,4 Liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys ( ) 2007-2011 16,9 35,4 19,8 38,3 39,1 39,4 22,2 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 3: Liikevaihdon ja henkilöstökustannusten kehitys 2007-2011 Johtopäätös. Tilanne on huolestuttava. Palkkakustannusten osuus vuonna 2011 oli 61,1 % liikevaihdosta. Henkilöstökulujen osuus ei ole tavoitteiden mukainen ja paineita tehokkuuden lisäämiseksi on olemassa. Henkilöstö- ja opiskelijamäärän suhde 23,3 24,0 Liikevaihto henkilöstökustannukset Henkilöstö- ja opiskelijamäärien suhde kuvaa työn tuottavuutta yhtenä näkökulmana. Mittari kertoo opiskelijamäärän aritmeettiseen keskiarvon suhteessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön (opettajat ja muu henkilöstö) määrään kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Tavoitteena on pitää henkilöstö- ja opiskelijamäärien suhdeluku keskimäärin yli 10. Koko henkilöstön osalta suhdeluku on hitaasti huonontunut ja tasoittunut viimeisen kolmen vuoden aikana (KUVIO 4).

6 Opiskelija - henkilöstömäärän välinen suhde 2007-2011 10 8 8,01 8,90 8,50 7,71 7,79 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 4: Opiskelija henkilöstömäärän välinen suhde 2007-2011 Johtopäätös. Henkilöstömäärä suhteessa opiskelijamäärään ei ole kehittynyt toivottuun suuntaan. Tehokkuuden kasvattamiseksi suhdeluvun on kasvettava ja tämä tulee vaatimaan erilaisia työnantajan toimenpiteitä. 300 250 200 150 100 50 0 Sukupuolijakauma 2007-2011 2007 2008 2009 2010 2011 Naiset 194 227 256 253 254 Miehet 180 195 216 212 218 KUVIO 5: Sukupuolijakauma 2007-2011 2. Ikärakenne ja eläköityminen Tavoitteena on, että työyhteisössä on eri-ikäisiä työntekijöitä. Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakaumaa, keski-ikää ja eläköitymistilastoa on kuvattu seuraavana olevissa TAULUKOISSA 1-2 ja KUVIOSSA 6.

7 TAULUKKO 1: Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2011 (mukana pää- ja sivutoimiset) Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma vuonna 2011 (pää- ja sivutoimiset) alle 20v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60+ Yht. vakinaiset henkilöt, naiset vakinaiset henkilöt, miehet 0 1 5 16 17 15 38 30 34 29 185 0 0 4 13 10 12 27 29 36 27 158 yhteensä 0 1 9 29 27 27 65 59 70 56 343 määräaikaiset henkilöt, naiset määräaikaiset henkilöt, miehet 7 2 8 14 17 17 14 9 5 10 103 0 3 5 9 7 12 6 10 12 10 74 yhteensä 7 5 13 23 24 29 20 19 17 20 177 TAULUKKO 2: Henkilöstön keski-ikä 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Vakin. henkilöstö, naiset 50,27 49,84 48,75 48,91 48,79 Vakin. henkilöstö, miehet 49,91 49,4 49,55 50,03 50,08 Määräaikaiset, naiset 38,28 39,74 40,05 38,17 40,85 Määräaikaiset, miehet 43,75 43,23 45,3 43,45 45,10 Eläkkeelle jääneet 2007-2011 20 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 Eläkkeelle jääneet 7 15 4 8 12 KUVIO 6: Eläkkeelle jääneet 2007-2011 Johtopäätös: Ikäjakauman muutokset ja eläköityminen ovat hallittavissa tulevana noin 10 vuotena, edellyttäen, että lähtövaihtuvuus alle 45-vuotiaiden ryhmässä pysyy matalana. 3. Henkilöstön vaihtuvuus ja pysyvyys Vuonna 2011 erosi palveluksesta 19 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä jääden eläkkeelle, siirtyen kaupungin tai maakunnan toiseen työyksikköön tai siirtyen toisen työnantajan palvelukseen. Yleisesti ottaen henkilöstön työssäoloajat ovat pitkiä.

8 Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika 31.12.2011 Yli-30v 25-29 v 20-24 v 15-19 v 10-14 v 5-9 v 2-4 v Alle 2-v 3 8 12 16 18 21 22 13 19 19 20 23 0 10 20 30 40 50 26 36 44 44 Miehet Naiset KUVIO 7: Vakinaisen henkilöstön palveluksessaoloaika 31.12.2011 4. Henkilöstön keskipalkka Tavoitteena on, että sekä opetus- että muun henkilöstön keskipalkka on kilpailukykyinen yhdessä muiden henkilöstöpoliittisten kannustimien ja etujen kanssa. OVTES:in mukaan palkkansa saavien keskiansio oli 3 472,91 euroa ja KVTES:n ja Teknisten sopimuksen alaisen muun henkilöstön 2 347,96 euroa kuukaudessa. Johtopäätös: KAO:n henkilöstön palkkataso on virka- ja työehtosopimusten mukainen. 5. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Opettajien kelpoisuus Tavoitteena on, että opettajilla on säädösten mukainen kelpoisuus. Opetushallitukselle tehdään opettajatilastointia joka toinen vuosi maalis-huhtikuun aikana. Viimeisin Tilastokeskuksen keräämä opettajatilasto on vuodelta 2010, jossa on kerätty tietoa muun muassa opettajien muodollisesta kelpoisuudesta sekä ammatillisen peruskoulutuksen että aikuiskoulutuksen osalta KUVIO 8. Vuoden 2010 tilaston mukaan KAOssa oli opettajia yhteensä 364 ja heistä kelpoisia 235 eli 64,6 %. 400 300 200 Kelpoiset opettajat 221 235 100 0 2008 2010 KUVIO 8: Kelpoiset opettajat 2008, 2010 Johtopäätös: KAO:n opettajien peruskoulutustaso ei ole riittävä.

9 Koulutuspäivät Tavoitteena on, että henkilöstö myös osallistuu aktiivisesti täydennyskoulutukseen ja muuhun henkilöstön kehittämiseen. Työelämäjaksojen tarkoituksena on uudistaa opetustehtävissä toimivien ammatillista osaamista työelämän tarpeiden suuntaan. Henkilöstön koulutuspäivien kehitystä vuosina 2007-2011 on kuvattu KUVIOSSA 9. Tarkempi erittely koulutuspäivistä tulosyksiköittäin vuodelta 2011 on LIITETAULUKOSSA 3. Koulutuspäivät / henkilö 2007-2011 8 6 4 2 Henkilöstö 0 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöstö 7,15 4,36 5,05 5,03 6,25 KUVIO 9: Henkilöstön koulutuspäivät 2007-2011 Koulutuspäiviä v. 2011 kertyi yhteensä 2951 työpäivää. Henkilöstön koulutusajan palkkakustannukset henkilösivukuluineen ovat 352 843 euroa. Muihin koulutuksen kustannuksiin; osallistumismaksuihin, matka- ja majoituskustannuksiin sekä päivärahoihin käytettiin yhteensä 306 628 euroa. Koulutuskustannukset olivat yhteensä 659 471 euroa. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin 1,7 % liikevaihdosta. Henkilöstön osallistuminen työelämäjaksoille Työelämäjaksoille osallistuneiden osuus koko henkilöstöstä kasvoi vuoteen 2009 saakka, mutta alentui vuonna 2010 merkittävästi. Vuonna 2011 työelämäjaksoille osallistui 6,8 % koko henkilöstöstä (KUVIO 10). Työelämäjaksojen pituudessa osallistunutta henkilöä kohden on ollut vuosien 2006 2011 välisenä aikana aaltoliikettä (KUVIO 11). Työelämäjaksoihin osallistuneiden henkilöiden osuus henkilöstöstä (%) 2007-2011 8 6,6 7,4 6,8 6 4 5,2 4,3 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 10: Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön

10 20 15 10 5 Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön 2007-2011 18,6 6,39 13,86 15,35 9,47 0 2007 2008 2009 2010 2011 KUVIO 11: Työelämäjaksolla suoritettujen päivien suhde työelämäjaksoilla olleeseen henkilöstöön Johtopäätös: Henkilöstön koulutuksen ja kehittämisen määrä ja laatu ovat olleet viime vuosina tyydyttäviä. Lukujen perusteella henkilöstö uudistaa osaamistaan työelämäjaksojen avulla keskimäärin joka 15. vuosi. 6. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat Tavoitteena on terve henkilökunta. Työtapaturmien määrässä tavoitteena on 0- tapaturmataso. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien tilastollista kehitystä on kuvattu seuraavana olevissa KUVIOSSA 12 ja TAULUKOSSA 3. Sairauspäiviä keskimäärin / henkilö 2007-2011 8 6 6,46 6,59 6,22 6,78 5,11 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 Sairauspviä ka / henkilö KUVIO 12: Henkilöstö sairauspoissaolot työpäivinä 2007-2011 Sairauspoissaolopäiviä v. 2011 oli yhteensä 2 413 työpäivää ja kalenteripäivinä 3 276. Sairauspoissaolojen palkkakustannukset sosiaalimaksuineen ovat 351 130 euroa. TAULUKKO 3: Henkilöstön tapaturmat 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Henkilöt 4 7 9 11 8 Työtapaturmapäiviä 41 121 73 179 126

Työtapaturmien/ammattitautien johdosta työstä poissaoloa oli yhteensä 126 työpäivää ja kalenteripäivinä 185. Johtopäätös: Henkilöstön sairauspäivien määrä on laskenut. Työtapaturmien määrä on ollut kasvusuunnassa vuosien 2008-2011 aikavälillä ja tämä ei ole tyydyttävä tilanne. 7. Vuosi- äitiys ja isyyslomat sekä hoito- ja vuorotteluvapaat Tavoitteena on turvata lakisääteisten lomien ja vapaiden käyttömahdollisuus koko henkilöstölle niin, että vuosi- ja muut lomat sekä vapaat tukevat parhaalla mahdollisella tavalla lepoa ja virkistystä sekä yksityisen elämänpiirin muuttuvia tarpeita. Ammattiopiston pidetyt vuosilomat vuonna 2011 ovat olleet 7 907 työpäivää. Palkkauskustannuksina nämä tekevät yhteensä 1 295 952 euroa. TAULUKKO 4: Henkilöstön äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat Työpäivinä Äitiys- ja vanhempainvapaat 1504 Isyysvapaat 225 Hoitovapaat 448 Yhteensä 2177 Perhevapaita on käyttänyt yhteensä 31 henkilöä. Vuorotteluvapaalla on ollut 3 henkilöä, yhteensä 279 työpäivää. 8. Työhyvinvointitoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta (ml. kuntoutus) Työhyvinvointitoiminnalla ja työturvallisuudesta huolehtimalla henkilöstön työturvallisuus, työkyky ja työssä jaksamisen sekä henkinen hyvinvointi pysyvät hyvällä tasolla. Säännöllinen johdon yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön kanssa edistää työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä. Henkilöstön vapaaajan toimintaa tuetaan henkilökuntakerhon kautta tukemalla sen toimintaa rahallisin avustuksin. Kainuun maakunta -kuntayhtymän työsuojelutoimikunnassa henkilöstön edustajana on lehtori Kaisu Soukkala-Hekkala ja hän toimii myös Kainuun maakunta kuntayhtymän työsuojeluvaltuutettuna. Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen toimii työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana. Kainuun ammattiopiston työsuojeluasiamiehinä ovat vuoden 2011 aikana toimineet Pekka Laakkonen (Kajaani), Ilmo Pulkkinen (Kuhmo) ja Ville Loukusa (Kuusamo). Työsuojelukatselmuksia on vuoden 2011 aikana tehty eri toimipisteissä ja eri koulutusaloilla. Katselmuksissa mukana on ollut työsuojeluvaltuutettu Kaisu Soukkala- Hekkala ja työterveyshoitaja Sari Hynynen. KAOn henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää oppilaitoksen tiloja erilaisiin liikunnallisiin ja muihin harrastuksiin. Kuusamossa oli mahdollisuus käyttää Kuusamon Liikuntakeskuksen palveluja pienellä omavastuuosuudella. 11

Koko henkilöstön yhteinen liikuntapäivä pidettiin Vuokatin Urheiluopistolla 9.9., Kaon yhteinen kevätjuhla Seppälässä 24.5. ja pikkujoulu 25.11. saneeratussa OPPI 4 - rakennuksessa Kajaanissa. Henkilökuntakerho järjesti ja tuki erilaisia tapahtumia, mm. keilailu- ja pilkkikilpailuja sekä maksoi osallistumismaksut moniin urheilu- ja liikuntatapahtumiin. Henkilökuntakerho tuki myös elokuvissa käyntiä. Kainuun maakunta kuntayhtymän yhteinen henkilökuntakortti etuineen oli KAOn henkilökunnan käytössä. Palkallisessa Tyk- kuntoutuksessa vuonna 2011 oli 2 henkilöä yhteensä 19 kalenteripäivää, 17 työpäivää. Johtopäätös: Omaehtoisen terveysriskien hallinnan tukeminen työnantajan keinoin on hyvin hoidettu. 9. Työilmapiiritutkimukset Työilmapiirimittaukset toimivat työhyvinvoinnin tilan ja kehityksen yleismittareina, sekä siinä, että voidaan tehdä eri organisaatioyksiköiden välistä vertailua. Joka toinen vuosi tehtävä AMKEn työyhteisökysely toteutettiin syksyllä 2011. Kyselyn vastausprosentti oli 75,3 % ja kyselyn tulosten ka. oli 3,66. Vastaavan kyselyn tulos vuonna 2007 oli 3,65 ja vuonna 2009 3,59. Seuraavassa KUVIOSSA 13 on AMKEn TOB kyselyn tulokset eri vuosilta. 12 4,50 4,30 4,10 3,90 3,70 3,50 3,30 3,10 2,90 2,70 2,50 10. Työterveyshuolto 2005 2006 2007 2009 2011 KUVIO 13: AMKEn työolobarometrin tulokset KAOssa 2005-2011 Työkyky Työn kehittävyys Ergonomia Esimiestyö Tiedonkulku ja vuorovaikutus Optimaalinen kuormitus Johtopäätös: Työilmapiirimittaukset ovat tukeneet KAO:n työolosuhteiden kehittämistä kohtuullisen hyvin. Työterveyshuollon tehtävänä on henkilöstöön kohdistuvan työhyvinvointitoiminnan työnjaossa tarjota ne palvelut laadukkaasti ja riittävästi, jotka on määritelty työterveyshuollon kanssa tehdyssä sopimuksessa ja suunnitelmassa.

Kainuun ammattiopiston työterveyshuollon on hoitanut Kainuun maakunnan alainen Kainuun Työterveys liikelaitos Kainuussa, Condia Kuusamossa ja Suomen Terveystalo Oy Vantaalla. Johtopäätös: Työterveyshuollon vaikuttavuuden arviointi vaatii jatkossa tilasto- ja arviointitietoa saaduista yhteistyöstä, palveluista ja astetuista tavoitteista. 13 11. Henkilöstön palkitseminen Henkilöstön palvelua arvostetaan jakamalla Suomen Kuntaliiton ansiomerkit 30 ja 40 vuoden palveluista. Ansiomerkkien jakamista on eritelty KUVIOSSA 14. Suomen Kuntaliiton ansiomerkkejä 30 ja 40 vuoden palveluksesta jaettiin yhteisessä kevättapaamisessa. 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Ansiomerkit 2007-2011 2007 2008 2009 2010 2011 30 v 15 13 13 7 15 40 v 1 2 KUVIO 14: Henkilöstölle jaetut Suomen Kuntaliiton ansiomerkit 2007-2011

14 Liitteet 1-3 LIITETAULUKKO 1(2) Henkilöstön määrä aloittain 2007 2010, mukana ei ole sivutoimiset opettajat. Koulutusala Opetuksen kehittäminen ja projektit 2007 2008 2009 2010 2007 2008 2009 2010 55 46 49 47 18 22 29 30 Ruokahuolto 13 14 12 5 IT-palvelut 10 12 14 13 Opiskelijahuolto 12 17 21 19 Liiketalous 21 17 16 14 Hyvinvointiala 16 16 15 17 Matkailuja ravitsemisala 19 19 21 21 Tekniikka ja liikenne 63 71 73 73 Kulttuuri 19 22 21 24 Yhteinen henkilöstö Luonnonvaraala Kuhmon toimipaikka Sotkamon toimipaikka Suomussalmen toimipaikka toimi- Vaalan paikka Kuusamon toimipaikka Kuhmon kansalaisopisto 7 6 7 9 12 12 9 8 2 2 2 3 4 6 6 7 17 12 13 10 2 - - - 43 45 44 Aikuiskoulutus 84 85 119 121 Yhteensä 266 311 347 351 108 111 125 114

15 LIITETAULUKKO 2(2) Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin 2011, mukana ei ole sivutoimiset opettajat Tulosyksikkö Opetushenkilöstö Muu henkilöstö 2011 2011 Yhteiset palvelut 25 Aikuiskoulutus hallinto ja kehittäminen Opetuksen hallinnointi ja kehittäminen IT-palvelut 13 Opiskelijahuolto 9 Kauppa ja hallinto 16 Sosiaali-ja terveysala 19 1 ravitse- Matkailu-ja musala Tekniikka ja liikenne 67 3 20 Kulttuuriala 21 Seppälä 9 14 Kuhmo/liiketalous 4 Kuhmo/Tekniikka ja liikenne Kuhmon kansalaisopisto Sotkamo/Matkailu- ja ravitsemusala Suomussalmi/sosiaali ja terveysala Suomussalmi/Tekniikka ja liikenne 6 19 3 3 4 1 6 2 3 1 5 2 Kuusamon toimipaikka 46 11 Aikuiskoulutus : Palveluosasto 19 2 Sosiaali-ja terveysala 22 Teollisuusosasto 45 4 IT-osasto 10 1 Oppisopimus 1 4 Luonnonvara-ala 23 Kulttuuriala 8 Yhteensä 351 121

16 LIITETAULUKKO 3 Henkilöstön koulutuspäivät 2011 tulosyksiköittäin Kalenteripäivät koulutuspvt/hlö Työpäivät Koulutuspvt/hlö Tulosyksikkö 40400100 Yhteiset palvelut 91 3,64 85 3,4 40400160 Aikuiskoulutus hallinto/kehittäminen 16 2,67 16 2,67 40400200 Opetuksen hallinnointi ja kehittäminen 176 9,26 161 8,47 40400400 IT-palvelut 30 2,31 28 2,15 40400500 Opiskelijahuolto 101 11,22 98 10,89 40401100 Kauppa ja hallinto 59 3,69 55 3,44 40401200 Sosiaali- ja terveyssala 113 5,65 88 4,40 40401300 Matkailu- ja ravitsemusala 120 6,00 82 4,10 40401400 Tekniikka ja liikenne 408 5,83 366 5,23 40401500 Kulttuuriala 136 6,48 131 6,24 40401600 Seppälä 159 6,91 125 5,43 40402100 Kuhmo/Liiketalouden ala 20 5,00 20 5,00 40402400 Kuhmo/Tekniikka ja liikenne 7 1,17 7 1,17 40403300 Sotkamo/matkailu- ja ravitsemusala 73 9,13 66 8,25 40404200 S-salmi/sosiaali ja terveysala 4 1,00 2 0,50 40404400 S-salmi/tekniikka ja liikenne 7 1,00 7 1,00 40406100 Palveluosasto 319 15,19 251 11,95 40406200 Sosiaali ja terveysalan osasto 647 29,41 493 22,41 40406300 Teollisuusosasto 274 5,59 269 5,49 40406400 IT-osasto 131 11,91 112 10,18 40406500 Oppisopimusosasto 47 9,40 46 9,20 40406600 Luonnonvara-ala 160 6,96 130 5,65 40406800 Kulttuuriala 84 10,50 73 9,13 40407100 Kuusamo 265 4,65 240 4,21 40409000 Kuhmon kansalaisopisto 2 0,40 0 0,00 Summa 3449 2951